Hyvinvointialueiden muodostamisen tuomia mahdollisuuksia ei ole tutkimusstrategiassa otettu riittävästi huomioon. Esimerkiksi hoitoketjuja voidaan tarkastella eheämpinä kokonaisuuksina, kun potilaat ovat hyvinvointialueen potilaita. Tietojärjestelmien yhtenäistäminen/hyvinvointialueen yhteinen potilastietojärjestelmä tukee/antaa mahdollisuuden aiempaa eheämpiin hoitokokonaisuuksiin. Tässä muutosvaiheessa olisi oleellista miettiä ja tutkia mitä lääkehoidossa voitaisiin uudistaa ja tehdä toisin. Ehdotan tutkimusaiheeksi "Kliinisen farmasian palvelut potilaan lääkehoidon tukena". Otsikon alle sopivia tutkimusaiheita on strateriagiassa listattuna eri kohtiin useita. Ydinkohdat ovat 1) lääkitystietojen oikeellisuus ja lääkehoitojen arvioinnit. Tässä täytyy löytää ne prosessin vaiheet, jossa farmasian panoksella saadaan suurin hyöty. 2) Potilaan lääkehoidon tukeminen. Hyvinvointialueilla voisi olla lääkeinformaatiopalvelu potilaille, josta potilaat voisivat kysyä omaan hoitoon liittyviä asioita ja joka osallistuisi hoidon seurantaan. 3) Potilaan lääkehoitosuunnitelman kehittäminen. Usein jatkohoitopaikka tai potilas itse ei tiedä, kuinka on tarkoitus edetä hoidossa. Hoitoketjua selkeyttäisi, jos entistä useammalle tehtäisiin kirjallinen lääkehoitosuunnitelma.
Kelan tutkimusyksikkö ehdottaa lisättäväksi lääkkeiden määrääminen ja kustannukset seuraavaan lauseeseen (kohta 1.2), jolloin lause olisi muotoa ”Esimerkiksi Kelassa tehdään lakisääteisesti etuusjärjestelmien ja Kelan oman toiminnan kehittämistä palvelevaa tutkimusta (Laki Kansaneläkelaitoksesta 17.8.2001/731), mikä lääke-etuuksissa tarkoittaa erityisesti lääkekorvausjärjestelmään, lääkkeiden määräämiseen, käyttöön ja kustannuksiin liittyvää tutkimusta.”
Kela pitää erittäin tärkeänä, että Kanta Reseptikeskuksen lääkemääräys- ja lääketoimitustiedot ovat tulevaisuudessa myös tilastointikäytössä hyödynnettävissä (kohta 4.4. Tietovarantojen hyödyntäminen). Tämän dokumentin tarkoituksena ei liene kuitenkaan ole jakaa tai ehdottaa vastuita näitä tehtäviä tulevaisuudessa toteuttaville tahoille. Ehdotetaan poistettavaksi lause, joka alkaa: "Vaihtoehtoisesti jonkin muun viraston, jolla on Kanta-tietojen käyttöoikeus, tulisi rakentaa... ".
Kelan tutkimusyksikkö kannattaa, että erilaisia tutkimusteemoja nostetaan rationaalisen lääkehoidon ja lääkehuollon tutkimusstrategiassa monipuolisesti esille. Kela pitää kuitenkin tärkeänä valmiutta reagoida myös ajankohtaisiin tutkimusteemoihin maailmantilanteen muuttuessa.
Saatavuuskysymysten tutkimus puuttuu nyt strategiasta kokonaan. Ainoa maininta taitaa olla se toteamus että saatavuus on yksi EU.n lääkelainsäädännön uudistuksen kolmesta päätavoitteesta.
Ehkä olisi hyvä huomata että saatavuusongelmien ja -riskien kasvu on yksi toimintaympäristössä noussut muutos. Saatavuuskysymykset vaikuttavat rationaalisen lääkehoidon mahdollisuuksiin kaikilla osa-alueilla (taloudellisuus, turvallisuus, vaikuttavuus, laatu, yhdenvertaisuus).
Aiheesta on toki jo tehty ja julkaistu tutkimusta ja lisää olisi tulossa, jos aiheeseen olisi jotain rahoitusta.
3.3.3 Lääkehoitoprosessin tutkimus
@rojala
16. lokakuuta 2024 kello 10.22.59
Hyvinvointialueiden muodostamisen tuomia mahdollisuuksia ei ole tutkimusstrategiassa otettu riittävästi huomioon. Esimerkiksi hoitoketjuja voidaan tarkastella eheämpinä kokonaisuuksina, kun potilaat ovat hyvinvointialueen potilaita. Tietojärjestelmien yhtenäistäminen/hyvinvointialueen yhteinen potilastietojärjestelmä tukee/antaa mahdollisuuden aiempaa eheämpiin hoitokokonaisuuksiin. Tässä muutosvaiheessa olisi oleellista miettiä ja tutkia mitä lääkehoidossa voitaisiin uudistaa ja tehdä toisin.
Ehdotan tutkimusaiheeksi "Kliinisen farmasian palvelut potilaan lääkehoidon tukena". Otsikon alle sopivia tutkimusaiheita on strateriagiassa listattuna eri kohtiin useita. Ydinkohdat ovat 1) lääkitystietojen oikeellisuus ja lääkehoitojen arvioinnit. Tässä täytyy löytää ne prosessin vaiheet, jossa farmasian panoksella saadaan suurin hyöty. 2) Potilaan lääkehoidon tukeminen. Hyvinvointialueilla voisi olla lääkeinformaatiopalvelu potilaille, josta potilaat voisivat kysyä omaan hoitoon liittyviä asioita ja joka osallistuisi hoidon seurantaan. 3) Potilaan lääkehoitosuunnitelman kehittäminen. Usein jatkohoitopaikka tai potilas itse ei tiedä, kuinka on tarkoitus edetä hoidossa. Hoitoketjua selkeyttäisi, jos entistä useammalle tehtäisiin kirjallinen lääkehoitosuunnitelma.
Kommentit rationaalisen lääkehoidon ja lääkehuollon tutkimusstrategiaan
@kela_tutkimusyksikkö
22. lokakuuta 2024 kello 14.47.11
Kelan tutkimusyksikkö ehdottaa lisättäväksi lääkkeiden määrääminen ja kustannukset seuraavaan lauseeseen (kohta 1.2), jolloin lause olisi muotoa ”Esimerkiksi Kelassa tehdään lakisääteisesti etuusjärjestelmien ja Kelan oman toiminnan kehittämistä palvelevaa tutkimusta (Laki Kansaneläkelaitoksesta 17.8.2001/731), mikä lääke-etuuksissa tarkoittaa erityisesti lääkekorvausjärjestelmään, lääkkeiden määräämiseen, käyttöön ja kustannuksiin liittyvää tutkimusta.”
Kuvioon 1 (Tutkimusteemat, alin kohta) ehdotetaan lisättäväksi ”lääkkeiden määrääminen”.
Kela pitää erittäin tärkeänä, että Kanta Reseptikeskuksen lääkemääräys- ja lääketoimitustiedot ovat tulevaisuudessa myös tilastointikäytössä hyödynnettävissä (kohta 4.4. Tietovarantojen hyödyntäminen). Tämän dokumentin tarkoituksena ei liene kuitenkaan ole jakaa tai ehdottaa vastuita näitä tehtäviä tulevaisuudessa toteuttaville tahoille. Ehdotetaan poistettavaksi lause, joka alkaa: "Vaihtoehtoisesti jonkin muun viraston, jolla on Kanta-tietojen käyttöoikeus, tulisi rakentaa... ".
Kelan tutkimusyksikkö kannattaa, että erilaisia tutkimusteemoja nostetaan rationaalisen lääkehoidon ja lääkehuollon tutkimusstrategiassa monipuolisesti esille. Kela pitää kuitenkin tärkeänä valmiutta reagoida myös ajankohtaisiin tutkimusteemoihin maailmantilanteen muuttuessa.
Lääkkeiden saatavuusongelmien tutkiminen
@RR
23. lokakuuta 2024 kello 15.02.08
Saatavuuskysymysten tutkimus puuttuu nyt strategiasta kokonaan.
Ainoa maininta taitaa olla se toteamus että saatavuus on yksi EU.n lääkelainsäädännön uudistuksen kolmesta päätavoitteesta.
Ehkä olisi hyvä huomata että saatavuusongelmien ja -riskien kasvu on yksi toimintaympäristössä noussut muutos. Saatavuuskysymykset vaikuttavat rationaalisen lääkehoidon mahdollisuuksiin kaikilla osa-alueilla (taloudellisuus, turvallisuus, vaikuttavuus, laatu, yhdenvertaisuus).
Aiheesta on toki jo tehty ja julkaistu tutkimusta ja lisää olisi tulossa, jos aiheeseen olisi jotain rahoitusta.