Kommentoi luonnosta! Mitä hyvää tai mitä parannettavaa? Onko erityisiä näkökulmia, jotka tulisi mielestäsi huomioida? Kerro mielipiteesi.

Tiistinmäki ja erityisesti Etuniemenkuja ovat luonnonläheistä asuinaluetta, jossa asuu paljon ulkoilijoita ja lapsiperheitä. Etuniemenkujan hiekkatiellä ulkoilutetaan päivittäin lemmikkejä, opetellaan pyöräilemään ja potkitaan palloa, ja sillä liikkuu lukuisia luonnon eläimiä, kuten peuroja ja jäniksiä. Katualue on myös maisemallisesti kaunis ja maaseutumainen vaikka samalla se sijaitsee erittäin hyvien kulkuyhteyksien päässä sekä runsaan palveluvalikoiman tarjoavan Iso Omenan läheisyydessä.

Espoon kaupungin suunnitelmat alueen ulkoilureittien kehittämisestä ovat erittäin toivottava ja siten myös kannatettava hanke. Alueen asukkaana olen huomannut nykytilan olevan sellainen, että Etuniemenkujan päädyssä käy päivittäin kymmenkunta ulkoilijaa, jotka joutuvat kääntymään takaisinpäin ja palaamaan Etuniementielle, sillä Etuniemenkuja on päättyvä tie. Vapaaniemenreitti tulee helpottamaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kulkemista Matinkylän ja Finnoon välillä, ja vähentää osaltaan alueen asukkaisiin nähden ulkopuolisten, ohikulkumatkalla olevien ulkoilijoiden määrää Etuniemenkujalla.

Alueen asukkaana olen kuitenkin hyvin huolissani Espoon kaupungin Etuniemenkujaa koskevista suunnitelmista. Ehdotetut suunnitelmat - joissa katua korotettaisiin jopa metrin verran, se asfaltoitaisiin, sen varteen tulisi usean auton taskuparkkirivistö ja kadun päähän teetettäisiin leveydeltään jopa 14 metrin kääntöpaikka - eivät ole alueen asukkaiden intressien mukaisia ja turmelevat asuinalueen luontoarvoja ja viihtyisyyttä. Alueella käytyjen keskustelujen perusteella kadun pääasiallisilla autollisilla käyttäjillä eli kadun päädyssä asuvat asukkaat eivät kannata asfaltointia eivätkä valtavaa kääntöpaikkaa. En myöskään itse alueen asukkaana toivo suunnitelman mukaisia ehdotuksia lukuisista syistä.

Katualueesta tulisi suunnitelman toteutuessa pitkäksi ajaksi työmaa ja alueen viihtyisyyttä sekä luonnonläheisyyttä ja maaseutumaisuutta tukevaa kadun pohjoispuolen kasvistoa eli puita ja pensaikkoja poistettaisiin. Pohjoispuolella sijaitsee useita hyvin kookkaita vanhoja hyväkuntoisia hopeapajuja pensaana ja puuna. Erittäin huolissani olen suunnitelman kohdasta, jossa kadun pohjoispuolen reunasta poistettaisiin tällainen vanha iso komea puu. Vaikka suunnitelmassa on todettu tilalle istutettavan uusia korvaavia puita, istutettavat puut ovat lukuisia vuosia pieniä ja heiveröisiä, ja kookkaiksi kasvaminen tulee viemään vuosikymmeniä. Nykyiset kookkaat vanhat puut tukevat myös osaltaan alueen Eko-1-alueen tavoitteita nykyisen liito-oravareitin vaalimisesta. Kasviston karsiminen heikentää alueen luontoarvoja ja on ristiriitainen suunnitelmassa mainitun liito-oravareitin vaalimista koskevan tavoitteen osalta. Kannatan kuitenkin sitä, mikäli nykyisen kasviston täydennykseksi halutaan istuttaa lisää uusia puita.

Nykyinen Etuniemenkujan loppuosa n. 70 metriä ei kuulu Espoon kaupungin tieverkostoon. Kyseessä on yksityinen tie, jonka rakensin 43 vuotta sitten silloisen maanomistajan luvalla. Sain myös Espoon kaupungilta tielle luvan rakennuslupaa hakiessani. Annoin tielle nimeksi Etuniemenkuja käytännön syistä eli virallisesti se ei ole osa kujaa, mutta oli kiva saada posti kotiin. Kesti 10 vuotta sen ilmestyttyä karttoihin. Alusta alkaen Etuniemenkuja oli yhtä ja samaa hiekkatietä sillä erolla, että kaupunki suoritti kunnossapitoa kujalla vain Etuniemenkuja 6 kohdalle ja loppuosa jätettiin, syynä tietysti yksityistie. Asfaltointi lopetettiin samaan paikkaan. Eli kaikki kulut, työt mitä tiehen on laitettu, ovat tulleet omasta takaa. Ei ole montakaan vuotta siitä, kun onnistuin vihdoin saamaan kaupungilta edes aurapalvelua. Kaikenlaisten vaurioiden kunnostuspyyntöihin jopa kaupungin itse aiheuttamiin vastaus on aina ollut: ”Emme suorita kunnostustöitä yksityisillä teillä”. Tie kaipaa tällä hetkellä ainoastaan kuorma-autollisen kivituhkaa pintaansa, jonka aiomme suorittaa lähiaikoina.

Tiellä kävelee paljon ihmisiä koirineen eikä minulla ole sitä mitään vastaan. Tie on osa luontoa ja luulen, että ihmiset pitävät siitä. Vajaa vuosi sitten naapuriin muutti kaksi perhettä eli perhekohtaisesti tienkäyttäjiä on nyt 3. Tien käyttö autolla on vähäistä. Keskimäärin henkilöautolla: 3 ajoa / päivä / suuntaansa. Kahden viikon välein käy roska / biojäteauto. Posti tuodaan polkupyörällä.

Teetin projektiehdotuksesta 3D mallinnuksen, joka järkyttävällä tavalla selvensi, mistä kaupungin suunnitelmassa on kyse. Suunnitelma tuo mieleen valtatienpätkän jyrkkine ramppeineen, joka on siirretty nykyisen tien päälle luonnottomalle korkeudelle. Sen alle jäisi nykyinen puusto, joita olemme työllä ja vaivalla hoitaneet. Myöskään asfaltti ei sovellu laisinkaan tänne koska kyseessä on puistoalue ja tie osa sen luontoa sellaisenaan. Olen kuullut myös ehdotuksia nykytien asfaltoinnista. Vastaukseni on sama kuin edellinen. Sellainen ei sovellu myöskään tielle, missä alle kouluikäiset lapset voivat turvallisesti pyöräillä, leikkiä ja liikkua.

Parkkipaikoista on huonot kokemukset. Tien syrjäisyyden vuoksi tänne on tuotu mitä milloinkin autonromua säilytykseen pitkiksi ajoiksi. Jopa vesiskootteri trailereineen jätettiin talven yli kujan varteen muutama vuosi sitten.

Mikäli kaupunki haluaa tavalla tai toisella osallistua kotitiehemme, ehdotan että kaupunki korjaa lumiauran aiheuttamat vauriot tuomalla tien pintaan kerros kivituhkaa. Uuden tien rahamäärällä luulisi sen onnistuvan. Liito-oravia en ole eläessäni täällä nähnyt, mutta puita voi toki istuttaa, niitä harvemmin on liikaa.

En katso ansainneeni sen, että kaupunki rakentaa lähes 400 000€ valtatien kotiini, veronmaksajien rahoilla.

Vaadimme, että kaupunki keskeyttää uuden asfalttitien suunnittelun / rakentamisen, koska haluamme säilyttää nykyisen hiekkatien ja sen luonnonmukaisen ympäristön.

Etuniemenkuja 7 asukkaat

Sivu 1

Haluamme osoittaa syvää huolta Espoon kaupungin lähettämään tiedotteeseen koskien kevyen liikenteen raittia välillä Matinkylä – Etuniemenraitti. Asumme suunnitteella olevan raitin välittömässä läheisyydessä eli matkaa avoimelta pihaltamme raitille olisi vain 12 metriä. Espoon kaupunki on hakemassa muutosta jo kauan olemassa olleeseen asemakaavaan.

Olen työskennellyt pitkään rakennus ja maisemasuunnittelun alalla ja pidän raitin suunnitelmaa huonosti toteutettuna. Raitti lähtee Matinkylän suunnasta jouhevasti ja palvelee tarkoitustaan hyvin. Puolivälistä suunnitelman luonne muuttuu. Kaasuputken länsipuolelle luonnostaan jatkuva raitti on väkinäisesti ja kömpelösti väännetty kaasuputken itäpuolelle asuntoalueen viereen. On tunkeuduttu omakotitalon pihan kylkeen ja ikivanhaan metsikköön päätyen lasten leikkipuistoon, halkaisten lasten toiminnassa olevan pallokentän ja lopulta ängetty puuston läpi Etuniemenraitille, ikään kuin vapauteen. Raitin pinnan nostaminen metrin verran pihatasoa korkeammalle vain korostaa suunnitelman epäonnistumista. Sen kömpelyyttä on yritetty pehmentää tulevaisuuden takaisilla puuistutuksilla siinä kuitenkaan onnistumatta.

Kysyimme ko. projektin päälliköltä syytä asemakaavamuutoksen hakuun joka vastasi:

"Raitti ei mahdu kaasuputken länsipuolelle viljelypalstojen ja kaasuputken sijainnin ja sen aiheuttamien rajoitusten takia".

Syy asemakaavamuutoksen hakemiseen on siis viljelypalstat. Espoon kaupunki on jakanut viljelypalstoja -90 luvulta saakka. Vuosi vuodelta ne ovat levittäytyneet itään päin jopa siinä määrin, että alueen asukkaat alkoivat vaatia rajoja leviämiselle. Asukkaat pääsivätkin sopimukseen 2000-luvun alussa viljelypalstaosaston kanssa. Sovittiin pelto-oja, jonka itäpuolelle ei jaettaisi palstoja. Maanmittauslaitoksen ilmakuvasta 2006 on selvästi nähtävissä, kuinka palsta-alue rajoittuu pelto-ojaan ja myös kaasuputken länsipuolelle on jätetty selvä tila. Tätä sovittua rajaa noudatettiin hyvin, kunnes jo vuoden 2010 ilmakuvasta voi todeta, kuinka rajaoja oli täytetty ja palstoja jaettu aivan kaasuputken reunalle. Katsomme, että Espoon kaupunki on itse rikkonut sopimusta ja syyllistynyt tähän nykytilanteeseen.

Viljelypalstat ovat vuokrapalstoja ja toiminta niillä on kausiluontoista. Talvisin koko Etuniemenpuisto on lumen peitossa eikä siellä näy mitään toimintaa. Palstanpitäjät aloittavat keväällä ikään kuin alusta joka vuosi. Ei ole muuta kun kulmatolpat ja mahdollinen rajaverkko.
Mielestämme kaupunki puntaroi kahden epätasapainoissa olevan vaihtoehdon välillä.

Vaadimme että, Espoon kaupunki ratkaisee pulman siirtämällä viljelypalstat virallisen asemakaavan mukaisen raitin tieltä. Vapaita tai hoitamattomia palstoja löytyi pikakäynnillä paikan päälle ainakin toistakymmentä eli uuden palstan löytäminen raitilla oleville ei voi olla vaikeaa. Raitin esteenä on 6 palstaa ja osalla vain kulma ulottuu raittialueelle.

Jatkuu sivulla 2

Sivu2

Raitin tuominen asuntoalueen läheisyyteen näyttää erittäin ahdistavalta. Lähes kaikki se melusaaste, joka nyt kuuluu Etuniemenraitilta siirtyisi aivan asuntoalueemme / pihamme tuntumaan. Myös suuri osa Suomenlahden sillan kautta liikkuvaa kevyttä liikennettä siirtyisi raitille. Etuniemenraitin moottoriliikennettä on monella tapaa yritetty hillitä vuosien varrella tuloksetta. Nykyään siellä ajetaan myös autoilla viljelypalstoille ja pysäköidään raitin varteen.

Mitä olemme asukkaiden kanssa asiasta keskusteltu, on selvä yksimielisyys siitä, että suunnitelman alkuosa Matinkylästä on hyvä, mutta vääntö metsään ja puistoon sai vastustusta. Olisi erittäin vastuutonta kaupungin taholta lähteä muuttamaan metsän luonnetta.

Metsä on ainoa jäljellä oleva luonnonmetsä asuntoalueella. Sillä on suuri tunnearvo asukkaille. Sukupolvesta toiseen metsä on antanut mahdollisuuden lapsien turvallisesti leikkiä, pelailla, kiipeillä, luistella ym. Metsää kannattaa ehdottomasti suojella eikä tuoda sinne ihmismassoja.

Vaadimme leikkipuiston ennallistamista asemakaavan mukaisesti ja liikenteen rauhoittamista kentällä lasten palloleikeille, koska alueelle on muuttanut runsaasti uusia lapsiperheitä.

Leikkipuisto on lailla suojattu ”le” merkinnällä asemakaavassa. Espoon leikkipuistojen suunnittelupäällikkö Leena Ihalaisen kanssa on myös keskusteltu asiasta.

Vastustamme jyrkästi suunnitelmaa ja vaadimme virallisen asemakaavan mukaista ratkaisua.

Etuniemenkuja 7
omistaja / asukkaat Klaus Stolt
Marja Reiman-Stolt
Vivian Stolt
William Stolt

Etuniementie 14
omistaja Anne Stolt

Etuniemenkujan suunnitteluun liittyen haluaisin tuoda esille Etuniemenniityn huonon tilan ja sen, että kaupunki ryhtisi toimenpiteisiin sen ennallistamiseksi. Aihehan tavallaan liittyy suunnitelmaan osaltaan. Kujan rahamäärällä voisi tehdä paljonkin Tiistinniityn hyväksi.

Olen n. 20 vuoden ajalta seurannut niityn tilan huonontumista. Ihmisten on vaikea kuvitella, että -80 luvulla kujalla seisoessaan, katsoen etelään, oli merinäköala. 30 hehtaarin niitty oli lyhytkasvuista viherkellertävää tasaista ruohoaluetta ja lähes puuton. Niityn koilliskulmalta (etuniemenkuja 6) tuli vesiuoma eli nykyinen Tynnyripuiston vesi. Tämä vesi joka nyt annetaan levitä Tiistinniitylle, johdettiin ojaa pitkin koko niityn poikki Finnoon ojaan. Ojaa hoiti silloinen maanomistaja n. 5 vuoden välein. Eli seurattiin, että vesi liikkui vapaasti. Kun tarve tuli niin oja kaivettiin auki. Tämä yksinkertainen toimenpide ylläpiti niityn luontoa täydellisesti.

Niitty oli luonnosta pitävälle ihmiselle paratiisi. Suurin osa lintukirjan lajeista pesi niityllä ja myös ylempänä talojen pihoilla. Eri perhoslajeja lenteli siellä täällä, minne katseensa käänsi. Lapsille niitty oli oiva paikka harrastaa jalkapalloa, hiihtää ym. Niitty pysyi tässä muodossa vakaasti vuosikaudet. Oma veikkaus on, että näin on ollut koko itsenäisyyden aikana.

Päätös tuli 80-90 luvun vaihteessa, kun Espoon kaupunki osti edellä mainitulta maanomistajalta Tiistinniityn. Siihen loppui alueen huolenpito. Kaikki jätettiin kuin unohduksiin. -90 luvun puolivälissä oli jo selvää risukasvullisuutta havaittavissa. Aloitin yhteydenpidon kaupunkiin, varoittaen mitä oli tapahtumassa. Valtuustoonkin saimme äänestettyä edustajan joka lupasi ajaa asiaa. Eipä auttanut. Vesioja oli nyt kasvanut aivan tukkoon ja suuret vesimäärät levittäytyi niitylle yhä laajemmalle. Kun Suomenlahden siltaa rakennettiin, niin oli kaivettava Tiistinnityn keskiosasta oja Finnoon ojalle koska vesi oli haitaksi valutöille. Ojan virtaukseksi mitattiin 1 m3/sek Finnoon ojalle. Hämmentävin toimenpide tehtiin kun siltatyö oli valmis. Oja täytettiin huolellisesti ja ojan rautaromua jätettiin luontoon.

Kaikesta päätellen Espoolla kaupungilla on joku tarkoitus sille, että Tiistinniitty jätetään tähän kuvottavaan tilaan, joka pikemmin on suo kuin niitty nykytilassaan.

Kaupunki kehuu vuolaasti lintulammikon ja liito-oravien suojelun tärkeyttä mutta samalla laiminlyö paljon suuremman alueen luontoa häikäilemättömästi.

Jos haluaa jotain positiivista asiasta löytää, on Suomenlahden sillalta tuleva melusaasteen väheneminen. Viidakkomainen risukasvullisuus ulottuu jo niin korkealle, että se toimii äänenvaimentimena.

Tällä hetkellä Etuniemenkuja 6 D lähimpänä oleva katuvalo paistaa kirkkaasti suoraan asuntoon sisään. Mikäli katualueen valaisimia uusitaan, tulee sijoittelu miettiä tarkasti siten, etteivät valot paista asuntoon kirkkaasti sisään.

Nykyisen tien käyttäjämäärät ovat niin pienet, että on vaikea nähdä, miten kaupunki laskee saavansa vastinetta näin suurelle investoinnille. Tie on kolmen asunnon käytössä ja sillä ajetaan n. 20 ajoa viikossa henkilöautolla ja parin viikon välein roska-autolla. Tien muuttuminen hiekkatieksi johtaa myös harvat alueelle eksyvät autot kääntymään takaisin jo asfaltoinnin loppuessa. Pieni liikennemäärä tuttujen autojen toimesta tekee nykyisestä hiekkatiestä turvallisen myös lapsille. Emme myöskään ymmärrä, kenen tarpeita suunniteltu pysäköintialue tällaisen pussin perällä palvelee. Etuniemenkujan asunnoilla ja taloyhtiöillä on omat parkkipaikat.

Yllä mainituista syistä emme näe tarvetta laajoille tien parannustoimille. Säästyvät rahat voisi sijoittaa esimerkiksi katusuunnitelman selostusluonnoksessa mainitun hiekkakentän kehittämiseen leikkipuistoksi. Alueella asuu paljon lapsiperheitä, mutta lähimmät leikkipuistot ovat Matinkylän suunnassa Tynnyripuisto 1 km päässä ja Finnoon suunnassa Syväsalmen leikkipuisto 2 km päässä. Pienet lapset näin pitkän matkan taittaminen väsyttää jo ennen leikkikentälle pääsyä. Espoon palvelukartastakin hiekkakentän paikka löytyy leikkipaikkahaussa nimellä Etuniemenpuisto, vaikka sieltä ei kunnollista leikkipaikkaa löydykään.

Mielestäni kaupungin ei tulisi rakentaa uutta reittiä pieneen metsikköön Etuniementien vieressä. Suoraviivainen suunnittelu olisi mielestäni parempi ratkaisu.
Tuo metsikkö tuo mieleeni erään epämiellyttävän tapauksen, jonka jouduimme kokemaan. Matkoilla ollessamme kotiimme murtauduttiin. Palatessamme huomasimme, että ulko-oven lasi oli rikottu, ja suuri määrä omaisuutta oli viety. Poliisi tutki tapausta, ja jonkin ajan kuluttua kävi ilmi, että tapahtumalla oli silminnäkijä. Metsikön vieressä olevan puutarhapalstan pitäjä oli nähnyt tummapukuisen miehen istuvan lasten hiekkalaatikon reunalla, edessään punainen matkalaukku. Mies siirteli kaikessa rauhassa tavaroita laukusta muovikasseihin, ja palstanomistajan yllätykseksi heitti lopulta laukun pusikkoon. Sen jälkeen hän lähti rauhallisesti kävelemään Etuniemenraitille kantaen kahta isoa muovikassia. Ikävä kyllä, palstanpitäjä ei suostunut todistamaan poliisin pidättämää miestä vastaan. Punainen matkalaukku oli tyttäremme, ja se löytyi myöhemmin pusikosta.
Kantani kaupungin uuteen raittiin on, että sen tulisi kulkea mahdollisimman avoimella paikalla ja suoraviivaisesti. Raitilla liikkuisi varmasti paljon ihmisiä, ja metsikön läpi kulkeva reitti olisi kuin pysäkki, joka saattaisi houkutella rauhattomuutta ja muita ongelmia. Esim. huumeruiskuja on löytynyt sieltä. Sitäpaitsi, eikö metsikkö ole varattu lasten leikkipuistoksi.

Tosiaan eikö Etuniementien metsikkökenttä ole edelleen varattu leikkipuistona lapsille, vaikka jalkapallomaalit, kiipeilyseinä, koripallokori, keinut, hiekkalaatikko ym. ovat jostain syystä viety pois? Nyt olisi tarvetta!!!

Puistoraitin länsiosa tulisi siirtää lähemmäksi kaasuputkea tai sen länsipuolelle. Näin säilyisi myös pieni hiekkakenttä jota voitaisiin kunnostaa.
Vielä parempi ratkaisu olisi muuttaa raitin sijaintia viljelypalstojen eteläpuolelle ja liittää raitti Rusthollarinkatuun pumppaamon kohdalla.

Pyydämme jatkoaikaa tähän keskusteluun.

Perusteluna se, että kaksi Etuniementie 14 B:n omistajaa eivät ole saaneet Espoon kaupungilta tietoa tästä hankkeesta.

Johan Stolt
Betty Blomberg
Toni Stolt

Komppaan Etuniementie 12A ehdotusta raitin vetämisestä viljelyspalstojen eteläpuolelta Rusthållarinkadulle.
Toteutuskin olisi varmaan paljon helpompaa ja hintalappu kohtuullisempi kuin jos raitti vedettäisiin mutkitellen vanhan metsän läpi.

Lisäksi hämmästelen sitä, että liito-oravien reittien varrelta kaadetaan puut, jotta voidaan rakentaa Etuniemenraitti metsän läpi.
Uusien puiden kasvaminen tarpeellisiin mittoihin liito-oraville lienee kymmeniä vuosia.

Kiinteistöni on vanhan metsän vieressä ja kummastelen miten huonosti Espoon kaupunki on hoitanut metsää.
Metsää olisi syytä hieman siistiä ja karsia, koska metsässä on esim. pystyssä kuolleita puita.

Etuniemenkujan loppuosa on nykyisessä muodossaan lunnonläheinen ja idyllinen osa aluetta, ja ajatellen tiepätkän käyttömäärää, emme ymmärrä miten tämä suunnitelma nähdään tarpeelliseksi. Pelkästään kolme taloutta liikennöi tiellä (yhteensä n. 20 ajoa/viikko), ja siihen nähden esim. asfaltointi ei millään tavalla ole tarpeellinen. Tiellä leikkii lapsia päivittäin, nimenomaan sen vähäisen liikenteen takia, ja monet alueen lapset tulevat siihen oppimaan pyöräilemään.
Jos tähän tulee sekä kääntöpaikka, että pysäköintipaikkoja, se tarkoittaa liikennemäärän kasvua ja sitä myöten turvattoman ympäristön näille lapsille.
Ketä parkkipaikat hyödyntävät? Me, jotka asumme tämän tieosuuden varrella, pysäköimme omiin pihoihin, eikä ole ikinä ollut tarvetta lisäpaikoille. Tällaisille syrjäisille paikoille tullaan vain jättämään autoromuja pois omien silmien alta. Me emme toivo sitä näkymää kodeistamme.
Yhdymme naapurimme näkymykseen tien korottamisesta - visualisoituna se näyttää aivan järkyttävältä ja tekisi pienehkön valtatien tähän idylliseen maisemaan. Jos tätä tietä halutaan kunnostaa ja ottaa mukaan tieverkostoon, rahkeet voisi laittaa tiepinnan korjaukseen, jossa lumiaura on tehnyt tuhojaan ja parantaa valaistusta. Lisäksi auraaminen ja hiekottaminen talvisin ei olisi pahitteeksi.

Tieosuudelle tulee päivittäin monta pyöräilijää tai ulkoilijaa, jotka luulevat pääsevänsä Etuniemenkujan päädystä eteenpäin, mutta joutuvat pettymään ja kääntymään takaisin. Tien jatkaminen kävelyraittina on hyvä ehdotus, mutta sen kääntäminen entisen puistoalueen läpi Etuniementielle on turhaa. Miksi sitä ei voisi jatkaa suoraan, viljelypalstojen eteläpuolelta kiinnittymään Rusthollarintien pumppaamon hiekkatielle? Se olisi loogisinta, sillä kaikki ulkoilijat, jotka reitin osaavat, kävelevät nyt märkää polkua pitkin metsikössä päästäkseen jatkamaan hiekkatiellä. Miksi tunkea raittia viljelypalstojen ja omakotitalon väliin, kun se voisi mennä suorempaa reittiä. Raitin rakentaminen täältä alhaalta Suomenlahdentien ja Kalastajantien liikenneympyrään on hyvä ehdotus, ja sitä kannatamme.
Sen sijaan, että puistoalueen läpi kulkisi raitti, syöden siitä ison osan, itse puiston voisi kunnostaa kunnolliseksi leikkipuistoksi, Alueella asuu suurimmaksi osaksi lapsiperheitä, joilta nyt puuttuu se lähipuisto, jossa voisivat vähän keinua, laskea likumäkeä tai potkia jalkapalloa. Alueella on aikaisemminkin ollut puisto, ja nyt kun alue on suurentunut entisestään täällä on suurikin tarve tällaiselle. Lähimmät puistot ovat nyt 1-2 km päässä Tynnyripuistossa tai Finnoossa, lapset väsyvät jo ennen kun edes ollaan perillä.

Jättäkää hiekkatie ja idyllinen lunnonmaisema rauhaan, alueen asukkaat ja eläimet nauttivat siitä. Tänne ei tarvita parkkipaikkoja, isoja kääntöpaikkoja tai korotettuja valtateitä, liikennöinti on niin vähäistä ja sellaisena haluammekin sen pitää.

Uusin suunnitelma tiestä on menossa puistolle tarkoitetun kaavan päältä, joka olisi mielestäni iso miinus lähialueen lapsiperheille. Alueella ei tällä hetkellä ole mitään lapsille tarkoitettua aluetta, jonne naapuruston lapset pääsisivät huoletta yhdessä leikkimään.

Tie hanke on mielestäni hyvä idea, mutta sen kuuluisi mennä vanhan suunnitelman mukaan eli lämpöputken toiselta puolelta. Ymmärrän toki että vanha suunnitelma saattaa mennä muutaman plantaasin päältä, mutta puisto loisi yleistä viihtyvyyttä alueelle. Tällähetkellä alueella ei ole juuri mitään viihdykkeitä lähialueen ihmisille. Lisäksi, jos kävelykatu tuo alueelle innokkaita lenkkeilijöitä, mielestäni lasten puistoalueelle voisi hyvin yhdistää myös ulkokuntoilusalin. Mielestäni alueella on paljon ihmisiä jotka pitävät itsestään päivittäin huolta ja tämä voisi luoda hyvin viihtyvyyttä lapsille kuin aikuisillekkin. Näin aikuiset voisivat urheilla ja katsoa lapsiaan samaan aikaan kun he leikkivät puistossa yhdessä ja tutustuvat muihin naapuruston lapsiin. Itse olen kasvanut alueella ja muistan kaivanneeni ihan hirveästi puistoa minne päästä leikkimään liukumäellä tai keinuilla. Oli siellä joskus pari hassua keinua laitettu ja keinuimme siellä jatkuvasti veljeni ja parin naapurin lasten kanssa. Aika parissa vuodessa nekin poistettiin ja harmitti kun ei meillä keinuja ollut pihalla.

Ja se mistä tie olisi nyt menossa asuu peuraperhe, jonka hätyyttäminen olisi hirveän ikävää, jos tie menisi lämpöputken toiselta puolelta niin kaikki voittaisivat naapurustossa. Jos jokupäivä saataisiin puisto taas takaisin! Olisi varmasti teillekkin hyödyllinen hanke kun alueelle suunnitellaan vaan lisää asutusta. :)