Kommentoi järjestämisohjelmaa ja palvelustrategiaa

pitäs taata kehitysvammaisten etu

Dokumentissa on paljon perustietoa. Vaikuttaa että siihen on kirjattu kaikilta jotakin.
Dokumentin pohjalta pitää sanoittaa, mikä on visio. Se on yksi tärkeimmistä tavoitteista.

Digistä puhutaan mutta ei sanota mitä se tarkoittaa. Sana esiintyy muutaman keran ilman selkeää asiayhteyttä.

Ihmettelen, että miksei hyödynnetä jo olemassa olevaa tietoa ja osaamista kolmannen sektorilta. Siellähän on tehty paljon kehittämistä sekä matalan kynnyksen periaatteella palvelut.

Nyt tuntuu, ettei katsota boksin ulkopuolelle.

Mikä on kohtuullinen työssä käynti alue?

Miten otatte huomioon kaupunki keskusten ulkopuolilla ulkopuolilla asuvat asukkaat?Kelan kyyteihin ei pysty luottamaan, useasti Kelan taksia ei ole saatavilla tai odotus ajat useita tunteja. Entä miten huomioidaan talvi aikana kun teiden kunto voi olla paikkoin erittäin huono.

Kuka maksaa lääkäri maksut kun kelan kyyti ei saavu?potilaalle lähtee peruuttomasta ajasta maksu.

Puhutaan paljon digilisaatiosta mutta oletteko ottanut huomioon että kaikilla ei ole nettipankki tunnuksia. Miten sellaisten asiakkaiden kanssa toimitaan?järjestettekö kuntalaisille maksutonta koulutus/opastusta?

Vuosi käytetty tällaisen yleishöpinän aikaansaamiseen. Jos terveyspalvelujen järjestämisen suunnittelu (strategia) olisi tehty Lapin alueella pitkään työskennelleiden käytännön ammattilaisten toimesta, olisi selvitty yhdellä A4:lla ja päästy suoraan käytännön kipukohtiin (nykytilan vahvuudet ja miten ne säilytetään uudessa sekä nykytilan keskeisimmät puutteet ja miten ne taklataan). Nyt on tehty konsulttivetoisesti (? tai ainakin konsultteja imitoiden) turha ylätason paperi, joka toistaa sen, mitä laeissa jo lukee. Tämän tyhjän pyörittäminen asukkaiden ja sidosryhmien kanssa on täysin turhaa sekä sisältömielessä että ajankäyttömielessä - ja syö hyvinvointialueen rahoitusta. Tähän kiertueeseen käytetty aika olisi voitu käyttää oikeaankin työhön, josta olisi asukkaille ja potilaille hyötyä. Alueelle on nyt nimetty liikaa käytännöstä irti olevia johtajia ja päälliköitä, jotka keskittyvät huuhaa-paperien tuottamiseen ja "keskusteluun" ja "sitouttamiseen"

Hirvittää kehitysvammaisen omaiseni ja myös itseni puolesta.
Tulevaisuus pelottaa.
Irvokasta kutsua hyvinvointialueeksi systeemiä, joka saa ihmiset voimaan pahoin.

Nyt käytetään hirveästi rahaa siihen, että luodaan kokonaan uusi massiivinen järjestelmä, jossa vanhoista, sairaista ja vammaisista tulee pelkkiä pelinappuloita sen sijaan, että oltaisiin korjattu jo olemassa olevien yksikköjen toimintaa.
Pelkästään organisaation pyörittämiseen käytetää paljon rahaa, jolla oltaisiin voitu parantaa näiden pienten alueiden toimintaa ja asiakkaiden hyvinvointia.

Ajatuksia kelakyydistä. Etäältä kulkevien Kelakyydit tulisi koordinoida mahdollisuuksien mukaan yhteisesti, niin että matkustus ei tapahtuisi yksin. Tämä olisi huomioitava asia myös ajanvarauksessa, kun kyse ei ole kiireellisestä hoidosta.

Voisiko apteekkien palveluita laajentaa lisäkouluttamalla18 niin että ne voisivat auttaa tässä uudessa toimintamallissa. Niissä kun on useasti tutut ja luotettavat ihmiset töissä?

Kroonista sairautta sairastavana ja tiedän taudin pahenevan tulevaisuus pelottaa
Haluan kuolla omassa terveyskeskukseen vuodeosastolla eikä vieropalkisessa.Minne meidät kipattaisiin kuolemaan kauas omaisista? Meillä on hyvä vuodeosasto, sitä ei saa lakkauttaa!

Olen 85 %:n näkövammainen, asun Rovaniemellä. Kun LapHa aloitti toimintansa, tapahtui seuraavaa:
* näkövammaisilla oli aiemmin oikeus matkustaa veloituksetta Rovaniemen joukkoliikenteessä. Näin kannustettiin omatoimiseen liikkumiseen. LapHan myötä tämä etuus otettiin pois.
* näkövammaisilla oli oikeus matkustaa oman kaupungin ulkopuolella taksimatkoja käyttäen. LapHan myötä tämä etuus muutettiin harkinnanvaraiseksi.

Olen näistä asioista läettänyt selvityspyynmön, miksi näin on käynyt, sähköpostilla viideltä eri aluevaltuutetulle. Kukaan ei ole vaivautunut vastaamaan.

Joten suuret kiitokset LapHan "palvelustrategiasta" näkövammaisia kohtaan.

Lapha kilpailutti kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan. Keminmaasta lähti hyväksi todettu hybridimalli, jossa työtoiminta oli osa-aikaista ja toimivaa. Nyt homma ei toimi vaan uusi palveluntuottaja tarjoaa liian vaativaa työtä kokopäiväisesti. Moni työhön tottunut joutuu nyt kokopäiväiseen päivätoimintaan. Pieleen menee!

Muutamia kokemuksia LapHan palveluista.
1. Ajanvarauksen prosessit ja korvauskäytänöt LKSllä toimivat huonosti. Samoin matkajärjestelyt.
Minulla oli tutkimus- ja lääkäriaika LKSllä. Vatsan ultraääni ja röntgen. Edellisenä päivänä tuli tästä muistutus. Tulin aamulla bussilla Rovaniemelle ja sinne saavuttuani sain tiedon, että aika on peruttu. Olisin voinut jäädä Rovaniemelle ja tulla seuraavana päivänä, mutta siellä ei kuulemma ollut lääkäriä koko viikolla.
No tein korvaushakemuksen aamupalasta ja matkoista. Matkat korvattiin, aamupalaa ei. Valitin asiasta ja samalla vaadin korvausta myös siitä perutusta lääkäriajasta. Minähän joudun maksamaan korvauksen siitä, jos olen unohtanut lääkäriajan ja en mene paikalle. No tämä valitukseni hylättiin vedoten LapHan korvauskäytäntöihin. Kai minäkin voisin väittää, että peruuttamaton lääkäri aika ei kuulu minun korvauskäytäntöihini.
No sitten sain uuden ajan ja sain taksimiehiltä ja -naisilta tiedon, että minulla on oikeus Kelataksiin. Tulin sitten Kelataksilla. No ensin röntgeniin. Kun kuvat oli otettu, kyselin, että mihin menen sitä vatsan ultraääntä varten. No silloin aukeni vastapäinen ovi ja nainen kuulutti minua nimellä sisään. No kysyin, että mitäs hän haluaa. Hän vastasi, että röntgen. No kerroin, että tulin juuri röntgenistä. No ei tarvinnut ottaa uusia kuvia ja sain opastuksen siitä ultraäänen paikasta
Olin kesällä sairaaloissa lähes kuukauden. Luuydinnäytteen oton jälkeen minut palautettiin Pellon vuodeosastolle. Minulle tuli isokokoinen hematooma ja sen vuoksi minut lähetettiin Pellosta LKSlle. Siellä päivystävä lääkäri totesi, että he eivät tee sille mitään. Edestakainen matka tuolla töyssyisellä Pellon-Rovaniemen tiellä oli todella ikävä. Makaaminen sen veripatin kanssa oli vaikeaa. Ja kun minulla oli ja on kaiken lisäksi nesteenpoistolääkitys. Matkalle Rovaniemelle sain Pellosta sen kusipullon, mutta paluumatkalle Pelloon LKS ei sitä antanut. Ja koko matkaa virtsaamatta en pysty(nyt) tekemään.Turha ja rasittava reissu, mutta tulipahan tehtyä.
2. Potilashuoneiden varustelu on vajavaista. Sekä LKSllä että Pellon vuodeosastolla.
Normaalit kännykän laturijohdot eivät ulotu pistorasioista potilaspöydille.
Sairaalalla ei ole tarjolla jatkojohtoja.
Jos potilaalla ei ole mukana omaa laturia, sairaalalla ei ole tarjolla latureita.
Television kaukosäätimet eivät pääsääntöisesti toimi.

3. Lähipalvelut ovat tärkeitä, niitä ei saa vähentää
a) Jo nyt Pellosta on lopetettu jalkahoito, joka on tärkeä minulle ja monelle muullekin. Se edesauttaa paljon sitä, että pysyn liikuntakykyisenä ja pystyn huolehtimaan kunnostani. Olen aivan varma, että se vähentää ni km tarvettani käyttää muita terveyspalveluja. Saan siihen nyt maksusitoumuksen yksityiselle jalkahoitajalle 3 krt/v. Tarvitsen sitä kyllä paljon useammin. Diagnoosin on PalmoplantaarinenPustuloosi, joka on käytännössä parantumaton sairaus. Yksi hoitokerts maksa 55 € ja tarvitsen sitä vähintään 10 krt/v. Kustannus on eläkeläiselle iso kaikkien lääkem

PalmoplantaarinenPustuloosi, joka on käytännössä parantumaton sairaus. Yksi hoitokerts maksa 55 € ja tarvitsen sitä vähintään 10 krt/v. Kustannus on eläkeläiselle iso kaikkien lääkemenojen päälle.
b) Olen todella huolissani siitä, jos lähipalveluja ylipäätään täällä Pellossa karsitaan. Mielestäni monia asioita täällä Pellossa voitaisiin hoitaa paikallisesti. Ja sieltä Rovaniemeltä voisi käydä täällä Pellossa silloin tällöin joku asiantuntija pitämässä vastaanottoa. Nuo Kelataksit tulevat kyllä todella kalliiksi tavaksi hoitaa terveyspalveluja ja nuo matkat ovat rasittavia huonokuntoisille ihmisille.
En tiedä kuinka monta Kelakyytiä päivässä Pellosta Rovaniemelle hoidetaan, mutta ne ovat kalliita ja niiden hinnalla pystyisi hyvin tarjoamaan lähipalveluja Pellossa.
c) Digitalisaatio EI ole ratkaisu. Pellossa on paljon ikäihmisiä, jotka eivät pysty itse asioimaan verkossa. Eivät osaa ja eivät opikkaan. No ry palvelut vaativat kunnollista tunnistautumista ja läheskään kaikki eivät pysty käyttämään edes pankkien verkkotunnistautumista. Monilla on muistiongelmia, joten käyttäjätunnukset ja salasanat tuottavat vaikeuksia. Tähän iittyy myös paljon riskejä. Riskejä siitä, että tunnukset joutuvat vääriin käsiin. Ja monet verkkosovellukset ovat vaikeita käyttää ja epäluotettavia. Esimerkkinä vaikkapa Pellossa käytettävä OmsVirtu, jossa ei pääse edes korjaamaan omia viestejään.

4. Hyvinvointialueen kustannukset
Käsitykseni mukaan suuri osa hyvinvointialueiden kustannuksista koostuu hallinnon kustannuksista. Hyvinvointialueiden johtajien palkat koko maassa ovat aivan kohtuuttomia ja käsittääkseni kovapalkkaisia löytyy muustakin hallinnosta. Karsikaa niistä ja palkatkaa hoitohenkilökuntaa.
En tiedä LapHasta, mutta koko maassa käytetään aivan kohtuuttomasti rahaa vuokralääkäreihin ja yleensä ostopalveluihin. Aivan järjettömiä summia. Jossain paikassa yli 300 000 kuukaudessa kolmen silmälääkäri palkkaukseen. No Etelä-Karjala se paikka oli
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/abb7e053-d557-44ea-b9a2-fc18bebee2b5
5. Strategiaa vai käytäntöä
Hoitakaa nyt ihmeessä näitä käytännön asioita ensin kuntoon ja puhukaa vasta sen jälkeen noista ylätason strategioista. Olen itse konsultoinut työurani aikana tietohallinnon kehittämissuunnitelmia ja strategioita ja oppinut ainakin sen, että toteutukset ratkaisevat, eivät puheet. Keskeistä on se, että palveluja tarvitsevat saavat palvelut mahdollisimman vaivattomasti. Kansainvälisen EHCI-tutkimuksen mukaan Suomi sijoittui jatkuvasti kärkipäähän Euroopassa terveyden huollon palvelujen arvioinneissa ja kustannustehokkuudessa (value-for-money) se oli monena vuotena aivan kärjessä. Näyttää siltä, että tämä Soteuudistuksen toteutus suuntaa panokset aivan vääriin kohteisiin.
https://healthpowerhouse.com/publications/

Pitäisikö myös ihan oikeuden nimissä myös Kemi-Tornio alueella keskittää palveluja. Pieni alue ja useita yksikköjä.. Jääneet jonnekkin keski-ajalle. Rovaniemi keskittänyt jo kauan sitten..

1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyö ohjelmaan jokaisella palvelusektorilla hyvinvointialueella, kunnissa ja järjestöissä. 1970-1980 -luvuilla tehtiin jo kunnissa terveyskasvatussuunnitelma, minkä tekoon osallistui edustaja kaikista hallintokunnista. Silloin oli monia terveydenedistämisryhmiä kuten laihdutusryhmiä, jossa ravitsemusneuvonta korostui. Ravitsemusneuvonta olisi nykyisin erityisen tärkeä, ylipainoisia riittää.
2. Ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen erittäin tärkeä, jotta pystyvät asumaan kotona mahdollisimman pitkään, esim. ilmainen kuntosalimahdollisuus yli 75-vuotiaille taikka pieni vuosiomavastuu. Tämä on sekä kuntien että hyvinvointialueen tehtävä, järjestöt mukaan. Myös kotihoidon asiakkaille tällaista toimintaa, parantaa myös muistia ja sosiaalisia taitoja.
3. Kotisairaalatoiminta käynnistettiin Rovaniemellä jo 1990-luvulla, liekö vielä käytännössä. Silloin ainakin vaikutti tarpeelliselta toiminnalta, käyttäjät tykkäsivät. Säästi sairaalavuorokausia.
4. Lapsiperheiden kohdalla varhainen puuttuminen ja auttaminen on tärkeä palvelu. Ennen oli hyvä kodinhoitajaverkosto, mikä lakkautettiin. Tänä aikana olis vielä tarpeellisempi kuin silloin ennen. Mutta nyt ei enää kuule puhuttavankaan. Mitä varhaisemmin lapsiperhe saa tukea sen pienemmät ongelmat myöhemmin.
5. Varmaan huonohko johtaminen osasyy henkilöstön saatavuusongelmiin. Monesti juuri huonon johtamisen vuoksi vaihdetaan työpaikkaa. Rekrytoinnissa pitäis olla edellytys jonkinlainen johtamis-/esimiestaitokoulutus esimieheksi valituilla. Tällaisiin osaamattomiin esimiehiin törmää valitettavasti tämän tästä.