Toivomme saavamme lausuntoja ja kommentteja talouden sopeuttamisohjelman valmistelun viimeistelyä varten 3.4. mennessä. Ohjelma löytyy liitteenä alla olevasta lisätiedosta.
Ylläpito voi poistaa jo julkaistun viestin kommenteista, jos siihen ilmenee myöhemmin tarvetta. Poistamme viestin, jos se on lainvastainen, asiaton, loukkaava tai aiheeseen liittymätön.
Perustiedot
Päättynyt: 3.4.2024
15. maaliskuuta 2024 kello 14.17.04. Kommentti poistettu.
idea
janne
16. maaliskuuta 2024 kello 14.52.52
pitäs taata että kohtelee reilusti kehitysvammaisia ja vanhuksia
Sote-integraatiotavoitteet?
Monessamukanaollut
21. maaliskuuta 2024 kello 7.47.19
Talouden sopeuttamistavoitteet ja toimet on laadittu organisatiorakenteen mukaisesti. Erityisesti paljon eri palveluita käyttävien (huom. kustannukset) asiakkuuksien näkökulma on puutteellinen. Sote-integraatiolle ei ole asetettu (mitattavia) tavoitteita. Kaikkien palveluiden vähentäminen yhtäaikaisesti erillisenä luo pullonkauloja keskeisiin palvelu- ja hoitoketjuihin ja aiheuttaa kitkaa tuotanto-organisaatioiden välille. Tähän tulisi erityisesti kiinnittää huomiota ja kohdentaa erillistä resurssia asiakkuuksien ohjaamiseen ja johtamiseen. Ennakoiviin ja ehkäiseviin palveluihin panostamista ei myöskään näy tässä ohjelmassa.
Poste restente
Mia-Matleena Maisonvaara
27. maaliskuuta 2024 kello 23.58.12
Ohjelmanne loukkaa totaalisesti terveyden- ja hyvinvoinnin tasa-arvoa. Lapissa jo ennestään pitkät siirtymät lähimmälle päivystävälle terveysasemalle (vuodeosastolle) ovat olleet pitkät, 0-250 km. Vahinko, riski tai onnettomuus eivät koskaan ole saapuneet kello kaulassa Muonion vuodeosaston sairaanhoitajan vetämään päivystykseen, joka on auki 24/7 vuoden jokaisena päivänä.
Eriarvoisuus
Enontekiöläinen
28. maaliskuuta 2024 kello 18.30.08
Met asuma pitkien matkojen päässä.Jos vuodeosasto lopetetaan Muoniossa,emme ole tasavertaisessa asemassa esim rovaniemiläisiin.
Miksi kaikki keskitetään Rovaniemen ympärille.
Meille pitää turvata palvelut niinkuin ennen hyvinvointialueelle siirtymistä.
Tämähän piti olla ns.hyvä ratkaisu ja heti alettiin palveluita karsimaan ja puhumaan säästötavoitteista.
Kyllä pitäisi ymmärtää,ettei typeristä päätöksistään pitäisi paikalliset asukkaat kärsiä.Miksi ette pohtineet näitä säästöjä ennen siteen ryhtymistä.Sinnehän palkattiin isolla rahalla henkilöitä,jotka tekivät selvitystyötä.
Säästöt
Huolestunut
29. maaliskuuta 2024 kello 11.38.23
Huolestuttaa säästöt ja se kuinka esim. Kemissä saamme apua yöaikaan, mikäli tarvitsee ambulanssin, kun vuorokautinen päivystys siirtyy Rovaniemelle. Tuleeko ambulanssi Rovaniemeltä vai onko Kemin alueella ambulanssimiehitystä ja pätevää työvoimaa riittävästi? Ja mikäli yöaikaan tarvitsee kiireellistä leikkausapua, miten asukkaiden käy tässä tapauksessa. Kuolemmeko käsiin? Siinähän niitä säästöjä kyllä tulee, kun ei tarvitse hoitaa. Siirryttyä Hyvinvointialueiksi Lapin hyvinvointialue näyttää keskittyvän täysin Rovaniemipainotteiseksi. Samoin huolestuttaa syntyvyyden lasku, kun synnäri siirtyy Kemistä Rovaniemelle. Vaikutus voi vähentää edelleen niin, että lapsia halutaan entistä vähemmän. Lisääntyykö muuton myötä myös lapsikuolleisuus? Kuka auttaa, kun synnytys käynnistyy niin nopeaan ettei ole aikaa ajaa Rovaniemelle. Kemi Rovaniemi tieosuus on hyvin vaarallinen sen kapeuden ja liikennemäärän vuoksi. Myös vanhusten ja vammaisten puolesta olen huolissani. Sen lisäksi alueella on suuria tehtaita. On sanottu ettei Länsi-Pohjan Keskussairaalaan lakkauteta. Onko näin? Onko katastrofi valmis näiden muutosten vuoksi?
Todellisuus ja tarve vs. Suunnitelmat
Krisse
29. maaliskuuta 2024 kello 22.05.14
Onko antaa seurantaa Muonion vuodeosaston täyttöasteesta vaikka 2 viime vuoden aikana? Kun vuodeosaston maksimia supistettiin koronan takia 15 paikkaan , niin tuntuu, että se on aina täynnä. Siellähän on Enontekiön ja Kolarin asiakkaita, kun heillä ei ole omaa ja taitaa olla käynyt useamman kerran niin, että muoniolaiset joutuvat reissun päälle petiä etsimään (kaukaisin on joutunut Posiolle...). Ennen koronaa paikkalukua oli vissiin yli 20 ja se määrä petejä taitaa siellä vieläkin olla, mutta osa pidetään tyhjinä. Onhan se tietysti luksusta, kun saa olla yksin huoneessa . En siis ymmärrä täysin tarpeellisen vuodeosaston sulkua, kun täyttöaste on varmasti ollut yli 75%,jollei jopa 100%. Sehän on pelkkää silmänlumesäästämistä, jos jatkossa ambulanssi (vaiko taksi,?) ajaa ympäri Lappia etsimässä tyhjää petiä asiakkaille - vai hoidetasnko kaikki "kotiin"? Ei taida ootilasturvallisuus täyttyä, jos vaikka ruusun takia on kovassa kuumeessa ab- tipassa kotona ja kotisairaanhoitaja käy pari kertaa - vai onko hän vain nettiyhteydellä, koska muuten hänen aikansa menee ajamiseen ympäri kuntaa? Kyllä täytyy löytyä ratkaisu Muonion vuodeosaston säilyttämiseen, kun se palvelee koko Käsivarren aluetta ja nykyään myös Kolaria (vai käyvätkö he Pellossa/Kittilässä//??).
Vuodeosasto
Sopeuttaminen
30. maaliskuuta 2024 kello 13.38.12
Kysymyksiä
1. Mihin oikeasti aiotte laittaa kaikki osastoilla sosiaalipuolen paikkoja eri syistä jonottavat potilaat? Osastoilla jonottaa viikkoja ja kuukausiakin vanhuksia, jotka eivät saa yrityksistä huolimatta sosiaalipuolen paikkaa. Mihinkään ei mahdu, ei mihinkään. Osastoilla hoidetaan usean kunnan asukkaita ja heitä kuljetetaan ympäri Lappia. Mihin sijoitetaan vanhus, joka on virkeä, mutta terveys pettää fyysisellä puolella? Tällä hetkellään esim tälläistä potilasta ei saa kotipalvelun turvin kotiin asumaan, lähimmät osastot olisivat satojen kilometrien päässä.
2. Jos vuodeosasto loppuu ja kotona hoidetaan kotisairaalan turvin potilaan iv-antibiootti kolmesti päivässä. Kotisairaalaan kuitenkin suunnitellaan vain aamu ja iltavuorot hoitajalle. Olette suunnitelleet, että ensihoito käy laittamassa antibiootin, mutta koti sijaita jopa 170km päässä.
3. Oletteko varma, että kaikki hoitajat jäävät alalle ja riemusta kiljuen siirtyvät kentälle tekemään pelkkää aamu- ja iltavuoroa. Miten käy hoitajapulan.
Strategia kommenteista poimittua 1
EsaA
31. maaliskuuta 2024 kello 13.22.59
Lähipalvelut ovat tärkeitä, niitä ei saa vähentää
a) Jo nyt Pellosta on lopetettu jalkahoito, joka on tärkeä minulle ja monelle muullekin. Se edesauttaa paljon sitä, että pysyn liikuntakykyisenä ja pystyn huolehtimaan kunnostani. Olen aivan varma, että se vähentää ni km tarvettani käyttää muita terveyspalveluja. Saan siihen nyt maksusitoumuksen yksityiselle jalkahoitajalle 3 krt/v. Tarvitsen sitä kyllä paljon useammin. Diagnoosin on PalmoplantaarinenPustuloosi, joka on käytännössä parantumaton sairaus. Yksi hoitokerts maksa 55 € ja tarvitsen sitä vähintään 10 krt/v. Kustannus on eläkeläiselle iso kaikkien lääkemenojen päälle.
b) Olen todella huolissani siitä, jos lähipalveluja ylipäätään täällä Pellossa karsitaan. Mielestäni monia asioita täällä Pellossa voitaisiin hoitaa paikallisesti. Ja sieltä Rovaniemeltä voisi käydä täällä Pellossa silloin tällöin joku asiantuntija pitämässä vastaanottoa. Nuo Kelataksit tulevat kyllä todella kalliiksi tavaksi hoitaa terveyspalveluja ja nuo matkat ovat rasittavia huonokuntoisille ihmisille.
En tiedä kuinka monta Kelakyytiä päivässä Pellosta Rovaniemelle hoidetaan, mutta ne ovat kalliita ja niiden hinnalla pystyisi hyvin tarjoamaan lähipalveluja Pellossa
Strategia kommenteista poimittua 2
EsaA
31. maaliskuuta 2024 kello 13.28.04
c) Digitalisaatio EI ole ratkaisu. Pellossa on paljon ikäihmisiä, jotka eivät pysty itse asioimaan verkossa. Eivät osaa ja eivät opikkaan. No ry palvelut vaativat kunnollista tunnistautumista ja läheskään kaikki eivät pysty käyttämään edes pankkien verkkotunnistautumista. Monilla on muistiongelmia, joten käyttäjätunnukset ja salasanat tuottavat vaikeuksia. Tähän iittyy myös paljon riskejä. Riskejä siitä, että tunnukset joutuvat vääriin käsiin. Ja monet verkkosovellukset ovat vaikeita käyttää ja epäluotettavia. Esimerkkinä vaikkapa Pellossa käytettävä OmaVirtu, jossa ei pääse edes korjaamaan omia viestejään.
4. Hyvinvointialueen kustannukset
Käsitykseni mukaan suuri osa hyvinvointialueiden kustannuksista koostuu hallinnon kustannuksista. Hyvinvointialueiden johtajien palkat koko maassa ovat aivan kohtuuttomia ja käsittääkseni kovapalkkaisia löytyy muustakin hallinnosta. Karsikaa niistä ja palkatkaa hoitohenkilökuntaa.
En tiedä LapHasta, mutta koko maassa käytetään aivan kohtuuttomasti rahaa vuokralääkäreihin ja yleensä ostopalveluihin. Aivan järjettömiä summia. Jossain paikassa yli 300 000 kuukaudessa kolmen silmälääkäri palkkaukseen. No Etelä-Karjala se paikka oli
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/abb7e053-d557-44ea-b9a2-fc18bebee2b5
5. Strategiaa vai käytäntöä
Hoitakaa nyt ihmeessä näitä käytännön asioita ensin kuntoon ja puhukaa vasta sen jälkeen noista ylätason strategioista. Olen itse konsultoinut työurani aikana tietohallinnon kehittämissuunnitelmia ja strategioita ja oppinut ainakin sen, että toteutukset ratkaisevat, eivät puheet. Keskeistä on se, että palveluja tarvitsevat saavat palvelut mahdollisimman vaivattomasti. Kansainvälisen EHCI-tutkimuksen mukaan Suomi sijoittui jatkuvasti kärkipäähän Euroopassa terveyden huollon palvelujen arvioinneissa ja kustannustehokkuudessa (value-for-money) se oli monena vuotena aivan kärjessä. Näyttää siltä, että tämä Soteuudistuksen toteutus suuntaa panokset aivan vääriin kohteisiin.
https://healthpowerhouse.com/publications/
TuulaA :)
31. maaliskuuta 2024 kello 14.33.05
Olen aivan samaa mieltä. Digitalisaatio ei ole mikään ratkaisu terveysasioissa, kuin ei myöskään etävastaanotot. Jos ja kun väestö ikääntyy, ikääntyvien digitaidot vähenevät. Lapissa, jossa matkat ovat pitkiä, on jo nyt hankala matkustaa paikasta a paikkaan b. Mielestäni välimatka-asia pitäisi ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Ja jos matkakustannukset kasvavat, valuu niihin liikaa rahaa muiden "palveluiden" kustannuksella. Vanhukset ja muuten heikot, sairaat ihmiset jätetään siis heitteille, hyi. Ja jollei vammaisella/vanhuksella ole läheisiä, kukaan ei tule pitämään puolta ja hoitamaan heidän asioitaan.
LAPHAn asukastilaisuus Ranualla 2.4. klo 17-19, KOKO LAPPI
TuulaA :)
31. maaliskuuta 2024 kello 15.13.54
38-sivuisen Laphan strategiasuunnitelman luettuani huomasin sen todellakin olevan strategiasuunnitelman (lue: heikennyssuunnitelman). Huomio tässä kiinnittyi muutamaan asiaan: Ihmistä ei ole otettu huomioon vaan raha ratkaisee. Lisäksi on aivan turha puhua palveluista koska sillä tarkoitetaan heikennyksiä, huononnuksia ja vähennyksiä.
Esimerkki 1: Digi- ja etäpalvelut. Ei kai Lapha voi olettaa, että jokaisella apua tarvitsevalla olisi tähän tarkoitukseen sopivat laitteet ja taito niiden käyttämiseen. Apu pitäisi saada automaattisesti puhelinsoitolla, ei muilla laitteilla.
Esimerkki 2: Matkat. Jos suunniteltu "palvelu"heikennysverkosto toteutuu, matkat pitenevät kaikkialla Lapissa ja matkakustannuksiin valuu suuri osa euroista, joka tarkioittaa muiden ns. palveluiden heikentymistä edelleen. Matkat, jotka ovat pitkiä täällä, pitäisi ottaa huomioon ennenkuin yksiköitä aletaan sulkemaan koska aiheuttavat jo nykyisellään paljon kuluja. Iso ristiriita suunnitelman kohdassa Palveluverkoston muodostamisen periaatteet, kohta c ja e.
Esimerkki 3: Nykyinen palvelujärjestelmä: Tässä(kin) tarkoituksena on siirtää kustannuksia yksittäiselle ihmiselle koska raskasta (lue: kallista) erikoissairaanhoitoa pyritään vähentämään, lisäämään avohoitoa ja pakottamaan jopa vammainen tai vanhus kuntouttamaan itse itseään.
Esimerkki 4: Jokaisessa Sote-palvelustrategian viidessä kohdassa (1. Lapset ja nuoret, 2. Työikäiset, 3. Ikääntyneet, 4. Vammaiset ja 5. Sairaanhoidolliset palvelut) tavoitteiden osalta on kirjattu asiakastyytyväisyydeksi tämä: Pysyy nykytasollaan tai kasvaa. Mielestäni tämä on tosi outoa, erikoista ja ihmeellistä ennakointia tässä "palveluiden" karsimisvaiheessa.
Vuodeosastojen lakkauttaminen ja päivystyksen siirtyminen entistä kauemmas
Huolestuttaa
31. maaliskuuta 2024 kello 21.52.08
Hyvinvointialueen säästöt ei saisi niin rajusti kohdistua Rovaniemeltä kaukana asuviin alueen asukkaisiin. Koko Lapin asuttuna pitäminen on tärkeää monista syistä ja kohtuulliset palvelut on pystyttävä säilyttämään. Pienten usein sairastavien lasten vanhempana huolestuttaa paljon Muonion vuodeosasto lakkauttaminen ja sitä kautta päivystyksen siirtyminen kauemmas. Matkat on jo nyt pitkät. Samalla vaikeutuisi myös monen työntekijän työssäkäynti ja pahimmassa tapauksessa työntekijät perheineen joutuisivat muuttamaan johonkin lähemmäs töitä. Eikä hoitajapula tai hoitajien alalla pysyminen ainakaan tällä helpottaisi. Jos säästöjä on tehtävä, niin kyllä niitä on pystyttävä suuntaamaan enemmän sinne, missä palveluja on helpommin saavutettavissa.
@omamaa
1. huhtikuuta 2024 kello 14.18.24
Samaa mieltä kirjoittajan kanssa. Toisaalta halutaan kuntaan/kuntiin lisää asukkaita ja panostetaan tunnettuuden lisäämiseksi. Infraa tehdään ja tontteja kaavoitetaan. Toisessa päässä tehdään kaikki turhaksi heikentämällä palveluja. Tulee mieleen se hölmöläisen peiton jatkaminen. Nyt vaan se jalkopäästä ottaminen ja sen lisääminen yläpäähän ei toteudu. Ei päästä edes +-nolla tilanteeseen. Kriteeri miksi tänne muutimme oli hyvähkö sairaanhoito. Täytyy tosissaan harkita muuttoa taajaan asutulle seudulle. Harmi-----suuri HARMI.
Tuleeko säästöjä?
Säästöt
2. huhtikuuta 2024 kello 8.31.44
Pitäisi tarkkaan laskea vuodeosastojen lakkauttamisesta "tulevat" säästöt. Kun päättäjät lakkauttivat pienillä paikkakunnilla sivukouluja ja siirryttiin ns. yhden koulun järjestelmään. kunnissa. Kuljetuskustannukset oppilaiden siirtämisestä pienemmiltä kouluilta paisuivat massiiviseksi. Silloinkin puhuttiin suurista säästöistä. Varmaan nyt tapahtuu sama, kun potilaita kuljetetaan vapaisiin vuodepaikkoihin. Mm. taksit kuljettavat potilaita ja kuljetuskustannukset tulevat massiivisiksi. Sotekustannukset voivat pinentyä, mutta korvattavat kela-kustannukset nousevat. Ei potilaan 25 euron omavastuu kata pitkiä kuljetuksia. Taksit kiittävät, kun saavat paljon kyytejä. Vähänkin heikossa kunnossa olevat potilaiden terveydellinen tila voi pitkien kuljetusten aikana heikentyä yhtäkkiä. Taksikuskeilla ei ole terveydenalan ammattilaisen ammattitaitoa. Kaikkia kuljetuksia ei voida tehdä ambulansseilla. Todella huolestuttaa sairaan omaisena maailman meno.
Palvelutarpeiden arviointi
Soteveteraani
3. huhtikuuta 2024 kello 11.57.16
Strategiassa puhutaan palvelutarpeen kasvusta suuren suhteellisen sairastavuuden, suhteellisesti ikääntyvän väestön, suhteellisen hoitopainottuneisuuden ym. suhteellisten tekijöiden muodossa. Entä varsinaisesti merkitystä omaavat määrälliset suureet? Ikääntyvän väestörakenteen ja nuoremman väestön ja lasten vähentymisen vaikutukset, saati jos aidosti panostetaan hyteen, eli ennalta ehkäisyyn ja terveyden edistämiseen. Investoimmeko suhteessa ja euroissakin liikaa raskaaseen hoitoon ja sen puitteisiin, kun kohta väki vähenee myös ikääntyvien päästä?!