Sääntökirjassa mainitaan, että asiakkaan tulee perua tilattu käynti yli 24h palvelun toteutuksesta ja sopia uusi käynti sovitun tilalle. Voiko palvelun tuottaja laskuttaa käynnin, jos peruminen tapahtuu alle 24h?
Laskutus tehdään kirjausten perusteella ja kirjausten perusteella voidaan osoittaa toteutuneet tapahtumat sekä peruutukset. Palveluntuottaja kirjaa PSOP:iin vain palvelusetelin arvon ja viranhaltijapäätöksen mukaiset toteutuneet tunnit.
Eli mitä PSOP:iin kuuluu kirjata? Palveluntuottaja kirjaa vain toteutuneet tunnit, joten kuka kirjaa peruutukset?
Meille on tarjottu vissin jo kolmatta versiota hyvinvointialueen asiakaskohtaisesta tuntilistasta. Mikähän lienee oikea? Tavoite lienee, että päästäisiin paperiversioista sähköiseen kirjaukseen, mutta ottanee aikaa. Onko sähköiseen kirjauskäytäntöön tarkoitus siirtyä kokonaan ja milloin?
Nuo hinnat on laskettu kummasti:
Jos perus 27,00 €, Pitäisi olla:
Ilta +15 % = 31,05 € Yö +30 % = 35,10 € La + 25 % = 33,75 € Su on oikein 54,00 €
Laadukasta palvelua toivova 30. maaliskuuta 2025 kello 23.49.39
Nuo hinnat on muutenkin tosi alhaiset. Osa yrityksistä ei pysty noilla hinnoilla palvelua edes tuottamaan, vaikka laki vaatii hintojen olevat riittäviä että asiakas voi varmasti niillä palvelua ostaa. Tiedän esim. firman joka ei tuota palvelua muulloin kuin arkisin päivällä, koska se ei kannata muina aikoina.
Miten noilla hinnoilla voi palkata muita kuin harjoittelijoita? Eikö kokemus ole hyvä asia avustajalle? Vai onko tarkoitus, että yritysten on oltava valtavan kokoisia, jolloin persoonallisuus ja asiakaslähtöinen palvelu katoaa massatuotannon edessä? Pian ei ole enää paikallisia yrityksiä, vaan pelkkiä toiminimi-/yksinyrittäjiä tai ulkomaisten sijoittajien isoja toimijoita.
Vai eikö vammaisilla tai heidän palvelullaan ole väliä? Ihan sama kuka sitä tuottaa, kunhan siellä käy edes joku tekemässä vähän jotain?
Jos henkilökohtainen apu-palvelu ei toteudu tai viivästyy sen vuoksi, että asiakas ei ole ennalta sovitussa paikassa sovittuun aikaan, palvelun ei voida katsoa viivästyneen vaan palvelutapahtuma on käynnistynyt sovittuna alkamisaikana
Sivu 12-13: ”Yhteyshenkilö vastaa siitä, että työntekijä saa riittävän perehdytyksen asiakaskohtaisiin tehtäviin. Työtehtäviin perehdyttäminen tapahtuu asiakkaan kanssa.”
Tarkoittaako tämä että perehdytyksen aikana sekä yhteyshenkilö että työntekijä ovat asiakkaalla, ja molemmat voivat laskuttaa tämän ajan? Vai onko niin, että Lapin hyvinvointialueen omat työntekijät perehdyttävät ja perehtyvät Laphan maksamalla ajalla, mutta yritysten (joista iso osa toimii vain Laphan alueella, käytännössä pelkästään Laphan alihankkijoina) odotetaan maksavan kahden ihmisen palkka siten että vain yhdestä voi laskuttaa? Asetetaanko tässä yritykset ja niiden työntekijät eriarvoiseen asemaan hyvinvointialueen työntekijöiden kanssa? Eikö myös yritysten työntekijöillä ole oikeus laadukkaaseen perehdytykseen? Vai eikö Laphan työntekijöitä perehdytetä kunnolla?
Sääntökirjan sivu 14 Avustajana ei voi toimia avustettavan omainen (puoliso, vanhemmat), lähisukulainen (sisarukset, sisarusten lapset, isovanhemmat) tai läheinen (appivanhemmat, lasten puolisot). Palveluntuottaja ei voi tuottaa palvelua omaiselleen, lähisukulaiselle tai läheiselle.
Onko siis niin, että yritys ei voi tuottaa omistajan läheisille palvelua, vai tarkoitetaanko sitä, että avustaja ei voi olla avustettavan omainen/lähisukulainen/läheinen? Eli jos yrittäjällä on työntekijä, voiko tämä työntekijä avustaa myös yrittäjän omaista/lähisukulaista/läheistä? Vai onko näiden asiakkaiden asiakkuus rajattu täysin pois läheisensä firmasta, vaikka avustajana toimisi täysin tuntematon henkilö?
Kommentoi henkilökohtaisen avun palvelusetelisääntökirjan luonnosta
@LaphaSuunnittelija
24. maaliskuuta 2025 kello 10.08.15
Kommentoi henkilökohtaisen avun palvelusetelisääntökirjan luonnosta
Tuottajan oikeus laskuttaa alle 24h perutusta käynnistä
Tarja
24. maaliskuuta 2025 kello 18.57.36
Sääntökirjassa mainitaan, että asiakkaan tulee perua tilattu käynti yli 24h palvelun toteutuksesta ja sopia uusi käynti sovitun tilalle. Voiko palvelun tuottaja laskuttaa käynnin, jos peruminen tapahtuu alle 24h?
Epätietoinen
30. maaliskuuta 2025 kello 22.15.34
Laskutus tehdään kirjausten perusteella ja kirjausten perusteella voidaan osoittaa
toteutuneet tapahtumat sekä peruutukset. Palveluntuottaja kirjaa PSOP:iin vain
palvelusetelin arvon ja viranhaltijapäätöksen mukaiset toteutuneet tunnit.
Eli mitä PSOP:iin kuuluu kirjata? Palveluntuottaja kirjaa vain toteutuneet tunnit, joten kuka kirjaa peruutukset?
Tarkennuksia
Yleishyödyllinen
30. maaliskuuta 2025 kello 18.23.35
Meille on tarjottu vissin jo kolmatta versiota hyvinvointialueen asiakaskohtaisesta tuntilistasta. Mikähän lienee oikea?
Tavoite lienee, että päästäisiin paperiversioista sähköiseen kirjaukseen, mutta ottanee aikaa. Onko sähköiseen kirjauskäytäntöön tarkoitus siirtyä kokonaan ja milloin?
Nuo hinnat on laskettu kummasti:
Jos perus 27,00 €, Pitäisi olla:
Ilta +15 % = 31,05 €
Yö +30 % = 35,10 €
La + 25 % = 33,75 €
Su on oikein 54,00 €
Laadukasta palvelua toivova
30. maaliskuuta 2025 kello 23.49.39
Nuo hinnat on muutenkin tosi alhaiset.
Osa yrityksistä ei pysty noilla hinnoilla palvelua edes tuottamaan, vaikka laki vaatii hintojen olevat riittäviä että asiakas voi varmasti niillä palvelua ostaa. Tiedän esim. firman joka ei tuota palvelua muulloin kuin arkisin päivällä, koska se ei kannata muina aikoina.
Miten noilla hinnoilla voi palkata muita kuin harjoittelijoita? Eikö kokemus ole hyvä asia avustajalle?
Vai onko tarkoitus, että yritysten on oltava valtavan kokoisia, jolloin persoonallisuus ja asiakaslähtöinen palvelu katoaa massatuotannon edessä? Pian ei ole enää paikallisia yrityksiä, vaan pelkkiä toiminimi-/yksinyrittäjiä tai ulkomaisten sijoittajien isoja toimijoita.
Vai eikö vammaisilla tai heidän palvelullaan ole väliä? Ihan sama kuka sitä tuottaa, kunhan siellä käy edes joku tekemässä vähän jotain?
Mitä jos asiakas ei ole ajoissa paikalla?
Myöhästyjä
30. maaliskuuta 2025 kello 19.40.15
Jos henkilökohtainen apu-palvelu ei toteudu tai viivästyy sen vuoksi, että asiakas ei ole ennalta sovitussa paikassa sovittuun aikaan, palvelun ei voida katsoa viivästyneen vaan palvelutapahtuma on käynnistynyt sovittuna alkamisaikana
Onko tämä jäänyt nyt pois uudesta sääntökirjasta?
Perehdyttämisen kustannukset
Pohojosen emäntä
30. maaliskuuta 2025 kello 22.02.21
Sivu 12-13:
”Yhteyshenkilö vastaa siitä, että työntekijä saa riittävän perehdytyksen asiakaskohtaisiin tehtäviin. Työtehtäviin perehdyttäminen tapahtuu asiakkaan kanssa.”
Tarkoittaako tämä että perehdytyksen aikana sekä yhteyshenkilö että työntekijä ovat asiakkaalla, ja molemmat voivat laskuttaa tämän ajan?
Vai onko niin, että Lapin hyvinvointialueen omat työntekijät perehdyttävät ja perehtyvät Laphan maksamalla ajalla, mutta yritysten (joista iso osa toimii vain Laphan alueella, käytännössä pelkästään Laphan alihankkijoina) odotetaan maksavan kahden ihmisen palkka siten että vain yhdestä voi laskuttaa?
Asetetaanko tässä yritykset ja niiden työntekijät eriarvoiseen asemaan hyvinvointialueen työntekijöiden kanssa? Eikö myös yritysten työntekijöillä ole oikeus laadukkaaseen perehdytykseen? Vai eikö Laphan työntekijöitä perehdytetä kunnolla?
Palvelua läheiselle
Entä jos luotan juuri läheisen firmaan?
30. maaliskuuta 2025 kello 22.10.50
Sääntökirjan sivu 14
Avustajana ei voi toimia avustettavan omainen (puoliso, vanhemmat), lähisukulainen (sisarukset, sisarusten lapset, isovanhemmat) tai läheinen (appivanhemmat, lasten puolisot). Palveluntuottaja ei voi tuottaa palvelua omaiselleen, lähisukulaiselle tai läheiselle.
Onko siis niin, että yritys ei voi tuottaa omistajan läheisille palvelua, vai tarkoitetaanko sitä, että avustaja ei voi olla avustettavan omainen/lähisukulainen/läheinen?
Eli jos yrittäjällä on työntekijä, voiko tämä työntekijä avustaa myös yrittäjän omaista/lähisukulaista/läheistä?
Vai onko näiden asiakkaiden asiakkuus rajattu täysin pois läheisensä firmasta, vaikka avustajana toimisi täysin tuntematon henkilö?