Kommentoi Lapin hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmia

Kolarilaisten vuodeosastopalvelut on ajateltu saatavaksi Pellosta, jonne Ylläsjärveltä matkaa 100km, Äkäslompolossa enemmän. Kittilään Ylläsjärveltä 36 km ja Äkäslompolosta 51 km, Muonion Ylläsjärveltä 69 km ja Äkäslompolosta 54km. Myös luontainen liikenne tunturikylistä kulkee Kittilän ja Muonion suuntaan. Eli ehdotan, että kolarilaisten olisi mahdollista saada vuodeosastohoitoa myös Kittilästä ja Muoniosta.

Kuntoutus- ja tutkimuspalvelut
- AAC-ohjaus
- Nepsyohjaus
- toiminnanohjaus
- kuntoutusohjaus
Moniammatillinen asiantuntijuus tulee säilyttää. Palvelut tulee tarjota asiakkaalle yksilöllisesti hänen toimintakykynsä mukaisesti riippumatta siitä, miltä momentilta kustannukset menevät. Perheiden tai palvelun käyttäjien ei pidä joutua selvittämään minkä lain tai kustannuspaikan mukaan palvelu tulisi myöntää. Perusterveydenhuolto ei kykene vastaamaan kehitysvammaisten ihmisten moninaisiin tarpeisiin ilman lisäkoulutusta. Esimerkiksi kehitysvammaisuuteen perehtynyneitä sairaanhoitajia, joka voisi konsultoida perusterveydenhuollon työntekijöitä (vrt. learning disability nursing). Laphan tulisi aloittaa säännölliset terveystarkastukset kehitysvammaisille aikuisille.

Kriisipalveluiden polku
-riittävästi paikkoja
-oikea-aikaisuus, riittävä tuki ajoissa (asumiseen)
- EHVI-yksikön kaltainen paikka kehitysvammaisille, jossa mahdollisuus lyhyt- ja pitkäaikaiseen asumiseen
Esimerkki : Pyöröovi-ilmiö, jossa asukas palaa kriisijaksolta isoon asumisyksikköön, jossa tilanne on jo aiemmin kriisiytynyt. Puutteellisen ja hänelle sopimattoman asumisympäristön ja tuen vuoksi hän palaa uudelleen kriisipaikalle. Samalla koko asumisyksikön turvallisuus häiriintyy. - vaihtoehtojen rohkeampi käyttäminen:
esim. kotona asuminen vahvan tuen turvin, henkilökohtainen budjetointi, henkilökohtainen apu, hoitoringit
- ”Uuden vammaispalvelulain mukainen vaativa moniammatillinen tuki tukee osaltaan vammaisten henkilöiden asumisen monimuotistamaista. Vaativaa moniammatillista tukea järjestetään ensisijaisesti vammaisen henkilön kotiin tai muuhun omaan toimintaympäristöön. Asumisen näkökulmasta vaativa moniammatillinen tuki tukee vammaisenhenkilön mahdollisuuksia siirtyä aikaisempaa kevyempään asumisratkaisuun ja käänteisesti myös ehkäisee henkilön tarvetta siirtyä raskaamman asumispalvelun piiriin. ” /ARA2023.

Voiko ympärivuorokautisen asumisen määriä verrata kansalliseen keskiarvoon?
Alueellinen poikkeavuus: syrjässä asuminen, palvelut kauempana, onko vaikeammin vammaisia enemmän Laphan alueella (johon esim. Kelan tukien määrä viittaa)?

Tilastot?
Dia 38: Kaakkoinen palvelualue. Hyvinvointialueella on tehty lasten ja nuorten yksikön tarvekartoitus ja hankesuunnitelma, jossa on kartoitettu 0–17-vuotiaiden erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten asumisen ja tilapäisen hoidon yksikön tarvetta (vaativa asumisen tuki, keskitetyt palvelut). Tarpeet ovat kasvavia, ja nykyisessä saatavuudessa on haasteita.

- onko tätä avattu jossain? lukumääriä? Koskeeko kyseinen kartoitus vain kaakkoista palvelualuetta?
- kuinka paljon on vielä iäkkäiden vanhempien kanssa kotona asuvia kehitysvammaisia?
- kuinka paljon itsenäistyviä (omilleen muuttavia) nuoria on arviolta lähivuosina? ja mitkä tuen tarpeet heillä?
-asiakastutkimus? milloin, missä ja miten, mitä toimintoja koskien on tehty?
-paljonko ihmisiä on ”jonossa” odottamassa asumispaikkaa? Montako vapaata paikkaa ja missä?

Paljonko todellisuudessa kustannukset nousisivat laitoshoidon purun ja uuden vammaispalvelulain myötä?

Esim. dia27 ”Laitoshoidon purkaminen ja kevyemmän palvelurakenteen kehittäminen koostuvat useista eri toimenpiteistä, joista osa voidaan toteuttaa sitä mukaa kuin eri osatekijät ovat toimeenpantavissa.”
Mitä kyseisen lause tarkoittaa käytännössä?

Avoin osallisuusfoorumi kaikille 20.5.2024 ja 24.6.2024

Esimerkiksi yhdistysten näkökulmasta osallistaminen tarkoittaa sitä, että yhdistykset pääsevät jo valmisteluvaiheessa mukaan ”yhteiseen pöytään” tuomaan palveluiden käyttäjien näkökulmaa. Rakentava ja kehittävä yhteistyö ei mahdollistu Teams-infossa, jossa valtavasta materiaalista näkee muutaman dian. Keskustelua ei synny. Monia kysymyksiä jää auki, mikä osaltaan aiheuttaa epävarmuutta ja huolta.

Järki hoi, terkkareiden vuodeosadton potilaat tarvitsevat ympärivuorokauden hoivaa, syötöt, kääntämiset, ei löydy resursseja tehostetun palvelun asumisesta. Entäpä Utsjoki, josta matkaa Ivaloon lähes kaksi tuntia, eikä mitään apua saaravilla.
Miksi vuodeosastoille laitettu monta sairaanhoitajan virkaa kun yksi vuorossa riitäisi ja loput alempi koulutus, jopa hoiva-avustajat.
Miksi koko sote uudistus vikoineen päivineen koko maahan kerralla, eikö ois ollu syytä tehdä niin kuin aikoinaan terveyskeskukset, katottiin mikä toimii, vikoja korjattiin ennennkoko maan käyttöönottoa.
Miten säästää keskussairaalaa ja laphan johto, miksi tk joka suurennuslasin alla
Miksi ei säästetä tietokoneohjelmissa, äkkiä miljaardi
Kaikki tiesi, kun valtio maksaja, niinnkulut pilviin ja budjetit paukkuu....
Onko järkeä, Ivalossa lääkäri lähetteen fysikaaliseen, niin roissaa joku sen käsittelee, kuitenkin homma hoituis paikallisesti.
Paljon vähemmäksi byrokratia, eikä kurjisteta niitten elämää, jotka tämän hyvinvointivaltion ovat maksaneet, oikeus lähihoitoon ja se piti olla tarkoitus!

Paljonko hyvinvointilautakunnalla on valtuuksia muuttaa jo Helsingissä tehtyjä sääntöjä käytännön tilanteitten muuttamiseksi

Suunnitelmissa on rajoittaa paikkaluku kolmeenkymmeneen/15 yhteisöllistä hoitopaikkaa. Pyydämme ottamaan huomioon kuntamme sisällä olevat pitkät etäisyydet ja vanhusväestön merkittävän kasvun tulevaisuudessa. Kunnan taloudellisen tilanteen heikentyessä kunnan ei ole mahdollista osallistua yhteisöllisen asumisen kustannuksiin. Nytkin kotihoito hoitaa lisääntyvästi ikäihmisiä, joiden terveys ja toimintakyky ovat minimissään, he kokevat suurta hätää ja turvattomuutta. Lonkkamurtumat ovat lisääntyneet ja niiden hoito on kallista koko yhteiskunnalle. Omaiset asuvat usein kaukana tai heitä ei ole lainkaan. Kumpi on parempi, mummo ja pappa ovat yksin kotonaan lonkkansa kaatuneena ja loukkaantuneena vai että kissa/koira jätetään yksin kotiin ja siitä saa sanktion!

Suunnitelmissa on vähentää Kemijärvellä ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja 36 paikalla ja korvata muilla järjestelyillä vain 12. Luotettavalta taholta kuulin, että näihin paikkoihin on nytkin pitkät jonot ja kotona asuu paljon vanhuksia, jotka eivät sielä enää pärjää. Miten sitten kun paikat vielä vähenee? Kotisairaala tekee hyvää ja arvokasta työtä ja kaikki kotihoidossa työskentelevät ansaitsevat suuren kiitoksen, mutta eivät hekään ihmeisiin pysty. Kunta on laaja ja välimatkat pitkiä enkä usko että tulee yhtään halvemmaksi pitää vanhat ja sairaat ihmiset väkisin kotona ja ajaa renkaat soikeina heitä monta kertaa päivässä kotona hoitamassa.
Lisää tekijöitä tuskin tarpeellista määrää palkataan vaikka niitä jostain saataisiinkin. Kannattais miettiä vielä isompaa kuvaa.

Laphan kuulemisen kukkanen, kun se vielä 21.8.2024 lausunnolle julkaisemassaan Suunnitelma sosiaali ja terveyspalvelujen palveluverkon muutoksista Lapin hyvinvointialueella versiossa kirjoittaa Kemi-Keminmaan päivätoiminnan muutoksesta vasta puhutun, että päivätoiminnot on suunniteltu siirrettävän Keminmaasta Kemiin vapautuneisiin Keskustan palvelutalon
tiloihin. Ts. kun palveluverkkosuunnitelma on lähetetty vasta lausunnolle, mutta ei se ole estänyt viranhaltijoiden toimeenpanna muutosta jo käytäntöön ( 1.9.2024 alkaen!) ! Saa siinä sitten muka tarjoilla mahdollisuutta ota kantaa -linkkeihin. Kuka vielä uskoo että palautteilla olis vaikutusta. Onko toimivallat hallinnossa näin sekaisin ja tietolähteet ristiriitaisia vai mistä moinen tylytys?

Mistä tulee Laphalle STM: n antama säästövaatimus? Koostuuko se siitä, että ministeriö katsoo kaiken sen palvelutuotannon kustannukset, mitkä ylittävät laatusuositusten tavoitekattavuudet on sitä ylimääräistä " löysää" mikä pitää saada leikattua kuluista pois, vai mistä? Jos se on asetettu keskimääräisten kustannusten ja kattavuustavoitteen perusteella eihän ole mitään järkeä leikata tuota ylimääräistä vuodessa eikä kahdessa pois! Sopeuttamisohjelma täytyy laatia pidemmälle aikavälille. Ne ylimääräiset kustannukset syntyvät ihmisten hoidosta ja palveluista eikä ihmisiä voi siirtää mekaanisesti kuin huonekaluja paikasta toiseen tai jättää hoidotta! Ei niin , vaan hallittu rakennemuutos palveluiden kattavuuksien alentamiseen = leikkaukset. Lapissa pitkät välimatkat tuovat ison vaikeuskertoimen suoritteisiin ja siitä niitä ministeriön virkamiehiä pitää muistuttaa muutenkin kuin Lapin ruskan lumoissa. Pitkät välimatkat vievät ylimääräistä aikaa ja rahaa mikä ei näy eikä sitä osata esittää kustannuksissa. Palvelujen tuotteistaminen auttais tähän!

KANNANOTTO

Lapin Hyvinvointialueen JHL ry.

Lapin hyvinvointialueen JHL ry. esittää huolensa Lapin hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkon muutossuunnitelmista. Henkilöstö tarvitsee kokemuksen, että heidän työpanostaan arvostetaan hyvinvointialueen kehittämisessä. Vaikutukset omaan työhön ovat toteutuksen toimeenpanovaiheessa käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen mukaan suuret ja henkilöstön vaikutusmahdollisuudet suunnitelman toimeenpanoon on vähäiset.

Henkilöstö kokee, että muutos toteutetaan ylhäältä päin sanelemalla, heidän huolenaiheitaan ei kuunnella tai heidän tärkeitä työkalujaan hyvän asiakaspalvelun toteuttamiseen keskitetään ja viedään kauemmaksi työn arjesta. Lisäksi henkilöstöllä on kokemuksia työtehon heikennyksistä, kun toimintoja yhdenmukaistetaan. JHL esittääkin että muutosten ennakkoarvioinnissa tosiasiallisesti huomioidaan strategiset painopisteet, erityisesti henkilöstökokemus. Henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että henkilöstön ääni vaikuttaa muutokseen.

Huoli on myös toimintojen voimakkaasta alasajosta, joka saattaa myöhemmässä vaiheessa osoittautua kalliiksi, kun lisäresurssia vaaditaan toimintojen palauttamiseksi. Toimintojen keventäminen on myös henkilöstön kannalta hyvä tavoite, kunhan työtaakka ei kasva kohtuuttomasti. Keventäminen ja säästöt kun näyttävät suunnitelmassa perustuvan pääasiallisesti henkilöstötyövuosien vähentämiseen.

JHL esittää huolensa jo tapahtuneissa toimintatapamuutoksista. Henkilöstön kokemukset ja heidän tuomat viestinsä ovat olleet sen suuntaisia, että jo hyväksi ja vaikuttavaksi koetut ammattilaisten kehittämät toimintatavat on korvaantuneet ns. suuruuden ekonomialla eli on otettu käyttöön sellaiset toimintamallit, jotka ovat olleet suurten yksiköiden käytössä, eikä ole haluttu laajentaa pienemmissä yksiköissä kehitettyä erittäin toimivaksi ja taloudelliseksi todettua toimintamallia hyvinvointialueen laajuiseksi toimintamalliksi.

Palveluverkkolinjausten vaikutukset terveydenhuollon tukipalveluihin ja tukipalvelutyötä tekeviin huolettavat. JHL esittääkin, että tukipalveluiden keskittämisessä huomioitaisiin henkilöstö siten, että pyrittäisiin tarjoamaan korvaavaa työtä vaikka kouluttamisen kautta sillä paikkakunnalla, jossa työntekijä on aiemminkin työskennellyt. Lapin etäisyydet ja olosuhteet vaikuttavat merkittävästi pienituloisten tukipalvelutyöntekijöiden tosiasiallisiin siirtymismahdollisuuksiin työn perässä.

Hyvinvointialueelle pitää antaa mahdollisuus kehittää omia palveluitaan. Nyt monilla tärkeillä aloilla kuten ravinto- sekä puhtauspalvelualoilla kärsitään työvoimapulasta. Puuttuvia vuoroilla täytetään hälyttämällä vakinaista henkilökuntaa ja kustannukset kasvavat hälytyskorvauksien muodossa. Tämä lopulta rasittaa tasetta aluevaltuuston päätöksenteossa. Kuitenkin oma työ on huoltovarmuuden takaamisessa paras laadun tae eikä esimerkiksi tukipalveluiden kilpailuttamista tule harkita.

Kuka viisas keksi jotta Sallan TK joka on remontoitu viimeiset "kymmenet vuodet" napataankin kiinni? Tiloiltaan varmasti käyttökuntoisin palvelemaan kuntalaisia. Lapha vei ihmisyyden ja ihmisarvon kun vanhuksia ja sairaita ajetaan ympäri Lapin lääniä,eivät tiedät potilaat "mikä Maa mikä valuutta" mutta väliäkö sillä,,, raha ratkaisee,,,valtio kiittää ja pomoja lisätään sitä mukaa kun jokunen kunnan nurkka saadaan tyhjäksi.Omaiset on ihmeissään jotta,eipä ole tietoa mistä kunnasta milloinkin läheisensä löytää. väliäkö sillä.Mihin on tämä maailma menossa kun ei ole millään mitään väliä!uskoo ken tahtoo että jatkuva ralli potilailla tulee halvemmaksi.OTA kantaa,mut mites sen teet jollei pysy puhelin ei liioin kynä kädessä niilä joilta vuodeosasto palvelut vietiin.Onneksi Labra toimii,,,kiitettävästi mut eipä kovin kehuta,,,nappaavat senkin tuloshuumassaan laphan porukat.Ainoaksi toiveeksi jää jotta vanhenee ne päättäjätkin ja joskus se lieka voi olla"omassa nilkassa",Parempia päiviä odotellessa,menettiväthän Pelkosenniemi jaSavukoskikin meidän muassa sen rauhaisan "viimmeistäedellisen" sänkypaikan mutta jossain on jokaisella PAIKKA ja sitä ei Lapha heiluttele ,,, eikä tuu hintoihin, ei mene budjetit sekaisin eikä ylihoideta kuin Lapha on todennut Sallankin tilanteesta!Vaalit on tulossa,muistakaa Sallalaiset! HOJOHOJO!!!