Kommentoi luonnosta! Mitä hyvää tai mitä parannettavaa? Onko erityisiä näkökulmia, jotka tulisi mielestäsi huomioida? Kerro mielipiteesi.

Mikäli Töyhtötiaisentiellä ja Punavarpusenkujalla on tarkoitus myös pyöräillä, olisiko näiden katualueiden välinen saumakohta mahdollista toteuttaa saumattomammin, ilman luiskattua reunatukea. Niiden yli ei ole kiva pyöräillä eikä se ole aina turvallistakaan.

Lintupolku näyttää olevan suunnitteilla hyvin tiukkaan väliin suoraan asuinrakennusten ja pihojen viereen. Nykyään tuossa välissä on kauniita puita tuomassa puistomaista tunnelmaa ja vehreyttä alueelle, mutta jalkakäytäväksi muutettuna tuo kaikki vehreys ja puistomaisuus häviäisi kokonaan talojen väliltä, ja myös veisi asukkailta heidän asuinrauhaa pois. En näe asukkaille lisäarvoa siitä, että tuossa kohtaa menisi poikittainen jalkakäytävä, kun vieressä molemmin puolin menee katuja, joita pitkin pääsee hyvin kulkemaan samaan paikkaan (mm. tiaisentie, viserrystie). Kokonaisuudessaan arvioisin, että alueen asukkaille Lintupolun tuomat haitat ovat suurempia kuin hyödyt, ja asukkaat olisivat tyytyväisempiä, mikäli Lintupoluksi suunniteltu kohta pidetään vehreänä viheralueena, kuten se nykyäänkin on.
Kiitos, kun otatte tämän huomioon suunnitelmissa!

Hanketta koskevalta Lintuvaaran alueelta puuttuvat lähes kokonaan puistomaiset alueet, joissa olisi esim. penkkejä tai muuta oleskelua mahdollistavaa rakennelmaa. Viserryspuiston alue on tällä hetkellä käyttökelvoton minkäänlaiseen kävelyyn tai oleiluun, koska se on ryteikkömäisesti kasvanut umpeen. Lintupolun rakentaminen alueen läpi on erittäin kannatettavaa, koska se tuo alueen saavutettavaksi tämän seudun asukkaille ja mahdollistaa sen hyödyntämisen. On ilahduttavaa, että tällaisia reittejä suunniteellaan rakennettaviksi ja puistomaisuutta lisätään soveltuvissa kohdin. Näin alueen kokonaisviihtyvyys lisääntyy.

Kiitos luonnoksesta, vaikuttaa erittäin hyvältä. Etenkin hiekkateiden päällystäminen, jalkäkäytävät ja parempi valaistus ovat erittäin tervetulleita, jotka helpottavat arkea ja parantavat turvallisuutta.

Sinitiaisentien suunnitelman osalta toivoisin huomiota isompien ajoneuvojen kuten roska-autojen osalta. Tällä hetkellä yksi iso auto tukkii koko tien. Kavennuksen kohdalla ajorata vaikuttaa erittäin kapealta, joka saattaa johtaa siihen, että autolla ajellaan jalkakäytävällä, jos vastaan tulee auto tai iso auto on edessä.

Katri Valan polun molempiin päihin toivoisin myös selkeämpää ja näkyvämpää opastusta, että kyseessä on kevyen liikenteen väylä, jossa autolla ajaminen on kielletty. Nykyään talvella Katri Valan polun puolessa välissä olevan portin ollessa aurauksen takia auki, ihmiset ajelevat autolla surutta läpi Sinitiaisentieltä Töyhtötiaisentielle tai toisinpäin. Tämä voi aiheuttaa vakavan vaaratilanteen jos lapset juoksevat auton eteen olettaen, että kevyen liikenteen väylällä ei kulje autoja. Kiitos!

Hulevesiallas ja siinä mahdollisesti seisova vesi edesauttaa hyttysten lisääntymisen! Ja jos vesi seisoo altaassa ei ole hyvä lapsia ajatellen! Ikävästi altaan tieltä kaatuu myös pari kaunista mäntyä ja muita puita.
Kuulemma metsikössä on lepakkoja sekä tikan pesiä. Eikö riittäisi metsikön siistiminen ilman polkua? Tiasenpuistoa voisi myös hieman siistiä!

Viserryspuistoon on suunniteltu 1.3 metriä syvä hulevesiallas. Suunnitelmassa lukee, että altaassa ei ole pysyvää vettä. Mutta pohjavesi/orsivesi on Viserryspuistossa jo nyt vain parikymmentä senttiä maanpinnasta. Kaupungilla on mittausputki puistossa, asia on varmaan tiedossa? Eli allas täyttyisi todennäköiseti jo pohja- ja orsivedestä. Hulevesialtaan pohjarakenteista pitäisi kaupungin oman ohjeistuksen mukaan olla riittävä etäisyys pohjaveteen, jotta hulevedestä ehtii suodattua epäpuhtaudet pois ennen kuin se sekoittuu pohjaveteen.
Nyt suunniteltu altaan pohja on pohjavesitason alapuolella. Kuten tiedetään hulevedet eivät ole puhtaita vaan sisältävät kiintoainetta, raskasmetalleja, ravinteita, öljyjä, rasvoja, kloridia ja suolistoperäisiä bakteereja. Eikö tässä on ole nyt ongelma että pitkällä aikavälillä pohjavesi saastuu ja sitä kautta lähiympäristö?
Viserryspuistoon ei pitäisi rakentaa hulevesiallasta. Viserryspuiston maaperä on jo nyt veden kyllästämää savea, joka läpäisee huonosti vettä. Ei altaaseen johdettu hulevesi siitä häviä muualle kuin hulevesiviemäriin (vrt. ympäristön ojat, joissa vesi seisoo). Varsinkaan nyt kun ympäriltä kaadetaan vettä haihduttava lehtipuusto pois. Vehreä puusto ja taimikko (puustossa on nyt mm. komeita mäntyjä ja tikankoloja sisältäviä haapoja) korvataan lietteisellä vesiallikolla, josta syntyy ympäristölle
- hajuhaitta, seisova vesi haisee
- visuallista haittaa, likainen allikko jossa kelluu epäpuhtauksia ja roskia. Osmankäämit rehoittavat.
- turvallisuusriski lapsille ja kotieläimille jos allikossa on paljon vettä

Viserryspuiston suunnitelma ja siihen liittyvä Lintupolku ja hulevesiallas ovat erittäin hyviä suunnitelmia. Hulevedet ovat nyt todellinen ongelma ja on hyvä, että ne ohjataan järkevästi. Suunniteltu polku oli olemassa jo 60 luvulla. Muutenkin on hyvä, että ryteikköä siistitään.

Sinitiaisentien kiinteistöjen 21, 19, 17, 15 , 13 ja Töyhtötiaisentien hulevesien ratkaisemiseen tarvittaisiin Katselmus. Nyt ne menevät kiinteistöjen 21,19,17, 15 rajaojaa pitkin kiinteistön 13 ahdasta maanalaista putkea pitkin ojaan joka sijaitsee tulevassa Viserryspuistossa. kysymys kuuluu ohjataanko ne tulevaan hulevesialtaaseen.

Sinitiaisentien kavennus Validian kohdalla on erinomainen asia. Nyt ajonopeudet ovat pahimmillaan 60 km tunnissa. Lapsille ja Validian pyörätuoliasukkaille on aiheutunut vaaratilanteita. Liikenne on hyvin vilkasta takseja kymmenittäin päivässä, lisäksi ambulanssit, jakeluautot, jäteautot jne.
Liikennemärät huomioiden olisi hyvä, jos läpiajo Palokärkeen estettäisiin. Validian asukkaat huomioiden, olisi hyvä. että jalkakäytävä oli Validian puolella.

Sinitiaisentie tuleva korkeus pitää määritellä sille korolle, että sadevedet eivät valu kiinteistöjen pihoille

"Yhdistetyn jalankulku- ja pyöräilyväylän ja nykyisen Lintukorpi-kadun välinen erotuskaista osittain kivetään ja osittain istutetaan. Nykyisen kierrätyspisteen tarve ja sijaintipaikka selvitetään suunnittelun aikana. Kadut valaistaan 8 m korkein valaisinpylväin ja kevyen liikenteen väylä erillisin valaisimin (korkeus 6 m). "

"Kaikki kadut ja jalkakäytävät asfaltoidaan ja varustetaan reunakivillä, ..."

Istutuksissa pyydän huomioimaan näkyvyyden, myös lasten näkökulmasta. Hyvin matalaa kasvustoa toivotaan! Turvallisuus menee tässä esteettisyyden edelle. - Kierrätyspiste tarvitaan ehdottomasti. Kierrätyspisteeseen tarvitaan myös muovipakkausten keräyspiste. Valaistus tervetullutta!

Reunakiveykset modernilla tavalla toteutettuina, niin ettei polkupyörältä tarvitse nousta ylityksen kohdalla. Reunakiveykset ovat tällä hetkellä useissa paikoin liian korkeat.

En ihan ymmärrä, miksi Sinitiaisentien alkupäässä ei ole jalkakäytävää, vaan jalankulkijat siirtyvät siinä ajoväylälle. Tämä on kuitenkin reitti, jota käyttävät mm. Lintulaakson ja Lintumetsän kouluihin ja bussipysäkille kulkijat.

En ihan ymmärrä, miksi Sinitiaisentien alkupäässä ei ole jalkakäytävää, vaan jalankulkijat siirtyvät siinä ajoväylälle. Tämä on kuitenkin reitti, jota käyttävät mm. Lintulaakson ja Lintumetsän kouluihin ja bussipysäkille kulkijat.

Kuusitiaisentien suunnitelma huomioi nyt paljon paremmin sen käytön ja tarpeellisuuden lähinnä kevyenliikenteen väylänä ja samalla tien lähialueen asukkaat kuin vanha suunnitelma. Kiitos!

Toivottavasti uudessa katuvalaistuksessa huomioidaan värisävy, kirkkaus ym. seikat, ettei lähellä asuntoja olevat valaisimet häiritse asuntojen sisälle yöaikaan ja että valaistus pysyy silmälle pehmeänä (samaan tapaan kuin näillä poistuvilla suurpainenatrium-valaisimilla)

Kasvava liikenne ja suuret ajonopeudet Sinitiaisentiellä aiheuttaa vaaratilanteita, joten tielle olisi saatava hidasteita, töyssyjä tai kavennuksia.
Läpiajoa Lintukorvesta Sinitiaisentien kautta Lintuvaarantielle rajoitettava, läpiajokielto?
Viserryspuisto voitaisiin suunnitella asukaspuistoksi penkkeineen ja pelikenttineen, yhteiseen käyttöön, Viserryspolku olisi ihan OK, ennenkin siinä on ollut Oikopolku/Rajatie.
Hulevesiallas olisi voitu rakentaa jo vuosia sitten

Tästä jo aikaisemmin ylempänä kommentoitu, mutta lisäilen oman näkemykseni.
Olen huolissani suunnitelmasta toteuttaa uusi kävelytie, niin sanottu Lintupolku, nykyisten tonttien väliin Lintupiha/Lintukorven aukiosta Kuusitiaisentielle. Alueella etäisyydet pihojen, aitojen ja suunnitellun kulkureitin välillä ovat jo nyt hyvin pienet, eikä uudelle väylälle käytännössä jää riittävästi tilaa ilman, että se vaikuttaisi suoraan asukkaiden yksityisyyteen ja turvallisuuteen.
Kävelyreitti aivan pihojen vierustoilla lisäisi väistämättä läpikulkua, melua ja liikkumista lähellä asuinrakennuksia, mikä voisi heikentää paitsi viihtyvyyttä myös asukkaiden turvallisuuden tunnetta ja erityisesti lasten turvallisuutta pihoilla.
Ehdotan, että kaupunki keskittyisi sen sijaan Tiaisentien kävelytien parantamiseen ja turvallisuuden lisäämiseen. Se palvelisi koko alueen jalankulkijoita paremmin ja lisäisi liikenneturvallisuutta ilman, että tarvitsisi rakentaa ahtaasti asutusten väliin kulkevaa uutta polkua. Kiitos kun otatte tämän huomioon suunnitelmissa.

Laskin, että Viserryspuistoon suunnitellut raitit ja hulevesiallas kaataisi puistosta yli 35 puuta. Lisäksi vielä poistettaisiin raittien ja altaan alle jäävät taimet ja pensaat ja lahonneet puut. Myös vaaralliset tai huonokuntoiset puut poistettaisiin.

Puiston puut voivat jo nyt huonosti maaperän liian kosteuden takia. Puita kaatuilee helposti ja ne kasvavat vinossa. Puiston tuomilla on tapana kaatua maahan ja jatkaa eloaan maata myöden. Puiston ryteikköisyys johtuu pitkälti siitä sekä runsaasta lehtipuutaimikosta ja pensasmaisista tuomista.

Ryteikkö on kuitenkin kesäisin vehreä ja se tarjoaa suoja- ja pesäpaikan tikoille, lukuisille pikkulinnuille, lepakoille ja pikkunisäkkäille. Lahopuuaines osaltaan lisää luonnon monimuotoisuutta. Puiston arvo syntyy siitä, että se on saanut olla luonnontilassa. Jos sieltä kaadetaan nuo raittien ja altaan alle jäävät puut ja pensaat, siivotaan huonosti voivat ja vaaralliset puut ja lahopuuaines, niin ei siihen jää puustoa jäljelle muuta kuin puiston reunalle. Puisto menettää arvonsa. Jos puistosta halutaan jotain arvoa saada, niin se pitäisi jättää mahdollisemman koskematta tai rakentaa sitten kokonaan hoidetuksi puistoksi. Tuo suunnitelmassa ehdotettu välimuoto raitteineen ei mielestäni tuo lisäarvoa. Raitit eivät edes paranna oleellisesti kulkuyhteyksiä. Viserryspolku tarjoaa saman kulkuyhteyden.

Myös hulevesiallas huolestuttaa. Maaperä on savea ja pohjavesi aivan muutamien kymmenien senttien päässä maanpinnasta. Näyttäisi, että luonnoksessa on lapsus, kun altaan pohja on merkattu pohjaveden tasoa alemmaksi? Pyytäisinkin suunnittelijoita tarkistamaan sen.

Suunnittelua ajaa tietysti vaatimus hulevesien viivyttämisestä, mutta viivyttääkö savipohjainen allas, jos se on ennestään täynnä vettä. Eikö siitä pikemmin aiheudu tulvariski? Pyytäisin nyt vielä uudelleenharkintaa altaan suhteen. Mikä on pohjaveden tarkka taso puistossa altaan kohdalla? Soveltuuko puisto hulevesien viivyttämiseen, vaikka se jo ennestään kärsii liiasta kosteudesta? Onko altaalla vaikutuksia pohjaveden tasoon ja laatuun lähiympäristössä? Kyseessä on pitkäikäinen ratkaisu. Se ei saa aiheuttaa lähiympäristölle enemmän haittaa kuin hyötyä. Hulevedet voidaan hoitaa muillakin tavoin.

Mielestäni suunnitteilla oleva Lintupolku on täysin tarpeeton, sillä ihan vieressä kulkee Tiaisentie. Lintupolku poistaisi pitkältä matkalta puita ja ihanaa vehreyttä, sekä aiheuttaisi häiriötä asukkaiden pihoille. Talojen välissä menee erittäin kapea väli, joten tie tulisi aivan kiinni asukkaiden pihoja. Mielestäni on aivan tarpeetonta ja turhaa laittaa rahaa tällaiseen, kun tielle ei ole mitään tarvetta ja aiheuttaisi enemmän haittaa kuin hyötyä.

Olisi hienoa, jos jokainen näistä katuprojekteista tehtäisiin kerralla kuntoon eikä kaikkia rakenneta yhtäaikaa. Punavarpusentie huonona esimerkkinä kuinka 500m matkan rakentaminen voi kestää...
Esim. Sinitiaisentiellä tällä hetkellä varsin paljon autoliikennettä, mutta myös liikuntaesteisiä kulkijoita. Varsin usein rospuutto- ja talvikeleillä pyörätuolikulkijat yms. jumissa kun tien kunto on mitä on.. pitkittyvä projekti voi aiheuttaa tähän lisähaasteita.
Myös edellämainitut hidasteet syytä ottaa suunnitelmaan mukaan.

Suunnitelmassa on lähdetty parantamaan hulevesiohjausta ja se on erittäin hyvä asia. Erityisesti pitäisi ohjata viserryspuiston hulevedet nykyistä paremmin kohden Sinitiaisentietä ja sieltä pois. Tämä vähentäisi viime vuosina uudisrakentamisen takia kasvanutta hulevesipainetta alueen kiinteistöillä. Ensi sijainen tavoite suunnitelmassa tulisi olla hulevesitilanteen korjaus.
Hyvää on alueen teiden asfaltointi, koska teiden varsilla on palveluasumista. Nykyisellään erityisesti Sinitiaisentien palvelutalon liikuntarajoitteisilla asukkailla on vaikeuksia liikkua kuoppaisella, kapealla ja pimeällä hiekkatiellä. Heidän turvallisuutensa parantaminen olisi erittäin tärkeää.
Sen sijaan Lintupolun rakentaminen on turhaa. Perustelut:
- Espoon kaupungin ilmastotavoitteiden mukaan Espoon tavoitteena on pitää huolta luonnon monimuotoisuudesta samalla, kun kaupunki kasvaa ja kehittyy. Lintuvaaran alueella tontteja on viime vuosina pilkottu ja uudet tontit on rakennettu täyteen pientaloja, joissa on pihaa vain terassin verran. Alueelta on lisäksi kaupungin toimin poistettu luonnovaraisia puistoalueita, mm. Sinitiaisentien palvelutalon rakentamisella. Alueen luonnon monimuotoisuus on kärsinyt. Nyt viimeisillekin luonnomukaisille puistoalueille suunnitellaaan pyörätietä ja jälleen kerran istutettua (monimuotoisuutta köyhdyttävää) luontoa. Toivoisin, että Espoon rakentamisessa otettaisiin todesta tuo strategian kirjaus. Viserryspuiston luonnonmukainen puisto on monien lintulajien, kolopesijöiden, lahottajien, oravien ja mahdollisesti myös alueella oleilevien liito-oravien liikkuma-ja asuinaluetta. Tästä pitäisi pitää kiinni ja tehdä alueella vain hulevesikorjauset alueen luonnonmukaisuudesta kiinni pitäen.
- suunniteltu pyörätie ei korjaa mitään liikenteellistä ongelmaa, koska sellaista ei alueella ole. Alueella on erittäin hyvät ja vilkkaasti liikennenöidyt pyörätiet, joten Lintupolulle ei ole liikenteellistä tarvetta.
- pyörätie on linjattu hyvin ahtaasti tonttien ja talojen väliin ja sillä on merkittävää vaikutusta alueen tonteille ja asukkaille. Alueella on myös korkeuseroja, joten on mahdollista, että pyörätie sijoittuisi alueen tontteihin verrattuna tonttien yläpuolelle, josta seuraisi mm. lumi- ja vesiongelma tonteille
- pyörätien linjaus on niin ahdas, ettei ole mahdollista talvella aurata pyörätietä siten, että lumet eivät tule tonteille. Jos taas tarkoitus on tehdä pyörätie, jossa ei ole talvikunnossapitoa, tulee käyttö olemaan hyvin vähäistä.

Mikäli Lintupolku jostain syystä rakennetaisiin, pyydän huomioimaan seuraavaa:
- alueen valaistus tulee tehdä matalilla valoilla ja hillitysti, jotta valosaaste asukkaille on mahdollisimman vähäinen ja alueen korkeuserot tulee huomoida
- pyörätie tulee linjata siten, että se on mahdollisimman kaukana tonttien rajoista. Erityisesti tämä koskee nyt suunniteltua linjausta Viserryspolulta päin, jossa on tehty mutka siten, että tien linjaus tulee kiinni asukkaan tonttiin. Tälle mutkalle en näe mitään syytä.

Olen huolissani suunnitelmasta rakentaa Lintupolku. En näe Lintupolulle mitän liikenteellistä tarvetta. Sen rakentaminen veisi alueelta vehreyttä, heikentäisi lintujen pesintää ja todennäköisesti vähentäisi luonnon monimuotoisuutta. Yhä lämpeneviin kesiin puistikko luo viilentävää mikroimastoa. On tärkeää, että asutusten välissä on myös luonnontilaista puistikko eikä vain istutettua luontoa. Miksi laittaa resursseja täysin turhan tien rakentamiseen.? Viserryspuistossa viserrys vähenisi näillä suunnitelmilla.

Ilokseni olen huomannut, että Lintuvaarassa on nykyisin paljon lapsia ja koululaisia. Meidän pitää huolehtia siitä, että täällä on myös lasten hyvä asua. Omasta lapsuudestani muistan miten kivaa oli leikkiä metsässä. Soisin sen ilon myös nykyisille Lintuvaaran lapsille. Valitettavasti vain kaikki pienet viheralueet ovat täysin umpeen kasvaneita ja niissä ei pääse liikkumaan edes aikuiset. Nämä alueet kuuluvat meille kaikille. On tosi hienoa, että kaupunki on nyt päättänyt hoitaa nämä asiat kuntoon. En usko, että kaupungin päättäjät haluavat turmella luontoa tai kaataa puita pois. Huomaahan sen siitäkin, että isot männyt Sinitiaisentiellä on päätetty säilyttää, joka on erinomaista.

Mitä tulee hulevesiin niin mahtavaa, että vihdoinkin asiaa hoidetaan. Tätä on odotettu vuosikymmeniä. Vedet on saatava virtaamaan. Kaikkien asukkaiden etu on, että hulevedet johdetaan asianmukaisesti pois tonteilta ja teiltä. Luotan, että kaupungin insinöörit löytävät tähän hyvän ratkaisun.

Sinitiaisentiellä on kova liikenne. Risteysalueet ovat tällä hetkellä vaarallisia etenkin Viserrystien ja Sinitiaisentien kohta. Olen samaa mieltä, että puusto tai pensaat ei saa haitata näkyvyyttä risteysalueella. Palokärjestä päin ajetaan Sinitiaisenkautta kohti Alepaa. Saisiko tähän jonkun ratkaisun? Meillä on muutenkin omasta takaa liikennettä, esim. Validian taxit, jakeluautot, roska-autot, ambulanssit jne.

Lintuvaarassa riittää vallan mainiosti puistomaisia alueita ilman että Lintupolkua tarvitsee rakentaa. Nykyään painotetaan luonnonmukaisuutta ja pyritään luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen, Espoossa on tästä monia hyviä esimerkkejä. Lapset tarvitsevat alueita joita ei ole rakennettu tarkan suunnitelman mukaisina vaan tarjoavat mahdollisuuden luovaan ja omaperäiseen luonnon tutkimiseen. Lisäksi alue, jolle Lintupolku on suunniteltu, on todella ahdas ja toteutuessaan aiheuttaisi häiriötä asukkaiden pihoille.

Miksi hyvin vähäliikenteisellä Tiaisentiellä on haluttu yhdistää pyöräily jalankulku samalle väylälle? Tämä leventää tarpeettomasti asfalttipintaa. Jos pyöräily olisi ajoradalla, säästyisi useita puita.

Töyhtötiaisentien suuntainen suojatie Katri Valan tiellä olisi syytä tuoda lähemmäs risteystä, sillä kukaan Töyhtötiaisentien suuntaisesti kävelevä ei varmasti jaksa käyttää kauempana olevaa suojatietä, vaan ylittää Katri Valan tien ajoradan suorinta reittiä.

On hyvä asia, että jalkakäytävä on siirretty Töyhtötiaisentien pohjoispuolelle. Pohjoispuoli on looginen huomioiden katuliittymät. Myös sadevesien valuminen eteläpuolen pihoille (yleensä ovat alempana) on tässä ratkaisussa pienempää.

Ja ovatko jalkakäytävät yleensä tarpeen tällaisella omakotitaloalueella? Vaikka jalkakäytävät tulisivatkin, niin miten nopudenhallinta on suunniteltu tehtäväksi? Onko hidasteita vai korotettuja risteysalueita vai mitä? Töyhtötiaisentie on 330 m pitkä, suora baana ja 60 - 70 km/h nopeuksia ajetaan jo nyt.

Töyhtötiaisentien tuleva korkeus pitää määritellä sille korolle, että sadevedet eivät valu kiinteistöjen pihoille. Nykyinen korko on paikoin liikaa ja on vuosien saatossa kohonnut.

Tärkeintä olisi saada alueen hulevedet ohjattua oikein ja pois rasittamasta talojen pihoja. Erityisesti Viserryspuiston alue pitää saada kuntoon, mutta luonto arvot huomioiden. Ei pidä rakentaa liikaa, vain hulevesikorjaus, ei muuta rakentamista puistoon. Voisi olla hyvä pitää katselmus, kuten yllä ehdotetaan.

Lintupolkua ei tarvita. Nykyisiä pyöräteitä ajetaan varsin kovaa mm mopoilla eikä ole järkevää ohjata tätä liikennettä kapeaan tilaan, josta putkahdettaisiin sitten vaarallisesti keskelle teitä. Lintupolun rakentaminen veisi linnuilta pesäpuut.

Espoossa ei käytetä auroja niin ettei tonttien liittymään synny auravalleja. Kiinteistöt ovat velvollisia hävittämään nämä auravallit omilla tonteillaan. Valleja ei saa työntää tontin ja kadun väliin lumille varatulle viheralueelle. Onko kaupungilla tarkoitus siirtää näin liian tiheään kaavoitettujen tonttien lumiongelmia kiinteistöille?

Alueellamme asuu runsaasti ikäihmisiä, joiden fyysinen kunto ei riitä vallien poistamiseen. Luotettavat firmat eivät tarjoa palvelujaan pientalokiinteistöille.Yksityiset ihmiset tarjoavat palvelujaan esimerkiksi Facebookissa. Moni ei osaa etsiä apua netistä ja pelkää tulevansa huijatuksi.

Ikääntyneet ihmiset hoidetaan jatkossa kotiin. Nämä auravallit vaikeuttavat kotihoidon paikalle pääsyä.

Onko todella aivan mahdotonta käyttää auraa niin ettei auravalleja synny liittymiin. Olisihan auravallilumi paljon helpompaa viedä pois suoraan kadulta kuin että jokainen kiinteistöomistaja tyrkkii sen ensin tontilleen ja tilaa sen jälkeen jostain lumen poisvientikuljetuksen.

Alueellamme on kirvesvarsitontteja. Espoo sanoo, ettei heidän maalleen saa työntää auravalleja. Myöskään naapurin tontille ei saa laittaa lunta. Mihinkä noiden kirvarsitonttien liittymien auravallilumet pitäisi työntää?

Kuten muut alueen asukkaat ovat täällä kommentoineet, myös minun mielestäni Lintupolun rakentaminen vaikuttaa turhalta. Tuolle reitille ei ole liikenteellistä tarvetta, sillä aivan lähellä menee samansuuntaisia reittejä. Suunnitelmassa kaavailtu pyörätie tulee liian ahtaaseen tilaan. Noin läheltä tontteja menevä pyörätie haittaa sen alueella asuvien yksityisyyttä ja siten turvallisuuden tunnetta.
Käytännössä suunnitellun Lintupolun toteuttamisessa aiheutettaisiin alueen asukkaille enemmän harmia, kun liikenteellinen hyöty tuolle reitille on vähäinen.

Näiden lisäksi luonnontilassa olevien puistoalueiden säilyttäminen tukee luonnon monimuotoisuutta.

Tonttien ja kadun välit on pääsääntöisesti merkitty suunnitelmissa viheralueiksi. Voiko tontin omistaja vaikuttaa siihen minkälainen alueesta tulee? Miten ja kuka hoitaa tuota aluetta?

Tyypillisesti kaupunki heittää tuolle alueelle nurmikon siementä ja velvoittaa tontin omistajaa hoitamaan nurmikkoa. Tämä on kuitenkin erittäin työlästä ja jäänee monelta tekemättä. Harva laittaa robottileikkuria tien viereen hoitamaan hommaa ja antaisiko kaupunki siihen edes lupaa?

Yksi vaihtoehto on heittää alueelle niittykukkaseosta. Sen kasvuunlähtö saattaa olla monessa paikassa hankalaa ja usein paikalle syntyy hirveä ryteikkö.

Olemme yrittäneet pitää monta vuotta tonttimme ja ajoradan välistä aluetta siistinä leikkaamalla pois siihen tulleet risut ja silppuamalla ne. Tämä oli erittäin työlästä. Kaupungin viheraluekartoista huomasin, että tämä viheralue oli merkitty suojametsäksi. Jätimme risut leikkaamatta ja nyt siihen kasvaa kovaa vauhtia suoja metsä (hirveä ryteikkö).

Mikäli viheralueesta yritetään tehdä niittymäistä, niin kuinka usein kaupunki niittää sen?

Yhteiskunta painottaa ikääntyneiden kotona asumista mahdollisimman pitkään. Tämä pitäisi huomioida tiealueiden ja niiden ylläpidon suunnitelussa. Ikäihmisten pärjäämistä pitäisi tarkastella kokonaisvaltaisesti eikä sysätä vanhusongelmaa toisille organisaatioille. Talvikunnossapidon osalta kaupunki esimerkiksi kehottaa ottamaan yhteyttä seniorineuvontaan.

Toivoisin, että viheralueet suunnitellaan sellaisiksi, että niiden siistinä pysyminen edellyttää mahdollisimman vähän hoitoa asukkailta. Talvikunnossapidossa pitäisi myös huomioida ikääntyminen. Erityisesti liittymien auravallien poisto on monelle mahdoton tehtävä.

Kiitos, hyvä antaa suunnitelmat kommentoitaviksi. Näyttää silti hassulta, etteivät kartat käsitä kaikkia Lintukorven katuja (olkoot jo sovittuja ja/tai suunnitteilla). Esimerkkeinä Pakastiaisentie ja -kuja, Sinitiaisenkuja, Lintupolku osuudelta Kuusitiaisentie/Lintukorpi. Olisi ollut kiinnostavaa nähdä alueen kaavoitus kokonaisuudessaan, eikä pala palalta. Olisi myös mukava tietää missä nuo puuttuvat kaavaosat ovat nähtävillä.

Kannatan viheralueiden rakentamista kuten Lintupolku ja Viserryspuisto. Autottomat kulkureitit ja puistot tuovat viihtyisyyttä. Lisäksi rakennetulle viheralueelle ei viedä niin helposti omalta tontilta puutarhajätteitä tai talvella aurata pihalta lumia. Kävelijät ja pyöräilijät eivät tuo mukanaan aiemmissa kommenteissa pelättyjä meluhaittoja.

En ole havainnut kommenteissa mainittuja nopeuksia 60-70km/h enkä Validian tuomaa jatkuvaa liikennettä. Kun on asutusta on myös liikennettä. Siksi en kannata töyssyjä. En myöskään kannata läpiajokieltoja, koska kuka päättää kenen kotikatu on toista tärkeämpi. Jonkun kotikadun kautta autot kuitenkin kulkevat. Tiaisentie/Katri Valan tie ja Sinitiaisentie olleet aina alueen "pääväyliä".

Pyöräilijöille on hyvä saada omat ajolinjat. Toivottavasti myös käyttävät niitä.

Valaistuksessa huomioitava tolppien korkeudet ja suuntaukset, ettei tule häiritseviä valoilmiöitä kenenkään ikkunoista sisään.

Sadevesikaivojen korkeudet olisi kerrankin hyvä saada oikein, jotta toimisivat. Liian korkealla olevia kun on turhan paljon.

Hei,

Kiitoksia kaikille suunnitelmaluonnoksen kommentoimisesta.
Vastaamme palautteeseen noin kahden viikon kuluessa. Vastauskooste lisätään tämän sivun ja espoo.fi-hankesivun liitetiedostoihin.

Ystävällisin terveisin viestinnästä,
Niko Riepponen
Espoon kaupunki

Hei,

Vastauskooste on lisätty liitteisiin.

Terveisin,
Niina Tanttu
Espoon kaupunki