Kommentoi luonnosta! Mitä hyvää tai mitä parannettavaa? Onko erityisiä näkökulmia, jotka tulisi mielestäsi huomioida? Kerro mielipiteesi.

Suunnitelma vaikuttaa kokonaisuudeltaan harkitulta ja ottaa hyvin huomioon alueen historiaa sekä ominaispiirteitä.

Kevyenliikenteen turvallisuuteen tähtäävät toimet, kuten korotetut suojatiet, leveämmät väylät sekä kavennetut ajoradat ovat erittäin tervetullut muutos. Kenties Jousenkaari 11:sta Oravannahkatorille Kelohongantien ylittävää suojatietä voisi myös harkita korotettavaksi.

Valaistuksen suhteen olen iloinen, että harkitaan vähemmän häikäisevää valaisinmallia. Toivottavasti valaisimissa on mukana jonkinlainen automaatio, jotta ne eivät loista täydellä teholla koko aikaa. Kaupunkiympäristössä on jo muutenkin aivan liikaa harkitsematonta ja huonosti kohdennettua valaistusta.

Suunnitelman viimeistellyn lopputuloksen kannalta kiinteistöjen omistajien osallistuminen olisi ensiarvoisen tärkeää, mutta tämä jäänee nähtäväksi.

Tavoitteena on parantaa jalankulun ja pyöräilyn turvallisuutta. Se on hyvä tavoite, mutta toivon, että tavoitteeksi asetetaan myös sujuvuuden parantaminen.

Nyt pyöräilyn turvallisuutta pyritään parantamaan yhdessä kohdassa ajoesteellä, portilla. Sellainen ei ole kiva. Tuskin sellainen parantaa talvikunnossapidonkaan toteuttamista. Voisiko asian ratkaista esimerkiksi korotetulla suojatiellä, ehkäpä vielä niin, että kohdassa olisi pyöräliikenteen suojatien liikennemerkki?

Suunnitteluaineiston tekstissä puhutaan "Kelohongantien jalankulku- ja pyöräilyreitistä". Poikkileikkauskuvissa ja muissa kuvissa on vain jalkakäytävä, ei pyörätietä. Toivon, että poikkileikkauskuvien ja muiden kuvien ratkaisu eli jalkakäytävä on se, mihin päädytään. Kelohongantien ajoradan kaventaminen, alhainen nopeusrajoitus, edelleen kapeahko jalkakäytävä sekä varsin vähäinen moottoriajoneuvoliikenteen määrä ovat nähdäkseni perusteita sille, että pyöräliikenteen paras paikka Kelohongantiellä on ajoradalla, ainakin Jousenkaaren risteyksestä koilliseen mentäessä.

Toivoisin kovasti istutuksia Oravannahkatorille, sekä myöskin mänty pensaita Kelohongan tien varteen molemmin puolin, etenkin päiväkodin eteen.

Minkä vuoksi esim. maakivet pitää "poistaa" tai lipputanko uusia? Onko maakivistä haittaa? Estävät ajamisen nurmikolle, mikä mielestäni tuntuu edulta, pikemminkin kuin haitalta.

Pysäkkikatoskin poistetaan (lyhytnäköisyyttä, mitä jos bussilinja joskus saataisiinkin taas Oravannahkatorille? Ehkä nyt epätodennäköistä, mutta ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan).

Aika monta tukimuuria myös osoitettu purettavaksi ja uudelleen rakennettavaksi. Vähän tuntuu siltä, että pesulla pärjättäisiin, kun Googlen Street Viewin kautta tarkastelee alueen tilaa pari vuotta sitten.

Painotus pitäisi olla siis siinä, ettei tarpeettomiin toimenpiteisiin ryhdytä. Jousenkaaren alussa olevan suojatien siirto saattaa olla perusteltua liikenteellisesti, tosin aineistosta ei osunut silmääni tarkempia perusteluja sille, joten ennen hyväksymistä on saatava oikeat perustelut sille. Todistustaakan pitäisi olla sillä, joka haluaa muuttaa olemassa olevaa ympäristöä.

Yllättävä, mutta hyvä (toivottavasti toteutuu) kohta, jonka huomasin tuosta selostemateriaalista: "Nykyiset betonilaatoitukset puhdistetaan ja asennetaan uudelleen. Rikkoontuneet laatat korvataan uusilla, vanhan mallin mukaisilla laatoilla."
Eli tämä antaa ymmärtää, että välttämättä ehjiä laattoja ei korvata uusilla.

Selostuksesta löytyi toisaalta maininta, että roska- ja hiekoitusastiat uusitaan (tuskin kaikki ovat ihan hajoamispisteessä?). Miksi?

Suunnitelma nykyisellään tuhoaa ympäristön alueellisen kerroksellisuuden, vaikka kerroksellisuutta juuri toitotetaan Espoonkin kaupunkisuunnittelussa.

Suunnitelma vaikuttaa yllättävän hyvältä. Puiden ja pensaiden hävittämiseen pitää aina suhtautua erityisellä huolella, sillä uusien kasvattaminen kestää kauan. Tässäkin tulisi harkita tarkkaan puuntaimia. Olisiko osa lehtipuiden taimista korvattava männnyillä, koska mänty on se kärsivä osapuoli Länsikorkeella. Mänty on pitkäikäinen ja sen pudottamat neulaset aiheuttavat varsin vähän lisätöitä puhtaanapidolle.

Suunnitelma näyttää pääpiirteittäin hyvältä ja selkeältä!

Kelohongantien korotettu suojatie on aivan turhan leveä, koska sen jälkeen on joka tapauksessa pysäköintipaikat kaventamassa katua. Suojatie pitäisi kaventaa saman levyiseksi kuin ajorata parkkipaikkojen kohdalla. Nykyisellään tämä aiheuttaa autoilijana hämmennystä, kun hidasteen kohdalla on leveyttä, mutta heti sen jälkeen pitääkin väistää pysäköityjä autoja. Selkeämpi olisi, että katu kapenisi jo ennen suojatietä. Tällöin myös jalankulkijan turvallisuuden tunne paranee, kun ylitettävä suojatie on kapeampi. Myös kasvillisuuden määrää saisi näin lisättyä.

Naavakallionpolun alkupäähän on merkattu puomi. Onko autoilu siellä nykyään ongelma? Puomi hankaloittaa pyöräliikenteen ja jalankulun kulkemista, joten jos sinne on tarvetta ajonestolaitteelle, niin se tulisi olla yksittäinen pylväs keskellä väylää.