Kommentoi kaavaselostuksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tietomallit -projektin luonnoksia

Tallentuvatko historiatiedot järjestelmään? Jos esimerkiksi OAS-vaiheessa kunta on asettanut tavoitteeksi vain pientaloasumisen kaava-alueelle, ja kaavoitusprosessin myötä alueelle tuleekin pääosin kerrostaloasumista, niin millainen jälki tietomalliin muutoksista jää? Ei ole päätöksenteon läpinäkyvyyden mukaista, jos myöhempi tietomallin päivittäminen kadottaa myös OASista alkuperäisiä tietoja, jos siis OAS imee näyttämänsä tiedot yhdestä ajantasaisesti päivittyvästä tietomallista.

Ydintiedot ovat samoja kaikissa asiakirjoissa, vaikka niiden asiasisällöllinen laajuus vaihtelee. OAS voisi kerran nähtävillä oltuaan / valmisteluvaiheesta eteenpäin olla osa kaavaselostusta eikä itsenäinen asiakirja. Päällekkäisyyksien poistaminen on ehdottoman tarpeellista ja erityisesti tietomallirakenteen kannalta ehdoton edellytys.

Yhteinen ydintietomalli on ehdottomasti järkevä, mutta mallista pitää ehkä voida juontaa/jakaa, mitkä aineistot liittyvät lain ja asetusten mukaisiin OAS:iin ja selostukseen tai molempiin.

Tehostaa työtä kun kirjaukset valuvat kerralla molempiin tietotuotteisiin. Virheiden mahdollisuus vähenee.

Kun tiedot vaihtuvat, niin vanhat tiedot tulee olla löydettävissä ja pitää näkyä, että tietoja on muutettu ja mistä syystä.

Tietosisältöjen yhdistäminen ydintietomalliksi on perusteltua päällekkäisyyden näkökulmasta. Kuitenkin tämä ajatus perustuu nykykäytäntöön, josta ei päällekkäisyyden lisäksi ole tunnistettu muita ongelmia ja puutteita, joita on tarpeen korjata.
OAS ja selostus tulisi laatia eri tarkoituksia varten. Selostus kuvaa suunnitelmaa ja siihen vaikuttavaa informaatiota eli vastaa kaavakartan ohella kysymyksiin mitä ja lisäksi kysymyseen miksi. OAS:n puolestaan tulisi olla vuorovaikutteinen suunnitelma siitä, miten kaavoitus tullaan toteuttamaan eli mitä pitää selvittää, miten voi osallistua suunnitteluun ja vaikutustenarviointiin, jotta suunnitelijoilla on riittävästi tietoja arvioida eri suunnitteluratkaisuiden vaikutuksia ja päätyä parhaaseen kaavaratkaisuun. Näin ollen tietosisältöjen ei pitäisi olla samat ja herää kysymys, mitä nykykäytännöissä jätetään ehkä tekemättä, mihin kysymyksiin ei vastata?
Edustaako tämä tietomalli nyt sisällöltään enemmän selostusta kuin OAS:a? Miten OAS:n tarkoitus ja tavoite (suunnitteluprosessin vuorovaikutuksen suunnitelman kuvaaminen) toteutuu tietomallin sisältöjen kautta?

Lisäksi OAS-vaiheessa tieto on vielä epäselvää ja epävarmaa. Miten tämä huomioidaan tietomallissa, jos tiedon ajatellaan olevan päällekkäistä? Yhdymme toisten vastaajien huomioihin suunnittelun ja kaavoituksen läpinäkyvyydestä. Muutoksista tulee jäädä jälki tietomalliin - linkitettynä perusteena olevaan aineistoon.

Tietomalli perustuu oletukseen, että toimintatavat kunnissa muuttuvat "ennakoiviksi" ja "raportoiviksi". Tämä tarkoittaa selostuksen osalta jatkuvaa tiedon tuottamista, mitä ei nykyisellään välttämättä tehdä.
Hyvä muutos siis, mutta vaatinee ajattelun ja toimintatapojen muutosta!

Tämän vastauksen lisäksi olemme koonneet kyselyn liitteeseen 1 kohdennettuja huomioita Miro-taululle: https://miro.com/app/board/uXjVKgjoMEk=/?share_link_id=406115198258

Miten kaavatietomalli on kytkeytynyt laissa ja asetuksessa säädettäviin kaavan sisältövaatimuksiin, tukeeko tietomalli niitä?

Kaavan voimaantulo puuttuu.

Tunnistan, että kysymyksenasettelun epämääräinen pelkistäminen sekoitti ymmärrykseni - ja olen sentään ollut mukana kääntämässä IFC-tietomallistandardeja, joten ymmärränkin alasta jotain. En usko, että saatte kovinkaan laadukasta palautetta tästä kyselystänne, valitettavasti, koska kysymysten ymmärtäminen on kovin vaikeaa... :(

Ja listastanne puuttuu yleinen kuntalaisten kanssa oleva vuorovaikutus - esimerkiksi "vuorovaikutustilaisuuden järjestäminen" -otsikon voisi korottaa askeleen korkeammalle vaikkapa "vuorovaikutustilaisuudet" tai jopa "vuorovaikutus kuntalaisten kanssa". Vuorovaikutustilaisuus voisi olla tämän otsikon alaotsikko.

Liitteen 2 (toiminnallinen luokittelu) koodisto olisi hyvä esittää rinnakkain liitteen 3 (aineiston luokittelu) koodiston kanssa, jolloin tietomallin rakennetta ja logiikkaa olisi helpompi ymmärtää. Lisäksi jatkotyöstössä olisi hyvä pohtia mitkä näistä olisivat kaikille kaavoille pakollisia ja mitkä kaavakohtaisia / vaihtoehtoisia teemoja.

Vuorovaikutus-luokkaan os sisällytetty laajat aiheet, mm. kaavasuunnittelu, mikä laajentaa sen todella suureksi. Varsinainen kaavasuunnittelu ei siten olisi kaavoitustehtävä vaan vuorovaikutus(tehtävä). Vuorovaikutus-termi on otettu liian laajaan käyttöön tässä.

Kaavan tavoitteiden hyväksyminen puuttuu, asemakaavoissa tavoitteet hyväksytään OASin yhteydessä ja yleiskaavoissa tavoitteet hyväksytään erikseen vireilletulon jälkeen.

Kaavan vireilletulo puuttuu.
Luonnoksen/vaihtoehtojen hyväksyminen puuttuu.
Kaavan voimaantulo puuttuu.
Kaavan tekninen korjaus / kirjoitusvirheen korjaus (hyväksyminen jälkeen) puuttuu.

Tarvitseeko tiedonkeruuta mainita erikseen?
Mitä neuvottelulla tarkoitetaan? Pitäisikö MRL:n mukaiselle viranomaisneuvottelulle olla oma paikkansa?

Kaavan voimaantulo ja osittainen voimaantulo puuttuu.

Koodisto ohjaa merkittävällä tavalla vuorovaikutusmenettelyjen suunnittelua. Koodistossa on tällöin huomioitava kattavasti eri vuorovaikutustavat (kts. esim. mrl perustelut 8. luku) esimerkiksi yhteissuunnittelu puuttuu listalta.

Emme lähtisi erottelemaan koodistossa, kenen kanssa vuorovaikutusta tehdään - se menee liian kankeaksi. Mutta pitäisikö jotenkin osoittaa, ketkä ovat olleet mukana vuorovaikutuksessa?

Liitteeseen 2 kohdennetut huomiomme löydät Miro-taululta: https://miro.com/app/board/uXjVKgjoMEk=/?share_link_id=104667354090

Tarkoittaako ”kaavoituksen käynnistäminen” yhtä kuin vireilletulo, vai puuttuko se tästä listasta? Pitäisikö ennemmin käyttää vireilletulon käsitettä?

Kaavoitustehtävistä puuttuu: kaavan vastineiden hyväksyminen, maakuntahallituksen kaavan voimaan määrääminen ennen kaavan lainvoimaa (MRL 201 § ”Maakuntahallitus voi valitusajan kuluttua määrätä maakuntakaavan tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.”), kaavan voimaantulo, kaavan lainvoimaisuus

”Valituksen vastineiden hyväksyminen” Tässä hyvä tarkistaa sanamuodot ja käyttää oikeaa termiä, mielestäni ei puhuta vastineista, Hallinto-oikeus pyytää lausunnot ja KHO käyttää termiä lausuma.

Vuorovaikutuksesta puuttuu kuulutukset ja viranomaisneuvottelut tulisi olla omana kohtanaan.

"Kaavan hyväksyminen oikaisukehotuksen johdosta." Mitä tämä tarkoittaa ja kuinka usein se käytännössä realisoituu? Mitä tarkoittaa käytännössä toimenpiden "tiedonkeruu" - sitähän tehdään koko kaavan valmistelun ajan? "Valituksen vastineiden hyväksyminen" = jos kyse on hallintotuomioistuimelle annettavasta "vastineesta", oikea termi taitaa olla "selitys"?

Koodistossa "Vuorovaikutus" on tapeetonta erotella "sähköinen osallistuminen" ja "vuorovaikutustilaisuuden järjestäminen".

Kaavan valmistelu on käsitteeltään laajempi kuin muut.

Valituksen vastineiden hyväksyminen - mitä tällä haetaan?

Sähköinen osallistuminen voi olla kiinnostavaa erotella omaksi lajikseen, vaikka toisaalta se varmaan liittyy nykyään jo melkein kaikkeen osallistumiseen.

Tarkoittaako ”kaavan toimeenpanon keskeyttäminen” esim. hallinto-oikeuden täytäntöönpanokieltoa? Epäselviä ilmaisuja myös ”muutoksen tekeminen viranomaisen toimesta muutoksenhaun yhteydessä” ja ”sähköinen osallistuminen”, tarkoittaako se virtuaalitilaisuuksia vai esim. kyselyitä tai muuta verkossa tapahtuvaa vuorovaikutusta? On epäselvää myös mitä tarkoitetaan ”tiedon keruulla” tässä yhteydessä, onko kohta olleenkaan tarpeen.

Osa tehtävistä on jatkuvaa ja osa selkeitä työvaiheita (esim. vuorovaikutus jatkuvaa, kaavan valmistelu jatkuvaa). Eri toiminnat tapahtuvat päällekkäisinä, eli käynnissä voi olla vaikka viisi eri toimintaa (kaavan valmistelu, vuorovaikutus, ... aineisto nähtäville, lausuntopyyntö). Harkittavaksi, miten soveltamisessa toimitaan ja asettuvatko vaiheet automaattisesti "osioina". ilman käyttäjän erillistä toimintaa (voi olla kuormittavaa arvioida käytössä).

Nyt ylähierarkia on "kaavoitustehtävät" ja "vuorovaikutus". Olisiko "muu toiminta" kolmas yläkategoria, jos tapahtuu jotain odottamatonta toimintaa tulevaisuuden kaavoituksessa joka ei oikein sovi kumpaankaan laariin?

Kaavoitustehtävät-osiosta puuttuu kaavasuunnittelua kuvaava toiminnan luokka "tiedonkeruu". Se on sijoitettu vuorovaikutuksen alle ja laajentaa ko. osion hallitsemattomaksi. Oikeastaan kaavasuuunnittelua kuvaavaa luokkaa ei heti erota koodistosta.

Vuorovaikutuksessa laittaisin neuvottelun ensimmäiseksi, koska sitä tapahtuu eri tahojen kanssa koko kaavaprosessin ajan, myös varsinaisten nähtävilläloloaikojen ulkopuolella.

Käytettävyyden kannalta vuorovaikutustehtävät on varmaan hyvä olla helposti löydettävissä. Mutta: Vuorovaikutuksen erottaminen kaavoitustehtävistä korostaa näiden tehtävien eroa ei-toivottavalla tavalla. Yksi suomalaisen kaavoituksen epäkohdista on osallistumisen heikko vaikuttavuus. Tätä epäkohtaa kaavoituksen ja vuorovaikutuksen erottaminen voi vahvistaa. Jaottelu aiheuttaa myös haasteita tehtävien jaottelussa: onko esim. valituksen vastineiden hyväksyminen kaavoitus- vai vuorovaikutustehtävä?

Ehdotamme, että luovutaan näistä ylähierarkioista (kaavoitus/vuorovaikutus). Kaikki luettelon tehtävät ovat saman prosessin vaiheita, ei erillisten. Jos halutaan jaotella, pitää miettiä muu tapa kuin vuorovaikutuksen erottaminen kaavoituksesta.

Erottaminen otsikoihin ”kaavoitustehtävät” ja ”vuorovaikutus” lienee tarpeetonta.

Liitteen 2 (toiminnallinen luokittelu) koodisto olisi hyvä esittää rinnakkain liitteen 3 (aineiston luokittelu) koodiston kanssa, jolloin tietomallin rakennetta ja logiikkaa olisi helpompi ymmärtää. Lisäksi jatkotyöstössä olisi hyvä pohtia mitkä näistä olisivat kaikille kaavoille pakollisia ja mitkä kaavakohtaisia / vaihtoehtoisia teemoja.

Kaavahankkeen lähtökohdat ja kaavahankkeen tavoitteet olisivat parempia kuin kaavahankkeen lähtökohta ja kaavahankken tavoite.

Lisäisimme koodistoon osallistiedon luokkia sekä kaavan vaikutusten osallisiin ja ihmisiin arvioinnin. 
Liitteeseen kohdennetut huomiomme ja ehdotuksemme osallistiedon tuomisesta kaavatietomalliin Mirossa https://miro.com/app/board/uXjVKgjoMEk=/?share_link_id=5932074973
sekä blogissamme https://osallistuminen.fi/pitaisiko-valtakunnallista-kaavatietomallia-laajentaa-osallistiedon-kasitteella/

Muiden kommentteihin kaavan tavoitteista/ lähtökohdista: Kaavalla voi olla kunnanhallituksen tai hallitusten (yhteinen yleiskaava) päättämät tavoitteet. Tavoitteita voidaan muuttaa prosessin aikana (vaatii uuden päätöksen), lähtökohdat taas pysyvät. Selvitysten myötä tilannekuva voi toki täydentyä.

Kaavan suhde lain sisältövaatimuksiin, valtioiden välinen ilmoitus- ja neuvotteluvelvollisuus, oikeusvaikutukset, selvitys suhteesta ohjaavaan lainsäädäntöön

Selvitys suhteesta muuhun suunnitteluun ja toimintaan: Etenkin maakuntakaavassa kansainvälinen ulottuvuus (kansainväliset velvoitteet ja sopimukset esim. EU-regulaatio ja sopimukset). Lisäksi olisi hienoa nähdä listauksessa myös selvitys kaavahankkeen suhteesta kansallisiin suunnitelmiin kuten merialuesuunnitelmaan sekä vesien- ja merenhoidon suunnitelmiin. Myös kansalliset ohjelmat ja sitoumukset olisi hyvä lisätä listaukseen. Maakuntasuunnitelman ohella pitäisi olla myös maakuntaohjelma. Mielipiteisiin ei aina laadita vastineita, joten en tiedä toimiiko muotoilu ”yhteenveto saaduista mielipiteistä vastineineen”.

Pitäisin kannatettavana, jos yhteenvedoissa olisi mukana kaavapalautteen ja vastineiden lisäksi yhteenvedot eri vaiheiden jälkeen tehdyistä muutoksista kaavaan.

Kaavan selvitykset sisältävät käytännössä aina useita koodiston teemoja; miten tämä merkittäisiin?

"Kaavahankkeen lähtökohta" ja ""kaavahankkeen tavoite" tulkitaan usein yhtenä ja samana asiana (vrt. suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet). Toisinaan ne sitä ovatkin. "Perusselvitys" olisi ymmärrettävämpi, jos siinä tulisi selvästi esille että kyse on alueen/kohteen nykytilasta. Entä miten toimitaan, jos (yleensä kun) "perusselvitys" ja "vaikutusselvitys" sisältyvät yhteen ja samaan asiakirjaan?

Miksi selvitys suunnittelualueen ominaisuuksista-kohdassa on erikseen nostettu esiin maanomistus ja rakennuskanta? Nekin ovat osa suunnittelualueen oloja ja/tai ympäristöominaisuuksia. Ja mikä ero on ololla ja ympäristöominaisuudella? Jos kuitenkin nähdään, että ololla ja ympäristöominaisuudella on jokin ero, niin eikö ne kaksi riitä? Niiden alla voi kuvat kaiken mahdollisen.

Muutosehdotuksemme kuvattu Mirossa https://miro.com/app/board/uXjVKgjoMEk=/?share_link_id=5932074973

Sinänsä tietomallin tavoitteena ehkä on dokumenttipohjaisuudesta luopuminen, mutta perinne on niin vahva, että on päädytty ehdottamaan käytäntöä, joka jatkaa dokumenttipohjaista kaavoitusta.

Demokratian toteutumisen kannalta on välttämätöntä, että lainsäädännön mukainen osallisuus oman elinympäristön suunnitteluun turvataan jatkossakin, ja siihen liittyviä ongelmakohtia pyritään poistamaan. Tietomallipohjainen suunnittelu tarjoaa loistavat mahdollisuudet sekä toiminnan sujuvoittamiseen että osallisuuden vahvistamiseen. Osallistiedon ja osallisten rooliin suunnittelussa on kuitenkin kiinnitettävä enemmän huomiota, jotta molemmat voivat toteutua.

Osallisten tuottama tieto ymmärretään mallissa varsin suppeasti mielipiteinä, muistutuksina ja lausuntoina. Monimuotoinen osallistieto kertyy ja täydentyy kaavaprosessin aikana ja sitä tulee voida hyödyntää ja reflektoida OASin ja selostuksen tietosisällöissä. Ehdotamme osallistiedon käsitteen määrittelemistä ja tuomista tietomalleihin. Omassa tutkimuksessamme olemme alustavasti tunnistaneet neljä eri osallistiedon lajia: Osallisen lähtötieto, osallisen ehdotus, osallisen palaute ja osallisen tavoite. Olemme kuvanneet nämä käsitteet tuoreessa blogikirjoituksessamme, johon pyydämme tutustumaan: https://osallistuminen.fi/pitaisiko-valtakunnallista-kaavatietomallia-laajentaa-osallistiedon-kasitteella/

Työn lähtötietoja tulisi täydentää MRL:n perusteluilla, jotka sisältävät edelleen relevantteja havaintoja suunnittelun vuorovaikutuksen ongelmakohdista sekä näkemyksiä osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoituksesta vuorovaikutuksen parantamisessa. 
Myös MRL-uudistuksen aikana käydyt keskustelut osallistumisen kehittämisestä ovat relevanttia lähtötietoa tälle työlle (esim. MRL-uudistuksen suuntaviivapaperi, osallistumisen jaoston muistiot). Mallin luonnos ei mielestämme ota riittävällä tavalla huomioon MRL:n perusteluita OAS:n tarkoituksen osalta. Myös MRL uudistuksen aikana käydyt keskustelut osallistumisen kehittämisestä tulisi ottaa huomioon.

Jäimme myös pohtimaan, miten malli toimii kuntien yhteiseen yleiskaavaan, kun kunnilla on omien kunnan/kaupunginhallitusten hyväksymät tavoitteet, omat päätöksentekoprosessinsa ja lisäksi yhteisen päätöksentekoelimen prosessit ja päätökset? Miten selostus ja oas toimii, kun on monen ei kunnan kaavoittajat ja osalliset mukana? Ei välttämättä mitään ongelmaa, mutta onko tätä mietitty?

Pilvi Nummi
Eveliina Harsia
9.9.2024
Vastasimme tähän kyselyyn yhdessä.

Jos olen ymmärtänyt asian oikein, että sanalla ”valmisteluaineisto” tarkoitetaan tietomallissa koko kaavan elinkaaren valmistelun aineistoja (kaava-aineistoja), valmisteluaineisto-sanan käyttäminen on mielestäni hyvin harhaanjohtavaa, sillä nykyinen MRL puhuu valmisteluaineistosta osana tiettyä kaavan vaihetta, eli valmisteluvaihetta.