Haukankallion koulun lakkauttaminen

rakennusta ois voitu päivittää ettei ois tarvinnut sen takia siirtää oppilaita

Oma lapseni kävi jo Välkyssä koulua vuoden ja pari vuotta vanhaa ala-astetta. Nyt vihdoin sai siirron Haukankallioon ja todellakin aikoo siellä pysyä. Eihän reppana suostunut edes ruokailuun Välkyn hälinässä. Ja tähän on turha tulla mainostamaan mitään kabinettia, siinä asiassa ei paljoa kabinetit auta.
Entä miten on otettu huomioon että erityiskoululaiset joutuvat kiusaamisen kohteeksi? No ei mitenkään, onhan se koulu "kiva-koulu". Mikä ei estä yhtään mitään. Täysin ala-arvoinen ja idioottimainen päätös edes miettiä Haukankallion koulun lopetusta. Ja arvatkaa mitä? Jos tosiaan aiotte tämän aivopierun saattaa loppuun niin minun lapseni koulunkäynti loppuu siihen. Häntä ei enää Välkkyyn laiteta.
Omasta lapsestani vielä muutama sananen, hän ehti jo Välkkykokeilun aikana karatakin koulusta. Onko hienoa että hän käy lähikoulua? Ei minun mielestäni. Pysyypähän siellä missä on tarkoitus kun kotiin häipymisen esteenä on 9km välimatkaa. Ja Haukankallion miljöö sopii lapselle oikein hyvin, on ensinnäkin RAUHALLISTA, toisekseen ympäröivä luonto on monipuolinen. Siellä lapset haravoivat omat lehtikasat missä telmiä. Mahtaneeko onnistua Välkyn asfalttihelvetissä? No ei tokikaan.
Lisäksi haluaisin vielä sanoa että Leppäkosken koulua ei kuitenkaan olla lopettamassa joten säästöjä tästä aivopierusta ei varmasti juurikaan tule. Haetaanko säästöt jo vihdoin ja viimein jostain muualta kuin viattomien lasten selkänahasta??
Annetaan meidän lasten käydä koulua siinä ympäristössä mikä heille on paras!

Tämä ratkaisu ei tule edistämään erityisopetuksissa olevia lapsia yhtään. Eristetyt tilat, aistihuoneet, kabinetit? Tässä nimenomaan aletaan pitämään eritysopetuksessa olevia lapsia kuin spitaalisia ettei edes yritetä sopeuttaa toimimaan yhdessä niin kuin esimerkiksi tehdään tällä hetkellä Leppäkosken ja Haukankallion koulun yhteistyöllä jatkuvasti. Nämä lapset eivät ole ansainneet todellakaan tämän kaltaista kohtelua. Heillä on tällä hetkellä annettu mahdollisuus nimenomaan LAPSIYSTÄVÄLLISEEN kouluun jossa käytetään luontoa hyvänä osana opiskelua, heidän valmistellaan tulevaan sillä että siedätetään mm. sosiaalisiin tilanteisiin, meluärsykkeisiin heidän omat tarpeensa huomioiden.

Tällä Välkkyyn ja Tervakoskeen jaottelulla ei tulla ratkaisemaan mitään säästölinjauksia päinvastoin lisätään lasten pahoinvointia ja lisätään kiusaamista. Haukankallion koulun ideologia on hävinnyt kokonaan sen takia että katsotaan pelkästään euroja.
Jo pelkästään lapsen koulumatkan arvelluttavuus tekee siirrosta mahdottoman kun on enemmän murhetta ja huolta pääseekö lapsi turvallisesti kouluun tai kotiin. Tälläkin hetkellä Välkyn oppilaiden keskuudessa on niin paljon kiusaamista että lapsi joutuu menemään lähimpään kauppaan turvaan siltä ettei häntä hakata tai ryöstetä kotimatkalla.
Onko tämä sitten meidänkin lapsien tulevaisuus joilla on muutenkin sosiaalisten tilanteiden kestäminen/käsittely hankalaa. Impulsiivinen käytös joka voi laueta jo pelkästä katseesta on Haukankallion koulussa hallittavissa ja oikeudenmukaista toisin olisi näissä koulukeskuksissa jossa ei voida puuttua edes nykyisiin väkivaltatapauksiin muuten kuin olan kohautuksella.
Mitä on tullut ymmärrystä tätä seuranneena Kunta antaa erityisopetuslapsista koko yhteisölle sen kuvan että he olisivat sairaita ja heidät pitää eristää juuri edellä mainittuihin tiloihin.

Mikä tosiaan varmistaisi sen että lapsen olisi hyvä käydä koulua? Ehdottomasti ympäristö ja sen TURVALLISUUS!
Välkky on keskellä Turenkia, ei siellä asfaltin keskellä voi ajatellakaan mitään luontoretkiä.

Tämä ei todellakaan ole lapsiemme edun, opetuksen ja tulevaisuuden mukainen päätös.
Emme tarvitse mitään isoja Hakamäen urheilukenttiä vaan koulut jotka toimivat lapsen edun mukaisesti.
Haukankallion yksikkö on säästettävä!!

Miten lasta ja vanhempia kuunnellaan ja huomioidaan tässä lapsiystävällisessä kunnassa?
Haukankallion koulun lopettamista on kuulema perusteltu pedagogisesti. Uutta koulukeskusta on perusteltu liikkuvin seinin, omalla sisäänkäynnillä ja kabinetilla missä lapset saavat ruokaila rauhassa. Akustiikka on myös huomioitu. Melestäni on jäänyt kuitenkin huomioimatta miten erilaiset aistiärsykkeet vaikuttavat näihin lapsiin. Miten pedagogiikkaa voi toteutua jos lapset ovat kuormittuneita ison koulukeskuksen tuomasta ärsykemäärästä. Onko tässä huomioitu etteivät kaikki lapset ole samanlaisia oppijoita ja heidän osallisuuteensa vaikuttaa moni eri asia. Onko eristäminen ratkaisu? Näin aistiärsykkeet minimoidaan. Haukankallion koulu on pieni koulu missä lapset saavat olla vertaisiensa kanssa. Haukankallion koulussa parasta on se kuinka lapset ovat pieni yhteisö omassa kuplassaan heitä ymmärtävien aikuisten ympäröimänä. Koulun valttikortti on juuri se, että koulu on pieni.
Onko lapsia kuunneltu tai haastateltu mitä mieltä he ovat koulun lakkauttamisesta? Onko vanhempia kuunneltu ja huomioitu heidän mielipiteensä asian tiimoilta? Vanhemmat ovat kuitenkin omien lastensa parhaita asiantuntioita! Mielestäni on outoa sulkea kaikki lapset samaan koulukeskukseen ajatuksella, että kyllä he siellä pärjäävät kun pedagogiikka on priima huomioimatta lasten oppimisympäristöä ja sen tärkeyttä. Huomioimatta lasten yksilöllisiä tarpeita. Huomiotta jättäminen ettei kaikille lapsille lähikoulu välttämättä ole se paras vaihtoehto. Olkoon kyse pedagogiikasta tai säästötoimista lasten etu aina etusijalle.
Miten tämä vaikuttaa lapsen mielenterveyteen koska kaikki eivät ole esimerkiksi sosialisesti niin lahjakkaita? Kiusaamisen näkökulmasta myös erilaisuus huomioidaan lasten kesken. Lapset ovat helppoja kiusaamisen kohteita tai voivat itse kiusata koska sosiaaliset taidot eivät välttämättä ole niin hyvät.
Omasta lapsestani voin vain sanoa sen, että pidän lupaukseni hänelle vedoten teihin asian tiimoilta ettei hänen tarvitse vaihtaa koulua missä hänen on hyvä olla.

1) Miten voidaan todeta, että Turengin ja Tervakosken koulu- ja monitoimikeskukset ovat valmistuneet tai valmiit, kun Välkky (luokat 1-6) on käyttöönotettu syyslukukaudella 2023 ja Tervakosken koulu (luokat 6-9) ollaan ottamassa käyttöön syyslukukauden 2025 aluksi? Koulu- ja monitoimikeskukset ovat valmiit vasta, kun 1- ja 2-vaiheet ovat rakentuneet Turengissa ja Tervakoskella.

2) Jatkona eo. kohtaan 1: Eihän tämä nyt vain tarkoita sellaista suunnitelmaa, että Haukankalliolta siirrettäisiin luokkamuotoiseen erityisopetukseen Tervakoskelle uuteen, syyslukukaudelle 2025 avautuvaan lähikouluun myös 1-5-luokkalaisia oppilaita? Ja vastaavasti, eihän suunnitelma ole ollut sellainen, että Turengin Välkky-lähikouluun siirrettäisiin myös 7-9-luokkalaisia oppilaita? Ei tule onnistumaan Haukankalliolle jo siirrettyjen erityisoppilaiden tapauksessa!

3) Jatkona eo. kohtaan 1: Nyt, kun virheellisesti kerrotaan, että Turengin ja Tervakosken koulu- ja monitoimikeskukset olisivat valmistumassa, ja molemmat olisivat käyttöönotettu syyslukukauteen 2025 mennessä; niin miten ihmeessä suunnitellaan vain Haukankallion koulun lakkauttamista, kun Turengin Välkyssä ja Tervakosken "Kettukallion koulussakin" on jo tällä hetkellä erityisopetusta olemassa? Jos nyt vedotaan siihen, että koulukeskusten 1-vaiheissa tarpeenmukaiset tilat on rakennettu ja ne jäävät käyttämättä, ellei Haukankallion koulua lakkautettaisi niin tämäkin on suurta hömppää ja harhaanjohtamista!

3.1) Jo tällä hetkellä Välkyssäkin on: a) valmistava luokka, b) laaja-alainen erityisopetuksen 1-2-luokka, c) laaja-alainen erityisopetuksen 3-4-luokka, d) laaja-alainen erityisopetuksen 5-6-luokka, e) pienluokkia vähintään 5- ja 6-luokka-asteilla, f) useita erityisopetushenkilöä, ohjaajaa, jne.

3.2) Tervakosken "Kettukallion alakoulussa" on tällä hetkellä henkilökuntaa 5 erityisopetushenkilön verran, luokka-asteille 2- ja 3-luokat, 1- ja 4-luokat sekä 5- ja 6-luokat.

3.3) Muut koulut: a) Harviala, mainitaan 1 erityisopetushenkilö, b) Heinäjoen koulu, mainitaan että 1pv/vko vierailee erityisopettaja, c) Viralan koulu, mainitaan että 1pv/vko vierailee erityisopettaja, d) Vähikkälä, ei mainintaa erityisopetuksesta (huom!), e) Tanttalan koulu, ei mainintaa erityisopetuksesta (huom!), f) Tervakosken yhteiskoulu, mainitaan 1 erityisopetushenkilö, lisäksi koululla toimii: pienluokka sekä kuntouttava luokka, g) Turengin yhteiskoulu, mainitaan 4 erityisopetushenkilöä

3.4) Edellä kohtien 3, 3.1, 3.2 ja 3.3 yhteenvetona: Jos Haukankallion koulua ollaan nyt suunnittelemassa lakkauttaa sillä perusteella, että yksi luokkaopetusta erityisen tuen oppilaille tarjoava koulu pitää saada lakkautettua niin silloin tulee tarkastella laaja-alaisesti myös muiden koulujen (vrt. 3.3) erityisopetusta. Eihän näitäkään olla keskittämässä uusiin taajamakoulukeskuksiin, eivätkä nämä mahdu 1-vaiheen valmistumisten jälkeen Turengin Välkkyyn (1-6-luokat), eivätkä Tervakosken uuteen kouluun (luokat 6-9).

4) Olen jo vuosia kuullut, että Haukankallion kouluun olisi tarvetta päästä useammankin oppilaan kuin, mitä Haukankallion koulua tällä oppilaita käy (luokat 1-9). Siirtoa ei kuitenkaan ole saanut, eikä saa, vaikka vanhemmatkin ovat sitä jo pitkään toivoneet lapsensa oppimisen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi. Miksi meillä Janakkalassa, lapsiystävällisessä kunnassa on tällainen tilanne!?
-- Edellä esimerkiksi nimimerkki Teijakin toteaa omasta lapsestaan, että "nyt vihdoin sai siirron". Kuvaa hyvin tätä tilannetta!

5) Sosiaalisen median keskustelussa janakkalalainen luottamushenkilö tuo esiin, että "Haukankallion osalta ei säästöä tule, valmistelu perustuu enemmänkin arvoihin, ettei erilaisia lapsia eristettäisi keskelle ei mitään." Haukankallion koulu ei ole "keskellä ei mitään", eikä oppilaita olla eristämässä minnekään. Samalla alueella on paljon asutusta, toimiva Leppäkosken 1-6-luokkien alakoulu, sekä koulun läheisyydessä myös Voiman kioski, joka tuo eloa ja aktiivisuutta kylälle.

6) Miksi tämän Otakantaa -hankkeen kuvana on käytetty harhaanjohtavasti koulurakennusta, jossa luokkamuotoista erityisopetusta ei enää anneta? Janakkalan kunnan verkkosivuilla lukee mm. "Haukankallion erityiskoulu toimii Leppäkosken alakoulun kanssa samassa koulurakennuksessa." a) Haukankallion koulun lakkauttaminen ei tuo säästöjä koulurakennuksen ylläpitoon tai muuhun peruskorjaussuunnitelmaan. b) Toisaalta Haukankallion kouluun mahtuisi lisääkin sellaisia oppilaita, jotka eivät pärjää Turengin ja Tervakosken taajamakouluissa vaan vaativat itselleen rauhallisempaa ja turvallisempaa oppimisympäristöä, Haukankallion koulussa.

7) Haukankallion koulun erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tosiasialliset määrät tai ennusteet eivät ole sisällytettyjä minkään Janakkalan alakoulun, eikä -yläkoulun laskelmaan, Janakkalan kunnan verkkosivuilta löytyvässä oppilasennusteessa (vrt. lukee: "Leppäkosken koulu", mutta ei löydy "Haukankallion koulu"). a) Miksi näin, koitetaanko Haukankallion oppilaita "häivyttää" tilastoista? b) Samaisessa oppilasennusteessa on kuitenkin esitetty yhteenlaskettu perusopetuksen 1-6-luokkien, yhteinen oppilasennuste - onko tässä määrässä mukana myös Haukankallion oppilasmäärä? c) Mihin oppilasmäärään on sisällytetty tai laskettu Haukankallion koulun 7-9lk oppilaat? Turengin vai Tervakosken 7-9-oppilasmääriin, vai puuttuuko Haukankallion 7-9lk -oppilasmäärä oppilasennusteesta kokonaan? (https://www.janakkala.fi/lapset-ja-nuoret/perusopetus/ )

Jos Haukankallion lakkauttamiseen päädytään, on tämä monesta näkökulmasta ongelmallinen päätös. Eikä vähiten jo Haukankalliossa koulua käyvien lasten. Heistä suuri osa, jollei kaikki, ovat aloittaneet koulutiensä toisessa koulussa. Kun oppiminen ei ole edennyt, on heidät siirretty Haukankallioon. Haukankallion ja Leppäkosken koulun maltillinen koko on mahdollistanut lasten tuen tarpeisiin vastaamisen muutoinkin, kuin vain erityisopetuksen näkökulmasta. Haukankalliossa on huomioitu myös siellä olevien lasten erityinen oppiminen. Mikäli heidät nyt siirretään ympäristöön, jossa toimiminen on heille liki mahdotonta liiallisten ärsykkeiden ja vaikeasti hahmotettavien sosiaalisten suhteiden vuoksi, voi tämä täyttää ainakin joidenkin lasten kokemana myös rakenteellisen väkivallan määritelmän. Kun on niin, että kaikessa päätöksenteossa on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu, niin altistaminen rakenteelliseksi väkivallalle ei sitä ole. Lapsen etu ei voi toteutua myöskään ilman, että asioista tarkastellaan ja suunnitellaan lasten tarpeiden näkökulmasta. Erityisopetuksen tarpeet huomioiva suunnittelu ei tarkoita erityisoppimisen tarpeiden huomioimista.

Haukankallion erityiskoulun lakkauttamista perustellaan sillä, että aika on ajanut sen olemassa olon tarpeen ohi. Sen väitetään eristävän oppilaita yhteiskunnasta, koska se sijaitsee erillään taajamakouluista. Erityiskoulu-sanassa kalskahtaa kylmä kaiku menneiltä vuosikymmeniltä. Sanan taakse kätkeytyy kuitenkin jotain aivan muuta. Haukankallion koulussa lapset, jotka ovat kuormittuneet muunlaisissa kouluympäristöissä, ovat päässeet uudelleen elämän ja koulunkäynnin makuun. He eivät ole eristettyinä muista, vaan he ovat osa pientä yhteisöä, jonka Haukankallion koulu yhdessä Leppäkosken koulun kanssa muodostaa. Muodostuva yhteisö on pieni, alle sadan henkilön kokoinen. Kaikki tuntevat toisensa nimeltä. Jos kiusaamista esiintyy, on siihen helpompi puuttua pienessä yhteisössä, kun kaikki ovat tuttuja. Jos joku tarvitsee enemmän harjoitusta sosiaalisiin taitoihinsa ja tilaa hengittää kuormitustilan tasoittamiseksi, Haukankalliossa nämä tarpeet voidaan huomata ja kehittää lapselle keinoja haastaviin tilanteisiin pikkuhiljaa. Haukankalliossa vältytään siltä ilmiöltä, mikä isossa koulussa on mahdollista: jos käyttäydyt eri tavalla tai olet valtavirtaan nähden erilainen, nimettömät kiusaajat pääsevät kimppuusi. Esimerkki: Jos "kiusanhenget" huomaavat yhden tulistuvan helposti, he saavat riemun siitä ja ryhtyvät kuumentamaan tätä tarkoituksella. "Kiusanhengillä" on seuraajia, jotka alkavat toistaa samaa käytösmallia. Heidän lisäkseen on vielä laajempi joukko hiljaisia hyväksyjiä. Isossa koulukompleksissa eivät aikuiset voi millään tuntea kaikkia oppilaita nimeltä. Kuitenkin kaikki tuntevat nimeltä sen, joka reagoi. Hänestä alkaa kulkea huhuja ja ne harvoin ovat koko totuus, mutta usein voimakkaasti haitallisia kyseiselle lapselle.
Haukankalliota ei voida korvata uuden koulukeskuksen erillisillä erityisopetustiloilla ja ruokailukabinetilla. Jos iso koulukeskus on niin hyvä juuri erityisen tuen oppilaille, mihin näitä erillisiä tiloja tarvitaan? Mihin tarvitaan mahdollisuutta ulkoilla eri aikaan kuin muut tai ruokailla kabinetissa?
Tuntuu siltä, kuin erityiskoulu-sana olisi tässä hankkeessa se ainoa asia, joka on tarpeen lakkauttaa. Lakkautusperusteita ei löydy Haukankallion koulun toiminnasta. Sen ei esim. ole todistetusti nähty epäonnistuvan oppilaiden kasvun ja oppimisen tukemisessa. Jos huoltajat olisivat tyytymättömiä koulun toimintaan, he varmasti olisivat olleet vuosikaudet barrikadeilla lastensa hyvinvoinnin puolustamiseksi. Tämän sijaan Haukankallion koulu näyttää täyttävän monen lapsen ja perheen tarpeet, vaikka aiemmat koulut olisivat tehtävässä syystä tai toisesta epäonnistuneet. Jos sana 'erityiskoulu' on ainoa kummitus ja jäänne menneiltä vuosikymmeniltä, niin voihan koulua jatkossa kutsua ainoastaan Leppäkosken kouluksi! Annetaan kaikille lapsille mahdollisuus myös tulevaisuudessa!

Kyllä on pöyristyttävää tekstiä Janakkalan Sanomista mitä siellä saa lukea Sisko Huotarin suusta tulleita kommentteja joka kyseenalaistaa täysin näiden lasten tuen tarpeen täyttymistä Haukankallion koulussa ilman että vanhempia tai oppilaita on asiasta kuultu. https://www.janakkalansanomat.fi/uutiset/art-2000010776792.html
Tässähän jo kyseenalaistetaan opettajienkin ammattitaitoa oikein huolella eikä se ole mitenkään suotavaa. Opettajat sekä ohjaajat tekevät erittäin tärkeää ja upeaa työtä koulussa ja jokainen vanha sekä nykyinen oppilas on saanut ilon opiskeluun ja koulussa käyntiin ihan erilailla kuin isoissa koulukeskuksissa. Nyt on aika miettiä mitä sieltä suustaan myös päästää liittyen opetuksen laatuun varsinkin kun hintana on se että opetuksen laatu kärsii merkittävästi jos koulu lopetetaan.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa painotetaan lapsen edun ensisijaisuutta, lapsen oikeutta kehittymiseen ja lapsen näkemysten kunnioittamista. Miksi Haukankallion koulun lapsia ja heidän vanhempiaan ei ole kuultu koulun lakkauttamispäätöksenteon yhteydessä? Polkeeko Janakkalan kunta YK:n lapsen oikeuksien sopimusta? Mannerheimin Lastensuojeluliitto toteaa: "Lasten oikeudet eivät toteudu itsestään. Niitä on toteutettava kaikissa lasten kasvuympäristössä ja lapsia koskevissa päätöksissä joka päivä. Lasten oikeuksien toteutuminen edellyttää niiden tuntemusta". Onko nyt niin, että Janakkalan kunta rikkoo kaikkia lasten oikeuksiin liittyviä sopimuksia niin sanotuilla säästölinjauksillaan? Millä perusteilla kunta on saanut lapsiystävällisen leimansa? Perustuslaissa edellytetään, että julkinen valta turvaa perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Tämä tarkoittaa perus-ja ihmisoikeusvelvoitteiden huomioon ottamista kaikessa julkisen vallan päätöksenteossa ja toiminnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Janakkalan kunnan tulee aktiivisin toimin edistää kouluyhteisön hyvinvointia, oppilaiden osallisuutta, yhteisöllistä toimintaa, yhteishenkeä, opiskeluympäristön turvallisuutta sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Janakkalan kunnan viimeaikaiset toimet kyläkoulujen lakkauttamisten suhteen eivät täytä millään mittarilla näitä annettuja asetuksia. Haukankallion koulu on tarjonnut oppilailleen parhaan mahdollisen kasvu-ja oppimisympäristön. Miksi kunnan päättäjät tahtovat evätä turvallisen ja toimivan kasvuympäristön lapsiltamme? Kysymys päättäjille: miksi poljette lasten oikeuksia?

Kouluverkon monipuolisuus on kuin luonnonmonimuotoisuus: kun yksi osa häviää, se ei tule takaisin. Sen takia kannattaa miettiä, millainen suuri virhe Haukankallion koulun lakkauttaminen voi olla.
Kannattaa kuunnella ja kunnioittaa Haukankallion koulun lasten vanhempien kokemuksia. Hehän ovat lapsensa parhaat asiantuntijat. Heiltä kuulee ja lukee pelkästään hyvää Haukankallion koulusta.
Toivon että päättäjät tekevät viisaan päätöksen ja lakkauttavat lakkauttamisen aikeet, nyt kun Janakkalan koulumonimuotoisuus on vielä kohtuullisella tasolla ja tarjoa monille oppilaille monipuolisia mahdollisuuksia käydä koulua heidän etujensa mukaisesti.

Kun kuuntelee Haukankallion koulun lasten ja nuorten vanhempia voi vain ihmetellä miten jotkut voivat niin vakaasti uskoa tietävänsä heitä paremmin mikä heidän lapsilleen on parasta. Myös erityslasten osalta tarvitsemme vaihtoehtoja. Haukankallion koulu on yksi niistä. Se on toimiva kokonaisuus yhdessä Leppäkosken koulun kanssa. Päättäjät ottavat valtavan riskin jos lähtevät hajottamaan jotain mikä on niin monelle lapselle ja perheelle se ainoa onnistunut koulupolku.

Tässä kun kokoajan joudutaan taistelemaan kyläkoulujen säilyttämisen puolesta, niin mikä on kunnan motiivi näiden lakkauttamiseen? Raha tietenkin. Mietitäänkö lapsia ollenkaan? No ei tietenkään. Minkä mainossloganin kunta meinasi seuraavaksi keksiä, kun lapsiystävällinen kunta tämä ei ainakaan ole...

Sitten Haukankallioon. Leppäkoskella nämä erityistä tukea tarvitsevat lapset saavat käydä koulua normaalissa kouluympäristössä ja olla tekemisissä näiden ei-niin-erityistä-tukea tarvitsevien kanssa. Miten käy isoissa koulukeskuksissa? Nämä erityiset joutuvat maalitauluksi samantien, ja heitä tuskin otetaan porukkaan mukaan. Halutaanko näistä lapsista yhteiskuntaan osansa tuovia aikuisia, vai halutaanko heistä syrjäytyneitä, jotka hakevat elantonsa Kelalta/sossusta? Tässä päättäjille mietittävää.

Sitten se raha. Kuinka paljon säästyy rahaa, kun koulukyytien määrä tällä suunnitelmalla lisääntyy? Ajavatko taksikuskit harrastuksekseen ja autot käyvät ilmaisella polttoaineella/sähköllä?

Vielä lasten hyvinvointiin palatakseni. Kokoajan puhutaan, miten lasten yleiskunto laskee ja liikuntaa ei harrasteta riittävästi. Ihan jo pelkkä kouluun kävely tuo sitä arkiliikuntaa huomattavan määrän, mutta ei siinä tapauksessa, että lapset kuskataan taksilla ovelta ovelle. Siinähän ihmetellään sitten miksi MOVE-tulokset ovat mitä ovat.

Nyt oikeasti järki käteen ja ei aleta niitä (oletettuja) säästöjä tekemään lapsista, joiden kuitenkin olisi tarkoitus tätä yhteiskuntaa tulevaisuudessa pyörittää.

Erityislasten tarpeet, onko ne mahdollista huomioida Välkyssä - tuskin, tai tuskin siinä määrin, että lapset pärjäisivät?

Valkoiset tai vaaleapintaiset seinät, peilejä seinillä, tilojen ovissa kirkkaat täysin läpinähtävät ikkunalasit, suuria älytaulu-/-televisioruutuja seinillä jne.

Ulkoiluun asvalttipintaisia pihoja, aidattuja kuin kotieläinkarsinat. Sisäliikuntaan meluisa liikuntahalli, jossa nykyisen Välkyn henkilökuntakaan ei tule isoissa ryhmissä toimeen kovien desibelitasojen takia.

Miten huolehditaan integrointituntien osalta oman opiskeluryhmän osuus? Liikkuuko Tervakosken Valoon sijoitettu nykyisen Haukankallion koulun 1-5-luokan oppilas Tervakosken kouluun, miten tämä toteutetaan kuljetuksen osalta? Sama kysymys Turengissa Välkkyyn sijoitettu 7-9-luokkalainen nykyisen Haukankallion oppilas - miten hän liikkuu omaan "normaaliin oppimisryhmäänsä" Turengin yhteiskoulussa - kuljetukset mukaan lukien?

Turengin ja Tervakosken koulu- ja monitoimikeskukset eivät ole vielä valmiita, kun keväällä 2025 Tervakoskellakin valmistuu vasta 1-vaihe (Valo), niin kuin Turengissa on valmistunut syksyllä 2023 käyttöönotettu Välkky.

Monen-moni asia on siksi vielä hankalaa toteuttaa 1-vaiheiden valmistumisen jälkeen (Välkky ja Valo) eikä Haukankallion koulua tule siksi vielä lopettaa vaan päätöksen tulee olla Haukankallion jatkamisen mukainen niin kuin kunnanvaltuuston aiempi päätöskin linjaa.
.

Vs. sivistysjohtaja on erään asiakokonaisuuden vastineessaan kunnanhallitukselle kertonut, että yläkoulujen (7-9lk) osalta oppilaaksiottoalueista päätöksiä tekee sivistyslautakunta. Todellisuudessa oppilaaksiottoalueista päättää aina kunnanvaltuusto, kunnan korkeinta päätösvaltaa käyttävänä luottamustoimielimenä.

Lapsen edun mukaista on aina päättää yksilökohtaisesti, missä koulua on järkevintä käydä. Lähikoulu ei ole aina paras koulu, varsinkin kun otetaan huomioon lapsen hyvinvointi, oppimisen mahdollisuudet ja -edellytykset, johon kuuluvat myös muun ryhmän opiskeluhyvinvointi.

Välkyssä tilat ovat pienet, puoletit liian lähellä toisiaan, eivätkä kuullun mukaan myöskään avattavat/suljettavat väliseinät pidä ääntä siinä määrin kuin annetaan ymmärtää.

Välkyssä erityisopetuksen tilat ja moduulit eivät myöskään ole tällä hetkellä tyhjillään, eivätkä käyttämättä niin kuin jossain lehtihaastattelussa on annettu ymmärtää.

.

Haukankallion koulun lakkauttamisesta on tehty periaatepäätös vuonna 2018. Maailma on muuttunut tuosta ajasta ratkaisevalla tavalla. On tiedossa lasten ja nuorten pahoinvoinnin ja koulumaailman moniulotteisten ongelmien kärjistyminen. Myös ymmärrys mm. neurologisista haasteista ja niiden kohtaamisesta on vahvistunut. Vuoden 2018 päätös on tärkeää ja järkevää arvioida uudelleen.

Perheestämme on ollut lapsi tai lapsia Leppäkosken koulussa nyt kahdeksatta vuotta ja olen saanut omakohtaisesti todeta miten hyvin normaaliopetusta ja erityisopetusta on tässä kouluyhteisössä pystytty integroimaan. Nyt ajatus siitä, että erityisoppilaiden olemista saataisiin integroitua Tervakosken ja Turengin isoissa kouluyhteisössä lähikouluperiaatteen mukaan vaikuttaa kovin kaukaa haetulta.
Haukankallion koulun oppilaista monet ovat isoista ja monialaisista haasteista kärsiviä lapsia ja nuoria. Leppäkoski-Haukankallio -kokonaisuudessa integraatio on saatu toteutumaan aivan esimerkillisellä ja toimivalla tavalla. Koulun järjestelyt pienessä ja hallittavassa yhteisössä ovat mahdollistaneet luontevan vuorovaikutuksen erityis- ja normaaliopetuksen oppilaiden kesken. Yhdistettyä opetusta on hyödynnetty joustavasti. Vuosien varrella Haukankallion kouluun on siirretty lapsia isommista kouluista tilanteissa, joissa juuri suuri kouluyhteisö on ollut merkittävä este asioiden sujumiselle ja esimerkiksi kiusaamistilanteita ei ole onnistuttu saamaan hallintaan. Leppäkoski-Haukankallio -kokonaisuudessa yhteisö on tukenut onnistunutta integraatiota, hallittua arjen järjestystä ja juuri yhteisön koko osoittautunut keskeiseksi voimavaraksi.

Koulukeskusten suunnitelmissa on erityisoppilaiden omat tilat ja kulku jopa erillisistä sisäänkäynneistä. Tällaisten asetelmien luominen ei mahdollista integraatiota vaan pikemminkin alleviivaa erityisoppilaiden erilaisuutta. Suunnitelmat tuntuvat suorastaan leimaavilta.

Janakkalalaisena äitinä ja veronmaksajana toivon, että päättäjillä olisi rohkeutta ja viisautta pitää kiinni toimivasta ja uskallusta kyseenalaistaa takavuosien päätökset, jotka on tehty erilaisessa ajassa tuntematta tarkemmin nykyhetken haasteita tai tilannetta muutoinkaan. Haukankallion koulu on tarjonnut monelle erityistä tukea ja suojelua tarvitsevalle lapselle kantavan pohjan elämälle.

On aivan käsittämätöntä, että Haukankallion koulun lakkauttamista esitetään ennen kuin koulukeskukset ovat kokonaisuudessaan valmiit. Kommenteissa aiemmin on sanottu siihen jo perusteita. Puoliksi valmistuneet koulukeskukset eivät ole yhtä kuin valmiit. Kaikille oppilaille ei löysy Välkystä ja Valosta ikäistään seuraa ja integraatioluokkaa. jos esim. Haukankallion alakoululaiset sijoitettaisiin Kettukalliontielle ikäistensa joukkoon, ei tällä olisi taas mitään yhteyttä koulukuskusten erityisopetustilojen valmistumiseen.
En voi käsittää tämänhetkistä sivistyslautakuntaa lapsiystävällisessä kunnassa, miten he päästivät Haukankallionkoulun lakkautuksen edes valmisteluun? He olisivat voineet jo torpata asian ja antaa erityislasten perheille rauhan keskittyä perusarkeen. Koulujen lakkautusuhat aiheuttavat kunnassamme suurta pahoinvointia kuntalaisissa, niin lapsissa kuin aikuisissa. Erityislasten perheet elävät muutenkin arjessaan elämää ylimääräisten huolten ja kuormitusten kanssa. Ei lisätä tätä kuormaa koululakkautusuhalla yhtään päivää enempää. Kuunnellaan tarkasti huoltajien mielipidettä. He ovat lastensa kanssa tilanteessa parhaita asiantuntijoita kertomaan, millainen oppimisympäristö ja koulukoko heidän lapsilleen on paras. Suurimmalla osalla heistä lienee jo kokemuksellinen vertailukohta tajaaman koulusta. Janakkaaln kunnanhallitus ja valtuusto olkaa te viisaampia ja pystykää näkemään kaikki Haukankallion koulun vahvuudet Leppäkosken koulun yhteydessä!
Jos Haukankallion koulu lopetettaisiin ja oppilaat sijoitettaisiin Välkkyyn ja Valoon, niin entä jos oppilaan opiskelu ei onnistuisi näissä kouluissa? Mihin oppilas sitten menisi? Niin mihin? Aina pitää löytyä vaihtoehto. Aina pitää olla oppilaalla mahdollisuus aloittaa puhtaalta pöydältä toisessa paikassa. Parhaassa kunnassa on eri kokoisia kouluja antamassa sopivan kokoisen oppimisympäristön monenkirjavalle oppilasaineksellemme!
Herää Janakkala! Älä aiheuta itsellesi ja kuntalaisillesi lisää pahoinvointia!

Leppäkosken ja Haukankallion koulujen yhteistyö toimii hyvin. Sitä mieltä ovat oppilaiden vanhemmat ja opettajat, ja siltä se näyttää myös näin kylällä asuvan näkökulmasta . En pidä järkevänä hajottaa tätä toimivaa kokonaisuutta.

Koulu on kohtuullisen hyvässä kunnossa, siellä on tilaa ja sen luonnonläheinen ja monimuotoinen ympäristö tukee oppimista ja hyvinvointia. On ilo nähdä kuinka paljon oppilaat käyttävät esim. vieressä olevaa jokirantaa oppimisympäristönä. Koululla on myös erityinen osaaminen erityisten oppijoiden kanssa toimimisessa, myös Leppäkosken koulun puolella.

Ymmärrän inkluusion näkökulman. Varmasti siinä on puolensa, että lapsi pystyisi aina käymään lähikouluaan. Kaikkien lasten kohdalla näin ei vaan ole, kaikille suuri koulu ja iso ihmismäärä, ja niistä väistämättä johtuvat ärsykkeet ja rauhattomuus eivät sovi. Tällöin on hienoa, että meillä on tarjota näille lapsille paremmin soveltuva, sekä sosiaalisesti että fyysisesti rauhallisempi ja hallittavampi ympäristö oppimiselle ja kehittymiselle.

Uusien koulkeskusten tila-ym ratkaisut eivät kuullosta kovin inklusiivisilta omine sisäänkäynteineen ja muine erillistiloineen.
Leppäkoskella kaikki lapset kulkevat samasta ovesta ja leikkivät ja pelaavat samalla pihalla.
Eikö tämä täytä inkluusion idean huomattavasti paremmin?

Toivottavasti valtuutetut kuulevat lapsistaan huolissaan olevia perheitä ja antavat Haukankallion koulun olla ja kehittyä!