Kommentoi luonnosta! Mitä hyvää tai mitä parannettavaa? Onko erityisiä näkökulmia, jotka tulisi mielestäsi huomioida? Kerro mielipiteesi.

Kantajankadulle on suunniteltu pieni pätkä pyörätietä punaisesta asfaltista. Tämä on hyvä, mutta punaista väriä pitäisi jatkaa pidemmälle. Väri osoittaa selvästi, mikä väylä on pyörille ja mikä jalankulkijoille. Punaista osuutta ei kannata katkaista kesken kaiken.

Lasihytti-kadun rinteessä pyöräily olisi turvallisempi erottaa autoliikenteestä.

Varsinkin talvisin lumiolosuhteiden ja sulamisvesien/jäätymisen myötä ajo-olosuhteiden heikentyessä rinne alas Hyttimestarintieltä on jo nykyisellään aika hankala (tähän vaikuttaa myös Kauklahdenväylältä kantautuvan suolauksen vaikutus lumipintaan)
Tuntuisi varmemmalta mahdollistaa pyöräily-yhteys eroteltuna autoista tällä osuudella (sehän on jatkossakin tärkeä pyöräilyn yhteys joen pohjoisreunan talvikunnossapidetylle reitille).

Sillan kohdalla ja sen jälkeen joen pohjoispuolella yhdistetyt ajoradat lienee ok.
Tällä osuudella, n. suunnitelman metrien 150..270 välillä, kadulla on kuitenkin jopa neljä suojatietä, eli suojateitä vain reilun kolmenkymmenen metrin välein.
Olisikohan liikenteen rahoittamiseksi mahdollista käyttää tässä esimerkiksi kiveyspintaa ja/tai korotettua osuutta ainakin sillan/"jokipuiston" kohdalla, eli n. metreillä 170...230, ja signaloida siirtymistä katualueelta vähän asumispainotteisempaan ympäristöön? (kuten pääosassa kortteleiden likeisiä pikkukatuja tapahtuu vähän erilaisen suunnitteluratkaisun vuoksi)

Myös Tamara Bruunin kadun risteyksessä voisi olla tällainen kivetty/korotettu osuus, luomassa vähän aukioimaisempaa vaikutelmaa liikkujille? (Paavo ja Tamara Bruunin katujen päissähän tällaiset aukiomaiset kääntöpaikat jo on)

Millainen tulee olemaan Lasilaiturin (ilmeisesti osin katettujen?) pyöräpaikkojen talvikunnossapitomahdollisuus? Portaat alas Hansaporttiin luultavasti ovat kattamattomat, ja talvella siis pois käytöstä?

Talvikunnossapidon ratkaiseminen voi olla tässä hankalaa, mutta onhan sentään muualla asemaympäristössä (kenties liityntäpysäköintihallissa, sekä radan pohjoispuolella asemaympäristössä) kuitenkin tarkoitus toteuttaa joitakin katettuja pyöräpaikkoja, jotka säilyvät käytettävinä myös talvella?

Hyttimestarintien pyöräilyratkaisut näyttävät hyviltä! Erityiskiitos myös kadun parkkiruutujen kohtienkin maisemoinnista istutuksin, kadun pohjoislaitahan on luultavasti oikein mukava ja lämmin seinämä, ja on hyvä että reitti näin tuntuu vihreältä kauttaaltaan.

Baana tosin on vähän alimitoitettu - varsinkin kesäaikaan reitti kyllä voi olla ruuhkainenkin myös harrastuspyöräilijöiden ollessa liikkeellä ja päätyessä tähän Espoon keskuksen suunnasta, joten jos mahdollista, ei täysi baanamitoitus varmaankaan hukkaan menisi...

Rata- ja varikkoratkaisun valitettavasti viivästyessä on ilmeisesti vähän epäselvää mikä tarkalleen on kaupunkiradan laiturien ratkaisu (raiteet 3 ja 4, mahdollinen 5?).

Onko kuitenkin tarkoitus, että Hansaportin 'punaisen' pyörätien kohdalta radan suuntaiseksi haarautuva jalkakäytävä muuttuu tuossa kohdin, levetessään arviolta 5 metriseksi, yhdistetyksi jk+pp:ksi? Pitäisikö sen olla siinä tapauksessa leveämpikin?

Nyt suunnitelmassa näkyvä pyörätie koilliseen, terminaali-/laiturialueen eteläpuolitse, on hyvä reitti koilliseen liikkumiseen, mutta siltä ei liene järkevää kulkea junalaitureillle bussiterminaalin poikki, vaan olisi hyvä päästä pyöräillenkin Lasiportilta radan kylkeen, kuten kävellen.

Laskeutuminen Kauklahdenväylältä (+8,5) Lasiruukinranta-raitille (+4,3) on aika 'vetävä' sadan metrin matka - pitäisiköhän sillan pohjoispäähän varata pientä levikettä tuohon T-risteyksen kohdalle, jotta puistoon mahdollisesti vauhdilla tulevat kaksipyöräiset (skuutit ja polkupyörät yms.) eivät ajaudu törmäyksiin raitin liikenteen kanssa?

Puistosuunnitelmassa on jokunen katselutasanteen paikka jokivarressa
- nämä ovat mielestäni tärkeä lisä, luonnonvaraisena säilyvä jokiranta on ilman niitä varsinkin kesäisin vähän vaikeasti havaittava (sillat tietysti tätä hieman paikkaavat).

Saadaanko näistä jossakin vaiheessa tarkempia suunnitelmia nähtäväksi? Nyt ainakin näyttävät olevan kovin pieniä, olisiko pidemmälle ulottuva laiturimainen koroke ratkaisuna, sellainen tarjoaisi näkymiä, mutta ei vaatisi kovin raskaita rakenteita rantatörmään?

Tasanteita olisi hyvä saada pari myös sulkeutuvimmalle/luonnontilaisimmalle Lasiruukinranta-osuudelle puistoa (Kauklahdenväylältä Hyttisillalle), esimerkiksi uuden Lasihytinpolun varrelle joen mutkakohtiin joista näkymiä aukeaa kiinnostavasti.

Leikkipaikkaa suunnitellessa tulisi ottaa huomioon nykyiset kuumat ja aurinkoiset kesät. Kauklahden alueella olevat leikkipaikat (Valkamanpuiston leikkipaikka ("laivapuisto"), Puuhkalakinpuiston leikkipaikka, Kylätalo Palttinan asukaspuisto, Vantinlaakson leikkipaikka) ovat kaikki aurinkoisia, varjottomia ja kuumia hiekka-aavikoita. Päiväkotienkaan pihoissa (esim. Lasinpuhaltajan päiväkoti) ei ole varjopaikkoja. Uudet leikkipaikat tulisi suunnitella siten, että ne olisivat kesällä varjoisempia, ja pintamateriaalina tulisi olla muutakin kuin hiekkaa.

Kiitos mahdollisuudesta kommentoida katu- ja puistosuunnitelmaa. Suunnittelutapa, jossa baanoja kehitetään yksittäinen alue kerrallaan nostaa esiin jälleen ongelmat laajemman verkon kannalta, kun ratkaisuista tulee väistämättä jossain määrin pirstaleisia ja toteutukseltaan kerrostuneita.

Pyytäisin selventämään selostusta pyöräliikenteen pääverkkoon liittyvien kuvausten osalta, sillä se ei nykyisellään kuvaa, miten alueen tieverkko on tarkoitus liittää osaksi Espoon baanaverkkoa. Baanayhteydet ovat yleisesti luonteeltaan seudullisia ja jatkamiseen Kirkkonummen suuntaan tulisi tältä kannalta kiinnittää jo varhaisessa vaiheessa huomiota.

Punaista asfalttia tulisi käyttää baanareiteillä koko matkalla, jotta niiden erottaminen muusta liikenneverkosta olisi helpompaa käyttäjälle. Rantaradanbaanan linjaus on kulkenut aiemmin Vantinportin kautta Hyttimestarintielle. Mikäli näin on edelleen tarkoitus, olisi liittymässä olevaa liikenneympyrää ja Vantinportin suuntaan jatkuvaa pyöräväylää hyvä selkeyttää yksisuuntaistamalla kapeat osuudet Vantinportin ja Hyttimestarintien molemmin puolin. Espoonväylän liityntä Hyttimestarintieltä ei myös nykyisellään ole merkittävältä seudulliselta yhteydeltä odotettavaa tasoa esimerkiksi kaarresäteiden ja liittymäratkaisuiden

jk + pp -väylien vaaranpaikat, eli risteykset autojen kanssa, tulee mahdollisuuksien mukaan toteuttaa korotettuina, millä voidaan ohjata autoilijoita etenkin jalankulun kannalta turvallisempaan liikennekäyttäytymiseen. Reunakivet tulee kaikissa tapauksissa toteuttaa upotettuina Espoon uusinta tyyppipiirustusta noudattaen.

Muusta Hyttimestarintien varresta poiketen tässä kohdin on huomattavan suuri etäisyys osoitetun rakennuspaikan ja tontin välillä. Tuo sinänsä on kaavoitusasia, mutta tarvitseeko jalkakäytävänkin olla tässä vielä loitonnettu tontinrajasta viherkaistalla? (tultaessa koillisen suunnasta; toinen puolihan on suunnilleen nykyisellään, tosin sielläkin olisi voinut lähinnä 'tyhjää tilaa täyttävän' nurmikaistaleen aikaanaan jättää pois.

Sijainti on suhteellisen vilkas, koska sen kautta kuljetaan supermarketille myös Hyttimestarintien poikki - olisi hyvä laajentaa suojatie kiinni tontinrajaan ja väljentää jalkakäytävää - tämä tukisi myös kaavan mahdollistamaa liiketilatoimintaa kulman rakennuksessa (ainakaan asuntokäyttöön maantason tilat tässä eivät soveltune).

Hei!
Tosi hienoa että aluetta kehitetään ja että mukaan tulee myös uusia pistons ja kävelyreittejä. Mutta toivoisin, että suunnitelmassa otettaisiin enemmän huomioon alueen historia – vanhoista teollisuusrakennuksista voisi ehkä säilyttää jotain osia muistona menneestä, tai hyödyntää niitä jotenkin luovasti uudessa kokonaisuudessa.

Lisäksi olisi kiva nähdä enemmän liikuntaan ja hyvinvointiin liittyviä ratkaisuja, kuten ulkokuntosaleja tai kunnollisia pyöräteitä, jotka oikeasti tukevat turvallista ja sujuvaa pyöräilyä.

Tällä hetkellä suunnitelma näyttää aika varovaiselta ja vähän tylsältä – mun mielestä nyt olisi hyvä hetki ajatella vähän laatikon ulkopuolelta ja uskaltaa tehdä tästä alueesta jotain oikeasti erottuvaa ja kiinnostavaa!

Jokivarren viheralue näyttää alustavissa suunnitelmissa hyvältä ja luonnonmukaisilta. Lasten leikkipuistossa sekä mahdollisissa hengailupuistoissa on mielestäni tärkeä ottaa huomioon että niissä on tarpeeksi myös varjoa. Myös alueelle olisi hyvä pohtia mahdollisuutta ulkokuntosalille.
Myös K Supermarket Lasihytin edessä olevan liikenneympyrän vieressä oleva suojatie on pitkään toivottu ja tarpeellinen lisä alueen asukkaille. Tämä näytti suunnitelmassa toteutuvan hyvin.

Tulevien asuinrakennusten suunnittelussa on mielestäni tärkeä ottaa huomioon miten ne sulautuvat ympäristöön. Liian korkeat rakennukset tekevät alueesta karun näköisen ja todella ahtaan näköisen alueen. Niin kävi esimerkiksi Vermonniityn alueella, jossa maisemat peittävät todella valtavat kerrostalot. Tämä toi myös alueille paljon kaikua. Pahimmillaan alue voi näyttäytyä karulta, kun ympäristö peittyy rakennuksiin ja viheralueet jäävät vain pieniksi pientareiksi sinnetänne.

Pidän Lasihytin asemakaavaa yleisesti ottaen hyvänä ja näen sen vievän aluetta myönteiseen suuntaan. Erityisen positiivista on, että liikenneympyrään on suunnitteilla suojatie, joka parantaa turvallisuutta ja helpottaa kulkua Etelä-Kurttilasta K-Supermarketille. Tällä hetkellä jalankulkijat ylittävät liikenneympyrän riskialttiisti, joten suojatie on merkittävä ja tarpeellinen parannus.

Olen myös iloinen siitä, että kaavassa on huomioitu puuston ja viheralueiden säilyttäminen. Pidän siitä, miten puita ollaan lisäämässä myös lasihytin tien ympärille ja kaistojen väliin. Kurttilan alueen luonteeseen kuuluu puistomainen ja luonnonläheinen ympäristö, joka on ehdottomasti säilyttämisen arvoinen. Toivon, että myös asemakaavan toteutusvaiheessa puuston ja viheralueiden säilyttäminen huomioidaan mahdollisimman hyvin. Kurttilan tulisi jatkossakin kehittyä luonnonläheisenä, laadukkaasti rakennettuna asuinalueena, jossa asukkaiden hyvinvointi ja viihtyvyys asetetaan etusijalle. Pidän myös Espoonjoen ympärille suunnitellusta rantaraitista. Näen, että alueesta on todellakin mahdollista tehdä Kurttilan vetovoimainen helmi, "Espoonjoen rantaraitti", jossa on miellyttävää kulkea, ulkoilla ja viipyä.

Huolestuttavana suunnitelmissa näen kuitenkin sen, kuinka tiiviisti alueelle ollaan kaavan myötä rakentamassa uutta asutusta. Kurttilan ilmeeseen on perinteisesti kuulunut maltillinen ja matala rakentaminen, joka on luonut alueelle viihtyisyyttä ja tilan tuntua. Tämä on ollut merkittävä vetovoimatekijä etenkin verrattuna Itä-Espoon tiiviisti rakennettuihin alueisiin, joilta moni on muuttanut Länsi-Espooseen – erityisesti Kurttilan ja Saunalahden kaltaisille alueille – juuri tilan, rauhan ja laadukkaamman asumisympäristön perässä. Siksi on kriittistä, että Espoo asemakaavamuutosten yhteydessä painottaa laadukasta ja väljästi toteutettua rakentamista määrän sijaan. Mikäli rakentaminen menee liian tiiviiksi, vaarana on, että juuri ne piirteet, jotka tekevät Kurttilasta houkuttelevan, heikentyvät tai katoavat kokonaan.

Toivon, että uusien rakennusten osalta vältetään korkeita kerrostaloja, jotka eivät sovi Kurttilan alueen ilmeeseen. On myös tärkeää, että asuntojen väliin jää riittävästi viheralueita ja luonnonmukaista tilaa, jotta alueen viihtyvyys säilyy. Tämä tukisi myös meluhaittojen ennaltaehkäisyä ja olisi linjassa Espoon allekirjoittaman luontofoorumin julkilausuman kanssa
Erityisesti kaavan joen eteläpuolinen osa herättää kysymyksiä: onko suunniteltu rakennustiheys siellä todella tarpeellinen? Voisiko aluetta kehittää väljemmäksi ja esteettisesti miellyttävämmäksi? Esimerkiksi voitaisiinko vielä osa alueelle kaavailluista taloista osoittaa asukaspuistoiksi tai muiksi viihtyisyyttä lisääviksi virkistysalueiksi.

Toivonkin, että Espoo tarkastelee suunnitelmissa ja etenkin toteutusvaiheessa sitä, miten rakentamisessa voitaisiin painottaa laatua, väljyyttä ja luonnonläheisyyttä. Näin Kurttila säilyy tulevaisuudessakin korkealaatuisena ja haluttuna asuinalueena.

Ihan C-alueen ytimessä, Hyttipojankujaan yhdistyvä Hyttipojansilta näyttää olevan jäämässä toteutumatta?

Tämä yhteys on tulevaisuuden kannalta merkittävä, se sitoo uuden alikulun kautta Kauppamäen ja Vantinkulman C-alueet (jälkimmäinen nyt valmisteilla uudessa yleiskaavassa) yhteen, eli toimii kävelyn (ja pyöräilyn) linkkinä Sierakiventien suuntaan.

Mielestäni silta tulisi toeuttaa jo nyt, ja pyrkiä samalla varmistamaan että Hyttipojankuja toteutuu sellaisena, että se toimii hyvin tulevaisuuden yhteysreittinä Vantinkulman keskusalueelle.

Kauklahden omaleimainen kylämäinen ympäristö tulisi ottaa suunnittelussa huomioon: ei korkeita kerrostaloja ja mahdollisimman tiivistä rakentamista vaan väljyyttä, luonnonläheisyyttä ja mahdollisuuksien mukaan historiallisia kerrostumia säilyttäen.

Jokivarren luonnon säilymisen ja ennallistamisen pitäisi olla kaavassa etusijalla. Annnetaan luonnolle tarpeeksi tilaa. Katselutasanteiden määrässä maltti on valttia ja valosaasteen minimointi on esim. lepakoille elintärkeä asia. Siltojen valaisussa tämä asia tulisi erityiseti huomioida. Valaistavia taideteoksia tulisi myös välttää. Erityisesti ylöspäin suuntautuvat valot häiritsevät lintuja. Jokirantaa varjostavat puut ja pensaat myös viilentävät helteillä vettä ja ehkäisevät haihtumista, mikä on olennainen asia kaloille. Rannan kauttaltaan tiivis kasvusto voisi myös ehkäistä joen roskaamista kun ihmiset pysyisivät kauempana jokirannasta. Lasihytinpolun toteuttaminen kapeampana valaisemattomana luontopolkuna jättäisi myös lisätilaa luonnolle. Tämä mahdollistaisi myös sen, että puut saisivat rauhassa kasvaa lähempänä polkua ja tästä tulisi silloin rauhallinen ja varjoisa kävelyreitti sitä arvostaville.

Leikkipuiston vesiteema vaikuttaa mielenkiintoiselta. Toivoisin kuitenkin lisää ikivihreää ja varjostavaa kasvillisuutta myös puisto-alueelle. Tehdään edes tästä leikkipuistosta vihreä keidas, jossa lapset ja aikuiset viihtyvät myös kesähelteellä. Leikkialueella pehmentävänä materiaalina voisi käyttää haketta tai sahanpurua muovipohjaisten materiaalien tai pelkän hiekan sijaan. Maapuut ja erikokoiset kiipeilykivet olisivat myös kiva lisä puistoon. Olisi hyvä kun lapset voisivat näin saada myös leikkipuistossa luontokosketusta.

Kävelyteiden varsille toivoisin kauttaaltaan tiheämpää puustoa ja myös ikivihreää puustoa. Unohdetaan myös tylsät hoidettavat nurmialueet ja suositaan niittyjä. Isoja, paahteisia kivettyjä pintoja tulisi myös välttää suunnittelussa. Puistonpenkit olisi myös hyvä sijoittaa siten, että vieressä olisi aina varjostavia puita.

Suunnitelmissa on hienosti paneuduttu asioihin, jotka tekevät ympäristöstä viihtyisän meille kuntalaisille. Hiukan enemmän toivoisimme malttia siihen, että viheralueita ei rakennettaisi puistomaiseksi kaikkialla. Annetaan pensaiden ja niittyjen kasvaa luontaisesti ja jätetään turhat ja hoitoa vaativat nurmialueet pois. Kun nurmialueita hoidetaan lannoitteilla ja rakennetaan käyttäen esilannoitettua multaa, jossa on lisättyä fosforia varmistetaan hulevesien korkea fosforipitoisuus, joka päätyy jokeen ja sitäkautta mereen. Jokivarressa tulisi säästää kaikki puut, jotka varjostavat jokea ja toimivat eläinten, lintujen , lepakoiden tai hyönteisten suojina ja pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta. Kapeat polkuväylät toimivat hyvin kulkuväylinä ilman että niitä on tarpeen sen enempää rakentaa. Myös valaisua ja meluesteitä tulee rakentaa hyvin harkiten näille reiteille. Slevin hallista voisi myös saada oivan yleisen kuntalaisten talon, eli viihtyisän paikan kaikille, mikäli sitä ei ole tarpeen purkaa kokonaan. Muutenkin toivomme, että puita ja muuta luontoa säästetään siellä missä mahdollista. Hyvää suunnitelmassa on riittävät pyörätiet, jotka toivottavasti ohjaavat pyöräilijät pois muilta poluilta. Hyttimestarintien rakentamista kaksikaistaiseksi pitäisi mielestämme vielä harkita.

Vastauskooste on lisätty liitteisiin.