Kommentoi Lapin hyvinvointialueen kotihoidon palvelusetelisääntökirjan luonnosta 30.3.2025 mennessä.

Kommentoi kotihoidon palvelusetelisääntökirjan luonnosta

Sääntökirjan mukaan asiakkaan palvelujen tarve tulee arvioida puolen vuoden välein. Palveluntuottaja toimittaa palveluohjaajalle asiakkaan RAI-arvioinnin ja hoitotyön yhteenvedon puolen vuoden välein. Olisiko riittävä, jos palvelujen tarve arvioitaisiin asiakkaan, mahdollisesti omaisten, palveluntuottajan ja Laphan palveluohjaajan kesken 1 x vuodessa ja tarvittaessa? Tuo palveluntuottajan tekemä hoitotyön yhteenveto ja RAI antavat hyvää tietoa ja sen mukaan voisi sopia palvelutarpeen arvioinnin, jos vaikuttaa aiheelliselta.

Luonnoksessa lukee, että palveluntuottajalta edellytetään asiakkaan palveluun ja hoitoon liittyvien tietojen kirjaamista asiakastietojärjestelmään. Nyt voimassa olevassa sääntökirjassa palveluntuottajan on mahdollista käyttää hyvinvointialueella käytössä olevaa potilastietojärjestelmää ja osalta palveluntuottajista tämä on jopa edellytetty.
Voisiko sääntökirjaan hieman tarkentaa, että käyttävätkö palveluntuottajat vain omia asiakastietojärjestelmiään vai hva:lla käytössä olevaa järjestelmää?

Jos palveluntuottajat käyttäisivät ainakin jossain määrin hyvinvointialueen järjestelmää, voisi hoitotyön yhteenvedot ja RAI mittaritiedot kirjata suoraan järjestelmään eikä tarvisi toimittaa paperisia versioita, mitkä palveluohjaaja liittäisi sitten ilmeisesti asiakkaan tietoihin hva:n järjestelmään.

Matkat pitää korvata myös yli 50 km ylittävältä osalta. Vai halutaanko tällä rajata sitä, missä palvelusetelin kotihoitoon saa.

Luonnoksessa käytettävät termit ovat pitkälti terveydenhuollon järjestelmissä olevia. Asiakkaalle laaditaan sosiaalihuollossa asiakassuunnitelma ja sosiaalihuollon palvelupäätös. Asiakassuunnitelma on laaja kokonaisuus ja yksittäisen palvelun toteuttamiseksi voidaan laatia lisäksi sosiaalipalvelun toteuttamissuunnitelma. Tässä tapauksessa kotihoidon toteuttamissuunnitelma. Voisiko luonnosta tarkentaa niin, että olisi selkeämmin esitetty, puhutaanko tässä laajasta, asiakkaan kaikki palvelut kokoavasta sosiaalihuollon asiakassuunnitelmasta (joka laaditaan hyvinvointialueen palveluohjauksen toimesta) vai onko kyse palvelun toteuttamissuunnitelmasta, jossa on tarkemmin kotihoidon tavoitteet ja sovitut asiat?

Mielestäni palvelukohtaiseen sääntökirjaan ei voi kirjata näin yleisellä tasolla "arviointi tehdään yhdessä sovittujen tahojen kanssa, mistä hyvinvointialue ohjeistaa tarkemmin". Tässähän voisi viitata kohtaanJotta palveluntuottajien kohtelu ja vaatimukset ovat yhdenmukaiset ja asiakas saa tarvitsemansa palvelun ja palveluntarve arvioidaan asianmukaisesti, sääntökirjassa tulee määritellä se kuka minimissään palvelutarpeen arviointiin osallistuu. Koska kyseessä on sosiaalihuoltolain mukaista "vallan käyttöä", ei palveluntuottaja voi palvelunarviointia ylipäätään tehdä vaan siitä vastaa palveluiden järjestäjän edustaja. Toki palvelutarpeen arvioinnista oli tarkentava kohta myöhemmässä osassa sääntökirjaa.

" Asiakas voi saada tilapäisen kotihoidon palvelusetelin niissä tapauksissa...",
kommentti: miten tämän palvelusetelin arvo määritellään, vai onko ajateltu jokin vakioarvo

"Omavastuulaskutus tapahtuu käynnin todellisen keston mukaan. Poikkeuksena ovat
alle 15 minuuttia kestäväksi suunnitellut käynnit, jotka palveluntuottaja voi pyöristää
15 minuuttiin."
Kommentti: usein on tarve suunnitella lyhyempiäkin käyntejä kuin 15 min, esim. palvelutalossa tapahtuvat päivässä useaan kertaan tapahtuvat lyhyet lääkkeenantokäynnit, (esim. Parkinson-lääke), käynnin kestoksi ei ole tarve suunnitella kuin 5 min. , samoin on palvelutalon sisällä tapahtuvat saattamiskäynnit esim. ruokailuihin, olisi kohtuutonta jos kaikki tällaiset käynnit pyöristettäisiin 15 min. käynneiksi, näin toimien asiakkaan päivittäin palveluajan määrä tulisi moninkertaistumaan

Sivulla 5.: 3.2 Asiakassuunnitelma
"Yhteisellä arviokäynnillä arvioidaan palvelun tarve käyttämällä RAI-arviointia ja tarvittavia muita mittareita" eli tarkoittaako tämä, että palveluntuottaja on tehnyt RAI-arvioinnin valmiiksi käynnille? Meillä palveluohjauksesta tuli tämmöinen viesti:
"Nykyisen käytännön mukaan Rai on tehtävä palveluohjauksen toimesta, kun on kyse asiakkaasta, joka hakee ympärivuorokautista hoitopaikkaa tai kun on kyse palveluitten lisäyksestä." Eli tämä pitäisi tarkentaa, että kuka sen tekee vai tehdäänkö käynnillä?

"Mikäli palveluntuottaja havaitsee asiakkaan tilanteessa muutoksen (eli joko voinnin huononeminen tai toimintakyvyn parantuminen) ja on siitä yhteydessä palvelusetelin myöntäjään": Eli keneen ollaan yhteydessä? Ohjeistuksen pitäisi olla selkämpi, jotta kenellekään (myöskään Laphan työntekijälle) ei ole epäselvää keneen otetaan yhteyttä?

"Palveluntuottajalla tulee olla nimettynä yksikön lääkehoidosta vastaava lääkäri". Kuka lääkärin nimeää? Onko lääkäri Laphan lääkäri? Kustannukset?

"Jos myönnetty tuntimäärä ylittyy, palveluntuottajan tulee ottaa välittömästi yhteys palvelusetelin myöntäneeseen palveluohjaajaan tai ylityksiä ei hyväksytä maksuun"
Missä ajassa Laphan pitää tähän reagoida? Mitä tapahtuu tästä yhteydenotosta asiakkaan näkökulmasta? Entä palveluntuottajan näkökulmasta? Lähinnä jos kyseessä on asiakkaan toimintakyvyn heikentyminen ja asiakas tarvitsee lisää palvelua selvitäkseen päivittäisistä toiminnoista.

Useita linkkejä, jotka eivät toimi.
Esin THL (3.3.2), viranomaisnormit (5.1), Ooas lääkehoitos. (5.1) ilm. virheellinen linkki, koska s. 10 sama linkki aukeaa.
Linkkien päivitystä olikin joissakin kohdin aiottu täsmentää myöhemmin.

Matkojen korvaamisen raja on hyvä olla olemassa, se kannustaa käyntien järjestelyyn suunnitelmallisesti.
Tavoitteena lienee myös saada lisää palvelutuottajia kattamaan "katvepaikkoja".
Jos ylittävän matkaosuuden korvaisikin asiakas , miten tämä huomioitaisiin ? Omavastuuosuudessa ? Vai meneekö palveluntuottajan verotukseen ylimenevöltä osin matkakuluna?