Kommentoi Lapin hyvinvointialueen palvelusetelisääntökirjan yleisen osan luonnosta 30.3.2025 mennessä.

Kommentoi luonnosta palvelusetelisääntökirjan yleinen osa

Miten nykyinen palveluntuottaja voisi edes päivittää hinnanmuutoksia järjestelmään 31.8 2025 mennessä KUN järjestelmä otetaan käyttöön vasta 1.9 2025? Asiassa on ristriitaisuutta.

Toivoisin, että sääntökirjan yleiseen osaan kirjataan mihin mennessä hyvinvointialueen on ilmoitettava palveluntuottajille hyvinvointialueindeksin, johon hintojen tarkistus tulee perustumaan jatkossa, jotta myös palveluntuottajat ehtivät määräaikaan mennessä ilmoittaa omat hinnantarkistuksensa määräaikaan mennessä. V 2025 ilmoitukset tehdään ilmeisesti vielä Vaanan kautta, koska PSOP ei ole vielä käytettävissä 31.8.2025

Hyvinvointialue päättää ne sosiaali-ja terveyspalvelut, joiden järjestämisessä se käyttää palveluseteliä, mutta tukipalveluissa nojataan Sosiaalihuoltolakiin (19§). Siis pesuapu/kylvetys voisi edelleen olla palvelusetelillä ostettava palvelu hyvinvointialueen niin päättäessä.

Asiakkaan ja palveluntuottajan välinen sopimus:
Lapha päättää, että palvelusopimus palveluntuottajan ja asiakkaan välillä tehdään palvelusetelin voimassaolon ajaksi (Käytännössä vuodeksi kerrallaan). Kuitenkin asiakas ja palveluntuottaja voivat samassa sopimuksessa sopia lisäpalveluista, joita ei palvelusetelillä korvata. Miten hyvinvointialueella on valta puuttua asiakkaan ja palveluntuottajan välisiin sopimuksiin tai niiden määräaikoihin? Kuitenkin sopimus voi olla voimassa lisäpalveluiden osalta, vaikka palvelusetelisäädöksissä tapahtuu muutoksia. Kuitenkaan asiakaskohtaista sopimusmäärää ei ole järkeä kasvattaa.

Palvelua antavalla henkilöstöllä tulee olla vähintään hyvä suomen kielen taito?
Jos työparityöskentelyä tehdään, riittää että toisella työntekijällä on hyvä toisella ehkä vähemmän hyvä. Siis työnantaja huolehtii, että asiakastilanteessa on vähintään yksi, jolla on hyvä ...

Sopimuksen purku?

Pitääkö sekä palveluntuottajan että asiakkaan ilmoittaa sopimuksen purkamisesta? Jos toinen vain ilmoittaa, sopimusta ei siis pureta.

Palveluntuottaja seuraa jatkuvasti palvelun toteutumista, laatua ja asiakasturvallisuutta (s.28). Siis omalta osaltaan, mutta pitäisi varmaan puuttua myös muiden palveluissa ilmeneviin puutteisiin.

Jos palveluntuottajalla on palveluja yksityistalouksille palvelustelituotannon rinnalla ja lisäksi. Missä menee raja, mitä voi hyvinvointialueelle ilmoittaa asiakkaista/henkilöstöstä yrityksen salassapitosäännösten kärsimättä.

Yleensä hinnantarkistukset yrityksissä tehdään loka-marraskuussa. 31.8. on liian aikainen vaihe.

Kirjausten määräaika? Esimerkiksi toukokuu: Torstai 1.5. pyhä, perjantai työpäivä, ylikirjaustapahtuma pitää olla lauantaina 3.5. PSOPissa: MISSION IMPOSSIBLE! Seuraavan maanantaina 5.5. pitää olla kaikki kirjattuna.

Sivu 47
Lapin hyvinvointialue tilittää kerran kuukaudessa automaattisesti palveluntuottajalle toteutuneiden palvelujen mukaisen kor-
vauksen. Tilitysajo tapahtuu kuukausittain ja maksatus palveluntuottajalle tapahtuu Lapin hyvinvointialueen maksuehdon mukaisesti.

Mitkä ovat Laphan maksuehdot tässä järjestelmässä? Kuinka pitkää maksuehtoa tässä tarkoitetaan?
Esim. Kymenlaaksossa (myös PSOP käytössä) maksatus on aina 14. päivänä. Voidaanko myös Laphalla sitoutua selkeään maksatukseen, ettei toisteta Vaanan hankalaa laskuttamista, jossa yritykset eivät tiedä, koska raha ehtii tilille?

Palveluntuottaja voi esittää hintojen muuttamista kerran vuodessa seuraavan vuoden alusta alkaen. Hinnanmuutosesitys voi olla korkeintaan kuluvan vuoden hyvinvointialueindeksin mukainen. Seuraavaa vuotta koskevat palveluntuottajan hinnaston muutosesitykset on tehtävä PSOPiin elokuun loppuun (31.8.) mennessä.

Onko niin, että vuoden 2026 hinnanmuutosesitys voi olla korkeintaan vuoden 2025 hyvinvointialueindeksin mukainen (eli 3,00%)?
Entä jos vuoden 2026 indeksi on reilusti suurempi? Entä jos Lapha ei korota palvelun hintaa edellisenä vuonna, miten varmistetaan riittävä hinnankorotus seuraavana vuonna?
Miten esim. TES-korotukset huomioidaan näissä hinnankorotuksissa? Miten varmistetaan, että hintojen muutos on riittävä tilanteissa, joissa TES-korotukset ovat yli hyvinvointialueindeksin? Onko ajatus se, että yritykset "varutuvat" näillä katteilla tulevaisuuteen, kun hinnat hädin tuskin riittävät palkkoihin ja vaadittaviin kuluihin? Olisi hienoa jos yrityksillä olisi mahdollista kerätä myös puskuria, ehkä jopa palkita työntekijöitä hyvästä työstä.
Miten taataan myös pienille yrityksille sopiva hinnoittelu, ettei kaikki palvelu keskity vain suurille toimijoille? Jos yritysten määrä supistuu liikaa, suurilla tuottajilla alkaa olla liikaa sanavaltaa.

Mitä tapahtuu, jos palveluntuottajan muutosesitys on yli hyvinvointialueindeksin?

Miksi hinnanmuutosesitys pitää ylipäätään lukita mihinkään indeksiin tai %-määrään?
Koska hintojen muutoksesta päättää sääntökirjan mukaan viranhaltija (Lapin hyvinvointialue käsittelee esitetyt hinnanmuutosesitykset ja tekee niistä viranhaltijapäätöksen), miksi muutos ei perustu esim. muutosesityksiin tai muuhun markkinoilla realistisempaan arvoon? Eikö yrityksillä ole parempi ymmärrys yritysten kustannusrakenteista kuin viranhaltijoilla? Mihin tarvitaan viranhaltijapäätös, jos muutos on kaavamainen?

Mihin indeksiin perustuivat esimerkiksi vuoden 2025 hintojen alennukset avustustamisen palvelusetelissä?

(Lapin hyvinvointialue arvioi ja tarvittaessa vuosittain päättää hintakattojen arvot ja tekee päätöksistä johtuvien seteliarvojen muutokset.)
Jälleen, jos Lapha ei korota palvelun hintaa riittävästi edellisinä vuosina, miten varmistetaan riittävä hinnankorotus seuraavana vuonna?

(Palveluntuottajan tulee ilmoittaa asiakkailleen hyväksytystä hinnanmuutoksesta viimeistään kahta (2) kuukautta ennen uuden hinnan voimaantuloa.)
Koska viranomainen tiedottaa yrityksiä hinnanmuutoksista? Onko yrityksillä riittävästi aikaa valmistella tiedotetta asiasta?
Laphalla on tapana tiedottaa asioista sen verran myöhään, että yrityksissä ei ole riittävästi aikaa reagoida asioihin, kuten havaitaan tästä "anteliaasta" 6 päivän aikataulusta näiden sääntökirjojen kommentointiin (8 sääntökirjaa, reilusti asiaa, vain 4 työpäivää, joita ei ole voitu ennakoida työvuorosuunnittelussa, niin että yrityksissä olisi voitu resursoida aikaa näihin tutustumiseen).

Kohta 5.1
Palveluntuottajan on huolehdittava henkilöstönsä perehdyttämisestä, ammattitaidon säilymisestä ja kehittämisestä sekä riittävästä täydennyskoulutuksesta.

Miten hinnoittelulla varmistetaan yritysten mahdollisuudet ammattitaidon säilymiseen ja kehittämiseen sekä henkilöstön koulutukseen?
Miten tämä otetaan huomioon hinnoittelua valmistellessa ja hinnankorotuksista päätettäessä?
Järjestääkö Lapha palveluntuottajien henkilöstölle koulutuksia? Esim. TES:n mukaiset koulutuspäivät tai ensiapukoulutus on useimmille välttämättömiä, mutta sen järjestämisen kustannukset ovat hajautettuja. Laphalla on, suurena toimijana, paremmat mahdollisuudet järjestää koulutuksia kustannustehokkaasti, jolloin yritykset voivat näin valitessaan saada koulutukset kaikille järkevään hintaan.

Maininta Yleinen osa s. 12 "Yksityisen palveluntuottajan on oltava luotettava ja täytettävä vakavaraisuutta koskevat edellytykset, jotta se arvioidaan kykenevän huolehtimaan toiminnasta, sen jatkuvuudesta ja lakisääteisten velvollisuuksiensa täyttämisestä."

Toteuttaako hyvinvointialue palvelutuottajien vakavaraisuudesta huolehtimista hinta-tasoa alentamalla kuten nyt on tehty esim. henkilökohtaisen avun palvelun osalta.

Kuinka palvelunjärjestäjä LapHa varmistaa edellytykset palveluntuottajien laadukkaalle toiminnalle kun hintoja alennetaan vuosittain? On huomioitava, että mikäli palvelua koskevat hinnat eivät nouse edes elinkustannusindeksin verran ne tosiasiassa laskevat.