Kommentoi luonnosta! Mitä hyvää tai mitä parannettavaa? Onko erityisiä näkökulmia, jotka tulisi mielestäsi huomioida? Kerro mielipiteesi.

- Nykyinen Pirunrajaa kulkeva polku on niin piilossa, että sitä ei monikaan tiedä. Näyttää siltä, että se menee jonkun talon takapihalle. Lisäksi se on liikuntaesteisen tai lastenvaunujen kanssa todella vaikea kulkea.
Näyttää siltä, että siellä on rauhallista. Mutta onko se tarkoitus, vai että moni pääsee nauttimaan hienoista maisemista ja luonnosta.

- Luonnonsuojelualueella oleva polku on myös vaikeakulkuinen. Kaatuneita puita ja puiden juuria polulla.

- Talvellakin olisi hyvä, että siellä pääsisi liikkumaan muutenkin kun suksilla tai pulkalla

https://www.sll.fi/espoo/2024/09/02/kapea-luontopolku-lippajarvelle-parempi-kuin-massiivinen-ulkoilutie/?fbclid=IwY2xjawFLW75leHRuA2FlbQIxMQABHeD8VVEpa5-nji0r28T8M0DdWzX0qbdRniiBPWK0zvgf9NXevfu-y9SXWw_aem_7d2FkJiORnwlzruMRh8fzA

Huomioin että kyselyn reittiä puolusteluvassa esittelytekstissä puhutaan HSY :n viemäriremontista tulevana hankkeena? Tätä käytettiin aiemmin voimakkaasti perusteena sille, että kun koneilla pitää päästä arvokkaalle luontoalueelle niin polku syntyy siinä samalla. Viemärityöt saatiin sukittamalla valmiiksi tänä keväänä eikä alueelle tarvinnut mennä koneilla. Enää ei siis tämä peruste voimassa niin sen voisi korjata tuohon kyselyn alkuesittelyyn. Lisäksi viemärien nykyiset kaivot arvokkaimmilla kohdilla reittiä sukitettiin läpi joten ainostaan alueelle tarvitsee mennä mahdollisen reitin rakentamisvaiheessa ja sen vaatimassa ylläpidossa (3 m leveys mahdollistaa koneellisen ylläpidon).

En kannata reittiä vaikeakulkuiselle ja luontoarvokkaalle alueelle.

Hankkeen kustannusarvio 1,35 miljoonaa euroa ja tämä on vasta ehkä 1/5 osa reitistä, jos se halutaan kokonaisuudessaan koko järven ympäri lopulta!!!!! Näin laskien kokonaisarvio olisi n. 7 miljoonaa! Ja todennäköisesti enemmänkin.

Mistä ihmeestä Espoolla löytyisi tähän turhakkeeseen rahaa, kun monesta todella tärkeästä asiasta säästetään, kuten lasten koulut, terveydenhoito ja nuorten mielenterveyspalvelut ym. ym. ym. Rakentaja sen sijaa kerää tästä mukavan summan.

Eihän tälle edes ole todellista tarvetta, (kuten yllämainituille olisi), kun alueella on todella hyvät ulkoilumaastot jo olemassa!

Lisäksi vaikka kuinka luontoarvot huomioitaisiin, vaikuttaisi reitti negatiivisesti luontoarvoihin ja jos reitti viedään kauemmas rannasta, ei sieltä enää kuitenkaan näkyisi kunnolla järvelle. Ja kuten yllä jo mainittu, luunnonsuojeluliittokin vastustaa tätä hanketta.

Stop tälle hankkeelle ja suunnataan verovarat tärkeämpiin kohteisiin ja parempi ylläpito nykyisille reiteille.

Mistään perusteluista ei selviä miksi erilaisten kevyen liikenteen väylien myös rannan tuntumassa jo ristiin rastiin peittävälle alueelle tarvitaan tällainen tyhmyyden ylistys? Vähemmän haittaa syntyisi, jos jälleen yhteen turhaan rahareikään uppoavat miljoonat vaikka poltettaisiin takassa.

Alueella on jo riittävästi leveitä ulkoilureittejä. Luontopolkumaisia reittejä, joissa kuljetaa rauhallisesti häiritsemättä ympäröiviä eläimiä on paljon parempi ratkaisu. Valaistusta ei missään nimessä saa rakentaa häiritsemään eäimiä. Mallia voi ottaa esim Träskendan puiston jokivarteen rakennetuista poluista, joita pitkin on mukava rauhoittuen kävellä ja tarkkailla ympäristöä. Eli noin metrinen polku on hyvä ja toimiva ratkaisu. Suurelta osaltaahan reitti on jo nytkyiselläänkin käveltävissä. Järven ympäri kulkee jo hyvät, valaistut jalka/pyörätiet.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010679467.html

Ajatuksena hanke on kaunis ja tukee järven parempaa virkistyskäyttöä. Mutta kun kulkee suunnitellun reitin niin ei voi kuin hämmästellä miten ihmeessä hanke on ajateltu toteuttaa ja ylläpitää mukavana käyttäjille. Ranta on haastava rakentaa ja tulvat tekevät sen vielä haasteellisemmaksi. Lähistöltä läytyy useita varsin vähällä käytössä olevia reittejä joten herää kysymys miksi ihmeessä Espoon kaupunki olisi käyttämässä yli 1,3 miljoona euroa rakennusvaiheessa ja sen jälkeen joka vuosi ylläpitoon? Eikö näille varoille todellakaan ole tähdellisempää käyttöä kuin sanamukaisesti upottaa se Lippajärven rannoille? Huomattavasti kustannustehokkaampaa olisi kunnostaa nykyistä olemassa olevaa polkua jolloin toteutuisi myös ajatus saada virkistyskäyttöä parannettua. Samalla myös luontoarvot toteutuisivat huomattavasti paremmin. Ja tämä kustannustekokkaasti.

Monilla ihmisillä tuntuu olevan väärä kuvitelma että reitistä tulisi samantapainen rantareitti kuin lähiseudun Pitkäjärven ja Gallträskin reiteistä. Sellaistahan ei tehdä, reitiltä ei ole järvinäkymiå kuin parista kohtaa.
Järvinäkymiä toivovat eivät siis saa tältä reitiltä samaa eämystä kuin yllämainituista. Reitillä on tiheää kasvillisuutta, ja se on suurelta osin tulva-aluetta. Tämä aiheuttaa sen että siellä on kesäisin paljon hyttysiä. Tämäkin laskee reitin virkistysarvoa.
Alue on kuitenkin erittäin tärkeä luonnon monimuotoisuuden, eläinten, lintujen ja hyönteisten kannalta. Onko mitään järkeä tuhota alueen luontoarvoja, varsinkin kun tuhoamisella ei luoda merkittävää virkistysarvoa?
Nykyistä olemassaolevaa reittiä voidaan kunnostaa, mutta alle metrin levyinen hoekkapolku riittää. Valaistusta ei tarvita, mitä järkeä se olisi edes tehdä osalle reittiä jos reitti olisi kuitenkin suurilta osin valaisematon?

Alueen luonto tulisi säilyttää koskemattomana. Koskekaa siihen siis mahdollisimman vähän. Emme kaipaa vanhojen puiden, lintujen pesäpaikkojen ja luonnon tuhoamista.

En ymmärrä ollenkaan, miksi se tarvitsisi 3 m ulkoilureitti, joka johtaa pitkospuillle aivan pellon yläpuolella, jos pellolta pitkospuillle johtaa myös 1,5 m leveä polku. Olisi mahdollista kävellä alas pellolle ja sieltä puupolulle. Tämä lisää paljon lisäkustannuksia ja sitä varten on myös kaadettava lisää puita.
Henkilökohtaisemmin sanottuna tämä sijoittaa 3 metriä leveän todennäköisimmin valaistun polun vain muutaman metrin päähän jonkun keittiön ikkunasta, josta nyt vain katsotaan puita.

Kunnostetaan vaikka yksi päiväkoti tai palkataan lisäresursseja koululle. Ihan järjetön hanke ja rahan haaskaamista.

Lippajärven pohjoisosa on osa upeaa luonnonsuojelualuetta, jota ei tule tuhota ajattelelemattomasti ja peruuttamattomasti. Nykyinen reitti luonnonsuojelualueen läpi Pirunrajalle saakka valaisemattomana ja puolen metrin levyiseksi kunnostettuna turvaa alueen maa-, kosteikko- ja vesieläimistön sekä -kasvillisuuden, tarjoaa ihmisille rauhallisen luontoreitin ja on taloudellisesti viisas ratkaisu. Alueella on riittävästi leveitä kivituhkareittejä järven rannassakin, mutta tällainen luonnontilainen polku on ainutlaatuinen. Sen leventäminen ja valaistus joltain kohdin olisi järjetöntä sekä tuhoaisi yhdenmukaisen kokonaisuuden, koska luonnonsuojelualueella laki velvoittaa pitämään reitin luonnonmukaisena, kapeana ja valaisemattomana. Leveä reitti ja valaistus Lippajärven pohjoisosassa olisi myrkkyä upealle linnustolle, lepakoille ja liito-oraville.

Reittiä ei tule tuoda alaville tulva-alueille tuhoamaan niiden herkkää suojeltua eläimistöä saukkoineen, viitasammakoideen ja kutevine kaloineen sekä tervaleppäluhtia ja muuta harvinaista kasvillisuutta. Korkeuserot tulva-alueille estävät liikuntarajoitteisille soveltuvan reitin rakentamisen sekä tekisivät toteutuksesta kallista ja hankalaa. Reitin tuominen asuntojen lähelle edellyttäisi raadollista tonttimaan pakkolunastusta sekä tuhoaisi monien espoolaisen asuinmiljöön ja kotirauhan antamatta reitin käyttäjillekään miellyttävää reittikokemusta, kun tuntee asuntojen vieressä liikkuessaan häiritsevänsä muita.

Kriteereitä ylläpito huomioiden erittäin kalliin leveän valaistun reitin puolesta on olemattomasti, joten se kannattaa unohtaa ja käyttää espoolaisten rahat viisaammin. Nykyisen reitin kunnostus puolen metrin levyiseksi alavia alueita välttäen ja luontoarvoja kunnioittaen on kokonaisjärkevää sekä kannatettavaa.

Terve!

Olen kovasti pohtinut ja haluaisin ymmärtää perusteita rakentaa muutama sata metriä 3 m leveää ulkoilutietä Tuokkostien - Nuuniitynkujan välille, kun reitti on suurimmaksi osaksi kapeampi. Esteettömyys rollaattoreille tai pyörätuoleille se ei voi olla, koska niillä ei pääse Nuumäen rinteen yli, joka nousee jyrkästi kymmenen metriä rannasta Pirunrajalle. Lastenvaunuillekin tämä on tosi jyrkkä rinne. Ja jos vaunulenkillä jatkaisi, niin 1,2 m pitkospuuosiolla ohittaminen ei enää onnistuisi ainakaan leveillä vaunuilla. Huoltoajo onnistuisi Nuuniitynkujan päästä reitin viereen, niin sitäkään varten ei tarvitsisi 3 m leveää. Talvikunnossapitoa ei ole tulossa, joten auraa varten ei tarvita näin leveää. Jokin peruste tässä varmaan on, kun näin on suunniteltu?

Espoon kaupunki teetätti alueella luontoselvityksen ja jos sen perusteella Keironin suositus oli että alueelle ei tulisi rakentaa, niin mitä lopputulos olisi ollut mikäli selvitystä olisi tehty kunnolla. Saukko havainto oli tehty, mutta sen pesäpaikkaa ehditty havaita, koska aikaa oli vain pari päivää. Kuitenkin tässä lyhyessäkin raportissa löydettiin lähes 70 pesivää eri lintulajia. Lepakkolajeja todettiin useita, mutta niidenkin pesäpuut ja päiväpiilot alueella todetaan mutta laajuus selvittämättä. Suojellut Tervaleppäluhdat ja rannan ovat todennäköisimmin lepakoiden elinympäristöä. Nämä tulva-alueet ovat olleet luonnosuojejualueita myös, mutta kaupunki on pikkuhiljaa muuttanut niitä puistoalueiksi, väärin perustein. Näitä perusteltiin sillä että kaupunki voi paremmin hoitaa alueitta ja poistaa vieraslajeja ym. Mitään sellaista ei alueella kuitenkaan ole tehty. Nämä' rannan läheisyydessä olevat luonnonvaraiset eläinrikkaat luontoarvoiltaa herkät alueet tulee säilyttää luonnonsuojelualueena. Luontopolku on ainoa mikä alueelle sopii ja niin ihmiset pääsevät tutustumaan luonnon monimuotoisuuteen paremmin. Jos haluaa kävellä järvenrannassa kivituhkatietä pitkin, kipittää Kolkekannaksentien yli ja kävelee Pitkäjärven rannassa kulkevaa ulkoilureittiä. Sekin on varsin vähällä käytöllä, että varmasti mahtuu kulkemaan. Toivon että tämä Lippajärven luonnon tuhoava järeämpi suunnitelma poistetaan nyt vihdoin sieltä suunnittelupöydältä ja keskitytään muihin kriittisempiin kehittämishankkeisiin kaupungissa.

Lippajärven rantaan suunniteltua ulkoilureittiä perusteltiin kyselytutkimuksella saaduilla tuloksilla. Kyselyssä ei oltu kerrottu että reitti menee Lippajärven luonnonsuojelualueella eikä siinä oltu huomioitu reittiä vastustavien Espoolaisten osuutta. Useimmat ihmiset ovat nykyisin valistuneita luontoarvoista ja luonnonsuojelualueiden merkityksestä. Lippajärven luonnonsuojelualue on Espoon vanhin suojelualue, joten sen turmeleminen tämän kaltaiseen tarkoitukseen on vastuutonta.
Ulkoilureitin kustannusarvio on aliarvioitu, suunniteltu reitti Lähderannasta Tuohistanhuaan sisältää korkeusvaihteluita, jyrkkiä penkereitä ja tulva-aluetta, näin ollen reitin toteuttamiseen tarvitaan huomattavia maansiirto-operaatioita ja tulvavesien johtamiseen tarkoitettuja rumpukaivoja. Mikäli polku pyritään saamaan esteettömäksi, sen leveys tulee olemaan n. 3.5 m (!) ja puiden kaato n. 6 metrin leveydeltä. Ohjelmassa ei ole suunniteltu purojen ylityksiä. Puroja on ainakin taloyhtiön 9 tontilla ja järven toisella rannalla Pitkäjärvelle laskeva oja. Näiden siltojen tai rumpujen kustannuksia ei oltu laskettu mukaan.
Mitä ulkoilijaryhmää suunniteltu ulkoilureitti palvelee? Nykyisellään pyöräilijöille on jo hyvät kevyenliikenteen väylät Lähderannan tiellä, jonne on yhteydet muilta ulkoilupoluilta, ja pyörättömät ulkoilijat voivat kävellä nykyisellä polulla. Polku nykytilassaan on elämyksellinen niille ulkoilijoille, jotka preferoivat metsäisyyttä ja luonnonmukaisuutta.
Ja edelleen, Lippajärvi, ja Pitkäjärvi ovat huonossa kunnossa, molemmissa on kesällä sinilevää ja vedenlaatu on heikko. Järvien kunto vaikuttaa alueen asukasviihtyvyyteen. Esimerkiksi Lippajärvellä on kaksi virallista uimarantaa. Em. näiden järvien kunnostaminen (asukkaidenkin virkistyskäyttöön) tulisi olla korkeammalla prioriteelilla kuin uusien ulkoilureittien rakentaminen Lippajärven Luonnonsuojelualueelle. Viranomaisten velvollisuus on kohdentaa Espoon kaupungin niukat resurssit järkeviin kohteisiin ja huomioida myös luontoarvot, ei puuhastella pienen aktiivisen ihmisryhmän toiveiden perässä (kyselytytkimukset perusteenaan), kuten tässä ulkoilureittiä koskevassa suunnitelmassa näyttäisi olevan kyse.

Alkuun kiitokset kaikille jotka ovat mahdollistaneet ulkoilureitin luonnonkauniiseen paikkaan. Nyt kun reitti on tarkkaan piirretty ja suunniteltu ei sitä enää olla tekemättä. Rannan lähistöllä asuvat vaan vetoavat luontoon ja maastoon, mutta se on jokaisen oikeus joka määrää että luonnosta voi nauttia muutkin. Miksi me jotka emme asu ihan rannassa jäisimme paitsi luonnossa liikkumisesta? Jokaisen oikeus on laissa suojattu etu kaikille.

Hintaa on pidetty kalliina, mutta suhteessa mihin? Sillä ei sotea pelasteta eikä palkata montaa hoitotyöntekijää joilla muutenkin jo kova palkka kaikkine lisineen ja etuineen.

Jos järvi ei näy reitille voi turhaa pusikkoa raivata, samalla aukenee paremmat näkymät asukkaille jotka ovat vuosikausia saaneet olla rannan lähellä muutenkin. Eläimet eivät kaupunkialueelle muutenkaan kuuluu, levittävät tauteja ja peurat jää auton alle. Linnut kyllä osaa lentää muuallekin.

Reitti on jo piirretty, ja se tulee meille muille tarpeeseen, joten turha enää vastustaa. Ei muuta kun nopeasti toimeen ja korjataan pitkään jatkunut epäkohta!

Mielestäni reitti on hyvin suunniteltu. Luontoarvot on otettu luonnonsuojelualueella huomioon. (pitkospuut ja valaisematon reitti luonnonsuojelualueella). Asumme kuitenkin kaupunkialueella ja suurin osa alueesta johon reitti on suunniteltu ei ole luonnonsuojelualuetta.

Lippajärvi/Pitkäjärvi ovat ainoita Espoon järviä näin keskellä asutusta, ja monen autottoman kaupunkilaisen saavutettavissa. En pidä hanketta kalliina virkistyshyötyyn ja saavutettavuuteen verrattuna.

Itse Vilniemessä asuvana olisi hienoa jos tätä reittiä pitkin pääsisi kulkemaan Lähderantaan ja järven toiselle puolelle asti.

As Oy Lippasorsan (Nuumäentie 5) asukkaiden kannanotto Lippajärven ulkoilureittiin

Taloyhtiömme yhteisen näkemyksen mukaan Lippajärven ulkoilureitti toteutuu parhaiten niin, että se rakennetaan maksimissaan 1,5m- levyiseksi, kivituhkapintaiseksi luontopoluksi ilman valaistusta, hyödyntäen nykyisiä ulkoilureittejä ja katuverkkoa. Perustelut:
1) LUONTOARVOT:
• Lippajärvi on Espoon vanhin linnustonsuojelualue ja sellaisena vaalittava. Kaikkien saavutettavissa oleva asfalttitie kiertää jo koko järven ja luonnonsuojelualueella on polku.
• Keiron Oy:n tekemä luontoselvitys (30.11.23). Selvityksessä mainitaan luonnonsuojelulaissa (§ 54) suojeltava tervaleppäluhta, joka tulvii voimakkaasti keväisin. Tulvavesi nousisi ulkoilureitin päälle. Selvityksessä löytyi uhanalaisia lintulajeja sekä viitasammakon, liito-oravan, saukon ja lepakoiden reviirit. Lepakkokanta häiriintyisi valaistuksesta sekä päiväpiilopuiden kaatamisesta. Puiden kaataminen yhteensä 4-6m leveältä kaistaleelta reitin ympäriltä heikentäisi myös linnuston elinoloja merkittävästi. Puiden harvennus tulisi vain jatkumaan turvallisen reitin ylläpitona.
• Itä-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa 2021-2031 Lippajärven reunametsistä iso osa on tunnistettu luontoarvoiltaan vanhojen metsien Metso I-luokkaan kuuluvaksi ja osa PEFC-kriteerit täyttäväksi. Rakentamalla tai pengertämällä ei saa estää veden kulkua metsissä.
• Myllykylän Kalastusosakaskunta hoitaa Lippajärven säännöstelypatoa, jonka se ei toivo vaarantuvan. Veden pinnan korkeus vaikuttaa ratkaisevasti luhtien olemassaoloon. Luhdat toimivat tärkeänä elinympäristönä kasvistolle, hyönteisille ja eläimille. Petokala toutain pitää järven puhtaana roskakaloista. Toutaimen kuteminen vaarantuisi maanmuokkaustöissä sekä lisääntyvässä virkistyskäytössä. Kuteminen pitää turvata, ettei vaivalla puhdistetun Lippajärven veden laatu jälleen heikkene javirkistyskäyttö lopu.
• Asukkaiden omat lintu- ja saukkohavainnot. Esimerkiksi erittäin uhanalaiset varpunen, viherpeippo ja nokikana tarvitsevat nykyiset puunsa ja pensaansa. Arempikin nokkavarpunen pystyy pesimään alueella. Saukko pesii alueella. Saukon pesät ovat tiukasti suojeltuja lisääntymispaikkoja.
2) TEKNINEN TOTEUTUS HANKALAA JA KALLISTA: Isot maansiirtotyöt mäkisissä ja kallioisissa kohdissa sekä nykyisten rakenteiden purku on sekä hankalaa että kallista.
3) TURVALLISUUS: Kaavailtu reitti menisi hyvin läheltä taloja. Miten asia vaikuttaa asukkaiden turvallisuuteen?
4) TALVIKUNNOSSAPITO JA ROSKAAMINEN: Hoitaisiko kaupunki talvikunnossapidon ja roskat?
5) MOPOT: Leveä reitti saattaisi houkutella myös moottoroituja ajoneuvoja, kuten mopoja ja moottoripyöriä. Klo 22 jälkeen pitää taata asukkaiden yörauha.
6) LOPPUPÄÄTELMÄT: Suomen valtio on mukana EU:n ennallistamishankkeessa, jossa jo menetettyjä luontotyyppejä ennallistetaan. Ei tehdä Lippajärvestä menetettyä. Toivomme kaupungilta ennemmin rahallista panostusta järven rehevöitymisen estämiseen sekä vieraslajien poistoon. yst hallitus

Meidän veronmaksajien rahaa tulee käyttää harkiten. Erityisesti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa, kun kasvua ei ole saatu aikaan liki kahteenkymmeneen vuoteen.

Tämä hanke ei ole nykymuodossaan lainkaan tarpeellinen saati välttämätön. Alueelle riittää nykyiseen polkuun perustuva ratkaisu ilman levennyksiä ja valaistusta.

Osa suunnitellusta reitistä kulkee kosteikon lävitse, joka on yksi harvoja lintuparatiiseja etelä-suomen alueella.

Säästetään miljoona euroa tähdellisempään.

Toivon, että Lippajärven pohjoispään raittia ei rakenneta. Alue on jo varsin tiiviisti rakennettu, ja toivon, että tulviva rantaluonto saisi olla ennallaan eri alueella pesivien eläinten ja harvinaisen luontotyypin säilymisen vuoksi. Lähialueilla on jo paljon rakennettuja luontopolkuja, joilla asukkaat voivat patikoida. Järven voi kiertää jo nyt kevyen liikenteen väyliä pitkin. Jos rakentamiseen ryhdytään, toivon kapeaa polkumaista toteutusta ilman valaistusta.

Suomen uonnon suojeluliitto: https://www.sll.fi/espoo/2024/09/02/kapea-luontopolku-lippajarvelle-parempi-kuin-massiivinen-ulkoilutie/?fbclid=IwY2xjawFLW75leHRuA2FlbQIxMQABHeD8VVEpa5-nji0r28T8M0DdWzX0qbdRniiBPWK0zvgf9NXevfu-y9SXWw_aem_7d2FkJiORnwlzruMRh8fzA

Tämän olisi edellä mainitun lisäksi järjettömän kallis toteuttaa aikana, jolloin yhteiskunnan tärkeimpiin peruspalveluihinkaan ei rahaa ole tarpeeksi. (Turvallisuus, koulutus, Sosiaali- ja terveydenhuolto, infrastruktuuri,)

Kaupunki on kertonut että lahopuita ei tarvitse kaataa reitin varrelta. Luontoselvityksessä on todettu että tuevallisuussyistä tulee tarve kaataa lahopuut 25 metrin alueelta molemmin puolin reittiä. Etenkin kosteikkoisella alueella puita on nykyiselläkin polulla kumossa tuon tuosta.

Kysymys: mihin perustuu että lepokoille, linnuille, hyönteisille ja kasveille tärkeitä lahopuita ei tarvitsisikaan poistaa vastoin luontoselvityksen esitystä?
Entä kuka on vastuussa jos kaupungin rakentamalla ja ylläpitovastuulla olevalla virallisella reitillä puu kaatu kulkijan päälle?

Ei muuta kysyttävää.

Puistosuunnittelu kuuluu maankäyttö- ja rakennuslain alaiseen yleisen alueen suunnitelmaan, joka lain mukaan tulee sopeuttaa nykyiseen asemakaavaan johon ei ole merkitty ulkoilureittiä, joten sen toteuttamiseksi asemakaavaa tulisi Korkeimman Hallinto-oikeuden ennakkopäätösten (esim. KHO 2017:169) mukaan muuttaa. Täten ulkoilureitin toteuttamiselta puuttuvat hallinnolliset edellytykset.

Aivan liian massiivinen. Ei tätä aikaa jolloin Suomi on sitoutunut EU:n ennallistamissopimukseen ja se tuhoaa luonnon monimuotoisuutta. Kaupungin oma luontoselvityskin oli selvästi hankkeen vastainen. Polku jää keväisin suurelta osaltaan kasvavien lumimäärien nostattamien tulvavesien alle ja muina aikoina siitä tulisi nuorison moottoriurheilurata. Ottakaa mallia Espoon Ympäristöyhdistyksen Espyyn maltillisesta ehdotuksesta, joka noudattaa kansallisia ja kansainvälisiä sopimuksia luontoarvoja kunnioittavasta ympäristönsuojelusta. Lippajärven kaupunginosassa emme myöskään halua, että se kulkisi yhden ihanimman kukkaniityn poikki kohti arvokkaita ja suojeltuja tervaleppäkasvustoja ja luhtaniittyjä. Polkua on perusteltu sillä, että näkyvyys järvelle paranisi. Luhta on kuitenkin niin tiheä ettei polulta näy järvelle vaikka sitä määräysten vastaisestikin niitettäisiin tai puustoa kaadettaisiin. Alueella on siis kymmeniä uhanalaisia tai silmälläpidettäviä eläinlajeja ja kasveja saman verran. Espyyn ehdotus on mielestäni siis kaikkein paras ja eräänlainen kompromissi, josta voidaan lähteä keskustelemaan. Hallinto-oikeudessa polku tuskin saa kannatusta sen puutteellisuuksien vuoksi. Kalliskin se olisi. Arvio noin 1,35 miljoonaa tuskin riittää sillä ympäristöä rasittavaa maanraivausta jouduttaisiin tekemään vaikeassa maastossa suuria määriä ja sitä olisi tehtävä joka kevät uudelleen jos reitti halutaan pitää kulkukelpoisena.

Vastustan polun rakentamista koska se loukkaa nykyaikaisen yhteiskunnan luontoarvoja. Espoon kaupungin luontoselvityskin oli hankkeen vastainen ja se riittää perusteluksi. Nykyinen kapea polku on aivan riittävä pienine korjauksineen siten , että leveydeltään puolimetrinen kinttupolku antaa liikkujalle hyvän olon luonnossa.

Sen pitäisi olla kapeampi kulkureitti arvokkaassa luontoympäristössä. Arvokasta luontoa on niin vähän jäljellä, että polun rakentaminen olisi törkeä luontorikos.

Polkuehdotus loukkaa lastenoikeuksia. Nimittäin lasten pitää saada mahdollisuus liikkua monimuotoisessa ympäristössä, mitä ehdotus rikkoisi. Nykyinen polku riittää aivan hyvin lapsen seikkailumielen ylläpitämiseksi lähes koskemattomassa luonnossa.

Kannatan Nuuniityn puiston pohjoisosassa ulkoilureittiä ja reitin toteutusta 3m levyisinä valaistuina kivituhkapintaisena reittinä. Nuuniityn luonnonsuojelualueen pitkospuureitti on hyvä, mutta senkin voisi valaista.

Kaupunki on tehnyt hienon suunnitelman. Pohjana on varsin ansiokas luontoselvitys, joka ottaa huomioon luonnonsuojelualueen ja sen eliöstön tarpeet. Toivottavasti tämä saadaan toteutettua, vaikka reitin varrella olevat asukkaat ovat masinoineet vastustuskampanjan. He kun ovat tottuneet käyttämään kaupungin maata omiin tarkoituksiinsa.

Rakentamisella on jo pilattu riittävästi luontoa miksi kaupungissa ei voisi kunnioittaa luonnontilaisia paikkoja joita on enää vähän jäljellä. Leveitä ulkoilu polkuja on jo paljon. Mielestäni on ihanaa jos on vielä jossain pieniä polkuja joissa tuntuu siltä kuin olisi luonnon keskellä. Rakentaminen tuhoaa elinympäristön monille eliöille. Vastustan ehdottomasti leveää polkua. Kapeamman voi rakentaa, jos se on tarpeen.

Miksiköhän Vilniemen rantapuiston viereen rakennetaan uusi 3 metriä leveä yhteys rantapolulle? Vieressä on kenttä, josta pääsy sekä alle 100metrin päässä tie joka vie rannalle, josta myös yhteys polulle?
Uusi tie ensinnäkin vaatisi metsän kaatoa sekä turhaa rahan käyttöä, kun yhteys polulle jo löytyy!

Minusta alueelle sopisi parhaiten luontopolku-tyyppinen toteutus. Osa olisi pitkospuita ja osa kunnostettua polkua (siellä, missä jo nytkin menee polku.) Ei tarvitse tehdä sen suurempia rakennelmia. Asia, josta ei missään puhuta, on tuo luonnonsuojelualueella kulkeva "viemärilinja", jota polku seuraa. Siinä pitkin matkaa maasta puskee esiin sekä teräviä lasinsiruja että metalliromua. Miten lie aikoinaan toteutettu, mutta vaikuttaa jonkinlaiselta jätemaalta. Tämä pitäisi kunnostaa niin, ettei ainakaan siellä ulkoilutettavat lemmikit tai muutkaan eläimet saisi haavoja tassuihinsa...

Hieno hanke jossa on mielestäni löydetty hyvä tasapaino järven saavutettavuuden ja luonto- ja eläinkannan suojelun suhteen. Ei muuta kuin toteutukseen!

Espoon omat linjaukset korostavat luontoarvoja, mutta uusi ulkoilutie heikentää merkittävästi suojeltujen lintujen ja muun eläimistön olosuhteita. Mitä vähemmän ihminen vaikuttaa suojelualueeseen, sen parempi.

Ilmastonmuutoksen vuoksi sademäärät tulevat lisääntymään, joten Lippajärven luonnollisia tulva-alueita ei pidä vähentää. Jokavuotisen tulvan alle jäävien maa-alueiden muokkaaminen lisää ravinteiden ja kiintoaineksen valumista järveen. Epäilen, että veden ja jään alle jäävät pitkospuut ym. rakennelmat eivät tule kestämään kauan.

Lippajärven asuinalueella on jo nyt monipuolisia ulkoilureittejä, mm. Träskändan puisto ja metsä ihan vieressä. Kun meille vielä on säilynyt luontoarvoiltaan näin arvokas järven ranta, sitä ei pidä pilata, kun ei ole mikään pakko. En kannata yhteisten rahojen käyttämistä tähän hankkeeseen.

Eilen Yle Suomen lähetyksessä tuli haastattelu Tampereella pidetystä kaupunkien luonto-forumista: https://areena.yle.fi/1-71503357?utm_medium=social&utm_campaign=areena-web-share&utm_source=copy-link-share (kohdasta 5min alkaen).

Aihe liittyy hyvin myös tähän ulkoilureittihankkeeseen. Kerrottiin, kuinka päätöksenteossa on nyt noussut hyvin voimakkaasti ihan keskeisempien asioiden joukkoon luontoasiat. Tilaisuudessa 400 osallistujaa, isojen kaupunkien ylintä johtoa. Konkreettisena tavoitteena, että isot kaupungit tekisivät luontopositiivisuussopimuksen ja keskittyen erityisesti kaupunkiluontoon.

Tuossa tuotiin esiin kaupungistuminen ja voimakas kasvuvauhti. Vahvasti painotettiin tärkeänä asiana, että siellä missä ei ole pakko rakentaa niin monimuotoisuutta voidaan vaalia ja lisätä!

Nyt vaan hyvistä ajatuksista konkretiaan ja luonnon nakertamisesta monimuotoisen kaupunkiluonnon vaalimiseen. Reitti ei ole välttämätön rakennuskohde. Ei siis ongelmallista reittiä monimuotoisuutta uhkaamaan!

Minusta mahdollisuus päästä järven rannalle on tärkeää, mutta suunniteltua Lippajärven pohjoispään ulkoilupolkua en kannata. Minulla on kaksi perustetta vastustamiselle:
- suunnitelma on kovin kallis, kun muistetaan, että peruskaupungilla ja kaupunkikonsernilla on ainakin 4 miljardia velkaa, työttömyys Espoossa on nousut ja kaupungin perustehtäviin kuten koulutukseen tarvitaan kasvavassa kaupungissa varoja.
- suunniteltu 3 m leveä, koneilla hoidettava reitti, joka valaistaan haittaa varmasti järven runsasta vesilintukantaa, lepakoita, jne. Sen rakentaminen edellyttäisi maansiirtotöitä, ja pengertämistä.

Mitä kaupunki voisi tehdä Lippajärven ja asukkaiden viihtyisyyden hyväksi?
1. Kehittää Viherlaakson ja Lippajärven uimaranta-alueita.
2. Tehdä hyvän polun rantaan puretun nuorisotalon kohdalta., os. Viherlaakson ranta 6. Sinne voisi tehdä vaikka ongintalaiturin tai soutuveneen vuokrausta.
3. Veden laadusta olisi huolehdittava järveen tulevien hulevesien paremmalla ohjauksella.
4. Jos polku välttämättä halutaan, tehdään siitä luonnollinen, n. metrin levyinen luontopolku, jota ei valaista. Aloitetaan Pirunrajalta ja palataan pyörätielle Lähderannan K-kaupan kohdalla.

Kaupungin tekemän luontoselvityksen huomiot on otettava huomioon. Vaikka ko. oleva suunnitelma koskeekin vain Lippajärven pohjoisosia, kannattaa muistaa, että luonnonsuojelualue koskee koko järveä.

Lähialueella, esimerkiksi Karakallion metsässä on luontopolku, joka sisältää myös pitkospuita. Tällainen toteutus sopisi parhaiten myös Lippajärven alueelle eli nykyistä polkua voisi kunnostaa ja lisätä pitkospuita. Tuo viemärilinja, jota polku seuraa (ilmeisesti luonnonsuojelualueella tai sen reunalla) on outo. Polku kulkee tällä hetkellä tosiaan viemärilinjaa pitkin ja maaperä on jotain outoa jätemaata. Sieltä on vuosia puskenut pintaa teräviä lasinpaloja ja metalliromua, tämä on erityisesti lemmikkejen tassuille vaarallista. Ihmettelen, että tästä ei kukaan ole maininnut mitään? Jotenkin se pitäisi kunnostaa, mutta miten ihmeessä sinne on koskaan edes laitettu sellaista maata?

Kiitos Lippajärven pohjoisosan ranta-alueen kehittämisestä. Pidän suunnitelmaa erinomaisena. Alueen hyödyntäminen ja luonnossa liikkuminen mahdollistuu. Asun pohjoisrannan vieressä ja iloitsen kun pääsen ulkoilemaan ja nauttimaan alueen luonnosta. Tällä hetkellä se on lähinnä ryteikkö.

Tällä Laaksolahden alueella pääsee järvenrantaa pitkin kävelemään, pyöräilemään ja vaikkapa rollaattorilla kulkemaan nytkin, pitkin Pitkäjärven rantaa, joten tuntuu typerältä että tuo Lippajärven pohjoisranta pitäisi rakentaa sen paremmin kuljettavaksi kuin se nykyisellään on (= ei kuljettava). Miksi siitä pitää päästä kulkemaan? Ei siellä päästä kuitenkaan niin lähelle rantaa, että vesi kunnolla näkyy. Pahalle siellä ainakin haisee mutaisen alustan vuoksi ja itikoita on paljon koko kesän. Jokavuotiset kevättulvat hukuttavat pitkospuut syvälle ja tekevät niistä sekä liukaat että nopeasti lahoavat. Mitenkä tämä "parannus" vertautuu Kuttulammen rannan pitkospuuviritelmään. Hienot oli sielläkin suunnitelmat ja kävi kuin Neuvostoliitossa konsanaan. Parhaamme koetimme ja taas kävi näin. Kukaan ei enää sen olemattoman lammen rantaa niitä puita pitkin kulje, mutta siellä ne pitkokset mätänee. Jättäkää tuo lähes ainoa seudulla vielä luonnontilassa oleva rantaluhta rauhaan. Siitä ei monenkaan ihmisen elämän laatu parane jos se rakennetaan. Monien eläin- ja eliölajien olemassaolo kylläkin.

Kallis, vaativa ja turha hanke. Ulkoilupolkujahan on jo nyt alueella riittävästi ja rantamaisemissa.

Alueella on eläimistöä, joilta viedään elinolosuhteet. Miksi?

En näe tässä hankkeessa mitään järkeä. Onko kassaan kertynyt liikaa veronmaksajien rahaa, jota on nyt vaan laitettava johonkin? Kuka tätä polkua kaipaa?

Mä en käsitä, että vaaditaan jotain kävelyreittiä ihan oikeasti. Jenkeissä on todettu lasten kuolleisuuden lisääntyneen kun lepakot hävisivät. En nyt tarkoita että näin tapahtuisi, mutta miksi me tuhotaan luontoa, kun sitä pitäisi suojella . Miksi me rakennetaan kaupunki jossa ei ole luontoa… mä en halua asua maalla, mutta en myöskään kaupungissa missä kaikki on rakennettua. Olin just uimassa Lippajärvessä , ei tarvitse asua siellä kaikki voi sitä käyttää. Onko selvitetty mitä rakentaminen lisääntyvät koiran ulosteet yms. aiheuttavat järvelle ??? Mä käyn järvellä luistelemassa ja uimassa vrnrilemässä, suppasmassa, mut ei siellä paljon muita näy ja veikkaan et ne jotka täällä vaatii reittiä ei siellä kuitenkaan tuu käymään … näin siellä just lepakon ei varmaan kohta oo kun valot laitetaan. Ihan sairasta et tällaista halutaan tehdä…

En kyllä kannata rantareittiä, luonto aina kärsii kun ihminen sitä menee muokkaamaan, kyllä siellä rannassa kykenee polkuja pitkin liikkumaan. Kaikkien ei joka paikasta tarvitse luontoon päästä, liikuntaesteisille on kyllä useita muitakin paikkoja

Ehdottomasti tarvitaan tämä ulkoilupolku! Minulle kelpaa millainen versio tahansa, kunhan vain saadaan järvenrantareitti. Nykyisellään järvi menee vähän hukkaan, kun sen rantoja ei voi kävellä. Ja olen kovin kyllästynyt siihen, että reitin vieressä asuvat käyttävät tekosyynä yhtäkkisesti herännyttä luonnonsuojeluintoaan, kun tosiasiallisesti haluavat pitää rannat vain omassa käytössään (ovat jopa rakentaneet luvattomia laitureita sinne!). Rannat ovat kaupungin maita ja pitää saada kaikkien käyttöön - rannat kuuluu kaikille!

Ekologinen yhteys heikentyisi
Lippajärven reunametsistä iso osa on tunnistettu Itä-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa 2021–2031 luontoarvoiltaan vanhojen metsien Metso I-luokkaan ja osa lievemmät PEFC-kriteerit täyttäviksi.
Ranta-alueen metsäiset alueet toimivat paikallisena ekologisena yhteytenä, joka on tunnistettu ja merkitty myös liito-oravien kulkuyhteydeksi. Ulkoilureitti kaventaisi ja heikentäisi ekologista käytävää. Rantametsä on paikoin jo nyt kapea.
3 metriä leveän ulkoilureitin tekeminen vaatisi tosiasiallisesti puiden kaatamista vähintään 6 metrin säteeltä, osin huonokuntoisten puiden kaatamista paljon laajemmaltikin.
Luontoselvitys: “Virallisen reitin rakentaminen luo paineen pitää reitti ulkoilijoille turvallisena, jolloin herkästi syntyy tarve kaataa myös huonokuntoista puustoa reitin varrelta noin 45 metriä leveältä vaikutusalueelta. Huonokuntoiset puut ovat luontoarvojen kannalta tärkeitä säilyttää pystyssä, koska niissä voi olla lintujen, liito-oravan, lepakoiden tai hyönteisten käyttämiä suojia ja pesiä.”

Vesilaki vaatii selvitystä
Ulkoilureitti vaatii maanrakennustöitä ja pengertämistä, jotka uhkaavat alueen eläimille ja ekologialle tärkeitä suojeltuja tervaleppäluhtia.
Reitti kulkisi osin pehmeällä vesijättömaalla, joka tulvii säännöllisesti. Tulviminen huuhtoisi kivituhkaa myös vesistöön, mikä tarkoittaisi sekä Lippajärven kunnon heikkenemistä, mutta myös toistuvaa uusimistarvetta ulkoilureitin maa-ainekselle.
Espoon tilaaman luontoselvityksen (Keiron Oy 2023) mukaan: ”Luhdat vaativat säilyäkseen vedenpinnan pysymistä sen nykyisellä tasolla. Luhdan vesitalouden häiritseminen esimerkiksi kaivuutöitä suorittamalla olisi sille elinympäristönä ja samalla sitä hyödyntävälle lajistolle hyvin haitallista.”
Lippajärven tila on saatu kunnostustoimien ansiosta parannettua välttävästä tyydyttävään viimeisimmässä Espoon kaupungin selvityksessä 2019. Se on yksi Espoon vesiensuojelun t

Kaupunki on edennyt hankkeessa asemakaavan vastaisesti. Itäpuolen asemakaavassa ei ole lainkaan merkintää ulkoilureitille, ja länsirannalle on merkitty kapeampi polku.
Nykyisessä asemakaavassa ei ole osoitettu ulkoilureittiä, joten pelkällä puistosuunnitelmalla ei välttämättä voi edetä, vaan asemakaavaa tulisi muuttaa (kts. esim. KHO:n ratkaisu 2017:169).
Puistosuunnitelma on yleisen alueen suunnitelma, josta säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 90, 85 ja 83 §:iin. Yleisen alueen toteuttaminen tulee sopeutua asemakaavaan.

Espoo ei ole tehnyt myöskään lain vaatimaa ulkoilureittisuunnitelmaa ja paikalla pidettävää ulkoilureittitoimitusta. Ne ovat edellytys sen arvioinnille, vaarantaako suunnitelma luonnonsuojelualueen perustamistarkoituksen.
Lippajärven pohjoisosan ulkoilureitin kiirehtiminen vaikuttaa tapahtuvan hyvän hallintotavan vastaisesti ja vastoin Espoon itse tilaaman luontoselvityksen arviota.
Kts. myös ”Kaupunki esittää harhaanjohtavia väitteitä Lippajärven ulkoilureitistä” https://lansivayla.fi/paakirjoitus-mielipide/7292035

Ulkoilureitti vaarantaa suojellut eläimet: saukko, viitasammakko ja liito-orava
Ulkoilureitti vaarantaa EU:n luontodirektiivissä (92/43/ETY) suojeltuja luontotyyppejä ja lajeja.
Se on alueesta tehdyn luontoselvityksen (Keiron 2023) vastainen. Tervaleppävaltaiset tulvametsät ovat luonnonsuojelulaissa suojeltuja luontotyyppejä.
Järven pohjoisosan luonnonsuojelualueella on viitasammakoiden kutualue, jonka heikentäminen on kiellettyä. Luontoselvityksessä tästä todetaan: “Viitasammakon tiukasti suojeltu lisääntymispaikka havaittiin Nuuniityn ylemmältä luhdalta. Laki edellyttää lisääntymis- ja levähdyspaikan säilyttämistä, mistä syystä suosittelemme suunnitelmien vaikutusarviointia ja tarvittaessa suunnitelmista luopumista.”
Luontoselvityksessä todettiin, että alue on saukon elinpiiriä. Annetussa ajassa selvityksessä ei kuitenkaan onnistuttu dokumentoimaan sen pesää. Asukkailla on kuitenkin saukosta havaintoja ja videoita poikasineen ja tieto todennäköisestä pesäpaikasta. Saukon pesä on tiukasti suojeltu, ja asia vaatii lisäselvitystä.
Lippajärven lähiympäristössä on tehty havaintoja liito-oravasta. Selvitysalueelta on löydetty papanoita ja alueella on sille soveltuvaa metsää ja kolopuita. Yhden päivän maastokartoituksella todettiin kolopuita ja papanoita. Samoin selvityksessä todettiin alueella olevan runsaasti lepakoita, myös uhanalaisia lajeja. Niiden päiväpiilot jäivät kuitenkin tarkemmin kartoittamatta.
Kaikkiaan alueella tulisi täydentää luontoselvitystä ja tehdä kattava vaikutusarviointi ennen, kuin ulkoilureitin suunnitelmissa voidaan edetä. Luontoselvitystä ei ole nyt tehty siitä annettujen viranomaisohjeiden mukaisesti, vaan merkittävästi lyhyemmässä ajassa.
https://helda.helsinki.fi/items/d2c3ab28-1ebe-42a0-9712-0da31675578f

Niin Nuumamäen kohdalla taloyhtiöt ovat käytännössä sosialisoineet itselleen rannan ja kuntalaiset eivät tiedä, että yhtiöiden tontit eivät ole rantaan asti - eikä sinne pääse mistään - ja kuntalaiset eivät pääse nauttimaan espoolaisten rannasta ja luonnosta. Myös siitä Nuumäentie 5 edestä tosin on rakennettavarantaan koska se on kaavaan merkitty.

Hupaisinta Vihreiden vastustamisessa on se että Espoon Vihreiden aktiivi on asunut Nuumäentie 5ssä - ja toi tämän koko kansalle julki ohjelmassa "Rikkaat ja rahattomat" - asunee siellä vieläkin? Nyt vihreät sitten toki löytävät reitiltä lahokaviosammalta, viitasammaoita, liitooravia ja meriuoposkuoriasia, jotta "privattirantaan" ei pääsisi muut

• 17.9.2024 klo 10.35 @Admin moderoi sisältöä: Poistettu henkilötiedot viestistä. Kiinnitetään myös huomiota asialliseen keskusteluun, jota muut keskustelijat ovat tuoneet hyvin esille.

Torstaina 12.9.2024 julkaistiin oheinen uutinen:

"Sitoutuminen luontokadon pysäyttämiseen ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen

Me, Suomen kymmenen suurimman kaupungin pormestarit ja kaupunginjohtajat, ymmärrämme luonnon monimuotoisuuden merkityksen ja tunnistamme luontokadon vakavuuden ja sen ratkaisemisen kiireellisyyden. Luonnon monimuotoisuus on tärkeää ihmisten hyvinvoinnille, terveydelle, taloudelle sekä kaupunkien elinvoimalle ja näemme tärkeänä, että luonto säilyy monimuotoisena myös tuleville sukupolville turvaten heidän hyvinvointiaan.
...
Olemme jo pitkään kaupunkeina tehneet toimia luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi. Olemme sitoutuneet jatkamaan tätä työtä entistä tavoitteellisemmin. Tarkastelemme luontokadon pysäyttämistä kokonaisvaltaisesti ja monipuolisesti."

https://www.espoo.fi/fi/uutiset/2024/09/sitoutuminen-luontokadon-pysayttamiseen-ja-luonnon-monimuotoisuuden-vahvistamiseen

Lippajärven ulkoilureitin toteuttaminen heikentää luonnon monimuotoisuutta. Hanke on siten vastoin kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän allekirjoittamaa sitoumusta. Luontokatoa ei pysäytetä sillä, että tuhotaan järvenrantojen kosteikkoja.
Jos ulkoilureitti toteutetaan, on todettava, että sitoumus on vain kauniita, tyhjiä sanoja.

Vastasin aiempaan kyselyyn ulkoilureitistä esittäen huoleni luonnonvaraisten alueiden säilyttämisestä. Kyselyssä ei mainittu luonnonsuojelualutta. Jos kysely tehdään puutteellisilla tiedoilla, tulos ei ole luotettava.
Ulkoilureittejä on nykyisinkin runsaasti. Kenenkään liikkuminen ei ole tästä reitistä kiinni. Luonnonsuojelualue ja kosteikot on jätettävä rauhaan.

Vastustamme Espoon ulkoilureittisuunnitelmaa ja tätä esitystä.
Sen sijaan Suomen Luonnonsuojeluliiton Espoon osastolla (Espyy) on erinomainen kompromissiesitys, joka myös turvaisi luontoarvot ja alueen uhanalaisten lajien säilymisen sekä lajien moninaisuuden. Jos alueelle pitää jokin reitti rakentaa, tällainen polku parantaisi alueen virkistyskäyttöä. Joka tapauksessa pohjoisosa on ryteikköä, josta ei synny järvinäköalaa vaikka siellä olisi ulkoilureitti. Kosteikossa on terveleppää, pajua ja kaislikkoa. Kaupungin suunnitelmassa sinne on rakennettu 1,2 metriä leveä siltamainen "pitkospuu", jonka rakenteiden ja rakentamisen vaikutukset tulvivalle alueelle tulee myös selvittää. Kapeampi pitkospuurakenne voisi olla luonnolle parempi.

Järven pohjoisosassa voisi toteuttaa kapean luontopolun, 0,5 metriä leveänä niin, että se kulkisi luonnonsuojelualueella pitkospuina.
https://www.sll.fi/espoo/2024/09/02/kapea-luontopolku-lippajarvelle-parempi-kuin-massiivinen-ulkoilutie/

"Lippajärven pohjoisosassa kulkee rantaa pitkin jo nyt kaunis polku. Se lähtee Nuumäentieltä Pirunraja-nimisestä paikasta luonnonsuojelualueen läpi kulkeva viemärilinjan kautta K-kaupalle. Reitti toimisi pienellä tasoituksella hyvin puoli metriä leveänä luontopolkuna. Rakentamisen kulut olisivat murto-osa ehdotetusta ja luontoarvot säilyisivät. Luontopolku ohjaisi rauhalliseen kulkemiseen.
Pirunrajan kautta kulkeva polku lyhentäisi ulkoilureittiä muutaman sata metriä alkupäästä, mutta vastineeksi vältettäisiin jyrkkä jyrkkä 10 metrin nousu Nuumäen päälle."

Lisäksi alueen uimarantoja kannattaisi kehittää: Lippajärven ja Vilniemen uimarannat ovat nuhjuisia. Vilniemen uimarannalle on kaivattu yhteistä laituria, jolta saisi kalastaa. Järvelle voisi päästä nykyistä mukavammin ja helpommin myös ilman sen luontoarvojen tuhoamista!

Pidän ehdotettua ulkoilureittiä erinomaisena hankkeena, jossa alueen luontoarvotkin on huomioitu riittävästi. Toteutuessaan parantaa hienosti alueen asukkaiden (muidenkin kuin rannalla asuvien) mahdollisuutta nauttia ranta- / lehtoluonnosta ja Lippajärven rantamaisemista.

Edellä onkin ollut jo useita hyviä kirjoituksia, joissa on tullut esille alueen merkittävät luontoarvot, joita esitetynkaltainen rakentaminen merkittävästi uhkaa. Esiin on tullut myös rakentamisen haasteellisuus.
Todellisuudessa reitistä ei voi mitenkään tehdä esteetöntä, sillä pitkospuut ja suuret korkeuserot tekevät reitillä liikkumisesta esim. pyörätuolilla käytännössä mahdotonta.
Näin ollen en voi mitenkään kannattaa näin massiivista rakentamissuunnitelmaa. Sen sijaan Espoon ympäristöyhdistyksen esittämä valaisematon luontopolkuvaihtoehto kuulostaa järkevältä ja luontoarvoja kunnioittavalta, mikäli järven ympäri halutaan reitti rakentaa.

Älkää pilatko suojeltua aluetta millään ulkoilureitillä.

Vastustamme KO hanketta. Olemme eri puolella Suomea tutustuneet vastaaviin kulkureitteihin. Hanke tulee aiheuttamaan haittaa eläimille ja kasveille ja koko luonnon järjestelmälle. Rannalla menevän kulkureitin raivaukset ja kaivaukset häiritsevät luonnon monimuotoisuutta. Kävelyreitti halkaisisi taloyhtiön omistuksessa olevan rannan ja rantasaunan joka on pidetty asukkaiden varoilla kunnossa ja tontti ei ole Espoon omistama .Kävelyreitit aiheuttavat haittaa levottomuudellaan. Ranta vetää puoleensa henkilöitä jotka roskaavat ja maalaavat ympäristöä ja roskakorit rikotaan ja poltetaan. Kyseinen ranta vaatisi valvojia, joita olisi ympäri vuorokauden .Luonnonsuojelu pitäisi olla kaiken A ja O muutenkin kuin vaalien aikaan.

Mitään sellaisia uudistuksia, jotka heikentävät luonnon monimuotoisuutta, ei tule tehdä. Pienempi hanke, jossa alueen ulkoilureittejä kunnostetaan, parannetaan ja siivotaan, sen sijaan on hyvä. Vastustan laajaa ulkoilureittihanketta, mutta puollan rantojen ja vahingoittuneiden paikkojen korjaamista.

Asun Lippajärven lähistöllä Lähderannassa. Pitkäjärven rantaan on jo rakennettu aivan loistava ulkoilureitti. Nyt reitille valmistuu vielä kuntoportaatkin jota pitkin voi kiivetä ihailemaan kaunista järvimaisemaa. Olemme lasten kanssa usein käyneet uimassa Vilniemen tai Viherin viehättävillä uimarannoilla. Vihdoin on järven vesi saatu pysymään hyvänä ja sinilevää ollut vähäisesti tai ei ollenkaan toisin kuin Pitkäjörvellä, jossa ihmisen läheisyys ja toiminnat on aiheuttanut sen että sinilevää on lähes koko kesän Järvessä. Pidän Lippajärven luonnon monimuotoisuutta ja puhtautta rikkautena. Miksi täällä jotkut väkisin haluavat tuhota kaiken? Joistain mielipiteistä tulee sellainen ole että kateus siitä että joku ehkä saa jotain enemmän kuin Minä. Minua ei ainakaan haittaa jotkut laiturit tai mikään muukaan .. olen nauttinut lasteni kanssa tästä ja minulle ainakin riittää se että on puhdas järvi ja luonto on lähellämme. Minä en kannata tätä hanketta. Meillä on jo kaunis reitti olemassa, kolkekannaksentien toisella puolen. Jätetään luonnolle sen tarvitsema tila. Jötetään luontoa lapsillemmekin. Peace️

Vastustan Lippajärvelle tällaista leveää ulkoilureittiä. Järven pohjoisosan luonnonsuojelualueella kapea luontopolkumainen reitti voisi kulkea nykyistä putkilinjaa ja polkua pitkin Espyyn esityksen mukaisesti, kunhan luhdan vesitaloutta, suojeltuja eläinlajeja ja viereistä puustoa ei häiritä.
Ulkoilureitin rakentaminen olisi Espoon omien selvitysten mukaisesti “geoteknisesti hankala rakentaa” ja tulisi kalliiksi. Reitti kulkisi osin pehmeällä vesijättömaalla, joka tulvii säännöllisesti. Tulviminen huuhtoisi kivituhkaa myös vesistöön, mikä tarkoittaisi sekä Lippajärven kunnon heikkenemistä, mutta myös toistuvaa uusimistarvetta ulkoilureitin maa-ainekselle. Osin reitti on jyrkkää kalliota, johon esteettömän reitin louhiminen olisi kallista ja vaikeaa. Näiltä osin reitistä ei tulisi esteetöntä tai talvikunnossapidettävää. Reitiltä ei myöskään muodostuisi näkymää järvelle kuin paikoin, koska ranta on täynnä pajua ja kaislikkoa.
Kun luontoarvot ja rakentamisen haitat niille, reitistä saatava todellinen hyöty ja kustannukset ovat puntarissa, on selvää että reitti ei ole kannattava.

Ihmettelen suuresti tällaista hanketta, jossa Espoon kaupunki toimii arvojensa ja toimintaperiaatteidensa vastaisesti. Espoon arvoissa ja toimintaperiaatteissa mainitaan seuraavalla tavalla: " Luonnon monimuotoisuustyö on koko espoolaisyhteisön yhteinen asia. Espoon kaupunkikehitys on luonnon monimuotoisuudesta huolehtivaa, sitä elvyttävää ja lisäävää. " Valaistu 3-metrinen väylä ei millään tavalla eikä mistään näkökulmasta katsottuna toteuta tätä Espoon arvoa luonnon monimuotoisuudesta huolehtivana, sitä elvyttävänä tai lisäävänä. Vaikutus olisi täysin päinvastainen.

En kannattaa suunniteltua hanketta, ja kestävämpää olisikin esimerkiksi kunnostaa jo olemassa olevaa reittiä sekä panostaa Pitkäjärven liikuntapuistoon.

Täällä on kritisoitu veronmaksajille kalliina hankkeena. Mutta kun ottaa huomioon etelä espooseen tehdyt investoinnit, niin tuskin vetää vertoja niihin. On tehty jo Rantaraitti koko rantaosuudelle, Metro ja kevyenliikenteen väyliä. Nyt sitten täällä surkutellaan hintaa..
On todella hyvä, että meitäkin vihdoin muistetaan.
Valaistusta ei sitten saisi laittaa, se häiritsee lepakkoja. Entä vieressä olevien talojen ulkovalot, ovat aika lähellä?

En kannata tätä hanketta. Se tuhoaisi arvokkaan luontoalueen ja on lisäksi liian kallis. Kaupunki voisi käyttää verorahoja viisaammin ja keskittyä luonnon suojeluun. Alueella on jo riittävästi virkistyspolkuja. Pieni, kaikille avoin polku kulkee nyt jo alueen läpi, ja Lippajärven läheisyydessä on useita muita virkistysreittejä, kuten Viherlaakson metsässä, Vilniemessä, Laaksolahdessa, Kutulammella ja Pitkäjärven rannassa.

Lisäksi suunniteltu "rantareitti" ei tarjoaisi juurikaan järvinäkymiä, sillä vain pieni osa siitä kulkisi järven läheisyydessä. Suurin osa reitistä kulkisi tiheässä, hyttysten täyttämässä pensaikossa, mikä ei tarjoa virkistysarvoa ihmisille, mutta on sitäkin tärkeämpi eläimille.

Lippajärvi on Espoon vanhin luonnonsuojelualue, ja se tulisi säilyttää sellaisenaan!

Tekstissä käytetään käsitettä "ulkoilureitti", vaikka kyseessä ei ole ulkoilulain mukainen ulkoilureitti vaan puistosuunnitelmassa oleva polku.
On kyseenalaista, täyttääkö suunnitelman nähtävillä pito Otakantaa.fi-palvelussa maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen vaatimukset. Niissä on pykälien ketju, joka yhdistää ensin puistosuunnitelmat katusuunnitelmiin ja jälkimmäiset asema- ja yleiskaavoihin, joiden nähtävillä olosta ja mielipiteisiin annettavista vastineista on tarkempia määräyksiä.

Miksi pitäisi tehdä tällainen kallis hanke, joka tuhoaa arvokkaita luontoalueita ja elinoloja monilta eläinlajeilta? Eikö pitkospuut riittäisi? Vähän samaan malliin kuin esimerkiksi Träskmossenin suoalueella.

Otsikko sanoo kaiken oleellisen

Liittyen Lippajärven ulkoilureitin toteutukseen, olen tehnyt valtuustokysymyksen yhdessä Espoon vihreiden toisen kaupunginvaltuutetun, Tiina Elon kanssa valtuuston kokoukseen tänään 16.9. Kysymyksemme liittyy juuri toteutustavan harkintaan, ja mahdollisesti pienipiirteisempi, luontopolkumaisempi toteutus olisi a) ekologisesti parempi (myös tiedostaen viimeisimmän sitoumuksemme 11.9. luonnon monimuotoisuuteen 10 muun suuren kaupungin kanssa), b) taloudellisesti järkevämpi ja c) käyttäjille mieleisempi. Seuraamme täällä sekä muilla foorumeilla käytävää keskustelua aiheesta ja pyritään mahdollisimman hyvään toteutukseen.

Erittäin hyvä suunnitelma, kiitos Espoo! Toivottavasti näitä keskustelun nimby-ääniä ei oteta liian tosissaan päätöksiä tehdessä :) Mieluusti käyttäisin lisääkin maksamiani veroja alueen virkistysmahdollisuuksien parantamiseen!

Kannatan nykyisen polun kunnostamista luontopoluksi, jossa on osittain pitkospuita. Luonnonsuojelualueella tai sen vieressä olevaa viemärilinjaa pitkin kulkeva polku pitäisi joka tapauksessa kunnostaa. Maa-aines on siinä kohtaa hyvin roskaista, polun pintaan nousee lasinsiruja sekä muovi- ja metalliromua. Miksi lie aikoinaan tällaista maata viemärilinjan päälle laitettu?

I am someone who deeply values nature. For over 20 years, I’ve lived near Lippajärvi, a place of peace and natural beauty. This area has become part of my everyday life, where I walk my dog through the nature reserve, listen to birds sing, and admire the rich variety of wildlife that calls this place home.

It’s also a place where I try to give back, picking up litter left by others on the trail to the K-Market, and teaching my kids to appreciate the outdoors. For them, it’s a place of adventure and discovery—where they learn that nature is something to be cherished and protected.

That’s why I am strongly opposed to the idea of a wide, paved path with lights around the lake. Such a development would destroy the unique atmosphere and disrupt the delicate ecosystems that thrive here. Lippajärvi is home to countless species, and this natural habitat must be preserved for future generations.

There is no need for a larger, more intrusive trail. The current path is open to everyone, and those who want to experience nature should do so on its terms. All it takes is a pair of rubber boots, and you can enjoy the raw beauty of the outdoors. Isn’t that part of what makes Finland such a special place—the ability to experience wild, untouched nature right at our doorstep?

We already have plenty of wide, paved recreational paths near Pitkäjärvi. For those who prefer that, there’s no shortage of options. But places like Lippajärvi are rare, and we must protect them. The Finnish people are known for being among the happiest in the world, and much of that happiness comes from our connection to nature. We should safeguard this, not pave over it.

I urge the City of Espoo to prioritize protecting nature and the environment. In the upcoming municipal elections, I will cast my vote for the politicians who truly value green spaces and are committed to preserving them for future generations.

Let’s not take for granted the wild nature that we are lucky to still have. Let’s cherish and protect it—because once it’s gone, we won’t get it back!

Espoon ei tule tehdä enempää tuhoa linnustoille rannoillaan. Ulkoilureitit tulee suunnitella ja tehdä niin, että myös luonto otetaan niissä huomioon, ei vain ihmisen mukavuus.

Jos tämän kommenttiketjun jälkeen päädyttäisiin rakentamaan leveä reitti, menisi kyllä täysin luotto Espoon kaupungin toimintaan. Hienoa, että vihdoin kysytään mielipidettä myös alueen asukkailta, jotka tietävät alueen polut ja alueen luonnon hienouden. Enempää ei tarvinne sanoa. Kommenttien sisältö ja peukutukset kertovat selvästi enemmistön näkemyksen.

ELY-keskuksen poikkeamispäätöksessä annettiin lupa reitille luonnonsuojelualueen läpi. Siinä pyrittiin suojelemaan tuota vain 200 metrin pituista maakaistaletta. Luonnonsuojelualue ranta-alueella on vuosien varrella kutistettu noin pieneksi. Linnut, lepakot, saukot ja muut vesi- ja maaeläimet eivät ole eläneet näin pienellä alueella vaan koko ranta-alueella. Espoo ei kuitenkaan ajattele niiden tarvitsevan suojelua kuin 200 metrin pituisella alueella valolta ja kivituhkareitin vaatimilta puunkaadoilta ja raivaukselta. Espoossa on lähivuosina tuhottu purojen varsilta esimerkiksi upean kuningaskalastajan elinpiiri, vesiliskon asuinalue Lippajärven puronvarresta ja lukuisia muita eläinten tärkeitä asuinalueita. Tämän ulkoilureitin suunnittelussa tuntuu että olemme pakotettuja Harri Tanskan vetämiin reittiprojekteihin, hinnalla millä hyvänsä, kuten nyt alkuun 1.35 miljoonaa euroa upotettaisiin tähän väylän alkupätkään. Ennallistetaan sitten jälkikäteen kun lainsäädäntö niin vaatii... Tuntuu surulliselta.

Lippajärven virkistykäyttöä voisi lisätä tuhoamatta luontoa vaikka uimarantojen kunnostuksella, kopit, vessat ja laiturit uintia ja kalastusta varten.

Talvella olisi kiva kävellä, hiihtää tai luistella. Tokihan se onnistuu, vaikkapa umpihankihiihtoa, mutta tuon väylän huoltokustannuksia voisi käyttää vaikka vetämällä hiihtoladut sähkökäyttöisellä mönkijällä tai luisteluväylän järvelle.

Virkistyminen kävellen onnistuu jo nyt. Suunnitellulta reitiltä ei järvi näkyisi juuri sen enempää kuin nykyiseltäkään polulta. Säilytetään luontoa niille jotka eivät sitä voi puolustaa täällä!

Espoossa on jo monia hienoja ulkoilureittejä, myös Lippajärven lähistöllä. Sille, että Lippajärven ympäri menisi kävelyreitti ei ole tarpeellista saatikaan ympäristön kannalta järkevää. Pidetään varoilla ennemmin huoli jo olemassa olevasta ja parannetaan alueen viihtyvyyttä muilla keinoin (esimerkiksi pitämällä huolta uimarannoista) .
Järveä pääsee kiertämään jo nyt riittävän läheltä rantaa.

Suunnitelmassa esitetään, että polun hinta on 1,35 miljoonaa euroa. Polun pituudeksi ilmoitetaan 2440 m eli arvioitu kustannus yli 550€/metri ja vuosittainen hoitokustannustensa 5000€. Viimeksi mainittuun en usko, jos tarkoitus on pitää polku kulkukelpoisena talvella ja tulva-aikana.

Lippajärvellä on jo nyt hyvät ulkoilumahdollisuudet, joita valitettavan harva käyttää. Alueella on rikas linnusto. Olemassa olevan polun leventäminen ja erityisesti valaistus karkottaa vesilinnut ja muut eläimet. Yli 90 vuotias luonnonsuojelualue menetetään eikä sitä saada enää takaisin.

Kuten aikaisemmat kommentoijat ovat todenneet, polun kustannusarvio vaikuttaa alimitoitetulta. Onko sillä myyty idea valtuutetuille? Kun Espoo on Suomen velkaantunein kaupunki, onko meillä varaa huonoon rakennushankkeeseen ja samalla aikaansaada ympäristötuhoa. Ei ole.

Pidän suunnitelmaa ulkoilureitistä hyvänä ja toivottavana. En ymmärrä kohua viitasammakoista yms luontoarvoista, kun samalla on luonnonsuojelualueelle luvatta Espoon maille rakennettu useita laitureita. Sen sijaan ymmärrän ulkoilureitin kohdalla asuvien harmistusta, kun esteetön rantanäkymänsä saa ulkoilijoita. Rannat kuuluvat kaikille kuntalaisille, ei vain rannan vieressä asuville.

Ulkoilureitin suunnittelussa on mielestäni huomioitava:

1) Luontoarvojen säilyttäminen.
Espoon kaupungin 2023 teettämän luontoselvityksen mukaan ulkoilureitin rakentaminen uhkaa alueen luontoarvoja.
Suunnitelman mukainen kolme metriä leveä, valaistu ulkoilureitti vaatisi puiden kaatamista 4-6 metrin leveydeltä, mikä rikkoisi paikoin hyvin kapean rantametsän yhtenäisyyden ja ekologiset yhteydet, jotka ovat tärkeitä eläimistölle. Huonokuntoisiksi arvioituja puita jouduttaisiin kaatamaan 45 metrin leveydeltä. Juuri näitä puita linnut, liito-oravat, lepakot ja hyönteiset käyttävät suoja- ja pesäpuinaan. Reitin valaistus olisi haitaksi kaikille ranta-alueen eläimille. Toteutus vaatisi maisemaa merkittävästi muuttavaa maanrakennustyötä lähes koko reitille.
Espoo ilmoittaa tavoitteekseen luonnon arvojen ja monimuotoisuuden turvaamisen, mutta suunnitelman mukaisen ulkoilureitin toteuttaminen estäisi tämän tavoitteen toteutumisen Lippajärvellä peruuttamattomasti.

2) Turvallisuus ja viihtyisyys.
Pirunkallion eteläpuolinen tulva-alue on erityisen altis järven suunnasta puhaltaville tuulille, jotka ovat kaataneet lukuisia suuria rannan puita.
Vetinen maaperä lisää puiden kaatumisen riskiä ja metsän harvennus lisäisi kaatumisriskiä entisestään.
Puiden kaatuminen on turvallisuusriski reitin käyttäjille ja reitin välittömässä läheisyydessä asuville.
Ulkoilureitin turvallisuuteen ja viihtyisyyteen vaikuttaa myös sen käyttäjät. Leveä, lähellä asuntoja kulkeva ja valaistu reitti toisi mukanaan häiriköinnin, roskaamisen ja ilkivallan riskit. Lisäksi leveää reittiä saattaisi käyttää mopoilla, polkupyörillä ja sähköpotkulaudoilla kulkevat, joiden suuri nopeus olisi turvallisuusriski kaikille reitin käyttäjille.

3) Kustannukset ja vaihtoehtoinen toteutustapa.
Ulkoilureitti olisi tulva-alueiden, purojen ja korkeuserojen vuoksi erittäin vaikea ja kallis rakentaa. Kustannusarvio on huimat 1,35 miljoonaa euroa ja sekin tuntuu aliarvioidulta. Kustannuksiin on lisättävä reitin vaatima jatkuva kunnossapito, joka on sitä kalliimpaa, mitä massiivisempi toteutus on.
On myös huomattava, että rahallakaan reitistä ei saa esteetöntä korkeuserojen (Nuumäellä 10 metriä) ja pitkospuu-osuuden vuoksi.
Nykyisen, Pirunrajalta luonnonsuojelualueen läpi K-kaupalle kulkevan luontopolun kuljettavuuden parantaminen ilman valaistusta säilyttäisi luontoarvot ja olisi kustannuksiltaan murto-osa suunnitellusta toteutuksesta. Polun saavutettavuutta voitaisiin parantaa opasteilla ja esteettömyyttä polkua tasoittamalla.
Järven pohjoisosan jo kustannusarvioltaan kallis ulkoilureitti on vain pieni osa suunnitellusta koko järven kiertävästä reitistä.
Onkin aiheellista kysyä, olisiko kustannustehokkaampaa ja asukkaiden tarpeita paremmin palvelevaa panostaa Lippajärven ja sen lähialueiden nykyisten ulkoilualueiden (esim. uimarannat, liikuntapaikat, järvelle tehtävät hiihtoladut ja luisteluradat) ja -reittien sekä Lippajärven veden laadun parantamiseen ja kunnossapitoon. Mielestäni olisi.

Loistava aloite. Tällä hetkellä kaunis maisema jää piiloon ja reitti on todellakin salainen. Kannatan reitin rakentamista niin, että se edesauttaa myös linjaukseltaan tulevia kunnallistekniikan huoltoja. Pitkospuu osuudella käyttäisin kyllä esim. aurinkokennovalaistu, koska syksy on pimeä, mutta käyttöä varmaan olisi myös silloin, kuten myös talvella, joten talvikäyttöäkin pitäisi tukea, juurikin maiseman takia. Kiitos.

Taloyhtiömme on jo lausunut Kotiseudun ulkoilupolut 2021–2030 -ohjelman hankekohteeseen B723 ”Nuuniitynreitti” luontoarvoista seuraavasti: ”Haluamme kaupungin huomioivan Lippajärven ranta-alueen luonto-arvoihin. Lippajärven pohjoispäässä on rauhoitettua luonnonsuojelualuetta ja nyt kaupunki on siihen kaavailemassa ulkoilureittiä. Alue on kiistatta arvokas pesimäalue monille lintu- ja eläinlajeille”. Taloyhtiö näkee että polku tulisi toteuttaa luontoarvoja kunnioittaen siten että riittävä suojavyöhyke saadaan. Mikäli polku toteutettaisiin tulisi polun leveyden olla kohtuullinen, ei talvikunnossapidettävä ja kivituhkapintainen. Rannassa on nykyään kapea polku ja tulevan ulkoilupolun ei tulisi olla sitä leveämpi.

Taloyhtiömme ja sen asukkaat ovat tyytyväisiä nykyiseen luonnolliseen polkuun ja sen käyttöön ja eivät näe välitöntä tarvetta suunnitellulle laajamittaiselle polulle. Asukkaiden kanssa keskustellessa huoleksi on noussut mahdollinen kasvava liikenne polulla erityisesti kun polulle tehdään yhteys vilkkaalle Lähderannantielle. Esimerkiksi mopojen liikenne tms. uudella polulla tulisi jotenkin estää kotirauhan ja luonnonrauhan turvaamiseksi sekä ilkivallan estämiseksi. Lisäksi nähtiin huoleksi esimerkiksi polun mahdollinen valaistus joka saattaa häiritä taloyhtiömme rivitalon asukkaiden kotirauhaa.

Jos polku toteutetaan haluamme että suunnitelmassa ja toteutuksessa huomioidaan seuraavat taloyhtiöllemme, asukkaille ja tontillemme oleelliset kohdat joista olemme lähettäneet erillisen liitekuvan kaupungille.

Taloyhtiömme rivitalon pihat rajoittuvat polun alueeseen ja ovat korkealla ”hyllyllä” polkuun nähden. Suunnitelmassa tulee huomioida myös riittävät etäisyydet polun ja As Oy Lipparivin länsireunan rivitalon asukkaiden kotirauhan turvaamiseksi. Polku ei myöskään saa tulla liian lähelle taloyhtiön tonttia koska takapihoille on turvattava turvallinen kulku (pihojen huolto ja poistumistiet pihan kautta) jyrkässä rinteessä ja se etteivät taloyhtiön pihat sorru kaupungin alueelle. Käytännössä siis polun linjauksen ei tulisi olla nykyisen polun linjausta lähempänä taloyhtiömme aluetta.

Taloyhtiömme sadevesijärjestelmät sekä salaojajärjestelmät on rakennettu taloyhtiön alkuperäisen rakentamisen yhteydessä vuonna 1979. Molempien vesijärjestelmien purkuputket ovat eri puolilla tulevaan polkuun rajoittuvaa rinnettä sekä polun ulkoreunassa. As Oy Lipparivin ja kaupunkisuunnittelun olisi yhdessä syytä käydä tarkasti näiden putkien paikat läpi ja katsoa ratkaisut näiden vesien johtamiseen sopivaan paikkaan polun toteutuessa ja rakentaa tarvittavat ratkaisut. Nuuniitynkujan päädyssä on jo kaupungin laskuoja vastaaville hulevesille tms. joka laskee Lippajärveen mikä tässä suunnitelmassa ilmeisesti uusitaan uudella kourulla.

Lippajärven alue on täynnä kaunista luontoa, josta moni ei tiedä mitään. En siis puhu vain Träskändan puistosta. Rantaankin asti pääsee monista eri paikoista järveä ihailemaan. Suosittelen vakavasti harkitsemaan, kannattaako kajota luonnonsuojelualueeseen kun ulkoilla voi niin monissa upeissa eri paikoissa.

Kolme metriä leveä valaistu hiekkatie on tarpeettoman järeä osuus kokonaisuudesta. Sen toteuttaminen tulee vaatimaan maaston raskasta muokkausta ja puiden kaatamista erityisesti Lipparinteenpuiston kohdalla.

Koko reitin toteuttaminen pitkospuilla tai kapeana polkuna ilman valaistusta olisi parempi ratkaisu. Suurilta maansiirtotöiltä voisi välttyä ja reitti olisi kuitenkin hyvin käyttökelpoinen, ainakin tulva-ajan ulkopuolella.

Täällä on nostettu esiin toisaalta nimbyilyn merkitys mielipiteitä ajavana voimana kuin myös kirjoituksissa on korostunut myös muita tunnepitoisia tekijöitä kuten kateutta ja itsekkyyttä. Nämä eivät voi olla ulkoilureitin suunnittelua ja toteutusta ohjaavia tekijöitä. Kun tarkastellaan tilannetta pelkkien faktojen perusteella ja jätetään tunnevaikutukset syrjään, toiseen vaakakuppiin asettuvat virkistyskäyttö ja toiseen luontoarvot sekä rakennustekniset ominaisuudet.

Virkistyskäytön kannalta voidaan faktoina todeta huono maaston sopivuus: tarjolla on suuria korkeuseroja, kosteaa ryteikköä, vaikeakulkuisuus, metaanin lemu ja hyönteisten kuten sääskien häiritsevä vaikutus. Lisäksi järvinäkymää on tarjolla vain satunnaisesti, jäänee tämä vaakakuppi aika kevyeksi.

Toisen vaakakupin luontoarvot perustuvat parhaiten alueelle tehtyyn luontoselvitykseen, jossa aluetta tarkastellaan myös maankäytön näkökulmasta. On myös huomionarvoista, että aiempi käsitys puiden kaatamisen ja maaston mylläämisen tarpeesta viemäriremontin vuoksi osoittautui vääräksi, kun kunnostus voitiin tehdä sukittamalla.

Tehdyn luontoselvityksen perusteella ulkoilureittihanke on osoittautunut monin tavoin ongelmaiseksi. Palastelin luontoselvityksen huomiot ja suositukset erillisiin aiheisiin seuraavasti: Lisäselvitysten tarve, Vesitalouden säilyttäminen, Pimeyden säilyttäminen, Luonnon ympäristön yhtenäisyyden säilyttäminen, ihmisen aiheuttaman häiriön välttäminen, puuston säilyttäminen sekä suositukset vieraslajien torjumiselle.

Kaikissa edellä mainituissa asiakokonaisuuksissa ulkoilureitti aiheuttaisi luontoselvityksen mukaan ongelmia.

Lisäselvitysten tarve
Ainakin seuraavien asioiden osalta luontoselvityksessä jäi aukkoja ja mainittiin lisäselvitys- ja vaikutusarviointitarpeesta.
IV-liitteen lajeista havaittiin pohjanlepakko, vesisiippa ja siippalaji sekä liito-orava, viitasammakko ja saukko.

Viitasammakko
Koko Nuuniitty on viitasammakolle soveltuvaa, luhtaista ja rehevää elinympäristöä. Laki edellyttää lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilyttämistä, joten suosittelemme suunnitelmien vaikutusarviointia ja tarvittaessa suunnitelmista luopumista.
Nuuniityn luhdat soveltuvat ihmissilmin tulkittuina viitasammakolle täydellisesti, mutta silti havaintoja kertyi vain pajuluhdan kaakkoiskulmasta. On mahdollista, että soidin on eri vuosina nyt havaittua laajemmalla alueella.
Aiempia viitasammakkohavaintoja on Kolkekannakselta vain 300–400 metrin etäisyydeltä Lippajärvestä.

Lepakot
Päiväpiilot ovat luonnon suojelulain mukaisia tiukasti suojeltuja levähdyspaikkoja, joita ei saa heikentää ilman poikkeuslupaa. Lepakoiden levähdyspaikkoja (päiväpiiloja) esiintyy suurella todennäköisyydellä selvitys alueella, mutta niitä ei ole pystytty varmuudella paikantamaan.
Selvitysalueella kiinnitettiin huomiota myös mahdollisiin päiväpiilopaikkoihin (kolopuut, piilopaikoiksi soveltuvat rakennukset) sekä talvehtimispiiloiksi sopiviin paikkoihin mahdollisia myöhempiä tutkimuksia varten.

Saukko
Saukon jätöksiä havaittiin Kärrasbäckenin säännöstelypadon läheisyydestä heinäkuussa 2023. Koko Lippajärvi rantoineen on saukolle soveltuvaa elinympäristöä. On hyvin toden näköistä, että koko Lippajärvi kuuluu saukon elinpiiriin. Saukko liikkuu todennäköisimmin vesistöjä pitkin eli Kärrasbäcken kautta tai ojan vartta. Saukon pesät voivat sijaita vesistön rannalla tai jopa niin, että pesäaukko on veden alla. Saukon pesät ovat tiukasti suojeltuja lisääntymispaikkoja. Saukon pesästä ei tehty havaintoa selvitysalueelta, mutta sen kartoitettavuus oli suhteellisen heikkoa upottavuuden ja ryteikköisyyden takia. Pesä alueella ei kartoituksista huolimatta ole täysin poissuljettua.

Liito-orava
Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV lajeista havaittiin pohjanlepakko, vesisiippa ja siippalaji sekä liito-orava, viitasammakko ja saukko. Liito-oravan ydinalueiksi soveltuvat ensisijaisesti itärannan sekametsät.
Tuoreimmat havaintotiedot sijoittuvat Kolkekankaan länsiosaan, johon on rajattu ydinalue vuonna 2019. Ydinalueelta on löytynyt kaksi pesäpuuta.

Tervaleppä tulvametsä
Suojeltava luontotyyppi tervaleppäluhta ei rajoitus pelkästään nykyiseen luonnonsuojelualueeseen. Valtioneuvoston asetus luonnonsuojelulaista 1066/2023 kertoo näin: Vesistön rannassa sijaitseva tulvan aikaan kostea ja ajoittain kuivuva, lehtipuuvaltainen metsikkö, jonka kasvillisuuden rakennepiirteissä ja lajistossa näkyvät toistuvan tulvan vaikutukset, ja josta havupuut, varvut sekä sammalet puuttuvat tai jossa ne esiintyvät niukkoina

Lippajärven tärkeimmät luontoarvot liittyvät nimenomaan luhtiin, joita hyödyntävät monet kasvit, linnut, hyönteiset, lepakot ja sammakot. Luhdat ovat syntyneet alavien rantojen jäädessä vuosittain pitkäksi aikaa tulvaveden alle. Esimerkiksi useiden uhanalaisten vesi- ja rantalintujen pesimätiheys on selvitysalueen pohjoisosien luhdissa korkea. Luhdat vaativat säilyäkseen vedenpinnan pysymistä sen nykyisellä tasolla. Luhdan vesitalouden häiritseminen esimerkiksi kaivuutöitä suorittamalla olisi sille elinympäristönä ja samalla sitä hyödyntävälle lajistolle hyvin haitallista.

Viitasammakoiden kutupaikat ovat luonnonsuojelulain 78 § nojalla suojeltuja lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Niitä ei saa heikentää tai hävittää. Se tarkoittaa, ettei näitä muokkaavaa maankäyttöä saa sijoittaa lisääntymispaikoille tai niihin vaikuttavalle alueelle. Käytännössä lampareiden vesitalouden tulee pysyä ennallaan ja veden laadun hyvänä (Nieminen & Ahola 2017). Nuuniityllä kaikenlainen kaivaminen tai vesitalouden muuttaminen voi johtaa tiukasti suojellun viitasammakon pysyvään hävittämiseen, jos luhta kuivuu, vesi pilaantuu tai se heikkenee. Aiempia viitasammakkohavaintoja on Kolkekannakselta vain 300–400 metrin etäisyydeltä Lippajärvestä. Yhteys näille viitasammakon esiintymisalueille Nuuniityn luhdalta kulkee suurella todennäköisyydellä Kolkekannaksentie 19 ja 21 välistä Balderinportissa ja ehkä ensisijaisesti Kärrasbäckenin puron kautta Kolkekannaksentie 11 ja 13 välistä.

Lippajärven pohjoisosa on lepakoille erittäin merkittävä saalistusalue Espoon mittakaavassa. Lepakkotiheys on omaa luokkaansa ilmeisesti rantametsien ja luhdan tuottaman ravintomäärän sekä pimeyden takia. Valaistus vaikuttaa merkittävästi etenkin siippojen esiintymiseen ja tällä alueella siippoja on kaupunkialueeksi sangen runsaasti. Suurin osa selvitysalueesta on lepakoiden käyttämää saalistusaluetta, joka on niiden kannalta merkittävintä pitää edelleen pimeänä.

Yhtenäisyys vähentää luontoon kohdistuvaa ihmisvaikutusta ja lisää elinympäristöjen monimuotoisuutta, ja siten parantaa esimerkiksi uhanalaisten lajien mahdollisuuksia säilyä alueella. Viitasammakon tarvitsemia ekologisia yhteyksiä ovat kaikki pienvedet ja ojan varret. Lisääntymispaikan kannalta merkittävää on toimivan yhteyden säilyminen länteen, josta on lajihavaintoja laajalta alueelta. Samoja yhteyksiä voi hyödyntää myös saukko. Senkin kannalta Kärrasbäckenin kautta kulkevan ekologisen yhteyden vahvistaminen olisi suositeltavaa.

Lippajärven linnusto on selvitysalueen kokoon nähden erittäin runsas ja monimuotoinen. Tällä hetkellä Nuuniityn luhdan keskiosat ja Lippajärven pohjoisranta ovat läheisestä asutuksesta huolimatta suhteellisen rauhallisia, mikä mahdollistaa myös arempien lintulajien pesimisen alueella. Virkistyskäytön voimakas lisääntyminen moninkertaistaisi myös linnustoon vaikuttavan häiriön ja karkottaisi elinympäristönsä suhteen vaateliaimpia lintuja.

Silkkiuikku (NT) pesii rehevillä järvillä ja merenlahdilla, joten Lippajärvi on sille oivallinen elinympäristö. Sen kanta on viime vuosina heikentynyt merkittävästi, mihin syyllisiksi arvioidaan mm. vieraslajien ja ihmisen aiheuttamaa häirintää pesimäalueilla. Silkkiuikkuja pesi Lippajärven pohjoispään ruovikoissa ainakin kolme paria.

Suosittelemme saukolle aiheutuvan häiriön välttämistä erityisesti luonnonsuojelualueella. saukko sietää paikallaan olevaa ihmistä parinkymmenen metrin päässä, mutta koirat ovat todellinen uhka saukolle.

Tervaleppämetsiköt ovat määritelty suojeltaviksi luontotyypeiksi luonnonsuojelulain asetuksessa. Monet Lippajärven tervaleppäluhdista täyttävät todennäköisesti tämän suojellun tervaleppämetsän määritelmän. Pohjoisosan luhtien lisäksi linnustollisesti arvokkaita alueita ovat länsirannan puronsuun matalikko sitä ympäröivine ruovikkoineen ja pensaikkoineen, sekä itärannan puro, sen ympäristön varttunut lehto ja runsaslahopuustoinen luhta.

Virallisen reitin rakentaminen luo paineen pitää reitti ulkoilijoille turvallisena, jolloin herkästi syntyy tarve kaataa myös huonokuntoista puustoa reitin varrelta noin 45 metriä leveältä vaikutusalueelta. Leveys on arvioitu reitin molemmin puolin kaatuvan puun mitasta, joka voi olla 25 metriä. Huonokuntoiset puut ovat luontoarvojen kannalta tärkeitä säilyttää pystyssä, koska niissä voi olla lintujen, liito-oravan, lepakoiden tai hyönteisten käyttämiä suojia ja pesiä. Ongelmallista on myös luoda tarve kaataa tai katkaista luonnonsuojelualueen puolella kasvavia puita, kun ne aiheuttavat vaaraa reitin käyttäjille.

Lippajärven lehtimetsiin on jo ehtinyt syntyä vähintään kohtalaisesti lahopuuta, joka luo edellytykset monen uhanalaisen lajin esiintymiselle. Lahopuun runsaus lisää esimerkiksi sienten, hyönteisten ja lintujen lajistollista monimuotoisuutta. Huonokuntoisen elävän puuston tapaan myös lahopuuta, erityisesti pystypuuta, siivotaan monesti pois ulkoilureittien läheisyydestä esimerkiksi turvallisuussyistä. Tämä vähentää merkittävästi lahopuun määrää ja vaihtelua ja heikentää lähes kaikkien sitä hyödyntävien lajiryhmien monimuotoisuutta.

Suosittelemme huomioimaan liito-oravalle soveltuvat metsiköt ja säästämään sekametsät puiden kaadoilta. Erityisen tärkeää on taata puustoisten yhteyksien jatkuminen Kolkekannaksentien ylitse, mutta yhtä lailla tulee vaalia tai vahvistaa yhteyksiä myös etelään rantametsiä pitkin.

Olisin toivonut Espoon kaupungin ympäristönsuojelun kannanottoa asioihin, mutta heiltä en sitä saanut. Eivät selvästi uskalla toimia avoimesti/puolueettomasti työnantajaansa vastaan.
Olen pettynyt Espoon kaupunkiin, puheet ja teot eivät ikävä kyllä kohtaa, varsinkin kun puhutaan luonnosta ja sen suojelusta. Ja kun kyse ei ole mistään välttämättömyyksistä.
Viherlaaksosta, Kuusiniemen kohdalta, Lippajärven rannalta poistettiin penkki ja laituri jokunen vuosi sitten. Kaupungin mukaan naapurit olivat valittaneet häiriöstä ja laituri oli huonossa kunnossa (ison laiturin pääty ja laiturin penkit olivat ok). Naapureita on tuossa muutamassa, uudehkossa talossa. :D Itse olisin pikemminkin toivonut tuon alueen kehittämistä, siinä on avara järvimaisema.
Toivon, että kaupunki jättää massiiviset suunnitelmat nyt tekemättä suunnitellun ulkoilualueen osalta, minimoi suunnitelmia ja miettii enemmän luontoa ja sen asukkaita kuin ihmisen tarpeita. On tärkeää saada ihmiset liikkumaan luonnossa ja kiinnostumaan siitä, mutta ei puutteellisin tiedoin, poikkeuslupien turvin ja luonnon hyvinvointia polkemalla vaan sen asettamilla ehdoilla.
Tuon Kuusiniemen kommentin lisäksi tähän vähän kuulumattomana huomioina toivoisin Espoon toteuttavan naapurikaupunkiensa tapaan osallistavaa budjetointia. Tätä nyt kokeillaan Suurpellossa. Toivottavasti se pian toimii säännöllisesti koskien muitakin alueita! Mielestäni kaupunkiin tarvitaan enemmän demokratiaa.
Odotan innolla myös kaupungin vastauksia esitettyihin kysymyksiin, koska minulle olette jättäneet vastaamatta palautepalvelussa. :)

Helsingissä nähdään tärkeänämsuojella tulvametsää ja arvokasta linnustoa:

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/7855225

Kannatan rantareitin rakentamista. Nyt ranta on täysin kaupunkilaisten saavuttamattomissa ja ranta-alue hoitamatonta. Luonto on otettu hyvin huomioon suunnittelmissa ja reitti toisi kauniin alueen hyvin ihmisten saavutettavaksi. Toivottavasti reitti saadaan ripeästi kaupunkilaisten kuljettavaksi. Kiitos asian valmistelijoille!

Tässä keskustellaan arviolta 1.35 miljoonaa euroa investointina (+ huoltokustannukset 5 000 euroa / vuosi?) maksavan vajaan 2.5 km pitkän reitin tuomasta virkistysarvosta. Olisiko mahdollista tuoda vaihtoehtoisia virkistysmahdollisuuksia arvioitavaksi tämän rinnalle? Laskettaisiin investointi- ja ylläpitokustannukset myös muille alueen asukkaille virkistystä tuoville toteutuksille.

Näitä voisivat olla:
- uinti- ja kalastuslaiturit Viherlaakson ja Vilniemen uimarannoille
- avantouintikoppi Viherlaakson uimarannalle, (laituri,) pumppu avannon ylläpitoon
- talviauraus järvelle hiihtoladuille ja/tai luisteluradalle
- luontopolulle kylttejä joissa on tarkkailutehtäviä Lippajärven linnuista, kolopuista, kasveista, lepakoista ym
- roskiksia uimarannoille ja kapean luontopolun risteyskohtiin (joissa oma osio tupakantumpeille)

Perusteluita:
Laaksolahden ja Kauniaisten avantouintopaikoilla käy iso joukko Lippajärven lähellä asuvia talviuimareita. Talviuinti ei ole enää vain keski-iän ylittäneiden harrastus vaan Laaksolahdessa ainakin käy nuoria ja nuoria aikuisia. Talviuinti lisää hyvinvointia jota harva muu harrastus tarjoaa. Viherlaakson uimarannalla voisi olla sopiva paikka Lippajärven talviuintipaikalle.
Kalastavia lapsia on Lippajärvellä lukuisia. Sopivia laitureita on vähän ja uimalaitureilta kalastaessa on riski että vieheet ja koukut jäävät kiinni kasveihin ja ovat sen jälkeen vaaraksi uimareille.
Luontokasvatus toisi iloa paitsi lapsille myös aikuisille. En itse ole tiennyt monia asioita mitä olen nyt oppinut luontoselvityksen kautta, vaikka olen kulkenut luonnonsuojelualueella vuosia. Nämä faktat olisi hienoa olla saatavilla reitille kulkijoille. Arvostus arvokasta luontoa kohtaan lisääntyisi.
Hiihtäminen ja luistelu on mahdollista Lippajärvelläkin mutta vaatii usein uudisraivaushenkeä koska ladut pitää tehdä itse. Hiihto ja luistelu ovat mahtavia talviurheilumuotoja, eikä tarvitsisi lähteä Oittaalle tai ruuhkaisille Leppävaaran laduille.

Tässä keskustellaan arviolta 1.35 miljoonaa euroa investointina (+ huoltokustannukset 5 000 euroa / vuosi?) maksavan vajaan 2.5 km pitkän reitin tuomasta virkistysarvosta. Olisiko mahdollista tuoda vaihtoehtoisia virkistysmahdollisuuksia arvioitavaksi tämän rinnalle? Laskettaisiin investointi- ja ylläpitokustannukset myös muille alueen asukkaille virkistystä tuoville toteutuksille.

Näitä voisivat olla:
- uinti- ja kalastuslaiturit Viherlaakson ja Vilniemen uimarannoille
- avantouintikoppi Viherlaakson uimarannalle, (laituri,) pumppu avannon ylläpitoon
- talviauraus järvelle hiihtoladuille ja/tai luisteluradalle
- luontopolulle kylttejä joissa on tarkkailutehtäviä Lippajärven linnuista, kolopuista, kasveista, lepakoista ym
- roskiksia uimarannoille ja kapean luontopolun risteyskohtiin (joissa oma osio tupakantumpeille)

Perusteluita:
Laaksolahden ja Kauniaisten avantouintopaikoilla käy iso joukko Lippajärven lähellä asuvia talviuimareita. Talviuinti ei ole enää vain keski-iän ylittäneiden harrastus vaan Laaksolahdessa ainakin käy nuoria ja nuoria aikuisia. Talviuinti lisää hyvinvointia jota harva muu harrastus tarjoaa. Viherlaakson uimarannalla voisi olla sopiva paikka Lippajärven talviuintipaikalle.
Kalastavia lapsia on Lippajärvellä lukuisia. Sopivia laitureita on vähän ja uimalaitureilta kalastaessa on riski että vieheet ja koukut jäävät kiinni kasveihin ja ovat sen jälkeen vaaraksi uimareille.
Luontokasvatus toisi iloa paitsi lapsille myös aikuisille. En itse ole tiennyt monia asioita mitä olen nyt oppinut luontoselvityksen kautta, vaikka olen kulkenut luonnonsuojelualueella vuosia. Nämä faktat olisi hienoa olla saatavilla reitille kulkijoille. Arvostus arvokasta luontoa kohtaan lisääntyisi.
Hiihtäminen ja luistelu on mahdollista Lippajärvelläkin mutta vaatii usein uudisraivaushenkeä koska ladut pitää tehdä itse. Hiihto ja luistelu ovat mahtavia talviurheilumuotoja, eikä tarvitsisi lähteä Oittaalle tai ruuhkaisille Leppävaaran laduille.

Kannatan Lippajärven ympärikiertoa polkua, en tietä pitkin. Ainoat paikat, missä kolme metriä leveää tietä oikeasti voitaisiin tarvita jo olemassaolevien osuuksien lisäksi, ovat nyt suunnitellun alueen kaakkoisosassa Tuokkostien päästä venevalkamaan mahdollista veneen kuljetusta varten sekä järven länsipäässä Kolkerannantien päästä Kauniaisten Petaksenpohjan kautta Turuntien pyörätielle, mikä oikeasti parantaisi kulkua Lippajärven kaupunginosasta itään Viherlaakson ja Leppävaaran suuntaan.

Nyt suunnitteilla olevaan pohjoisosaan riittää polku ja pitkospuut aivan kuten Lipparinteenpuiston kohdalle voimassa olevaan asemakaavaan on merkitty. Vaikka Nuumäen puolelle ei vanhaan kaavaan ole merkitty reittiä, eikä sen laatua, niin on jokseenkin selvää että vastaavanlaiseen paikkaan on tarkoitus rakentaa samalla tavalla polku tai pitkospolku kuten Lipparinteenpuistoonkin.

Edes kaavassa hyväksytty Nuuniitynreitin osuus Balderinportista etelään ei tarvita tietä. Suunnitelman mukainen Nuuniitynreitin linjaus viemärien päällä ja sivussa sisältää kaksi jyrkkää 90 asteen mutkaa, eikä sellainen reitti sovellu sujuvaan pyöräilyyn, vaikka itse alikulkukin joskus rakennettaisiin. Jo nyt suorin reitti Kolkekannaksentien pohjoispuolelta Lähderannantien suuntaan kulkee viistosti Lähderannanpuiston poikki, ylittää Kolkekannaksentien suojatietä liikenneympyrän vierestä ja jatkuu Kolmenkoivunkujaa pitkin etelään kohti Lähderannantietä.

Suunnitelman ajatuksena on ilmeisesti tehdä pyöräilijöille hiukan oikaisevia reittejä. Reitin suunniteltu liittymä As Oy Aurinkorannan tonttiliittymän kohdalla (Kolkekannaksentie 11) tekee risteyksestä vieläkin sekavamman ja siten vaarallisemman kuin mitä se on jo nyt. Asemakaavan mukaan paikassa pitää korostua kannastietä ylittävien jalankulkijoiden turvallisuus.

Useimmat ihmiset eivät nykyään edes tiedä Lippajärven suojelualueesta. Oikein toteutettuna Lippajärven ympärysreitti palvelee niin liikkumista kuin luontotietämystä. Jos nyt suunnitellaan ja rakennetaan eri asioita riittävän hyvin huomioiva polku, voidaan sitä käyttää mallina myös rantapolun muiden osien valmistelussa.

Seuraavassa on esitelty vaihtoehto Lippajärven pohjoispuolen poluksi, alkaen lännestä Vilniemen suunnasta. Tässä kaikki reitit ovat pitkospolkuja tai 1,5-metriä leveitä valaisemattomia sorapolkuja.

Vilniemi, siellä riittää, että uimapaikan eteläpuolisen niityn nykyiset oikopolut vierustoineen pidetään niitettyinä parin metrin leveydeltä. Kunnostetaan uimapaikalle vievä tie ja tehdään siltä etelä-pohjoissuuntainen polku ojarumpuineen pallokentän kaakkoiskulmalle. Pallokentän koilliskulmalta tehdään polku ojarumpuineen uudelle, suunnitelmassakin olevalle, pallokentän pohjoispuolen polulle, joka jatkuu pitkospuina koilliseen kohti Lippajärven laskuojaa.

Lipparinteenpuistossa Aurinkorannan kohdalla pitkospuut jatkuvat itään As Oy Aurinkoniityn entiselle laituripolulle Kolkekannaksentie 11 itäpuolella. Laituripolkua voidaan korottaa tai pitkokset voidaan rakentaa sen päälle. Polku kääntyy juuri ennen Kolkekannaksentien pyörätie-jalkakäytävää koilliseen vanhan rantatien (Suuri rantatie, Kuninkaantie) pohjalle ja liittyy Lipparinteen etäpuoliseen polkuun.
Lipparinteen kiertävä polku liittyy kannastien jalkakäytävään kohtisuorasti, Kolkekannaksen bussipysäkin eteläpuolella, idempänä kuin suunnitelmassa. Näin polulta jalkakäytävälle tulevilla säilyy näkyvyys molempiin suuntiin.

Lipparinteen eteläpuolella, kohti Nuuniittyä kulkiessaan polku seuraa ensin viemärilinjaa Lipparinteen laiturille. Laiturin kohdalla polku sijoitetaan portaiden yläpuolelle ja siitä eteenpäin suunnilleen olemassa olevaa kinttupolun linjaa pitkin itään. Näin vältytään puunkaadoilta ja ylenmääräisiltä pengerrystöiltä, joita suunnitelmaan piirretty pohjoisempana kulkeva reitti vaatisi. Laiturille vieviä portaita ei pureta, koska ne sijaitsevat taloyhtiölle vuokratulla alueella.

Lipparinteenpuiston koillisosassa polku voi siirtyä pois kinttupolun linjalta viemärilinjan pohjoispuolelle. Viemärin kunnostukseen käytetyn kaivon luota itäänpäin, Nuuniityllä, polun voi muuttaa pitkospuiksi, koska viemärilinjan pohjoispuolen rämeeltä vesi virtaa putken yli luhtaan. Pitkospuut viedään rämeen poikki koilliseen kohti Sanansaattajanpolkua viemärilinjan päällä. Tässä kohtaa, Kolmenkoivun asuintalojen eteläpuolella, ovat nimenomaan pitkospuut toimivin ratkaisu, koska ollessaan korkealla rämeessä seisova vesi virtaa putken yli eri kohdissa ja eri suuntiin. Jos tähän putken viereen rakennettaisiin 3-metrinen tie, se vaatisi 5-6 metrin leveydeltä vähintään toista metriä ellei kokonaista kahta metriä paksua kalliomurskepohjustusta. Tämä olisi vähimmäiskorkeus, jotta tien alle, mutta viemäriputken yli, saataisiin myös rumpuputket veden ylivirtaukselle.

Tästä kohdasta pitäisi suunnitelman esittelyssä olla poikkileikkaus D-D’, jotta rakentamisen massiivisuus kävisi selväksi. Jonkinlaisen käsityksen työn toteutuksesta saa, kun kuvittelee poikkileikkaus C-C’:n viemäriputken päälle ylivirtausputken ja sen vaatiman tien korotuksen sekä lisäksi, että toisin kuin C:ssä kulkeva pitkospolku, 3-metrinen tie sijoittuisi viemärin sivuun.

Tälle polun osalle liittyy reitti pohjoisesta Balderinportilta, Kolkekannaksentie 19 ja 21 välistä. Sen pohja on eteläosaltaan maamassalla peiteltyä viemärilinjaa. Tätäkään polun osaa ei tarvitse tehdä 3-metrisenä, vaikka asemakaava sen mahdollistaa. Polun lilnjalle voidaan varata kolmen metrin levyinen alue, jolta puut voidaan tulevaisuudessa kaataa ja ajolinjaa leventää, mikäli vastikään kunnostetulle viemärilinjalle tarvitsee tulevaisuudessa (+50v) päästä raskaalla kalustolla. Mahdolliseen puiden kaatoon voidaan varautua jo nyt istuttamalla uusia puita, jotka kasvettuaan mahdollistavat silloinkin lentävän rukkasen liidon Kolkekannaksentielle ja sen yli.

Balderinportinkin kohdalla polku kannattaa liittää jalkakäytävään kohtisuorasti ja toisin kuin suunnitelmassa ja mieluummin puiston länsilaidalla, missä korkeusero on pienen. Näin päästään vähemmällä pengerrystyöllä. Kannastiellä tavattavaa kiihdytysrata-ajoa hillitsevä keskikorokkeellinen suojatie Kolkekannaksentien yli voi olla idempänä Balderinpolun jatkeena. Mahdollisen alikulun toteutuessa paikka pitää suunnitella kaikenkaikkiaan uusiksi.

Lipparinteenpuiston jälkeen luonnonsuojelualueelle siirtyvä polku kulkee suunitelman mukaisesti viemärilinjan päällä pitkoksilla kaakkoon kohti Nuuniitynkujaa. Kujan päähän liittyminen vaatii huolellista suunnittelua, kuten aiemmissa kommenteissa on mainittu.

Koillisesta Lähderannantieltä polku tuodaan nykyistä polkulinjaa pitkin Pirunkalliolle ja edelleen Pirunrajan länsipäähän. Pirunrajan loivasti laskevaan länsiosaaan voidaan rakentaa portaat kuten sen päästä alas rantaan. Näin saadaan pienet paikalliset kuntoportaat.

Suunnitelman mukaisesti jyrkkään ja korkeaan rinteeseen toteutettuna tien pengerrystyö olisi samanlainen massiivinen luonnonmuokkaus kuin tien rakentaminen rämeikön läpi. Tästäkin paikasta olisi suunnitelman esittelyssä pitänyt olla leikkauskuva, jotta rinteen leikkauksen ja pengerryksen jyrkkyys edes jotenkin hahmottuisi. Nyt esitellyt reitin leikkaukset ovat helpoista paikoista.

Kuten muuallakin, kaupungin suunnitelman mukaisen tien rakentaminen Nuumäen jyrkkään rantaan olisi täysin sitä vastaan, minkä vuoksi rannan luontoon halutaan tulla ja sen kautta kulkea. Leveä tie ei oikaisisi kenenkään reittiä, ja Pirunkallion näköalapaikalle pääsisi esteettä kapeampaakin polkua pitkin Lähderannantien suunnasta.

Pirunrajan alapuolelta Kahisevan poikki Tuokkostien venevalkamaan reitti kulkisi polkuna tai pitkospuina sijoituspaikasta riippuen. Valkamasta Tuokkostielle voisi sitten rakentaa pätkän 3-metristä ulkoilutietä.

Näin toteutettuna ja nykyistä kaavaa noudattaen kaupunkilaisille saadaan riittävän hyvä ja tarpeeksi esteetön pääsy Lippajärven rantaluontoon, sitä luontoa itseään tuhoamatta. Kun reitti vielä toteutetaan valaisemattomana, niin lepakoidenkin lentoa pääsee seuraamaan omin silmin kesäillan hämärässä.

Ja ne jotka haluavat pyöräillä Lipparinteenpuiston kautta pitkospolulta pitkospolulle voivat tehdä sen rauhalliseen tahtiin muita liikkujia kunnioittaen. Kiitoksia!

Ihanaa että vihdoin on päästy jo suunnitelmaan asti Lippajärven rantaa kiertävän reitin kanssa. Ymmärrän toki, että muutamia rannan tuntumassa asuvia harmittaa, että "oma rantarauha" katoaa, mutta minusta on reilua, että ranta tulee vihdoin kaikkien käyttöön ja siten, että sitä pystyy hyödyntämään myös huonompijalkaiset. Jos osan reittiä voisi jättää valaisematta niin olisi hyvä, tällöin onnistuisi luonnon tarkkailu pimeässä ja hämärässä.
Kiitos loistavasta suunnitelmasta ja asian edistämisestä!

Kuten edellä on monen kirjoittajan toimesta hyvin perusteltu, ei Lippajärven pohjoisosaan tule rakentaa ehdotetun kaltaista leveää reittiä. Kapea luontopolkumainen toteutus olisi parempi luontoarvojen ja alueen profiilin (jyrkkää rinnettä ja kosteikkoa) kannalta.

Ihan loistava suunnitelma - näin saadaan pusikkorämeestä oikeasti oikoreitti ja luontopolku - mutta myös kaavan mukainen Nuuniitynpolku tulee samalla toteuttaa - jotta luontopolku on vielä paremmin saavutettava - eli siis yhteys rantaan Nuumäentie 3 ja 5 välistä!!!

Lippajärveä kiertävä ulkoilureitti, joka kulkisi rantoja pitkin, heikentäisi järven luontoarvoja ja se olisi vaikean maaston vuoksi erittäin kallis toteuttaa.

Ulkoilureitti pirstaloisi rantametsät, jotka ovat erittäin tärkeitä järven ympäristön eläimistölle. Yleiskaavassa tulisi ottaa huomioon lähiluonto ja järven rantoja kiertävä ulkoilureitti olisi lähiluonnon säilyttämisen vastainen ja peruuttamaton toimenpide.

Luontoarvoja huomattavasti heikentävän ja erittäin kalliin järven rantoja kiertävän ulkoilureitin sijaan olisi parempi vaihtoehto parantaa nykyisiä reittejä opasteita lisäämällä.

Järvestä pääsevät hyötymään kesällä uimalla ja talvella jäätä pitkin kävelemällä tai hiihtämällä. Laitetaan rahaa mielummin uimarantojen kohtentamiseen (pukukoppi, wc jne) ja latujen tekemiseen kaupungin puolelta kuin älyttömän baanan rakentamiseen. Baanan joka hyödyttää - ööö - ei ketään.

Suunnitelma: ”Reitistön rakentamisella ohjataan virkistysalueen käyttö ja liikkuminen yhdelle rakennetulle reitille. Tällä pyritään säästämään herkän maaston kuluminen ja eliöstön häiriintyminen mahdollisimman vähäisenä.”
Kommentti: Koska suunnittelijoidenkin mukaan maasto on herkkää ja eliöstö häiriintymiselle altista, toteutuu niiden suojeleminen parhaiten niin, että alueelle ei rakenneta leveää valaistua tietä. Lisäksi rakennusvaiheessa raskaat koneet tuhoavat eliöstöä ja maastoa paljon tietä laajemmalta alueelta.

Suunnitelma: ”Luonnoltaan arvokkaalla ja herkällä lehto- ja luhta-alueella liikkumisen ohjaaminen yhdelle ylläpidettävälle reitille on perusteltua luonnonsuojelualueen käytön kannalta.”
Kommentti: Luonnonsuojelualueella ei nykyisinkään voi liikkua muualla kuin olemassa olevilla poluilla alueen suoperäisyyden vuoksi, joten reitin rakentaminen on turhaa.

Suunnitelma ”... ulkoilureitit on sijoitettu mahdollisimman etäälle rantavyöhykkeestä, jotta linnustolle ja lepakoille sekä muille eliöstöille tärkeätä kasvillisuutta säästyy mahdollisimman paljon.”
Kommentti: Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat vain 35–37 metrin päässä rannasta, ja tonttien rajat 25 metrin päässä rannasta. Paikoitellen tie tulisi siis kulkemaan rantavyöhykkeellä, hyvin kapealla kaistaleella rannan ja asutuksen välissä. Valaistun tien ympärille ei jää riittävästi pimeää tilaa esim. lepakoille, joita nykyään lentelee rantavyöhykkeellä. Juuri näissä kapeimmissa rantapaikoissa on saukolla ilmeisesti pesä, sillä eläin uiskentelee siellä päivittäin.

Suunnitelma: ”Reittien rakentaminen ei edellytä merkittävää puuston poistamista.”
Kommentti: Kuinka suurta on ei-merkittävä puuston poistaminen? Kapeimmilla maastokohdilla tietä ei voi rakentaa kaatamatta useita vanhoja tammia ja haapoja. Ne ovat maisemallisesti merkittäviä omilla kasvupaikoillaan.

Kuumana kesänä polut rantametsässä mahdollistavat vilvoittavat kävelyt koiran kanssa. Itse nautin enemmän varjosta kuin auringosta. Myös koiramme nauttii luonnosta, kun voi haistella kantojen koloja ja heinikoita. Tällä hetkellä ja tällaisina polut tuovat vaihtelua asfalttiteille. Kun puita on ympärillä, niin varjoon pääsee kuumallakin auringolla. Mikäli rakennetaan reitti, niin menetämme nämä ihanat vilvoittavat metsät. Puita joudutaan kaatamaan todella paljon. Jäljelle jäävät puut jäävät alttiiksi kovalle tuulelle, joka puhaltaa lähes aina lounaasta ja kerää voimansa järven yli juuri tälle alueelle. Kyseisessä pienessä metsäkaistaleessa on jo useampia puita, jotka ovat katkenneet. Jäljelle jäävät puut todennäköisesti kaatuisivat tai katkeisivat menetettyään suojaa toisista puista. Tämä on vaaraksi kävelijöille, mutta myös lähikiinteistöissä asuville. Valtavat puut ovat pysyneet suojassa pystyssä ja kasvaneet suojassa. Altistuessaan suojaamattomina tuulelle ne ovat vaarassa kaatua kiinteistöjen päälle.

Mielestäni ei ole järkevää rakentaa leveitä kävelyteitä tähän maastoon. Mieluummin parannettaisiin Pirunrajaa kulkevaa nykyistä polkua siitä eteenpäin kohti Nuuniitynkujan päätä. Merkittäisiin polku, jotta kaikki sen löytäisivät.

Lisäksi parannettaisiin polkua, joka kulkee viemäreiden vieressä pohjoispäässä. Siellä maasta nousee rautaa, lasia ja muuta jätettä. Nämä ovat vaaraksi ihmisille sekä eläimille.

Näillä muutoksilla säästetään rahaa ja meillä säilyisi luontoa.

Merkitty reitti kulkee Nuumäentie 7 kohdalla tulva-alueella. Tästä syystä reitti on nostettu kulkemaan lähellä asuntoja tulva-alueen reunaan. Mikäli suunnittelijat itse asuisivat näissä asunnoissa, olisivat he todennäköisesti sitä mieltä, että reitti vaikuttaisi asumisviihtyvyyteen. Minä en asu siinä, mutta ymmärrän jo suunnitelmaa katsoessani, ettei suunnitelmassa oteta näitä asukkaita huomioon. Reitti lisäisi kävelijöitä, mutta myös varmasti moottoriliikennettä kuten mopoja.

Mielestäni riittäisi Pirunpolkua pitkin menevä nykyinen polku. Pirunpolulta Tuohistanhuaa kohti kulkevan reitin voi jättää tekemättä. Siinä jouduttaisiin tekemään valtavat kaivuut ja maansiirrot, jotta tulva-alueen reunaan saataisiin reitti tehtyä.

Ketjussa on jo paljon hyviä ja perusteltuja kannanottoja.
Mitä hyvää hankkeessa on?
- Tausta-ajatus siitä, että lähiluonto ja luontoarvoiltaan rikas Lippajärven ranta-aluea halutaan saattaa mahdollisimman monen ihmisen saavutettavaksi. Nykyinen polku on vaikeakulkuinen ja rehevä kasvusto haastaa kulkemista etenkin loppukesällä.

Mitä kehitettävää hankkeessa on?
- Reitti on monin paikoin vaikeasti rakennettavaa ja vaikka tehtäisiin Pitkäjärven rannan kaltainen leveä reitti, vaatisivat mm. nousut liikkumisen apuvälineitä tarvitsevalta paljon voimia.
- Esteettömyys jää joka tapauksessa tyngäksi, koska reitti Nuuniitynkujan päädyn kohdalla vaihtuisi pitkospuihin. Kuinka moni lopulta tulisi vain tuota muutaman sadan metrin pätkää varten jokseenkin vaativalle reitille?
- Leveän reitin rakentaminen vaatisi maaston ja puuston voimakasta muokkaamista. Tuolloin paitsi luonto- myös virkistysarvo laskisi merkittävästi. Juuri riittävän tiheä puusto on ymmärrykseni mukaan yhteydessä ihmisen luonnossa liikkumisesta saatavaan terveyshyötyyn - miksi siis tuhoisimme sen omalta ja muilta lajeilta?
- Ihminen ja espoolainen päättäjä on vastuussa myös alueen luonnon monimuotoisuuden säästämisestä. Se on mittaamaton arvo itsessään.
- Alueen maastoa ja vuoden kiertoa tuntien, reitti tulisi vaatimaan paljon ylläpitotöitä kaatuvien puiden, tulvien ja jyrkkien korkeuserojen seurauksena.
- Taloudellisesti ajatellen reitin rakentaminen osittain esteettömäksi vaatisi tarkempaa perustelua. Reitti jouduttaisiin joka tapauksessa ohjaamaan osin tieverkoston varaan ja osin pitkospuille. Kuinka suuri käyttäjämäärä lopulta tarvitsee hyvin leveän reitin voidakseen iloita reitin luonnosta ja kuinka moni sitä todellisuudessa tulisi käyttämään maaston muodot huomioiden? Alueella on jo esteettömiäkin reittejä mm. Lippajärven länsipuolella sekä Pitkäjärven rannassa. Onko näiden pohjalta tietoa käyttäjämääristä ja uuden reitin tarpeesta?

Ehdotukseni valmisteluun:
- Tehdään uusi, rakennusvaatimuksiltaan kevyempi suunnitelma, jolla varmistetaan kustannustehokas olemassa olevan reitin parantaminen ja ylläpito, ml. viestiminen asukkaille reitin sijainnista. Tämä vaihtoehto mahdollistaa luonnon monimuotoisuuden ja siten myös terveyshyötyjen paremman säilymisen.
- Hankkeessa toivoisin jatkossa valmistelijoilta aktiivisempaa keskustelua, kommentointia ja selventämistä mm. tässä ketjussa nousseisiin kysymyksiin ja epäselvyyksiin.

Kannatan kapeaa luontopolkua ja jo olemassa olevien kulkureittien kunnostamista helposti kuljettaviksi.
Miksi yritetään väkisin ja vastoin Suomen luonnonsuojeluliiton, Espoon ympäristöyhdistyksen, paikallisten kalastajien ja asukkaiden kantaa rakentaa luontoarvoja pahasti uhkaavaa ja erittäin kallista ulkoilureittiä, joka toisi mukanaan jatkuvia huoltotöitä ja kaikenlaista levottomuutta alueelle?
Tämä on käsittämätöntä!
Kannatan kevyempää vaihtoehtoa, joka turvaa luonnon arvokkaat alueet ja jota pitkin pääsee nauttimaan aidosta, suojelusta luonnosta!
Stop hakkuille ja Lippajärven ja ympäristön pilaamiselle!

Espoon kaupungissa on vireillä reittisuunnitelma, joka herättää huolta monella taholla. Suunniteltu reitti näyttää tuhoavan arvokkaita luontoalueita, ja samalla hankkeen toteuttaminen on arvioitu erittäin kalliiksi. Lisäksi monet asukkaat eivät edes koe reittiä tarpeelliseksi, mikä herättää kysymyksiä sen tarpeellisuudesta ja oikeutuksesta.

Espoo tunnetaan vihreästä ympäristöstään ja lähellä sijaitsevista luonnonalueista, jotka ovat merkittäviä niin paikallisten asukkaiden hyvinvoinnille kuin kaupungin vetovoimaisuudelle. Näiden alueiden säilyttäminen on ensiarvoisen tärkeää, erityisesti nyt, kun ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden katoaminen ovat suurimpia globaaleja haasteita. On vaikea ymmärtää, miksi kaupunki harkitsisi reittiä, joka vaarantaa luonnon ja on lisäksi taloudellisesti raskas.

On myös tärkeää kuunnella asukkaita, jotka ovat ilmaisseet huolensa reitistä. Kaupunkisuunnittelun tulisi aina perustua laajaan keskusteluun ja asukkaiden tarpeiden huomioimiseen. Jos suuri osa kuntalaisista vastustaa hanketta, se pitäisi ottaa vakavasti huomioon. Kaupungin tulisi panostaa sellaisiin ratkaisuihin, jotka hyödyttävät sekä luontoa että asukkaita, ja jotka ovat taloudellisesti kestäviä.

Toivon, että Espoon kaupunki harkitsee tarkkaan tämän reittisuunnitelman toteuttamista ja ottaa luonnon arvot, budjetin sekä asukkaiden mielipiteet huomioon päätöksenteossaan.

Vastustamme suunnitelmaa seuraavin perusteluin:

Yleiskaavan osana toteuttaminen
Suunnitelman tulisi olla osa Espoon Yleiskaavaa, jossa rantaraitti Lippajärven ympäri on jo huomioitu. On vaikea ymmärtää, miksi nykyisellä "virkistyspolulla" on niin kiire, ettei voida odottaa laajempaa kokonaisratkaisua. Tämä herättää epäilyn siitä, että todellinen tarkoitus on aloittaa rantaraitin rakentaminen jo nyt, ilman riittävää kokonaisharkintaa.

Valaistus ja sen vaikutukset
Nykyinen suunnitelma sisältää osittaisen polun valaistuksen, vaikka valaistuksen haitat eläimille ovat laajasti tiedossa. Kuitenkin on tärkeää huomioida myös Lippajärven rannan asukkaiden elinympäristö. Me, jotka asumme järven rannalla, emme halua, että luonnonläheinen ja rauhallinen miljöö tuhoutuu keinotekoisen valaistuksen myötä. Lisäksi, mikäli vain osa polusta valaistaan, on valaistuksen merkitys kyseenalainen: pimeällä valaisematon osuus jää joka tapauksessa käyttämättä, mikä puolestaan luo paineita koko alueen valaistukselle. Tämä on riski, joka meidän on huomioitava.

Vedenpinnan nousun riskit
Rannalla asuvana näen vuosittain, kuinka vedenpinta nousee jopa yli metrin, jolloin laituritkin jäävät veden alle. On vaikea ymmärtää, miten suunniteltu virkistyspolku voisi kestää tällaiset olosuhteet ilman vaurioita. Vuosittaiset korjaustarpeet olisivat todennäköisesti merkittäviä, ja haluammekin kysyä, kuka vastaisi näistä korjauskustannuksista?

Virkistyspolun kustannukset ja hyöty
Suunnitellun virkistyspolun hinta suhteessa siitä saatavaan hyötyyn on kyseenalainen. Polun tuomat hyödyt eivät mielestäni ylitä sen aiheuttamia kustannuksia, jotka kaikki veronmaksajat lopulta kattavat. Järkevämpää olisi kohdentaa nämä miljoonat itse Lippajärven kunnossapitoon. Olemme jo tehneet paljon järven hyväksi, ja Lippajärven asukkaat voivat olla tästä ylpeitä. Panostamalla esimerkiksi uuteen laituriin uimarannalle sekä siisteihin yleisö-wc
ja pukeutumistiloihin, loisimme kestäviä parannuksia, joista kaikki voivat hyötyä.

Lisäksi on tärkeää säilyttää mahdollisuus nauttia Lippajärven ainutlaatuisesta luonnosta ja pimeästä tähtitaivaasta ilman valosaasteen haittoja. Tämä on arvo, jota niin lapset kuin aikuisetkin voivat arvostaa ja joka tekee alueestamme erityisen.

Lippajärvi on Espoon vanhin linnustonsuojelualue ja sellaisenaan jo vaalittava. Järven kiertävä polku on jo olemassa ja sinne ovat kaikki tervetulleita kävelemään. Pyörällä ajavalle on jo olemassa asfalttitie, joka kiertää koko järven.

Keiron Oy:n tekemä luontoselvitys Lippajärven alueelta, jossa mainitaan vuoden 2024 luonnonsuojelulaissa (§ 54) suojeltava tulva-alueen tervaleppäluhta, joka sijaitsee alueella, joka tulvii voimakkaasti keväisin. Tulvavesi nousisi ulkoilureitin päälle.

Selvityksessä löytyi myös uhanalaisia lintulajeja sekä viitasammakon, liito-oravan ja lepakoiden reviirit. Lepakkokanta häiriintyisi valaistuksesta sekä päiväpiilopuiden kaatamisesta.

Myös puiden kaataminen yhteensä 4-6 m leveältä kaistaleelta reitin ympäriltä heikentäisi myös linnuston elinoloja merkittävästi. Puiden harvennus tulisi vain jatkumaan turvallisen reitin ylläpitona.

Itä-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmassa 2021-2031 Lippajärven reunametsistä iso osa on tunnistettu luontoarvoiltaan vanhojen metsien Metso I-luokkaan kuuluvaksi ja osa lievemmät PEFC-kriteerit täyttäväiksi. Rakentamalla tai
pengertämällä ei saa estää veden kulkua metsissä.

Lippajärvenlinnusto on erittäin runsas ja monimuotoinen. Esimerkiksi erittäin uhanalaiset varpunen, viherpeippo ja nokikana tarvitsevat nykyiset puunsa ja pensaansa. Myös aremmat lintulajit, kuten nokkavarpunen, pystyvät pesimään alueella. Saukko pesii alueella ja saukon pesät ovat tiukasti suojeltuja lisääntymispaikkoja. Itsekin olen pariin otteeseen nähnyt uivan saukon rannan läheisyydessä. Virkistyskäytön voimakas lisääntyminen moninkertaistaisi edellä mainittuihin eläimiin vaikuttavan häiriön ja karkottaisi elinympäristönsä suhteen vaateliaimpia lintuja.

Isot maansiirtotyöt mäkisissä ja kallioisisa kohdissa sekä nykyisten rakenteiden purku on sekä hankalaa että kallista. Myös jokavuotiset kevättulvat nakertaisivat polkua ja aiheuttaisivat isoja korjauskuluja.

Suomen valtio on mukana EU:n ennallistamishankkeessa, jossa jo menetettyjä luontotyyppejä ennallistetaan. Myös Espoo mainostaa tätä kestävää kehitystä ja uusimmassa Espoon kaupungin julkaisussa mainitaan erikseen Lippajärvi Espoon vanhimpana luonnonsuojelualueena. Ei tehdä Lippajärvestä menetettyä. Toivon Espoon kaupungilta ennemmin rahallista panostusta järven rehevöitymisen estämiseen sekä vieraslajien, kuten espanjansiruetanan, jättipalsamin ja kurtturuusun poistoon.

Espoon ympäristönsuojelu on postannut tänään Facebookissa:
” Puu paikallaan! Tiesitkö, että täysikasvuinen puu on kaupungissa todellinen aarre? Helteisinä päivinä puu varjostaa ja viilentää, sateella se taas imee juuriinsa tehokkaasti vettä. Puut myös tarjoavat ravintoa ja elinympäristön lukuisille linnuille, hyönteisille ja sienille.

Tutustu Puu paikallaan -esitteeseen ja lue, mitä sinä voit tehdä Espoon pihapuiden säästämiseksi www.espoo.fi/puupaikallaan

Esitteessä ja nettisivuilla kerromme, miksi ja miten omalla pihalla kasvavia puita kannattaa vaalia. Luonnosta huolehtiminen on kaupungin, yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden yhteinen tehtävä. Kaikki eivät vielä tunne kaupunkipuiden merkitystä. Siksi jaamme tietoa pihapuiden hyödyistä ja esittelemme keinoja säästää arvokkaita, vanhoja puita tonteilla.”

Voisikohan myös Espoon kaupunki kunnoittaa tätä suunnitelmissaan edes luonnonsuojelualueella?
Tuntuu että eri yksiköt Espoon kaupungin hallinnon sisällä puhuvat eri kieltä. Ympäristönsuojelupuoli luo imagoa ja kauniita ajatuksia ja toinen puoli suunnittelee päinvastaisia toimia luontoarvoista piittamatta.

Toivon todella, että meitä alueen asukkaita kuunnellaan tässä asiassa ja rantaraittihanke unohdetaan ja keskitytään järven kunnostukseen, uimarantojen parannukseen, mahdollisen kalastuslaiturin tekemiseen esim. Vilniemenkentän läheisyyteen, Vilniemen kentän parannuksiin, nykyisen polun kunnostukseen jne.

Jos nyt Otakantaa-kommenteilla, Espyyn kannanotolla, Keironin luontoselvityksellä ja muilla asiantuntevilla vastustuskommenteilla ei ole merkitystä, on tämä ns. kuuleminen täyttä näennäisdemokratiaa, eikä Espoota todellakaan voi mainostaa luontoviisaana, asukkaita osallistavana kaupunkina.

Espoon ympäristönsuojelu on postannut tänään Facebookissa:
” Puu paikallaan! Tiesitkö, että täysikasvuinen puu on kaupungissa todellinen aarre? Helteisinä päivinä puu varjostaa ja viilentää, sateella se taas imee juuriinsa tehokkaasti vettä. Puut myös tarjoavat ravintoa ja elinympäristön lukuisille linnuille, hyönteisille ja sienille.

Tutustu Puu paikallaan -esitteeseen ja lue, mitä sinä voit tehdä Espoon pihapuiden säästämiseksi www.espoo.fi/puupaikallaan

Esitteessä ja nettisivuilla kerromme, miksi ja miten omalla pihalla kasvavia puita kannattaa vaalia. Luonnosta huolehtiminen on kaupungin, yritysten, yhteisöjen ja asukkaiden yhteinen tehtävä. Kaikki eivät vielä tunne kaupunkipuiden merkitystä. Siksi jaamme tietoa pihapuiden hyödyistä ja esittelemme keinoja säästää arvokkaita, vanhoja puita tonteilla.”

Voisikohan myös Espoon kaupunki kunnoittaa tätä suunnitelmissaan edes luonnonsuojelualueella?
Tuntuu että eri yksiköt Espoon kaupungin hallinnon sisällä puhuvat eri kieltä. Ympäristönsuojelupuoli luo imagoa ja kauniita ajatuksia ja toinen puoli suunnittelee päinvastaisia toimia luontoarvoista piittamatta.

Toivon todella, että meitä alueen asukkaita kuunnellaan tässä asiassa ja rantaraittihanke unohdetaan ja keskitytään järven kunnostukseen, uimarantojen parannukseen, mahdollisen kalastuslaiturin tekemiseen esim. Vilniemenkentän läheisyyteen, Vilniemen kentän parannuksiin, nykyisen polun kunnostukseen jne.

Jos nyt Otakantaa-kommenteilla, Espyyn kannanotolla, Keironin luontoselvityksellä ja muilla asiantuntevilla vastustuskommenteilla ei ole merkitystä, on tämä ns. kuuleminen täyttä näennäisdemokratiaa, eikä Espoota todellakaan voi mainostaa luontoviisaana, asukkaita osallistavana kaupunkina.

Luontopolku meillä täällä Nuumäessä jo on ja sitä kaikki ihmiset voivat kulkea. Ei ole minkäänlaista järkeä rakentaa leveää, valaistua polkua. Se vie suunnattomasti rahaa. Jyrkimpiin kohtiin sitä on hyvin vaikea ellei mahdotonta rakentaa. Luonto; linnut, hyönteiset, eläimet ja kasvilajit kärsivät. Espoossa enää harvassa paikassa on luontoa jäljellä. Puisto leveine teineen on ehkä siistimmän näköinen, mutta luonnon monimuotoisuus on siitä kaukana. Täysin esteettömiä polkuja löytyy alueelta useita jo ennestään.

Olen asunut Lippajärvellä lapsuuteni ja paluumuuttajana nyt uudelleen jo 14 vuotta. Rakastan Lippajärven aluetta juuri järven, luonnon ja sen eläimistön sekä kyläyhteisöllisyyden vuoksi. Viimeisin on valitettavasti vähän rapautunut polkuhankkeen aiheuttaman vastakkainasettelun vuoksi. Se on todella ikävää.

Olen tänä kesänä tunnistanut Muuttolintujen kevät-sovelluksella 44 lintulajia Kärrasbackenin laskuojan tuntumasta, eikä siinä edes ole kaikki aiemmin alueella näkemäni lintulajit. Yksi myöhäinen ilta menin vielä ulos tunnistamaan lehtopöllön yölliset äänet. Olen myös nähnyt monta kertaa saukon ja poikaset, peuroja, kettuja, jäniksiä, sammakoita, siilejä jne. Minusta on upeaa asua kaupungissa, jossa luonto on lähellä ja olen ylpeä vanhasta luonnonsuojelualueestamme. Myös revontulet olet bongannut järven jäältä.

Ihmettelen suuresti, miksi tarvitsisimme uuden ulkoilureitin, kun niitä on lähialueilla suorastaan runsaasti. Sen sijaan voisimme ylpeinä säilyttää monimuotoisen lähiluonnon sitä arvostaen myös tuleville polville.

Hanke on kallis, turha, luontoa tuhoava ja suurin osa lähialueiden asukkaista vastustaa hanketta. Eiköhän verorahoille löydy tärkeämpiäkin kohteita. Toki olisimme tyytyväisiä, jos Lippajärven vedenlaatuun voisi panostaa, samoin kuin nykyisen infran ylläpitoon ja vieraslajien hävitykseen. Lapset ja nuoret kaipaisivat kalastuslaituria ja aktiiviset lentopalloilijat (pääosin virkeitä senioreita) toivoisivat Vilniemen kentän parannusta.

Onko muuten tutkittu mihin tulvavedet ohjataan, jos poluilla blokataan tulvimista? Kärrasbackenin virtaussuunta Lippajärvestä Pitkäjärveen muuttuu välillä tulvien myötä.

Piirrokseen oli merkitty monien puiden kaatamista ja tilalle uusien istuttamista reitin viereen. Eivät uudet istutukset kuitenkaan korvaa vielä pitkiin aikoihin vanhojen kaatamista. Vanhojen puiden, jotka ovat lintujen pesäpuita ja lepakoiden päiväpiiloja.

Toivon kovasti uudelleenharkintaa hankkeelle.

Luontoarvot ovat kaikille tärkeitä ja meillä kaikilla on velvollisuus puolustaa niitä, myös poliittisilla päättäjillä. Luontoarvoja on kuvattu kattavasti jo edellä, joten otan kirjoitukseen toisenlaisen näkökulman, joka on keskustelusta unohtunut kokonaan:

Poliittisilla päättäjillä on myös vastuu rakennetun omaisuuden arvon säilymisestä. Sanomattakin on selvää, että aivan asunnon nurkalle vedettävä ulkoilupolku (3m leveä ulkoilun valtaväylä kaikkine valoineen) laskee asunnon arvoa. Samoin käy jos asunnon ja rannan väliin vedetään tuollainen ulkoilustraada. Poliitikot eivät voi välttää vastuuta espoolaisten omaisuuden arvon alenemisestä, mikäli äänestää tuollaisen ulkoilureitin puolesta! Jokaisen puolesta äänestäneen luottamushenkilön ja poliitikon nimi löytyy kyllä.

Ehdotettu reitti on paitsi luonnon ja varallisuuden kannalta äärimmäisen huono, niin kokonaisuudessaan monta kertaa kalliimpi kuin alunperin hankepäätöstä tehtäessä. Tähän hankkeeseen ei kertakaikkea ole varaa upottaa tuollaisia summia rahaa. Tätä poliittista vastuuta ette te luottamushenkilöt pääse koskaan pakoon!