Kommentoi Lapin yrittäjyysstrategian 2030+ luonnosta

Kyllä vaikka aina voisi yksinkertaistaa

Pääpiirteittäin on huomioitu hyvin. Yrittäjille voisi ohjatusti antaa vielä enemmän vapaan sanan mahdollisuuksia pureutua yksityiskohtaisemmin omiin kasvumahdollisuuksiinsa, mitkä niiden haasteina ja vaikutuksina on.

15 sivua ympäripyöreetä höttöä ilman konkretiaa. No eipähän voi ainakaan epäonnistua kun ei ole juuri mitään konkreettisia tavoitteita.

Haasteista puuttuu viranomaistahojen ja valtion asettamat esteet, tukiviidakon monimuotoisuus, tuen saannin esteet (et voi esimerkiksi saada avustuksia, ellet jää saman tien täysipäiväisesti yrittäjäksi), säännösten nopea muutostahti, liian suuret veropaineet. Luvataan paljon, mutta jään kaipaamaan konkretiaa, esim. että tehdään ensimmäisen työntekijän palkkaamisesta houkuttelevaa ja helppoa. Mutta miten? Kuka rahoittaa esim. inframuutokset,

Lavea, tulevaisuuden visioon tarvitsisi rohkeita ajatuksia

Strategiassa on huomioitu Lapin erityispiirteet, kuten pitkät välimatkat, pohjoiset olosuhteet, monipuolinen elinkeinorakenne ja kansainväliset rajat. Se tunnistaa myös osaavan työvoiman saatavuuden, asumisratkaisujen ja toimitilojen puutteet sekä saavutettavuuden ja liikenneyhteyksien kehittämisen tarpeet. Lisäksi strategia korostaa Lapin vahvoja toimialoja, kuten teollisuus ja matkailu, ja niiden potentiaalia yrittäjyyden edistämisessä.

Sisällöt ovat kattavia, mutta erityisesti johdantotekstissä lauserakenteet tekevät strategiasta raskaslukuisen ja sitä kautta sen sisäistäminen huonontuu ja heikkenee. Useamman kappaleen kohdalla joutuu pysähtymään ja palaamaan, että mitähän tässä tarkoitettiin. Toivoisin vielä tekstin hiontaa ja selkeyttämistä.

Vaikka sisällöt ovat kattavia, niin strategia on myös melko laaja, joten voisiko pohtia vielä lisää priorisointia, joka lisäisi itsessään selkeyttä ja kykyä sitoutua strategian toimeenpanoon.

Konkretia

Mahdollisuus hyödyntää entistä vaikuttavammin EU-hankkeita ja niiden kautta saatavaa vipuvoimaa innovaatioihin ja kasvuun.

Yritysneuvontapalvelut kohdistetaan tällä hetkellä pitkälle uusien ja aloittavien yrittäjien varaan. Yritysneuvontaa ja tukipalveluita pitäisi saada tuotua lähemmän yrittäjien arkea. Tätä työtä tehdään työllisyysalueella yrityskäyntien muodossa lähinnä palvelutarvearvion osalta. Tulisi huomioida, että moni toimivan yrityksen yrittäjä saattaa kaivata henkilökohtaista sparrausta ja ehkä vaikka vain tilannekatsausta omasta tekemisestään sekä ulkopuolisen näkemys ja vahvistus siitä että asioita tehdään oikein. Kasvattamaan itsevarmuutta ja luottamusta viranomaiseen. Toisin sanoen, yrittäjiä tulisi kannustaa jopa säännöllisesti yritysneuvojan puheille keskustelemaan ajankohtaisista aiheista kuten kasvusta, taantumista, investoinneista, tulevaisuudesta, työvoimasta ja mistä ikinä haluaakaan keskustella.

En nähnyt Kemi-Tornion lentokentän aktivointia teksteissä tavoitteena jolla ratkaistaan mm. Lapin matkailuliikenteen ongelmia.

Tiedottamisen saavuttamisen ongelma on korostunut. Yritysneuvonnan osalta voisi olla laadunvalvontaa.

Yleisesti nojataan vahvasti TKI-toiminnan kehittämiseen, mutta ohjaavat tekijät konkreettisille toimenpiteidelle vaatisi pidempiaikaista visiota.

Strategia on kattava, mutta joitakin asioita voisi vielä tarkentaa:
Yrittäjien jaksaminen ja hyvinvointi: Vaikka strategia mainitsee yrittäjien osaamisen kehittämisen, voisi olla hyödyllistä painottaa enemmän yrittäjien jaksamista ja hyvinvointia tukevia palveluja.
Kansainvälistymisen tukeminen: Kansainvälistymisen osalta voisi olla hyödyllistä lisätä konkreettisia toimenpiteitä ja tukimuotoja, jotka auttavat pieniä ja keskisuuria yrityksiä kansainvälistymään.
Teknologian hyödyntäminen: Strategia voisi painottaa enemmän digitaalisten ratkaisujen ja teknologian hyödyntämistä yritysten kehittämisessä ja kasvussa.

Investoinneista yrittäjyysstrategia ei puhu juurikaan, vaikka toimintaympäristön kehittämisestä ja päätöksenteosta puhutaankin, jotka oleellisia osia investointien toteutumiseen. Pitäisikö strategian houkutella vielä vahvemmin muualta tulevien investointien tekemistä Lapissa ja sitä kautta yritysten kotiutumista Lappiin?

Toinen asia, joka puuttuu, on yritysten ja yrittäjien huoltovarmuus/resilienssikyvykkyys, ja miten sitä ylläpidetään. Startegia mainitsee yrittäjien hyvinvoinnin, mutta miten yrityksiä ja yrittäjiä tuetaan varautumaan "pahaan päivään"?

Hyvä tiivistelmä tästä sittem suurelle yleisölle?

Visio on mielestäni erittäin hyvä. Vision toteuttaminen on varmasti erittäin haastavaa, sillä yksi suurimmista esteistä omalla alueellani on asuntopula, joka vaikuttaa kaikkeen.
Asuntopulakeskusteluissa on unohdettu mielestäni yksi erittäin tärkeä seikka, joka on noussut paikallisten keskuudessa hiljaisesti esiin. Yrittäjäperheiden lapset kasvavat ja haluavat aloittaa omaa elämää ja itsenäistyä. Tätä varten tarvittaisiin asunto, johon voisi muuttaa esimerkiksi puolison kanssa. Toiveena asunto on tietysti saada läheltä sitä omaa tukiverkostoa ja perhettä. Jos aikuisiksi kasvaneilla lapsilla olisi mahdollista aloittaa oma, itsenäinen elämä kotikunnassaan lähellä omaa lapsuuden ympäristöä ja perhettä, antaisi se myös luontaista jatkumoa yritysten sukupolvenvaihdoksille ja toiminnan laajentamiselle.
Tunnen monia yrittäjiä, jotka harmittelevat sitä, etteivät omat lapset jää paikkakunnalle jatkamaan mahdollisesti jo isovanhempien aloittamaa yritystoimintaa. Syynä tähän on asuntopula, kun lapsilla ei ole paikkaa mihin asettua. Ei kaikilla ole valmiina suvun tarjoamaa tonttia ja mahdollisuutta pankkilainaan ja oman talon rakentamiseen. Itsenäistymiseen kuuluu kuitenkin myös nuoruuden eläminen ennen aloilleen asettumista.

Juu, byrokratiaa vähemmäksi vanhoilla toimialoilla ja lisää uusille toimialoille. Matkailussa esimerkiksi ei ole juuri minkäänlaista kontrollia viranomaisten taholta. Voi huseerata ihan miten vaan.

Visio ei ole realistinen, sillä me emme pysty itse poistamaan kaikkia yrittämisen esteitä. Niitä luovat meille myös lainsäädäntö, Eu, maailman tilanne jne. Teksti on ihan hyvä, mutta otsikko ei lupaa oikein.
Lisäksi negatiivinen (ei-sana) visio ei ole myyvä.

Yrittäjille suunnattu otsikko ja sisältö, joka kaipailee julkisen puolen konkretiaa.

"Ei yhtään estettä yrittämiselle" on kunnianhimoinen ja rohkea. Se korostaa ratkaisukeskeisyyttä ja konkreettisia toimia yrittäjämyönteisemmän Lapin eteen. Visio on hyvin linjassa strategian tavoitteiden kanssa ja pyrkii luomaan mahdollisimman sujuvat olosuhteet yrittäjyydelle koko Lapissa.

Hyvä

Kohtaa "kasvun esteet pois" voisi hieman harkita. Täytyy muistaa ja huomioida että kasvu ja kehitys on yrittäjyyden näkökulmasta erittäin tärkeitä elementtejä, mutta kunnioitetaan myös heitä, jotka haluavat yritystoiminnallaan turvata itselleen kohtuullisen toimeentulon ilman kasvuhalua.
Pienenä huomiona vain, mutta olen olen painopisteisiin erittäin tyytyväinen.

Ympäripyöreetä höttöä.

Hyvät, kokoavat painopisteet. Kuitenkin pitää huomioida ainakin herkimmillä alueilla, että jossakin tulee myös kasvun raja vastaan. Panostetaan laatuun mieluummin kuin määrään. Panostetaan lähialueen materiaalin käyttöön aina kun mahdollista ja tuetaan tahoja, jotka hyödyntävät luonnon tuotteita ilman kumipyöräefektiä.

Kasvun esteet pois -otsikko ei ihan palvele kyllä sitä, mitä painopistealueelta sitten tekstin mukaan odotetaan. Kasvu ei synny pelkästään ifraa kehittämällä vaan tarvitaan myös sitä yritysten kasvuhalukkuutta ja aika monesti se suurin kynnys onkin työntekijän palkkaaminen eikä se, että asuntoja ei löydy. Moni yritys haluaa olla sen kokoinen kuin se nyt on ja minusta sekin pitäisi olla hyväksyttävää. Muotoilisin tätä enemmän siihen suuntaan, ettei kasvua ehdoilla millä hyvänsä vaan kestävästi.

Kyllä, jos yrittäjille suunnattu selkeä konkretia kietoutuu näiden ympärille.

En tunnistanut

En tunnistanut. Siinäpä se ongelma onkin koko strategialapun osalta.

En tunnistanut. Pääosin kaikki kirjoitettu on jo jollain tapaa olemassa, mutta aina on puuttunut konkretia. Myös osa toteutuneista hankkeistakin päätyy pöytälaatikoihin ja mitään todellista ei saada aikaiseksi. Projektien päättymisen jälkeenkin pitäisi mallintaa, mitä opittiin ja mitä hyötyjä saatiin. Tärkeitä kehityskohteita: julkisen liikenteen mahdollistaminen myös itä-länsi -suunnassa, verotuksellisesti alkavien tai pienten yrittäjien tukeminen,.

En tunnistanut.

En tunnistanut

Laaja taustaryhmä, myös julkinen puoli tukemaa asenteillaan.

Toiminnasta tulee tehdä kauttaaltaan läpinäkyvää ja kaikki strategiaa noudattavat tahot on saatava samalle kartalle. Toisinsanoen, jokaiselle on tehtävä työnjako selväksi ja varmistettava, että kaikki ymmärtävät, mistä asiassa on kyse.
Omassa roolissani toimin Työllisyysalueen ja yrittäjien välisenä linkkinä, sekä luon ja ylläpidän yhteistoimintamalleja. Vien myös palveluitamme paremmin tietouteen.

Jos paperissa olis jotain konkreettista niin se voisi minua tai organisaatiotani kiinnostaa. Koska korulauseita ynnämuuta tyhjää puhetta ja tekstiä maailmaan mahtuu niin en usko että juuri millään tavoin hetkauttaa omaa toimintaani tällaiset tyhjät laput.

Ottaa oppia jostain hyvin hanskatusta yrityksestä, joka on toteuttanut strategiaa pitkään. Osallistaa kaikki asianosaiset ja seurata vähintään vuositasolla, missä mennään.

Konkreettiset stepit, joihin esimerkiksi alueorganisaatiot sitoutetaan. Mutta, tästä puuttuu vielä se konkretia, mihin voisi tarttua. Maailma on täynnä tyhjää puhetta ja sellaiseksi se jää ilman konkretiaa.

Konkretian kautta käytäntöön -esimerkkien kautta, jossa yleisönä yritykset.

Lyhyitä pulssikyselyitä.

Kyselyitä, keskustelutilaisuuksia sekä avoimet keskustelukanavat.

Pitäisi olla mitattavat tavoitteet. Miten voit mitata jotain "ei yhtään estettä yrittäjyydelle" tuubaa? Eikä paperiin saada esimerkiksi lukuja joita vuosittain voi verrata? Se ainakin on jo lähempänä konkretiaa.

Kyselyt ja keskustelut.

Tärkeä!

Kaikki toimijat ovat suuressa roolissa. Kunnan odotan ottavan suurta roolia asuntopulassa ja ymmärtävän, ettei yrittäjiä voi sitouttaa vuokraamaan kunnan rakennuttamia asuntoja. Asuntoja tulee olla saatavilla kaikille, eikä vain niihin sitoutuneiden yritysten työntekijöille. Tällöin kaikilla yrityksillä on mahdollista olla osana strategiaa.

En näe että näiden eri organisaatioiden osaaminen näkyisi vielä esitetyssä strategiassa. Ei voi olla niin ettei mitattavia muuttujia saada ulos tämmöisellä toimijakaartilla.

Eri toimijoiden välinen keskustelu ja yhteinen tahtotila avainasemassa!

Merkittävä, kunhan saadaan selkeä palvelupolkku ja tiedonvaihtokäytäntö (joka palvelee asiakasta ts. yritystä), jotta saumaton yhteistyö eri organisaatioiden välillä mahdollistuu.

En usko että juuri mitenkään koska työnjaot yms. eivät käy selväksi strategiapaperista. Jos organisaatio osaa jonkun asian paremmin niin silloin se pitäisi strategiassa näkyä tyyliin vaikka "Oppilaitosten toimintaa kehitetään jotta ne voivat vastata paremmin yleisestä yrittäjyyskoulutuksesta sekä osaamisalueelleen sopivien toimialojen vaatimista täsmäkoulutuksista (tyyliin kaivos kun tulee niin koulutetaan kaivosmiehiä jne.)". Tällöin yritysten ei tarvitse itse alkaa kouluttamaan aasta ööhön vaan saattavat kouluttaa esimerkiksi oppilaitosten jäljiltä vain puuttuvat kirjaimet.

Ei tällaisena mitenkään.

Hoksauttaa toimijoita, jotta eri toimijoiden palvelut kohtaisivat ja asiakaspolku olisi yhtenäisempi

Toivottavasti ei mene tällaisilla teksteillä eteenpäin.

Otsikot ei innosta ja aika paljon pelkkää sanahelinää. Mikäli konkretian tuominen koetaan vaikeana, sen voisi nostaa esimerkin omaisesti.