-
Palveluhengen kouluttaminen ja palveluun sitouttaminen. Tosiasia on, että päätöksentekijät ovat olemassa vain kansalaisia varten. Mitä parempaa työtä teemme, sitä parempaa palvelua kansalaiset saavat. Meille tulee kertoa jatkuvasti, keitä varten olemme olemassa.
Tämä edellyttää myös tiukkaa linjaa siinä, että turhia juttuja ei tehdä, muuten loppuu aika. Moni hyvään ja avoimuuteen pyrkivä juttu edellyttää tosiasiassa niin paljon turhaa työtä, että avoimuus tosiasiassa laskee päätöksenteon tasoa ja sitä kautta antaa kansalaiselle heikompaa palvelua.
-
Teema 1: Julkisuuslain noudattaminen kaikessa toiminnassa. Periaate, että kaikille sama tieto - tämä ratkaisisi paljon ongelmia sekä hallinnon sisäisesti että suhteessa kansalaisiin ja sidosryhmiin.
Teema 2: Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota omistamisen julkisuuteen, kuten osakeomistuksen julkisuuteen sekä yhtiöiden omistus- ja päätäntävallan läpinäkyvyyteen.
Teema 7: Hyvien käytänteiden soisi siirtyvän juhlapuheista ja strategioista käytäntöön. Jotain tulisi tehdä "avoimuuspesun" välttämiseksi.
-
1. Tiedon ja päätöksenteon avoimuus: Bulkkitieto kuvailuineen ja metatietoineen saataville siten, että kuka tahansa pystyy tekemään siitä tilastollisia hakuja. Yksittäisiä kupruja ja epäonnistumisia on jokaisella alalla, mutta oikein käsiteltynä tietomassasta saa suuret linjat esiin. Tietoa ei silti saa myydä, jos sen jalostamisen tekee suomalainen taho. Se on jo kertaalleen verovaroin maksettu.
2. Yhtiöittäminen ja julkisuus: Toimijoiden taustat tulee selvittää. Yhtiöittämiset yms. on tehtävä siten, että kansallista omaisuutta ei myydä kenelläkään, edes 500 vuoden päästä.
3. Selkeä virkakieli: Lainsäädäntöä voisi keventää siten, että asiat vaan olisivat yksinkertaisempia. Esimerkkinä aselaki: Katsotaan onko henkilö kelvollinen aseen omistajaksi. Jos on, annetaan aseiden hallinnan oikeuttava lupa, jonka avulla voi harrastusvälineitä hommata ilman muuta tarveharkintaa - jos ei, evätään luvan saanti. Rekisterit kuntoon siten, että lupa evätään välittömästi, jos kelpoisuus muuttuu. On se kommunikointi vaan helpompaa, kun tehdään asioista yksinkertaisia.
4. Kaikkien osallisuus. Muutetaan hallintojärjestelmäämme siten, että kansan demokraattisesti valitsemat henkilöt omaavat nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa ohjaamiensa alojen toimintaan. (Tämä toki mahdollistaa suuret riskit, mikäli äänestystä peukaloidaan.) Kierrätetään virkamiehiä siten, että osaaminen säilyy, mutta liian vahvoja siiloutumisia ei pääse tulemaan. Hyödynnetään digitalisaation tuomia työkaluja siten, että normaalilla ihmisellä on entistä paremmat edellytykset seurata tietyn asian läpivientiä.
5. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytykset: Työkalut meillä on jo tähän. Esimerkkinä lainkehitystarpeista; Soldier of Odin. Ei näitä pääse syntymään ilman markkinarakoja. Jos johonkin aiheeseen on luotu kansalaisjärjestö joka tuottaa häiriöitä, otetaan aiheesta koppi luomalla tilalle parempi ja annetaan kansalaisille tilaa toimia hyvässä ohjauksessa.
6. Palvelujen saavutettavuus ja esteettömyys: Kehitetään kansalaisille annettavaa neuvontaa älykkäämmäksi. Kun osa porukasta saa peruskysymyksiinsä automaattiset ja helpot vastaukset, palveleva taho voi keskittyä paremmin vaikeampien aiheiden käsittelyyn. Lisätään lähipalvelua, se luo työpaikkoja.
7. Virkamiesten valinta ja koulutus, virkamiesetiikka: Etiikka on hyvä saada peruskouluun oppiaineeksi. Etiikkaa tarvitaan myös asiakaspuolella. Kuten myös kykyä tunnistaa etiikan puute. Monella alalla voisi olla hyötyä yhteisestä virkamieskoulutuksesta. Kun perusasiat ja asiakaspalveluhenkisyys on kunnossa, homma hoituu. Virkamiesvalinnoissa tulee keskittyä osaamiseen ja kykyyn toimia virkamiehenä. Psykologiset testit?
-
Teema 3: Selkeä virkakieli on ymmmärryksen ja tätä kautta päätöksentekijöiden ja kansalaisten yhteyden luomisen edellytys.
Teema 4: Kansalaisten ja nuorten osallisuutta toteutettavien päätösten suunnittelussa täytyy lisätä. Päätökseen ei voida olla tyytyväisiä jos sen tekemisessä ei olla itse oltu mukana jollain tasolla.
Teema 6: Kehitetään palveluiden saatavuutta netissä, jolloin palvelun tarjoajat voivat keskittyä asiakkaiden kohtaamiseen.
-
Johtopäätösten loogisuus edellyttää argumenttien ja premissien avoimuutta. Virkamiesten työltä tulee vaatia avoin päättelyketju, joka on taannehtivastikin julkinen päätöksen jälkeen. Pääsääntöisesti tulsi edellyttää ja osoittaa, että virkamiehen oma ideologinen viitekehys ei vaikuta päätöksiin ja päätösvaltaan eivät ole vaikuttanut muut seikat kuin virkamiehen oma harkita. Teema 1 palvele tätä tavoitetta.
Yhteiskunnan hyväksytty jäsenyys tulee sisältää tasavertaisen valtuuden yhteiskunnalliseen osallisuuteen ja päätöksen tekoon kaikissa lain määrittelemissä yhteiskunnallisen toiminnan muodoissa. Yhteiskunnallisesten valtuuksien ja velvollisuuksien tietoisuutta ja käyttöä tulee kaikin keinoin edistää. Teema 4 palvele tätä tarkoitusta.
Yhtesikunnan järjestämät palvelut ovat yhteiskunnan jäsenille tasapuolisesti saatavilla. Teema 6 palvele tätä tarkoitusta. Teeman tulee toteutua palvelutoimittajan organisoitumisen muodosta riippumattomasti. Esteettömyys ja saavutettavuus ovat yhteiskunnallinen etu ja palvelun käyttäjälle turvattava yleisenä periaatteena ja lakisääteisesti.
-
Yhtiöittäminen ja julkisuus. Kansallista omaisuutta ei saa myydä ulkopuolisille tai yksityisille tahoille, etenkään jos niiden omistusosuus on yli 40% ulkomailla tai hallintoyhtiöillä. Tähän kuuluu kaikki kiinteä infrastruktuuri jota ei pystytä taloustieteen oppien mukaisesti käytännössä kilpailuttamaan, kuten sähköverkot tai muu raskas infra.
Keskeisimpänä asiana kuitenkin veden omistusoikeuden pitäminen yhteisenä. Makean veden varantojamme ei kukaan taho voi omistaa tai myydä. Niiden käyttäjät joutuvat kuitenkin maksamaan korvauksia käyttämästään määrästä alueellisesti kunnille että myös valtiolle.
Bulkkitieto kuvailuineen ja metatietoineen saataville siten, että kuka tahansa pystyy tekemään siitä tilastollisia hakuja. Yksittäisiä kupruja ja epäonnistumisia on jokaisella alalla, mutta oikein käsiteltynä tietomassasta saa suuret linjat esiin. Tietoa ei silti saa myydä, jos sen jalostamisen tekee suomalainen taho.
-
Yhtiöittäminen ja julkisuus -teemassa tulisi korostua yhtiöittämisen etujen ja haittojen arviointi, ja korostaa ulkoistettuja palveluja tuottavien yritysten ja valtionyhtöiden velvollisuutta noudattaa viranomaistoiminnan sääntöjä ja arvoja.
-
Teemat 1 ja 2: Asiakirjahallinnan näkökulma pitäisi huomioida näissä teemoissa selkeämmin. Avoimuuden ja julkisuuden vastapainona on aina yksityisyyden suoja laajemmin ymmärrettynä sekä henkilötietojen suojaan liittyvät kysymykset. Näiden tasapainottaminen viranomaisen arjessa on haasteellista, koska asiakirjallinen tietokokonaisuus muodostuu usein eri tietojärjestelmissä olevista tiedon osista yhdistettynä perinteiseen paperiaineistoon. Yhtiöittämisessä on myös huomioitava tiedon omistajuuteen liittyvät kysymykset. Mikä on näissä tapauksissa viranomaisen asiakirjallista tietoa, kenellä on oikeus antaa tietoa asiakirjoista, jotka liikkuvat julkisen ja yksityisen sektorin rajapinnassa?
Teemassa 5: Tässä pitäisi huomioida erilaiset eettiset näkökohdat sekä digitalisaation ulkopuolelle jäävien ihmisten moninaiset tarpeet. Kuinka avoin tieto saavuttaa nämä ihmisryhmät?
-
kehitetään viestinnän oikea-aikaisuutta ja ymmärrettävyyttä, eri viestinnän kanavat monipuolisesti käyttöön, parannetaan osallisuutta kehittämällä osallistumistapoja- ja menetelmiä jokaisella hallinnon tasolla, tuetaan vuorovaikutuksen lisäämistä eri tahojen ja toimijoiden kesken, tunnistetaan ja tunnustetaan eri sektoreiden ja eri ikäryhmien toimijat sekä teemalliset verkostot, kehitetään toimintaa ja tuetaan toimijoita, jotka läpäisevät sektorit, teemat ja ikäryhmät ketterästi, asiakaslähtöisyys, osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistaminen, myös lasten ja nuorten, palvelujen suunnittelun lähtökohdaksi
-
Yhdenvertaisuuslain mukainen osallisuus, erityisryhmät huomioiden voi mahdollistua kaikkien osallisuus.
