Kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman kommentointi

Motivan testi

Merkillepantavaa yleiskatsauksessa on se, että sähkön CO2 päästöt ovat alentuneet vuoden 2023 arvoista ja päästöt olivat vuoden 2024 lopussa 28 g/CO2 /kWh.

Perusparannussuunnitelman toimien kohdentamisen kannalta keskeistä on huomata, että asuinrakennuskannastamme rakennusten energiatehokkuusdirektiivin määrittelemään heikoimpaan 43 prosentin joukkoon kuuluu lukumääräisesti eniten yhden ja kahden asunnon pientaloja (omakoti- ja paritaloja) ja pinta-alalla mitattuna taas eniten asuinkerrostaloja.

Lausuntoluonnoksen mukaan ”asumisen energiakustannuksia pyritään laskemaan […] kaikille kotitalouksille suunnatuilla maksuttomilla energiakonsultointipalveluilla, jotka neuvovat energiatehokkuuden parantamisessa ja rahoituksessa”. Talotekniikkaliitto ehdottaa koulutus- ja neuvontapalvelujen tarjoajaksi hyväksyttävien toimijoiden joukkoon myös rakennusten energiatehokuutta edistävien alojen toimialajärjestöjä. Asiantuntevat ja yleishyödylliset toimialajärjestöt voivat kehittää energiatehokkuuden edistämiseen liittyviä koulutus- ja viestintäohjelmia.

Suunnitelmassa esitetyn mukaisesti suurin osa taloista kuuluu energialuokkiin D-G. Näiden rakennusten perusparantamisessa on paljon potentiaalia, joka vaatii erityistä tukea ja ohjausta. KOVA ry korostaa, että myös suurin osa kohtuuhintaisista asunnoista kuuluu näihin energialuokkiin. Energiatehokkuuden parantaminen ei saa johtaa kohtuuhintaisten vuokrien kohtuuttomaan nousuun. KOVA pitää tärkeänä, että sosiaalisen ilmastorahaston ja muiden tukitoimien avulla tuetaan kohtuuhintaisen asuntokannan energiatehokkuuskorjauksia.

Kunnioittaen,
Jani Pakarinen, tekninen johtaja, KOVA ry

Rakennustuoteteollisuus RTT ry / Eristeteollisuus

Pidämme erittäin tärkeänä, että energiaköyhyys ja haavoittuvassa asemassa olevat on nostettu mukaan perusparannussuunnitelman kirjauksiin. Ehdotamme, että energiaköyhyyden määritelmä sidotaan Suomessa köyhyysvaaran piirissä olevien määritelmään sekä kansallisessa perusparannussuunnitelmassa että Suomen sosiaalisessa ilmastosuunnitelmassa.
”Suomessa on 2,8 milj. asuntokuntaa, joista joka viides (0,6 milj. asuntokuntaa) saa tukea asumiskustannuksiin. 95 % tuen saajista asuu vuokra-asunnoissa.” (Energiaköyhyys (s.26))

Ehdotamme, että suunnitelmaan lisätään tieto omistusasumisen tukemisen lopettamisesta yleisen asumistuen muodossa.

”Oikeus tukiin perustuu Suomen perustuslakiin (19 §), jonka mukaan jokaisella, joka ei pysty turvaamaan ihmisarvoista elämää, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja hoitoon. Asumistuki kattaa lämminvuokra -käytännön takia lämmityksen aiheuttamat kustannukset.
Asumisen energiakustannuksia pyritään laskemaan vanhusten asuntojen kunnostamiseen suunnatuilla tuilla, vuokrataloyhtiöiden energiansäästösopimuksilla sekä kaikille kotitalouksille suunnatuilla maksuttomilla energiakonsultointipalveluilla, jotka neuvovat energiatehokkuuden parantamisessa ja rahoituksessa.”

Ehdotamme, että toimenpiteet ja tavoitteet kirjoitetaan suunnitelmaan muodossa ”lasketaan”, ei ”pyritään laskemaan”.

Ehdotamme, että suunnitelmaan lisätään suunnitelmallisia toimia asumistukien tarpeen vähentämiseksi. Erityisesti tulisi laatia suunnitelmallisia toimenpiteitä asumisen energiakustannusten laskemiseen ja vuokra-asuntokannan perusparannusten rahoitusmallien parantamiseen.

Ehdotamme lisättäväksi suunnitelmalliset toimet siihen, miten toteutetaan käytännössä yhden luukun periaate ja aidosti kaikille suunnattu energiakonsultointipalvelu. Webinaarit ja ohjeet vanhenevat nopeasti ilman pitkäjänteistä rahoituskehystä.

Suomessa on olemassa energiaköyhyyttä, mutta sen vähentämiseksi on tehty erilaisia tukijärjestelmiä. Ilmastomme ei salli sitä, että jollakulla ei riitä varoja ostaa lämmitysenergiaa. Suomea ei saa rankaista EU:n rahoitusjaossa siitä, että hoidamme tätä asiaa jo.
Suojellut rakennukset olisi hyvä ottaa huomioon rakennuskannan osalta. Vaikka määrä on vähäinen, EPBD mahdollistaa niiden osalta vaatimusten mukauttamisen.
Jani Kemppainen, Rakennusteollisuus RT ry

Omakotitalot ja vapaa-ajan rakennukset muodostavat merkittävän osan Suomen rakennuskannasta. Yhden ja kahden asunnon pientaloja on noin 1,16 miljoonaa, joista 89 % on vakituisessa asuinkäytössä.

Omakotiliitto korostaa, että pientaloasuminen on olennainen osa suomalaista asumiskulttuuria. Suomalaisilla tulee olla mahdollisuus asua jatkossakin valitsemallaan tavalla ja haluamassaan paikassa. Tämä edellyttää maltillista kansallista rakennusten perusparannussuunnitelmaa, joka turvaa, ettei kotitalouksille tule yhtäkkisiä kohtuuttomia vaatimuksia tai lisäkustannuksia.
Omakotiliitto pitää tärkeänä, että Suomen ensimmäinen päivitetyn direktiivin mukainen kansallinen perusparannussuunnitelma tehdään maltillisena ja siinä huomioidaan suomalaisen asumisen erityispiirteet, kuten pientaloasuminen sekä alueellinen kehitys ja tyhjentyvät talot.

Omakotiliitto kannattaa esitettyä polkua vapaaehtoisuudesta, kannustamista ja tukimalleja. Suomessa erityisesti haja-asutusalueiden vanhat omakotitalot ovat haavoittuvassa asemassa. Niiden käyttöikä ja arvo on rajallinen ja perusparannus voi olla taloudellisesti kohtuutonta suhteessa kiinteistön arvoon. Myös rahoituksen saaminen voi olla vaikeaa.

Monien vanhojen rakennusten omistajat ovat ikääntyneitä, voi olla taloudellisia haasteita toteuttaa remontteja tai tietämättömyyttä esimerkiksi tukimuodoista. Nykyhallitus on hiljattain myös poistanut omistusasunnon omistajilta oikeuden yleiseen asumistukeen. Nämä saattavat lisätä riskiä energiaköyhyyteen.

Omakotiliitto katsoo, että olisi tärkeä selvittää laajemmin nimenomaan yhden tai kahden asunnon kiinteistöissä asuvien tilannetta energiaköyhyyden ja sen riskin näkökulmasta. On huolehdittava erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien osallisuudesta, mahdollisuudesta osaltaan olla mukana ilmastotyössä sekä hyötyä energiamurroksen tuomista teknologisista ja taloudellisista ratkaisuista.

Finnisol ry pitää erittäin tärkeänä, että energiaköyhyys ja haavoittuvassa asemassa olevat kotitaloudet huomioidaan rakennusten perusparannussuunnitelmassa. Kannatamme RTT Eristeteollisuuden ehdotusta, että energiaköyhyyden määritelmä sidotaan Suomessa köyhyysvaaran piirissä olevien määritelmään sekä kansallisessa perusparannussuunnitelmassa että Suomen sosiaalisessa ilmastosuunnitelmassa.

Motivan testi

Sähkön päästöttömyyskehitys on hyvin huomioitu kehityssuunnitelmassa.
Asuinrakennusten E-luvulla mitatun energiankäytön alenemisen toimenpiteet olisi kohdistettava yhteensä 20,62 miljoonaan neliömetriin ja 83 000 rakennukseen. Todellinen määrä jäänee pienemmäksi, koska osa rakennuksista tullee jäämään tyhjilleen muuttoliikkeen vuoksi ja puretaan tarpeettomana.

EU:n asettamia ilmastotavoitteita ei saavuteta ilman olemassa olevan rakennuskannan suunnitelmallista remontointia energiatehokkaaksi, eikä ilman merkittäviä panostuksia korjausrakentamiseen. Nykyaikaisella talotekniikalla on merkittävä rooli rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa. Automaatio- ja säätölaitteilla vähennetään tarpeetonta energiankäyttöä ja tuotetaan samalla miellyttävät ja turvalliset sisäilmaolosuhteet. Pienilläkin teknisillä muutoksilla automaation suunnittelulla, asentamisella ja ohjelmoinnilla voidaan säästää tarpeettoman energian hukkaa lämmityksessä, jäähdytyksessä, ilmanvaihdossa ja valaistuksessa.

Vuonna 2020 julkaistu pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia on kunnianhimoinen. Sen toteutus edellyttää pitkäjänteistä ja ennakoitavaa tukipolitiikkaa. KOVA ehdottaa, että kehityssuunnitelmaan lisätään vaikutusarvio asumisen kustannustason muutoksista. Arviossa tulisi myös arvioida sitä, miten tukitoimilla voitaisiin saada hillittyä asumisen kustannustason nousua.

KOVA muistuttaa, että suurelle osalle kiinteistöjä kaukolämpö on ainut realistinen vaihtoehto lämmitykseen. Sen käyttö tulee olla siten aina kustannustehokas ratkaisu kerrostalokohteissa, riippumatta alueen kaukolämpöyhtiöistä. Suunnitelmassa esitetyn mukaisesti kaukolämmön päästöt vähenevät nollaan eri arvioiden mukaan 2030–2050 mennessä. Tämä tukee positiivista suhtautumista lämmitysmuotoa kohtaan. Koska energiankäyttö kuuluu EU:n päästökaupan piiriin, kaukolämmön hiilidioksidipäästöjen lasku myös alentaa kaukolämmön hintaa, koska energiayhtiöiden ei tarvitse hankkia päästöoikeuksia niin paljon kuin aiemmin.

Kunnioittaen,
Jani Pakarinen, tekninen johtaja, KOVA ry

Rakennustuoteteollisuus RTT ry / Eristeteollisuus

Suunnitelmalliset toimenpiteet pitää kohdentaa tukemaan suunnitelmassa tunnistettuja keskeisimpiä keinoja 1-3 (s.28) PERUSKORJAUSTEN JA TEKNISTEN LAITTEISTOJEN UUSIMISEN YHTEYDESSÄ:

"1) Energiatehokkuuden parannukset korjaustoimien ja kunnossapidon yhteydessä"
=> rakenteellisen energiatehokkuuden parantaminen PERUSKORJAUSTEN YHTEYDESSÄ
o lisälämmöneristäminen (yläpohja, ulkoseinät, routasuojaus)
=> talotekniikan energiatehokkuuden parantaminen TALOTEKNIIKAN UUSIMISEN YHTEYDESSÄ

"2) Fossiilisista polttoaineista luopumisen"
=> lämmitysmuodon vaihtaminen LÄMMITYSLAITTEEN UUSIMISEN YHTEYDESSÄ

"3) Tilatehokkuuden parantamisen ja käytöstä poistuneiden rakennusten lämmittämisen lopettamisen"
=> käyttötarkoitusten muutoksen helpottaminen ja siihen liittyvä lainsäädännön kehittäminen
=> kiinteistöjen hallitun alasajon edistäminen ja siihen liittyvä lainsäädännön kehittäminen

EPBD painottaa päästöjen vähentämistä. On hyvä, että päästöjen vähentämiseen kiinnitetään huomiota ja sen eteen tehdään toimenpiteitä, mutta kuitenkin direktiivin nimi on edelleen Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, jonka tulisi kiinnittää huomio erityisesti nimensä mukaisesti rakennusten energiatehokkuuteen. Molempia asioita on hyvä viedä eteenpäin, mutta nyt välillä tuntuu siltä, että energiatehokkuus unohdetaan energian tullessa koko ajan vähäpäästöisemmäksi. Energia kuitenkin aina maksaa sen ostajalle, on sen päästöt korkeita tai matalia. Lisäksi on hyvä varautua ja nähdä energiatehokkuus eräänlaisena kädenojennuksena niille tahoille, joiden on vaikea vähentää energiankulutustaan; myös huoltovarmuuden näkökulmasta kannattaa tavoitella hyvää energiatehokkuutta ennen seuraavaa energiakriisiä.
Jani Kemppainen, Rakennusteollisuus RT ry

Omakotiliitto pitää hyvänä, että kehityssuunnitelmaan tunnistetaan pientaloasukkaiden erilaisia lähtökohtia, otetaan huomioon alueelliset erot sekä kotitalouden mahdollisuudet toteuttaa energiatehokkuusremontteja.

Omakotiliitto näkee, että tavoitteiden saavuttaminen edellyttää riittävää tietoa ja neuvontaa sekä erilaisia tukia ja kannustimia. On tärkeä, että kotitalouksille säilyy mahdollisuus toteuttaa kotitalonsa remontteja oman tarpeen ja taloudellisen kyvyn mukaan.

Tekstissä todetaan, että tilatehokkuuden parantaminen ja käytöstä poistuneiden rakennusten lämmittämisen lopettaminen on yksi keskeisimmistä keinoista, kun tavoitellaan energiatehokkaampaa rakennuskantaa sekä lämmityksen ja jäähdytyksen aiheuttamien päästöjen vähentämistä. Tähän liittyen Isännöintiliitto pitää tärkeänä, että rakennusten käyttötarkoitusten muutoksia sujuvoitetaan ja että kiinteistön hallittu alasajo olisi nykyistä helpompaa. Tämä vaatii lainsäädännön kehittämistä.

Kiinteistöliitto pitää hyvänä ja kannatettavana linjauksena, että etenemistä jatketaan lähtökohtaisesti vuonna 2020 laaditun strategian mukaisesti.

Finnisol ry korostaa, että suunnitelmalliset toimenpiteet tulee kohdistaa peruskorjausten yhteyteen tukemaan keskeisimpiä tunnistettuja keinoja. Energiankulutuksen kustannustehokkaan vähentämisen kannalta keskeisiä ovat energiatehokkuuden parantaminen peruskorjausten ja älykkään ohjauksen lisääminen kunnossapidon yhteydessä: lisälämmöneristäminen (yläpohja ja ulkoseinät) sekä talotekniikan energiatehokkuuden parantaminen (älykäs tarpeenmukainen ohjaus) lisälämmöneristämisen hyötyjen tehostamiseksi.
Tilatehokkuuden parantaminen, käyttötarkoitusten muutosten helpottamisen ja kiinteistöjen hallitun alasajon edistämisen avulla, vaativat myös lainsäädännöllisiä kehitystoimia.

Motivan testi

Kustannustehokkaiden vaihtoehtojen listaa tulisi laajentaa kattamaan muutkin talotekniset ratkaisut kuin vain ilmanvaihto. Esimerkiksi energiatehokkaat LED-valaisimet ja valaistuksen ohjauslaitteet kuuluvat energiatehokkuuden lisäämisen peruskeinojen valikoimaan.
Älykkäillä ohjauksilla varustetut sähkölämmittimet vähentävät kulutusta reagoimalla nopeasti ilmaislämpöihin, lisäävät lämpömukavuutta. Ne ovat myös helppoja vaihtaa olemassa olevien lämmittimien tilalle.

Rakennuskannan korjaamisessa ei ole kyse pelkästään energiatehokkuuden lisäämisestä vaan myös siitä, että saamme olemassa olevat rakennukset toimimaan joustavasti osana energiajärjestelmäämme. Tarvitaan toiminnallisuuksia, joilla rakennuksen energiankäyttöä voidaan ohjata ja sopeuttaa energian hinnan ja uusiutuvan energian saatavuuden mukaan.

Mielestämme kannattaisi kannustaa liittämään pientalojen sähköä kuluttavat lämmityslaitteet uusien älymittareiden kuormanohjaukseen. Yksinkertainen releohjaus on helppo toteuttaa ja vaikkei sillä koko kiinteistön sähkön käyttöä hallitakaan, se silti antaa mahdollisuuden sähkön käytön optimointiin ja sähkötehon hallintaan.

Talotekniikkaliitto on tyytyväinen, että lausuntoluonnoksen kehitysehdotuksissa nostetaan esiin mahdollisuus laajentaa kotitalousvähennys koskemaan taloyhtiöitä, jolloin huomioidaan myös monivuotinen vähennysoikeus. Lisäksi lausuntoluonnoksessa on kehitysehdotuksena ”korotetun kotitalousvähennyksen mahdollistaminen energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin”. Toivomme, että valtiovarainministeriö ja ympäristöministeriö tekisivät selvityksen näistä kehitysehdotuksista. Kotitalousvähennyksen laajentaminen taloyhtiöiden remontteihin auttaisi merkittävästi erityisesti pienempiä taloyhtiöitä ja parantaisi taloyhtiöiden mahdollisuuksia rahoituksen saamiseen välttämättömiin ja energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin.
Lausuntoluonnoksen mukaan pientalojen tai rivitalojen ”omistajat voivat tällä hetkellä hyödyntää kotitalousvähennystä työkustannusten osalta korjausten toteuttamiseen. Kotitalousvähennyksessä on myös tällä hetkellä käytössä korotettu tuki öljylämmityksen vaihtamiseen muulle lämmitysmuodolle”. Talotekniikkaliitto huomauttaa, että EU:n jäsenmaista esimerkiksi Ruotsissa kotitalousvähennyksen taso on lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Ruotsissa kotitalousvähennyksessä ei ole käytössä omavastuuta ja lisäksi on käytössä myös Grön teknik -vähennys, joka mahdollistaa vihreän siirtymän remonttien osalta myös materiaalien vähentämisen. Suomen on uudistettava kotitalousvähennysjärjestelmä siten, että se tukee erityisesti rakennusten energiatehokkuuden vahvistamista.

1: "9. Jäsenvaltioiden on liitettävä 3 artiklassa tarkoitettuun kansalliseen rakennusten perusparannussuunnitelmaan yhteenvetoanalyysi tarkastusjärjestelmistä ja niiden tuloksista. Jäsenvaltioiden, jotka ovat valinneet tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitetut vaihtoehtoiset toimenpiteet, on liitettävä mukaan yhteenvetoanalyysi ja tulokset näistä vaihtoehtoisista toimenpiteistä." Onko analyysi saatavilla? 2: "Jäsenvaltioiden olisi tiedotuksen, asianmukaisten hallinnollisten menettelyjen tai muiden kansallisissa rakennusten perusparannussuunnitelmissa vahvistamiensa toimenpiteiden avulla voitava kannustaa soveltuvien aurinkoenergiajärjestelmien käyttöönottoon yhdistettynä rakennuksen vaipan korjaukseen tai rakennuksen teknisten järjestelmien vaihtamiseen taikka sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurin, lämpöpumppujen tai automaatio- ja ohjausjärjestelmien asennukseen." Miten esimerkiksi juuri automaation osalta käytön mukauttamisen mahdollistavien järjestelmien asennusta aiotaan edistää? Pelkkä laki ei riitä, jos siitä ei tiedoteta, sitä seurata, järjestelmiä auditoida ja ilmoiteta? Vaikka automaatiolaki on olemassa ja siihen liittyviä asioita on tulossa myös asuinrakennukseen, niin automaatiota ja käytön mukauttamista mahdollistavaa älymittarointia (tästä myös oma direktiivi) ei ole mainittu energiatehokkuuden parantamisen toimenpiteissä asuirakennusten osalta. Ei-asuinrakennuksissa pitäisi valaistuksen korjaustoimenpiteet olla yhteneväiset automaatio- ja ohjausjärjestelmien vaatimusten kanssa. ja muutoinkin tuoda vaatimus automaatiojärjestelmän olemassaolosta ja vaatimuksista tarkemmin (mm. olosuhdeanturointi). Automaatiolla voidaan kuitenkin oleellisesti parantaa kiinteistöjen energiatehokkuutta ja energialuokkaa ( https://eubac.org/wp-content/uploads/2025/01/2024_eubac_Building-Automation-and-Control-Systems-Impact-on-EPC-Classes-in-Europe.cleaned-1.pdf JA  https://build-up.ec.europa.eu/sites/default/files/content/epbd_impacts_from_building_automation_controls.pdf). Automaatiosta ei ole mainintaa myöskään e-todistusten yhteydessä. 22. artiklan mukaisesta rakennusten tietokannasta en löytänyt mainintaa, joten en myöskään sinne kirjattavista tiedoista (esim. 16 artiklan mukaisesti automaatiotiedotkin).

Taulukot 3.1-3.4
Toimivalla routaeristyksellä on merkittävä vaikutus rakennuksen kosteustekniseen toimivuuteen.

Ehdotamme, että taulukon 3.1 kohdan Rakennuksen ulkopuoli toimenpideteksti kirjoitetaan seuraavaan muotoon: Uusitaan tai lisätään rakennuksen, ml. putkistot, routaeristys.

Ehdotamme, että taulukon 3.2 kohdan Rakennuksen ulkopuolinen routaeristys toimenpideteksti kirjoitetaan seuraavaan muotoon:
Uusitaan tai lisätään rakennuksen, ml. putkistot, routaeristys.

Ehdotamme, että taulukon 3.3 kohdan Rakennuksen ulkopuolinen routaeristys toimenpideteksti kirjoitetaan seuraavaan muotoon:
Uusitaan tai lisätään rakennuksen, ml. putkistot, routaeristys.

Ehdotamme, että kaikissa taulukoissa edellä käsitellyissä kohdissa rakennusosasta/järjestelmästä käytetään nimitystä rakennuksen ulkopuolinen routaeristys.

Ehdotamme, että taulukkoon 3.4 luodaan oma rivinsä rakennuksen ulkopuoliselle routaeristykselle. Sen toimenpideteksti kuuluisi seuraavasti: Uusitaan tai lisätään rakennuksen, ml. putkistot, routaeristys.

s. 44 Toimivuuden varmistaminen -kappale
Riittävällä routaeristyksellä torjutaan rakennukselle ja rakenteille syntyviä vahinkoja. Näiden kustannusvaikutus voi olla suuri. Siksi näemme, että routaeristys kannattaisi nostaa tekstiin näkyväksi.

Ehdotamme, että kappaleeseen Toimivuuden varmistaminen tehdään seuraava isoilla kirjaimilla esitetty lisäys:
Toimivuuden varmistaminen
1) Ulkovaippa ja tekniset järjestelmät: Rakennuksen ulkovaipan energiatehokkuutta parantavien toimenpiteiden yhteydessä rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että ulkovaippa sekä ikkunoiden ja ulko-ovien liitokset ympäröiviin rakenteisiin tiivistetään siten, että lämmöneristyskerrokset suojataan ilmavirtausten eristyskykyä heikentäviltä vaikutuksilta. Rakennuksen ulkovaipan ja teknisten järjestelmien korjausta tai uusimista suunniteltaessa ja toteutettaessa toimenpiteet on valittava siten, että rakenteiden oikea lämpö-, ääni- ja kosteustekninen toimivuus sekä palotekninen eristävyys varmistetaan. ROUTAERISTYKSEN RIITTÄVYYS ON AINA TARKISTETTAVA.

Energiatehokkuussopimukset ovat hyvä keino ohjata suurempia kiinteistöjen omistajia kohti päästöttömyyttä. KOVA ehdottaa, että sopimusten kattavuutta ja resursseja lisätään, jotta pienemmätkin yhteisöt voivat liittyä mukaan. KOVA myös muistuttaa, että kunnat ovat mukana erilaisissa päästöjä vähentävissä ohjelmissa, kuten Hinku-verkostossa. Näin näiden kuntien omistamat vuokratalo- ja asumisoikeusyhtiöt ovat keskeisesti toteuttamassa päästöjen vähentämistä kunnissa myös muiden ohjelmien kautta.

Suunnitelmaan on kirjattu hyviä toimenpide-ehdotuksia rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. KOVA muistuttaa, että ennen kaikkea väestöltään vähenevillä alueilla on asuin- ja muita kiinteistöjä, joille ei ole pitkäaikaista käyttöä. Osa näistä kiinteistöistä ajetaan suunnitelmallisesti alas aina purkuun saakka. Rakentamismääräysten mukaan energiatehokkuuden parantaminen on pakollista korjaus- ja muutostöiden yhteydessä, mikäli se on teknisesti, taloudellisesti ja toiminnallisesti mahdollista. Taloudellista edellytyksiä täytyy siten peilata myös siihen, miten pitkään kiinteistö on tarkoitus pitää käytössä.

Rakennusten perusparannuspassista voi tulla yhtä hyvä työkalu kuin energiatehokkuussopimuksista. Sen käyttöönotto on suunniteltu olevan vapaaehtoista. Vapaaehtoisuus on tärkeää jatkossakin, jotta siitä ei tule vain hallinnollista taakkaa yhtiöille.

Kunnioittaen,
Jani Pakarinen, tekninen johtaja, KOVA ry

Rakennustuoteteollisuus RTT ry / Eristeteollisuus

a) Kustannustehokkaiden lähestymistapojen määrittäminen perusparannukseen
Suunnitelmassa esitettävien toimenpiteiden kustannustehokkuus ja vaikuttavuus tulisi arvioida. Tuki ja kannustimet tulee kohdistaa vaikuttavuuden mukaan.

Sivuilla 47 ja 49 todetaan, että Ulkovaipan lisälämmöneristäminen on taloudellisesti järkevää ”vain, jos” ulkovaipan pinnat ovat muutoinkin uusimisen tarpeessa. ”Vain jos” tulisi muuttaa muotoon ”kun” (peruskorjauksen yhteydessä). Rakennuksen vaipan lisälämmöneristäminen peruskorjausten yhteydessä on tavoiteltava toimenpide. Muutoin menetetään rakennusten energiatehokkuuden parantamisen suunnitelmallisuus ja perusparannusaallon (EU Renovation Wave Strategy) kautta tavoitellut hyödyt kansantalouteen. Taloudellisia kannustimia tarvitaan, jotta suunnitelman toteuttaminen etenee.

c) Perusparannusten edistäminen

Tällä hetkellä matalat vakuusarvot ja lainarahoituksen saanti estävät suurimman osan rakennusten energiatehokkuutta parantavista korjauksista. Kattavien ja energiatehokkuutta parantavien peruskorjausten sijaan tehdään korjauksia pienemmissä osissa, jotta rahoitus- ja rakennuslupakynnys ei ylittyisi. Syynä ei ole haluttomuus energiatehokkuuden parantamiseen vaan rahoituskynnys vakuusarvon ollessa matala. Rahoituksen haasteet on tunnistettu suunnitelmassa. Haasteiden ratkaisemiseen tulee kohdistaa toimia.

Kannatamme Motivan ehdotusta laajentaa kotitalousvähennyksen käytön mahdollisuus koskemaan taloyhtiöitä. Lisäksi tulisi sallia monivuotinen vähennysoikeus remonttivastikkeeseen / rahoituskuluihin. Ehdotamme, että kotitalousvähennykseen lisättäisiin erillinen energiatehokkuusvähennys rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen (ARA-mallin mukaan). Ehdotamme myös tutkittavaksi monivuotisen vähennysoikeuden käyttöönottoa energiatehokkuuskorjausten kustannusten laajuuden huomioon ottamiseksi. Ehdotettujen toimenpiteiden vaikuttavuus olisi merkittävä.

Lisäksi toteamme, että VARKE asunto-osakeyhtiöiden perusparannusten takauslainan kehittäminen ja laajentaminen asunto-osakeyhtiöiden energiatehokkuuden parantaminen perusparannuksen yhteydessä on tärkeää.

Tarvitaan rahoitusmekanismi energiatehokkuuskorjausten käynnistämiseen rakennuskannassa, joiden vakuusarvot eivät riitä energiatehokkuustoimet sisältävien perusparannusten käynnistämiseen suunnitelman edellyttämässä mittakaavassa. Rahoitusmekanismin täytyy toimiakseen laskea pankin kynnystä lainanantoon ja omistajien kynnystä lainanottoon sekä vähentää pankkien sitoutuvaa pääomaa ja laskea rahoituskustannuksia energiatehokkuutta parantaviin remontteihin. Rahoitusmekanismi voisi parantaa hankkeiden rahoituskelpoisuutta, madaltaa kynnystä remonttien aloittamiselle, lisätä työllisyyttä, laskea lämmityskuluja ja energiankulutusta, nostaa kiinteistöjen arvoa ja tuottaa rahoitusta moninkertaisella vipuvaikutuksella.

Perusteluna todetaan, että ehdotettujen toimenpiteiden vaikuttavuus on merkittävä. Suunnitelmassa on todettu, että korjatuiksi rakennuksiksi luetaan ennen vuotta 2010 valmistuneista rakennuksista ne, joiden energialuokka on A, B tai C sekä 2010 jälkeen valmistuneet uudet rakennukset. Korjattavana ovat siis energialuokkiin D, E, F ja G kuuluvat rakennukset, joiden osuus rakennuskannasta on suunnitelman mukaan seuraavat:
Pientalot: D (33%), E (27%), F (4%), G (2%) = 66 %
Rivitalot: D (31%), E (30%), F(4%), G(2%) = 67 %
Kerrostalot: D (41%), E (28%), F (8%), G (2%) = 79 %
Muut kuin as.rak. D (19%), E (13%), F (6%), G (6%) = 44 %

d) Heikossa asemassa olevien suojeleminen sekä energiaköyhyyden lievittäminen sekä asuntojen kohtuuhintaisuus

Suunnitelmaan tulisi kirjata tarkemmin Sosiaalisen ilmastosuunnitelman väliraportin löydökset energiaköyhyydestä ja siihen liittyvistä yhteiskunnallisista kustannuksista. Suomessa oli vuonna 2023 arviolta 590 000 haavoittuvassa asemassa olevaa kotitaloutta. Energiaköyhyydestä johtuvaa tuen tarvetta tulisi vähentää ensisijaisesti parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ei ainoastaan vähennä käyttökustannuksia, vaan lisää myös rakennusten kaupallista arvoa. Kotitalouksien energiamenojen odotetaan kasvavan tulevaisuudessa mm. ETS2-päästökauppajärjestelmän käyttöönoton vuoksi.
Nostoja Sosiaalisen ilmastosuunnitelma väliraportin kirjauksista liittyen energiaköyhyyteen (sivulta 59):

- ”Kylmän ilmaston vuoksi on käytännössä mahdotonta elää ilman lämmitystä.”
- ”Kaiken kaikkiaan Suomessa ei ole merkittävää määrää kotitalouksia, jotka kärsivät siitä, että olennaiset energiapalvelut olisivat täysin vailla. Pohjoisen sijainnin vuoksi kotitalouksien perustarpeiden, kuten energiansaannin ja riittävän sisälämpötilan, turvaaminen on kuitenkin ratkaisevan tärkeää.”
- ”Köyhyysvaarassa olevien perusmääritelmä sisältyy Suomen perustuslain 19 §:ään, josta oikeus sosiaaliturvaan on johdettu”
- ”Kotitalouksia, jotka ovat oikeutettuja asumistukeen (eläkkeensaajien asumistuki tai yleinen asumistuki) ja/tai sosiaalitukeen, pidetään haavoittuvassa asemassa olevina kotitalouksina. Lisäksi kansallisessa toimintasuunnitelmassa todetaan, että kotitalouksia, jotka ovat oikeutettuja asumistukeen (eläkkeensaajien asumistuki tai yleinen asumistuki) ja/tai sosiaalitukeen, voidaan pitää haavoittuvassa asemassa olevina kotitalouksina.”
- ”Asumistukea saavien kotitalouksien kokonaismäärä oli 552 501 vuonna 2023”
- ”Mahdolliset päällekkäisyydet huomioon ottaen haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien kokonaismäärä Suomessa oli tällä menetelmällä 590 075 vuonna 2023.”

Ideaalitilanteessa kaikkiin tukijärjestelmiin tulee olla liitettynä kytkös tuen tarpeen vähentämiseksi. Vihreän siirtymän elementeistä juuri peruskorjausaallolla, EPBD-tavoitteilla, sosiaalisella ilmastorahastolla sekä komission uudella Affordable Housing Act-aloitteella on tarkoitettu olevan tällainen tuen tarvetta vähentävä kytkös asumis-/sosiaalitukiin. Näiden laajempien ja moninaisten vaikutusten arvioimiseksi tulee kerätyt aineistot rakennuskannasta yhdistää tilastoihin köyhyysvaarassa olevien (energiaköyhien) tuen saajien määrästä ja asumismuodoista.

Nostoja Sosiaalisen ilmastosuunnitelman väliraportin kirjauksista liittyen perusparannussuunnitelmassa esitettävien toimenpiteiden vaikuttavuuteen:

- ”Päästökauppajärjestelmä2 ja EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttaminen vuoteen 2030 mennessä lisäävät kaikkien kotitalouksien energiamenoja Suomessa.”
- ”On kuitenkin huomattava, että politiikan (mukaan luettuna SCP) odotetaan tukevan alempia tuloluokkia näiden investointien rahoittamisessa, eli kotitalouksien ei tarvitsisi maksaa kaikkia mainittuja investointikustannuksia itse.”
- ”Suhteellisesti eniten korotukset vaikuttavat neljään alimpaan tulokymmenykseen kuuluviin kotitalouksiin, joiden tulot nousevat 1,1 prosentista 1,7 prosenttiin. Viidessä ylimmässä tulokymmenyksessä sama osuus on alle 0,5 prosenttia. Tämä ero selittyy sillä, että alempien tuloluokkien kotitalouksien rakennuskannassa on enemmän mahdollisuuksia kustannustehokkaisiin energiansäästöparannuksiin.”
- ”Energiansäästöinvestoinneista saatavat hyödyt näkyvät kaikissa kymmenysluokissa pienempinä energiakustannuksina.
- ”Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ei ainoastaan vähennä käyttökustannuksia, mikä lisää kotitalouksien kykyä selviytyä energian hinnanvaihteluista, vaan lisää myös rakennuksen kaupallista arvoa - ominaisuus, jota ei ole otettu huomioon tässä analyysissä.”

Kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelma ja Sosiaalinen ilmastosuunnitelma on laadittava yhteistyössä ja niiden toimenpiteet ja avustukset on kohdennettava oikein. Sosiaalisen ilmastosuunnitelman (SCP) toimenpiteitä ja sieltä kohdentuvaa rahoitusta ei tulisi odottaa vaan tulee yhdessä hakea aktiivisesti ratkaisumalleja ja vaikuttavimpia toimenpiteitä. SCP:n toimenpiteet tulisi kohdentaa ensisijaisesti haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin mikroyritysten sijaan:

=> päästökaupan vaikutukset ammattiliikenteeseen on tarkoitus inflaatiovaikutusten vuoksi kompensoida täysimittaisesti, joten päästökaupalla ei tulisi olla merkittävää vaikutusta mikroyritysten päästövähennyksiin
=> haavoittuvat mikroyritykset toimivat lähtökohtaisesti vuokratiloissa, joten niiden lämmityskustannuksia kompensoimalla tai remontteja avustamalla ei saavuteta merkittäviä vaikutuksia EPBD tavoitteisiin. Sen sijaan vuokratiloja hallinnoiviin yrityksiin kohdistuu EPBD:stä vaikutuksia, joiden tulee kannustaa parantamaan vuokrattavien tilojen energiatehokkuutta.

Energiatehokkuus etusijalla – periaate tulee pitää ensisijaisena arviointiperusteena myös Sosiaalisen ilmastosuunnitelman toimenpiteiden arvioinnissa ja sisällyttämisessä. Ehdotamme kansalliseen rakennusten perusparannussuunnitelmaan sisällytettäviksi toimenpiteiksi seuraavat Sosiaalisen ilmastosuunnitelman väliraportin ns. EU:n pitkän listan toimenpiteet:
- ”Rahoitusinstrumentit: Palveluseteli pienituloisille kotitalouksille energiaremontteja varten”
- ”Energiatehokkuusohjelmat: Toteutetaan kohdennettuja ohjelmia energiankulutuksen vähentämiseksi pienituloisissa kotitalouksissa”
- ”Eristys ja ikkunat: Parannetaan seinien, kattojen ja lattioiden eristystä ja vaihdetaan ikkunat energiatehokkuuden parantamiseksi.”
Lisäksi seuraavat keinot ovat keskeisiä ja kustannustehokkaita:
- ”Syväkorjaukset: Toteutetaan kattavia peruskorjauksia, joilla parannetaan merkittävästi rakennusten energiatehokkuutta. ”
- ”Älykkäät mittarit: Asennetaan älykkäitä mittareita energiankäytön seuraamiseksi ja optimoimiseksi.”

Ehdotetaan näitä EU:n pitkän listan toimenpiteitä sisällytettäväksi sekä sosiaaliseen ilmastosuunnitelmaan että kansallisen perusparannussuunnitelmaan, jotta päästökauppatuloja voidaan kohdentaa energiatehokkaiden peruskorjausten toteuttamiseen toimivien rahoitusmekanismien löytyessä. Haavoittuvassa asemassa olevat ja energiaköyhyyden määritelmän täyttävät ovat tällä hetkellä yhtenä taloyhtiöiden energiatehokkuusremonttien toteuttamisen merkittävimpänä esteenä.

Kotitalouksien tukeminen lämpöpumppuihin investoimiseksi ei tue energiankulutuksen ja kulutuspiikkien vähentämistä emmekä siksi kannata sen sisällyttämistä kumpaankaan suunnitelmaan.

k) Alueellisten perusparannusten edistäminen
Tuemme suunnitelmaan ehdotettuja alueellisten ryhmäkorjausten edistämiseen liittyviä kirjauksia.

q) Modulaaristen ja teollisten ratkaisujen korjausrakentamiseen
Ehdotamme, että suunnitelmaan lisätään julkisivukorjaamisen teolliset ratkaisut. Näitä ovat esimerkiksi Suomessa pitkälle kehitetyt ja testatut ratkaisut energiatehokkuuden parantamiseen, kuten eristerappausjärjestelmä, tuulettuva levyrappausjärjestelmä, tuulettuva levyjulkisivujärjestelmä ja tuulettuva ohutlevyjulkisivujärjestelmä.

Kohdassa a) olevat taulukot 3.1-3.4 luetteloivat kyllä, mitä toimenpiteitä voi tehdä energiatehokkuuden parantamiseksi, mutta luetellut toimenpiteet ovat hyvin eriarvoisia. Vaikka näille korjaushankkeiden heterogeenisyydestä johtuen saakaan aikaiseksi E-lukuvaikutusta, toimenpiteet voi silti karkeasti laittaa kustannusoptimaalisuusjärjestykseen. Nyt taulukoiden käyttöarvo sellaisenaan on hyvin vähäinen.
Jani Kemppainen, Rakennusteollisuus RT ry

Rakennuskannan perusparannussuunnitelman tavoitteet ovat kannatettavia, mutta tukien kohdentamisessa on huomioitava rahoitusmarkkinoiden realiteetit ja alueellinen kehitys. Syrjäseutujen rakennuskannan perusparannusten tukeminen ei useinkaan johda toivottuun lopputulokseen luottoriskien ja markkinakysynnän puutteen vuoksi. Kaupungistuminen jatkuu Suomessa, eikä Finanssialan näköpiirissä ole laajamittaista syrjäseutujen asutuskehitystä. Väestö keskittyy kasvukeskuksiin, mikä heikentää syrjäisemmillä seuduilla sijaitsevien asuntojen markkina-arvoa ja kysyntää. Tämä kehitys näkyy myös rakennuskannan tilastoissa: suuri osa vanhemmasta rakennuskannasta sijaitsee alueilla, joilla väestö vähenee ja asuntojen käyttöaste laskee. Edellä mainittu huomioiden tukikehyksen aiempaa painokkaampi kohdentaminen kasvukeskuksien ulkopuoliseen asumiseen ei välttämättä ole riittävän pitkänäköistä politiikkaa, sillä tukien kohdentaminen syrjäseutujen rakennuskantaan on perusteltua vain, jos omistajat kattavat omilla varoillaan tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset. Pankkirahoitusta ei välttämättä ole saatavilla näihin kohteisiin. Takaus voi parantaa luotonsaantia, mutta takauksia tulisi myöntää vain, jos asunnoille on kysyntää jatkossakin, ja takauksesta tulisi periä markkinahinta. On myös huomioitava, että julkinen takaus voi antaa asiakkaalle väärän kuvan asunnon arvon säilyvyydestä. Mikäli asunnon vakuusarvo itsessään ei riitä kattamaan lainapääomaa, on oletettavaa, että kohde on liian riskipitoinen rahoitettavaksi.

Kiitos mahdollisuudesta lausua asiassa.

Aleksi Kaakinen/Finanssiala ry

a)
Suunnitelmassa on kuvattu hyvin toimia ja yhden ja kahden asunnon kustannustehokkaita toimenpiteitä.

Teknisenä korjausehdotuksena todetaan, että kaikki viittaukset rakennuslakiin ja rakennuslupaan on hyvä oikaista nykylain mukaiseksi eli rakentamislaki ja rakentamislupa.

b)
Asuinrakennusten kehityspolulla pientaloasukkaille ovat keskeisiä neuvonta ja informaatio-ohjaus sekä erilaiset tuki- ja rahoitusmahdollisuudet.

Omakotiliitto pitää tärkeänä kaikkien rakennustyyppien osalta suunnitelmallista ja pitkäjänteistä kunnossa- ja huolenpitoa. Omakotiliitto tarjoaa jäsenilleen tietoa ja neuvontaa sekä huoltokirjan tukemaan suunnittelu- ja dokumentointityötä. Ennakoiva ja oikea-aikainen oman talon korjaaminen lisää viihtyvyyttä, pidentää talon elinkaarta ja säästää myös asumiskustannuksissa pitkässä juoksussa.

Liitto kannustaa jäseniään myös tekemään pidemmän tähtäimen suunnitelmia talon huoltoon, joka tukee talon kestävää elinkaarta ja mahdollistaa kotitaloudelle taloudellisen varautumisen tuleviin remontteihin.

Omakotiliitto esittää, että tässä kohdassa olevaan perusparannuspassin tekstiin lisätään sana vapaehtoinen, eli ”Rakennusten vapaaehtoinen perusparannuspassi”, joka viedään läpi koko suunnitelman.

Asunnon kunnon selvitysmenetelmien kehittäminen on keskeistä ja meneillään on Suomessa sekä RT-korttien sisällön päivittäminen asuntokaupan kuntotarkastuksiin sekä SFS-standardin luominen kuntotarkastukseen. Kuluttajilla on oltava tieto luotettavista menetelmistä ja tarkastusten tekijöistä.

Omakotiliitto toteaa, että liitto on mukana viestinnän yhteistyöverkostoissa ja jatkaa mielellään yhteistyötä korjaus- ja uudisrakentamiseen liittyvien muutosten tiedottamisessa.

c)
Rahoituksen osalta yhden ja kahden asunnon pientaloissa on tunnistettu yhä enemmän haasteita. Erityisesti haja-asutusalueella, jossa arvonkehitys on eriytynyt viime vuosien aikaan. Tämä on heikentänyt kotitalouksien mahdollisuuksia saada lainaa, kun vakuudet eivät ole riittäviä.

Kotitalousvähennys, öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tuki ja ELY:n kautta myönnetyt energia-avustukset ovat olleet tärkeitä ja kannustaneet konkreettisesti kotitalouksia toteuttamaan siirtymää pois fossiilisesta lämmityksestä. Omakotiliitto kannattaa, että kotitalousvähennyksen tilapäistä korotusta jatketaan. Samalla todetaan, että laajemman vaikuttavuuden saavuttamiseksi myös energiatehokkuusremonttien kotitalousvähennys olisi tärkeä nostaa tälle korotetulle tasolle.

Kotitalousvähennys on ollut ihmisille tunnettu ja selkeä tukimekanismi, joka on tullut esille muun muassa Omakotiliiton vuonna 2022 tehdyssä kotitalousvähennyksen käyttöä koskevassa jäsenkyselyssä. Omakotiliitto tunnistaa myös kotitalousvähennyksen kehittämistarpeen. Esimerkiksi jos on yhden hengen kotitalous, vähennysmahdollisuus on pienempi. Omakotiliitto ehdottaa, että tulevaisuudessa kotitalousvähennys muutetaan asuntokohtaiseksi nykyisen henkilökohtaisen vähennysoikeuden sijaan. Omakotiliitto ehdottaa, että vähennyksen määrä tulee olla myös nykyistä korkeampi, esimerkiksi 8000 euroa, jotta sillä saadaan laajempi remonttiaalto käyntiin. Energiatehokkuusremonteille voitaisiin luoda oma erillinen määräaikainen vähennysoikeus tai sen voisi lisätä korotettuun öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen vähennysoikeuteen. Vähennyksen käyttöä vahvistaisi myös monivuotinen vähennysoikeus nykyisen yhden kalenterivuoden sijaan.

Omakotiliitto toteaa toimeenpannuista toimista, että hallitusohjelman kirjauksen mukaan kehitetään kotitalousvähennystä tukemaan energiatehokkuuden parantamista, mutta toistaiseksi tukea on leikattu niin prosenttimäärän ja euromääräin osalta sekä nostettu omavastuuta.

Omakotiliitto kannattaa ehdotusta, että taloudellisen tilanteen salliessa, korotetun kotitalousvähennyksen mahdollistaminen energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin. Samoin on kannatettava ehdotus, että huomioidaan myös monivuotinen vähennysoikeus.
Päättynyt energia-avustus on myös ollut toimiva mekanismi, jota olisi tärkeä jatkaa energiatehokkuusremonttien tukemiseksi, jotta pienituloisten energiatehokkuusremontteja voitaisiin tukea entistä täsmällisemmin, erityisesti alueilla, joille rahoituksen saanti on vaikeaa.

Valtion tukeman asuntorakentamisen keskus Varke (aiemmin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara) myönsi henkilöasiakkaille (eli pientalojen omistajille) energia-avustuksia asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin korjaushankkeisiin vuosina 2020–2023. Omakotiliitto pitää tärkeänä, että avustus saadaan uudelleen käyntiin energiatehokkuuden parantamiseksi, kun nyt öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tukea myös jatkettiin. Ehdotuksena on, että tarkastellaan ja tarvittaessa korjataan asunto-osakeyhtiöiden perusparantamiseen tarkoitetun Varken myöntämän takauksen kriteereitä ja myöntöperusteita, jotta instrumenttia voidaan hyödyntää paremmin. Omakotiliitto ehdottaa, että luodaan myös pientaloille oma takausmalli.

Tarvitaan myös tietoa, onko kotitalouksille mahdollisuutta saada EIR kestävyystakauksia.

Esityksen mukaan toimenpiteenä on Korjausavustukset ikääntyneiden ja vammaisten asuntojen korjauksiin ja ne ovat voimassa toistaiseksi. Omakotiliitto kannattaa tätä ja pitää erittäin tärkeänä jatkaa tukemista.

d)
Omakotiliitto toteaa, että nykyisestä sosiaaliturvasta asumiseen liittyen on omistusasujat pudotettu pois. Omakotiliitto pitää tärkeänä selvittää pientaloasukkaiden tilannetta energiaköyhyyden riskistä. Moni pienituloinen, esimerkiksi yksinasuva tai lapsiperhe, voi olla vaarassa. Energiaköyhyyden torjunta vaatii myös suoria 100 % tukia, sillä muutoin esimerkiksi osatuet tai verovähennysoikeudet eivät mahdollista kotitalouden toimia.

Omakotiliitto pitää tärkeänä, että esityksessä on todettu pohjoisen sijaintimme vaatimukset. On tärkeää turvata kotitalouksien perustarpeet, kuten energiansaanti ja riittävä sisälämpötila. Haavoittuvassa asemassa olevan asiakkaan määritelmä sisältyy Suomen perustuslain 19 §:ään, josta oikeus sosiaaliturvaan on johdettu, mutta nyt tämä oikeus poistettu omistusasujilta. Omakotiliitto katsoo, että eri asukasryhmille on oltava tukimallit, jotta energiaköyhyys ei lisäänny.

Eläkkeensaajan asumistuen osalta on tärkeä, että jatkossa se on myös omistusasujien käytettävissä.

Omakotiliitto pitää tärkeänä, että energianeuvontaan on jatkossa varattu riittävät resurssit, jotta voidaan vastata yhä kasvavaan valtakunnalliseen ja alueelliseen energianeuvontaan. Moni kotitalous tarvitsee juuri omaan kotitaloon sopivaa neuvontaa, johon yleisneuvonta ei riitä. Lisäksi on kannatettavaa, että neuvontaa tehdään yhteistyöverkostoissa, kuten kolmannen sektorin eri järjestöjen kanssa, jotka tavoittavat tehokkaasti omia kohderyhmiään, kuten Omakotiliitto pientalo- ja vapaa-ajanasukkaita. Yhteistyön toteuttamiseen tulee varata riittävästi resursseja myös neuvontatyötä tekeville järjestöille.

Omakotiliitto on osallistunut Suomen Sosiaalinen ilmastosuunnitelma (SCP) valmisteluun ja odottaa kiinnostuneena sen julkistamista.
Omakotiliitto on tehnyt yhteistyötä myös Vanhustyön keskusliiton VTKL ry:n asuntojen korjausneuvonnan kanssa, joka tarjoaa asuntojen korjaus- ja muutostarpeiden arviointia ja korjausten edistämisen sekä avustusten hakemisessa auttamista yli 65-vuotiaille. Omakotiliitto pitää tärkeänä neuvonnan jatkuvuutta ja toivoo, että siihen varataan riittävästi resursseja jatkossa.
Esityksen mukaan nyt on valmisteltavana Motivan verkkopalvelussa loppuvuodesta 2025 julkaistava keskitetty sähköinen asiointipiste. Omakotiliitto pitää tärkeänä tulevan pisteen toiminnassa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa.

f)
Omakotiliitto pitää hyvänä, että öljy- ja kaasulämmityksestä luopumista on tuettu vuodesta 2020 alkaen, tukea ovat voineet hakea pientalojen omistajat sekä kunnat ja seurakunnat. Pientalojen öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tukea jatketaan edelleen vuonna 2025 ja sitä on myönnettävissä määrärahan riittävyyden mukaan. Pientalojen lisäksi myös kuntien avustusta jatketaan. Tuki edistää Suomen tavoitetta edetä kohti fossiilittomia lämmitysratkaisuja ja vähentää samalla päästöjä sekä energian tuontiriippuvuutta.
Täysremontin rinnalle Omakotiliitto ehdottaa osatoimia, joilla voidaan vähentää päästöttömyyttä. Yksi lisävaihtoehto on lisätä tukimalli, jossa kotitaloutta kannustetaan siirtymään fossiilittomaan polttoöljyyn. Tämän kustannus on huomattavasti matalampi kuin täysremontin. Tämä mahdollistaa lämmityksen muuttamisen viipymättä päästöttömäksi, laitekustannus eri arvioiden mukaan alle 1000 euroa. Toisena edeltävän rinnalle luotaisiin määräaikaisena fossiilittoman lämmitysöljyn tuki, joka madaltaa ostokustannusta kotitaloudelle ja antaa siirtymäajan valmistautua jatkotoimiin. Kolmantena on kannustimet tehdä muita toimia, jotka vähentävät nykyisen öljyn käyttömäärää: Esimerkiksi taloon asennettava ilmalämpöpumppu voi vähentää merkittävästi öljymäärää. Lisäksi nämä täydentävät toimet vahvistavat huoltovarmuutta ja voivat lisätä halukkuutta päästöjen vähentämiseen.

g)
Omakotiliitto kannattaa erityisesti tiedottamisen merkitystä kiertotalouden edistämiseksi ja yhteistyötä kolmannen sektorin kuten järjestöjen kanssa, joka tavoittaa tehokkaasti jäsenistöään. Tiedottamisessa voitaisiin esimerkiksi tarjota tietoa materiaalien uusiokäytöstä rakennusremonteissa.

h)
Omakotiliitto oli mukana työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä, joka valmisteli lainsäädäntöä hajautettujen energiayhteisöjen ja aktiivisten asiakkaiden energian jakamisen helpottamiseksi koko Suomen alueella. Pientalo- ja vapaa-ajan asukkaat odottavat kiinnostuksella selkeitä ohjeita ja konkreettisia malleja, miten voivat perustaa tai liittyä mukaan energiayhteisöihin, jotka ovat rajat ylittäviä esimerkiksi useita lähialueiden omakotitaloja kokoavia yhteisöjä.

Verotuksen osalta todetaan, että kotitaloudelle tulee olla selkeä taloudellinen kannustin ja veroja ei tule periä tuotoista pientaloasukkailta. Omakotiliitto toteaa, että perustamisen esteet tulee poistaa myös omakotitalojen osalta, kuten esityksessä todetaan vuokra-asumisen osalta.

k)
Omakotiliitto kannattaa kehityshankkeita, joissa tarkastellaan nykyisin käytössä olevia alueellisia ja ryhmäkorjaushankkeita myös pientaloasukkaat huomioiden ja on mielellään mukana jatkossa yhteistyössä.

Ympäristöministeriön Valtakunnallinen alueiden eriytyminen -selvityksessä on todettu, että Suomen aluerakenteen eriytymiskehitys on voimistunut 2010-luvulla ja tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa. Väestönkasvu, uusien työpaikkojen syntyminen sekä uudisrakentaminen keskittyvät aiempaa harvemmille seuduille. Omakotiliitto korostaa, että tämä koskettaa vahvasti haja-asutusalueen omakotitaloja, joita jää tyhjiksi eri puolella Suomea. Suunnitelmassa tulee huomioida, miten tämä lasketaan ja raportoidaan jatkossa osana kansallista perusparannussuunnitelmaa.

m)
Omakotiliitto pitää tärkeänä, että pientaloasukkailla on saatavilla tietoa esimerkiksi EIR:n InvestEU-ohjelman kautta ohjautuvien kestävyystakausten osalta, jota olisi esityksen mukaan suomalaisista pankeista saatavilla myös latauspisteiden rakentamiseen etenkin pientaloissa.

n)
Omakotiliitto toteaa, että esityksessä on huomioitu hyvin yhden ja kahden asunnon omistajien päätöksentekoa. Samoin Suomen kehitysnäkymät vaikuttavat oleellisesti myös pientaloasumiseen, samalla tunnistaen, että eri kyselyiden mukaan suomalaisista yli 70 % haluaa asua pientaloissa ja noin 50 % nimenomaan omakotitaloissa. Asuntorakentamisessa tulisi entistä vahvemmin huomioida asumistoiveet, joka osaltaan vahvistaa myös ihmisten hyvinvointia.

Omakotiliiton havaintojen mukaan rahoituksen saatavuus on yhä useammin ongelma varsinkin, jos rakennuksen arvonkehitys on heikkoa tai se ei sijaitse kasvualueella.

Omakotiliitto kannattaa kehitystoimia ja esittää, että pientalot ovat mukana kohderyhmänä. Erityisesti kannatetaan ehdotusta, että taloudellisen tilanteen salliessa tuetaan asuinrakennusten selvitys- ja suunnitteluhankkeita esimerkiksi perusparannuspassin teettämiseksi.

Samoin kun kehitysehdotuksena on, että lisätään korjausrakentamisen ja energiatehokkuuden avointa, digitaalista koulutustarjontaa jatkuvaan oppimiseen. Tässä kohderyhmässä on myös tärkeä pitää mukana pientaloasukkaat.

Motivan testi

Suunnitelmassa esitetään verotuksellisia keinoja korjausten rahoittamiseen. Investointitarpeet tulevat olemaan isoja ja edellyttävät kiinteistön omistajilta merkittäviä panoksia EPBD:ssä esitetyn kansallisen perusparannusten tason saavuttamiseksi. Siksi on välttämätöntä ohjata "porkkanoita" ja kannusteita korjauksiin.

Kotitalousvähennys on ollut laajasti käytössä ja sen avulla on saavutettu hyviä tuloksia. Ehdotamme kotitalousvähennyksen korottamista 5000 euroon ja että erilaisten laitteiden hankintakustannukset sisällytettäisiin vähennyksen piiriin. Tämä siirtäisi päätöksentekoa kiinteistöjen omistajille ja sisältäisi positiivisen kannusteen ryhtyä korjauksiin. Suotuisaa olisi avata verovähennyksporkkanalla mahdollisuudet pieniin, mutta kustannustehokkaisiin laitehankintoihin.

Odotamme sosiaalisen ilmastorahaston toimenpiteiden Suomessa kohdistuvan niille kiinteistönomistajille, joiden kiinteistö kuuluu EPBD:n heikoimman 43 prosentin joukkoon.

Asuinrakennusten korjaustarve on Kiinteistöliiton ja Rakennusteollisuus RT:n arvion mukaan tällä hetkellä noin kahdeksan miljardia euroa vuositasolla, joten kiinteistönomistajille ja asunto-osakeyhtiöille on luotava kannusteita toteuttaa korjausrakentamista, jotta korjausvelkaa voidaan kuroa umpeen ja samalla kehittää erityisesti asuinrakennusten energiatehokkuutta. Kannatamme lausuntoluonnoksen kehitysehdotusta, jonka mukaan on syytä jatkaa ”taloyhtiöille, henkilöasiakkaille ja ARA-yhteisöille suunnattuja energia-avustuksia”.
Talotekniikkaliitto on esittänyt, että yksi Suomen kansallisista EU:n sosiaaliseen ilmastorahastoon liittyvistä toimenpiteistä olisi 10 prosentin korjausavustus energiaremonttien lisäämiseksi. Korjausavustus olisi 10 prosenttia rakennusten perusparannusten hyväksytyistä kustannuksista. Korjausavustuksen kaltainen instrumentti on ollut viimeksi käytössä vuosina 2013–2014 nimellä rakennusten perusparannuksen käynnistysavustus (15 miljoonaa euroa vuodelle 2013 ja 100 miljoonaa euroa vuodelle 2014).
Kotitalousvähennyksen merkittävä supistaminen on ollut Suomessa neljän vuoden ajanjaksolla rakennusten energiatehokkuuden kannalta epätarkoituksenmukaista. Tuemme Motivan esitystä, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotettaisiin 5000 euroon. Lisäksi kotitalousvähennyksessä voitaisiin ottaa huomioon erityisesti energiaremontit.
Talotekniikkaliitto katsoo, että sähköautojen latauspaikka-avustus olisi luonteva tapa edistää energiatehokkuutta. EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että sähköautojen latauspisteiden määrää lisätään asuinrakennuksissa. Ennakoimme, että pelkästään EPBD:n kansallisen soveltamisen vuoksi Suomen valtion on otettava käyttöön taloudellisia kannustimia sähköautojen latauspisteiden rakentamisen vauhdittamiseksi.

Suunnitelmassa esitetty investointitaso on merkittävä eikä sen toteutuminen ole mahdollista ilman julkisia takauksia, tukia ja kohdennettuja avustuksia. Esitetty kehitysehdotus, jonka mukaan jatketaan valtion talouden salliessa taloyhtiöille, henkilöasiakkaille ja ARA-yhteisöille suunnattuja energia-avustuksia on ehdottomasti kannatettava kohdennettu avustus. KOVAn mielestä tukia tulisi olla tarjolla etenkin kohtuuhintaisia asuntoja omistaville vuokra- ja asumisoikeusyhtiöille, sillä niiden asunnoissa asuu haavoittuvimmassa asemassa olevia henkilöitä ja kotitalouksia.

Kunnioittaen,
Jani Pakarinen, tekninen johtaja, KOVA ry

Koko talokannan korjaustarve on kiinteistö- ja rakentamisalan yhteistyönä tehdyn ROTI-raportin mukaan tällä hetkellä noin 16 mrd. euroa vuosittain. Tämän hetken toteutuneet korjausinvestoinnit ovat vastaavasti hiukan alle 14 mrd. euroa vuosittain. Kertynyt korjausvelka oli vuonna 2023 94 mrd. euroa ja tällä hetkellä lähestymme 100 mrd. euron rajapyykkiä.

Pellervon taloustutkimus PTT:n yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa tekemässä Asuntokannan korjaustarve 2020-2025 -raportissa keskityttiin tarkemmin asuinrakennuksiin. Raportin mukaan asuinrakennusten tekninen korjaustarve vuosittain on keskimäärin 7,8 mrd. euroa.

Rakennusteollisuuden siteerattu raportti kertoo ansiokkaasti nykytilan, mutta ei tarvetta. Korjausrakentaminen on vähentynyt viimeiset kaksi vuotta peräjälkeen, kuten raportissa selkeästi kerrotaan. ROTI-raportin mukaan edellisen kerran talokantaa on korjattu kulumista vastaavasti viimeksi vuonna 2018.

Kommenteilla olevassa perusparannussuunnitelmassa arvioitu kokonaisinvestointitarve energiatehokkuustoimenpiteiden osalta määritellään 1,3 mrd. euroksi vuosittain. Luku on sama kuin Rakennusteollisuuden raportin lukujen mukaan ohjautuu energiatehokkuuden parantamiseen tällä hetkellä.

Energiatehokkuuden parantamista ei voi irrottaa vain omaksi osuudekseen korjausrakentamisesta. Kiinteistön korjausvelan ollessa suuri ei yksittäisen energiatehokkuustoimenpiteen toteuttaminen ole taloudellisesti perusteltua tai välttämättä teknisesti toteutettavissa. Korjausvelkan kasvu on vähintään pysäytettävä, jotta lisäinvestoinnit voidaan tehokkaasti kohdistaa energiatehokkuuden parantamiseen.

Ehdotamme muutettavaksi energiatehokkuuden kokonaisinvestointitarve vastaamaan todellista tasoa. Lisäksi on huomioitava, että tason parantaminen ei toteutu yleisen korjausvelan kasvaessa samaan aikaan miljardeilla vuosittain.

RIL - Janne Tähtikunnas

Rakennustuoteteollisuus RTT ry / Eristeteollisuus

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n Eristeteollisuus ehdottaa, että kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman kokonaisinvestointitarpeen arvioimisessa otetaan huomioon Pellervon taloustutkimuksen julkaisun 276 Asuinrakennusten korjaustarve 2020-2050 havainnot. https://www.ptt.fi/wp-content/uploads/media/julkaisut/asuinrakennusten-korjaustarve-2020-2050-ptt-raportteja-276_.pdf

Tutkimuksessa asuinrakennuskannan peruskorjausten investointitarpeet vaihtelevat 8-9 miljardin vuotuisen euron välillä skenaariosta riippuen toteutuman jäädessä noin 6,5 miljardiin euroon.

”Tutkimuksessa on erotettu teknisesti perusteltu korjaustarve ja taloudellisesti perusteltu korjaustarve. --- Koko maassa noin 95 prosenttia teknisestä korjaustarpeesta on myös taloudellisesti perusteltua, mutta alueellisesti osuudessa on vaihtelua.” Alueellisesti suurin korjaustarve on supistuvilla ja paljon supistuvilla alueilla. Taloudellisesti perusteltu osuus teknisestä korjaustarpeesta on tutkimuksen mukaan tasaisilla alueilla 95%, supistuvilla 92% ja paljon supistuvilla 85%. Tämän perusteella peruskorjaukset on pääsääntöisesti koko Suomessa taloudellisesti hyvin perusteltuja, mikä pitäisi huomioida kokonaisinvestointitarpeen määrittämisessä ja rahoitusmekanismien suunnittelussa.

Tutkimuksessa viitataan myös, että ”VTT:n selvityksessä arvioitiin, että asuinrakennusten korjauksiin tulisi sijoittaa vuosien 2016-2025 aikana keskimäärin 9,4 miljardia euroa vuodessa (Nippala ja Vainio 2016). Vuosien 2026-2035 aikana vuosittaiseksi korjaustarpeeksi laskettiin 11,1 miljardia euroa. Korjaustarpeen kasvun selitettiin johtuvan 1980-luvun pientalovaltaisesta rakennuspiikistä ja siitä, että nämä rakennukset ovat tulossa ennustejaksoilla korjausikään. Suhteessa kerrosalaan pientaloissa on kerrostaloja enemmän teknisten korjausten piiriin kuuluvaa ulkovaippaa ja teknisiä järjestelmiä ja sen vuoksi niiden korjauskustannukset ovat asuinkerrostaloja korkeammat. --- Teknisellä korjaustarpeella perusteltuja korjauksia oli jäänyt selvityksen mukaan tekemättä erityisesti omakotitaloissa. (Nippala ja Vainio 2016)” (s.21)

Herkkyystarkasteluista tutkimuksessa todetaan, että ”poistumakehityksen nopeuttaminen ja hidastaminen näkyvät eniten itse poistumassa sekä uudisrakentamisen määrässä, kun taas vaikutus tekniseen korjaustarpeeseen on vähäisempi. Sen sijaan vaikutus taloudelliseen korjaustarpeeseen näkyy erityisesti paljon supistuvilla alueilla. Muista herkkyystarkasteluista poiketen korjaussyklien nopeuttaminen puolestaan vaikutti erityisesti juuri teknisen korjaustarpeen määrään, kun vaikutus poistumaan ja uudisrakentamiseen oli samalla vähäinen.” (s.95) Poistumakehitystä ei tule näin ollen ylikorostaa suunnitelmassa.

Tutkimuksessa todetaan myös, että ”Vaikka tämän tutkimuksen määrittelyllä taloudellisesti perustellulla korjaustarpeella tarkoitetaan sitä osaa teknisestä korjaustarpeesta, jolle on kysyntää asuntomarkkinoilla, näidenkään korjausinvestointien toteutuminen ei ole rahoitusmielessä itsestään selvää. Tulevaisuudessa markkinahinnoiltaan edullisilla alueilla ongelmia tulee nimittäin ilmenemään myös sellaisten asuinrakennusten korjaamisessa, jotka ovat vakituisesti asuttuja. Tämä ongelma liittyy siihen, että edullisten hintojen alueilla teknisesti perustellut korjauskustannukset voivat nousta asuntojen markkinahintoja korkeammaksi, jolloin korjauksiin investoiminen ei välttämättä ole mielekästä ja rahoituksen saaminen voi muodostua haasteelliseksi.” (s.95)

Tutkimuksen mukaan ”sopivien ratkaisumallien löytyminen mahdollisimman nopeasti on kriittistä, jos rakennuskanta halutaan pitää kunnossa myös näiltä osin. Markkinahinnoiltaan kalliimmilla alueilla korjaukset tulevat sen sijaan ennemmin tai myöhemmin hoidetuiksi. Näin ollen riski sille, että teknisesti välttämättömiä korjauksia jää tekemättä, on ilmeinen erityisesti matalien markkinahintojen alueilla.” (s.95).

Toteamme, että suunnitelman rahoitukseen liittyviä lauseita ei pidä aloittaa seuraavasti: ”Pääsääntöisesti Suomessa on korjaushankkeisiin saatavilla rahoitusta, mutta”, jolla vähätellään tutkimuksissa tehtyjä havaintoja rahoituksen saannin muodostumisesta markkinaesteeksi osalla teknisesti ja ilmastotavoitteiden näkökulmasta perusteltua korjaustarvetta.

Rakennusten energiankulutuksen vähentämiseen asetettavat tavoitteet ja korjaushankkeiden energiatehokkuuden parantamiseen asetettavien minimivaatimusten kiristäminen edellyttävät toteutuakseen kokonaisinvestointitarpeiden oikeaa arvioimista. Lisäksi EU:lle raportoitavien tavoitteiden toteutumisen kannalta on tärkeää viestiä kansalliset erityispiirteet ja rahoituksen tarpeet oikeassa mittakaavassa.

Kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelma tulee sitoa Suomen sosiaalisen ilmastosuunnitelman (SCP) ja päästökaupan huutokauppatulojen kanssa yhdeksi pitkäaikaiseksi rakennuskannan ilmastosuunnitelmaksi vuoteen 2050. Rahoituspohjan tulee vastata energiatehokkaiden peruskorjausten tarvetta ja SCP-avustukset tulee kohdentaa haavoittuvassa asemassa oleviin kotitalouksiin.
Päästökaupan huutokauppatulot kerätään EU:n ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi ja ne on tarkoitettu perusparannusaallon (Renovation Wave) käynnistämiseen. Mikäli energiatehokkuutta parantavia peruskorjauksia ei saada käyntiin, jo korkea korjausvelka vain kasvaa entisestään.
Jani Kemppainen, Rakennusteollisuus RT ry

Omakotiliitto korostaa, että pientalojen omistajat rahoittavat korjaukset pääosin omilla säästöillä tai pankkilainalla ja on tärkeää, että tukien ja avustusten jatkuvuus ja riittävyys varmistetaan pitkäaikaisen ja laajan energiakorjausaallon aikaansaamiseksi.
Omakotiliitto pitää tärkeänä, että Suomi pitää kaikissa neuvotteluissa vahvasti kansalaisten puolta rahoituksen saamiseksi esimerkiksi EU-rahoituslähteistä ja pitää keskeisenä, että Suomi ilmoittaa selkeät euromääräiset investointitarpeet EU:lle myös. Suomen tulee pitää huolta, että saamme täysimääräisesti meille pohjoisen sijainnin aiheuttamiin erityisiin energiaremontteihin kaiken mahdollisen tuen.

Vihreät lainat ovat yksi mahdollisuus, mutta erityisenä lisätukena tarvitaan jatkossa esimerkiksi valtion takausmalli myös pientalojen energiaremonteille, jotta vakuudet saadaan riittäviksi. Rahoituksen kohdentamisessa on huomioitava erityisesti alueelliset erot ja haavoittuvassa asemassa olevat kotitaloudet. Energiaköyhyyden torjumiseksi tarvitaan täysimääräisiä tukimuotoja näille kotitalouksille, joilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia investoida omarahoituksella. Esimerkiksi aikanaan oli aravajärjestelmä, jota kautta myös pientaloasukkaat saivat tukea ja takausmahdollisuuden. Tämä järjestelmä voitaisiin päivittää energiatuki- ja takausmalliksi.

Korjausten rahoittamisessa verotuksellisena keinona Omakotiliitto kannattaa kotitalousvähennyksen laajentamista ja korottamista energiaremontteihin. Kuluttajille tulee olla riittävästi neuvontaa ja varmistaa, että ohjeistukset ovat selkeitä ja helposti saatavilla.

Omakotiliitto ehdottaa, että pientaloille valmistellaan seuraaville vuosille uusi energia-avustus, jolla voidaan vastata valtioneuvoston periaatepäätös fossiilisesta lämmitysöljystä luopumisen YM/2024/17 linjaukseen. Samoin on turvattava, että Varke voi jatkossakin myöntää korjausavustusta ikääntyneiden (yli 65-vuotiaat) ja vammaisten asuntojen sellaisiin korjauksiin, jotka parantavat esteettömyyttä tai asumisen turvallisuutta tai terveellisyyttä. Avustuksen määrä on enintään 50 % hyväksyttävistä ja kohtuullisista korjauskustannuksista. Erityisestä syystä avustusta voidaan myöntää 70 %.

Omakotiliitto pitää erittäin tärkeänä valmisteilla olevaa Sosiaalinen ilmastosuunnitelmaa ja on osallistunut sidosryhmätyöhön. Omakotiliitto kannustaa valtiota suunnitelman laatimisessa ja tulevissa muissakin neuvotteluissa pitämään oman maan kansalaisista hyvää huolta, jotta voimme menestyä ja nostaa Suomen kansallisvarallisuus jälleen sille tasolle, jolle se kuuluu olla. Suomen tulee ilmoittaa selkeät euromääräiset investointitarpeet EU:lle ja pitää huoli, että Suomi saa täysimääräiset tuet jo maantieteellisen sijainnin puolesta tarvittaviin remontteihin energiakäytön vähentämiseksi.

Omakotiliitto kannattaa kehitysehdotusta, että jatketaan valtion talouden salliessa taloyhtiöille, henkilöasiakkaille ja ARA-yhteisöille suunnattuja energia-avustuksia. Tämä erittäin tärkeä kotitalouksille.

Kysymme että miksi ihmeessä tukia pitäisi kohdistaa vain edellä mainitulla rajauksella. Ympäristöministeriön alkuvuodesta 2025 julkaiseman selvityksen mukaan pienituloisia asuntokuntia asuu suhteellisesti yhtä paljon sekä vapaarahoitteisissa että valtion tukemisessa vuokra-asunnoissa. Tuen kohdetta ei tule rajata esitetysti pelkästään ARA-yhteisöille ja taloyhtiöille vaan myös vapaarahoitteiseen vuokra-asuntokantaan. Edellytyksenä tuen kohdentamiselle vuokratalokohteita omistaville yhteisöille tulee kuitenkin olla yhteisön sitoutuminen kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan 2026 alkavalle energiatehokkuussopimuskaudelle. Näin voidaan varmistaa tukea saavien tahojen sitoutuminen pitkäaikaiseen energiansäästö- ja energiatehokkuustyöhön. Sopimustoimintaan liittyneet yhteisöt pystyvät tekemään asuntokannassaan tehokkaasti kohdennettuja toimenpiteitä, joilla saadaan aikaan vaikuttavia tuloksia.

Kiinteistöliitto kiinnittää huomiota siihen, että energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävien remonttien seulominen “tavallisista remonteista” on usein vaikeaa tai mahdotonta. Useimmissa tapauksissa energiatehokkuutta parannetaan tavanomaisten hankkeiden kuten julkisivu- ja ikkunaremonttien, kattorakenteiden uusimisen, lämmitystapavaihdoksen tai talotekniikan päivittämisen yhteydessä.

Tällä hetkellä asunto-osakeyhtiöille ei ole tarjolla tukia energiatehokkuuden parantamiseksi. Ei ole myöskään tiedossa, että Suomen valtio tai Euroopan unioni olisi tukemassa asunto-osakeyhtiöiden toteuttamia energiatehokkuusremontteja. Euroopan unionissa on käyty keskustelua aiheesta esimerkiksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin päivityksen, kohtuuhintaisen asumisen ohjelman laatimisen ja asuinrakennusten ja päästökaupan päästökauppajärjestelmän (“ETS II”) perustamisen yhteydessä. Kohtuuhintaisen asumisen ohjelman laatiminen on kesken, mutta toistaiseksi ei ole osoitettu varoja, jotka allokoitaisiin asuinrakennusten peruskorjauksiin ja -parannuksiin. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi on paraikaa kansallinen toimeenpanossa, eikä toistaiseksi ole tiedossa asunto-osakeyhtiöille osoitettua tukia. ETS II -järjestelmän laadinnan yhteydessä on linjattu, että päästökauppatulot ohjataan sosiaaliseen ilmastorahastoon, josta varoja jatko-ohjataan muun muassa haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kotien remontteihin. Kuitenkin asunto-osakeyhtiöt ovat tosiasiallisesti rajattu rahaston tuen ulkopuolelle, kuten käy ilmi asumisen komission vastauksesta (E-001228/2025) parlamentaarikko Maria Ohisalon esittämään kysymykseen (E-001228/2025):
Sosiaalista ilmastorahastoa koskevan asetuksen 9 artiklassa sallitaan tuki välittäjien kautta, jos hyöty siirretään kokonaisuudessaan haavoittuvassa asemassa oleville ja asianmukaiset suojatoimet ovat käytössä. Näin ollen suomalaisten asunto-osakeyhtiöiden toteuttamat investoinnit ja toimenpiteet voisivat saada rahoitusta, jos ne sisältyvät Suomen ilmastotoimien sosiaalisen tuen suunnitelmaan ja jos toimenpide voidaan suunnitella siten, että hyöty siirretään kokonaisuudessaan haavoittuvassa asemassa oleville kotitalouksille (osakkeenomistajille tai vuokralaisille), esimerkiksi parantamalla rakennusta ja pienentämällä lämmityskuluja.

Komission vastaus tarkoittaa, että mikäli asunto-osakeyhtiössä asuu tai on osakkaana yksikin henkilö, joka ei ole haavoittuvassa asemassa, sosiaalisesta ilmastorahastosta ei voida myöntää tukea yhtiön tekemille hankkeille. Koska kaikki merkittävät energiatehokkuutta parantavat hankkeet ovat yhtiön toteuttamia hankkeita, ovat asunto-osakeyhtiöt käytännössä kategorisesti suljettu tuen ulkopuolelle, elleivät ne pysty osoittamaan, että jokainen yhtiön osakas ja asukas on direktiivin määritelmän mukaan haavoittuvassa asemassa oleva henkilö. Käytännössä tämä johtaa tilanteeseen, jossa asunto-osakeyhtiöissä asuvat haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt jäävät kokonaan vailla tukea.

Kiinteistöliitto katsoo, että kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta on välttämätöntä, että kaikki ETS II -päästökaupan piirissä olevat toimijat, myös asunto-osakeyhtiöt, voivat tarveperustaisesti hakea ja tosiasiallisesti myös saada rahoitusta sosiaalisesta ilmastorahastosta.

Osana Ursula von der Leyenin komission aloittamaa monivuotisen rahoituskehyksen (“MFF”) uudistusta on mahdollista, että asumiseen allokoidaan rahoitusta. Huomionarvoista kuitenkin on, että mitään päätöstä tällaisesta ei ole. Tällä hetkellä asunto-osakeyhtiöt eivät saa tukea energiatehokkuuden parantamiseksi, eikä sellaisia ole näköpiirissä.

Kiinteistöliitto yhtyy suunnitelmassa esitettyyn (s. 105) toimenpiteeseen, jossa esitetään “valtion talouden salliessa taloyhtiöille, henkilöasiakkaille ja ARA-yhteisöille suunnattuja energia-avustuksia". Avustuksen myöntöprosessi ja kriteeristö tulee kuitenkin suunnitella siten, että avustuksen saaminen on mahdollista myös hankkeisiin, jotka eivät toteudu ilman avustusta. Samalla valitettavan epätodennäköisenä sitä, että valtion talouden tilaa tulkittaisiin lähivuosina siten, että se mahdollistaisi uusien menokohteiden esittämistä. Siksi pidämme ensisijaisen tärkeänä, että kaikki asunto-osakeyhtiöiden omatoimista varautumista helpottavat toimenpiteet toteutetaan.

Motivan testi

Primäärienergian kulutuksen vähentämisessä on avainasemassa puhdas, uusiutuva ja päästötön sähköenergiamme. Olemme siirtyneet Suomessa lähes kokonaan uusiutuviin ja päästöttömiin tuotantomuotoihin.
Niinpä olisi perusteltua tarkistaa sähkön energiamuodonkerrointa vastaamaan toteutunutta tuotantorakennettamme. Sillä voisimme myös kattaa osan primäärienergian kulutuksen vähentämisvaatimuksesta.

Päästöttömyystavoitteen saavuttaminen edellyttää kuitenkin paikallisen, uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä. Tähän toivomme erilaisia ohjaavia ja motivoivia kannusteita.

KOVA on huolissaan, onko esitetty kehityspolku linjassaan kohtuuhintaisten asunnonomistajien mahdollisuuteen kohtuuhintaiseen rahoitukseen. Kohtuuhintaisia asuntoja omistavat yhteisöt eivät voi kerätä esimerkiksi pääomia korjauksia varten, kuten vapaarahoitteinen puoli. Ehdotamme, että suunnitelmaan lisätään pitkän aikavälin arvio siitä, miten ARA-toimijat voivat rahoittaa esitetyn kehityspolun.

Suunnitelmassa oli mainittu, että vuosina 2020–2023 jaettu korjausavustus oli Suomen akatemian Decarbon -home tutkimuksen mukaan mennyt hankkeille, jotka olisivat toteutettu muutenkin. Tutkimuksessa oli myös mainittu, että avustus oli suuntautunut pieniin korjauksiin ja asuntoihin, joissa olisi ollut maksukykyä. KOVA huomauttaa, että avustus saadaan kohdennettua oikeilla rajauksilla suuriin kohteisiin ja sellaisiin energiatehokkuutta parantaviin kohteisiin, jotka eivät muuten toteutuisi. Edellisen korjausavustuksen opit ja tutkimukset ovat nyt hyödynnettävissä. KOVA toivoo, että näitä oppeja ja tutkimustuloksia hyödynnetään laadittaessa uusia korjausavustusmalleja.

Kunnioittaen,
Jani Pakarinen, tekninen johtaja, KOVA ry

Rakennustuoteteollisuus RTT ry / Eristeteollisuus

Suunnitelman tiedonkeruu ja dokumentointi tulisi toteuttaa siten, että suunnitelmassa ilmoitettavien tietojen mukaan perusteella voidaan seurata suunniteltujen välitavoitteiden toteutumista läpinäkyvästi. Seurannassa tulisi ottaa huomioon EPBD Guidancen edellytys koko rakennuskannan energiankulutuksen seuraamisesta.

Edellytämme, että energiatehokkuus asetetaan etusijalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ehdotamme, että Tilastokeskuksen datakeruu kohdennetaan suunnitelmaa tukevan datan tuottamiseen. Rakennukset ja kesämökit-tietosarjat (116g, 116h) tulisi täydentää Asumisen energiankulutus tietosarjaa (11zr) vastaavilla tiedoilla rakennusten energiankulutuksesta. Datasarjan tulisi sisältää vähintään (Tilastokeskus Asumisen energiankulutus) tilastointivuosi (2008-), alue, rakennusvuosi, rakennuksen käyttötarkoitus (Rakennusluokitus 2018), energianlähde ja energian käyttökohde.

Ehdotamme vaikuttavuusarvioiden täydentämistä Verohallinnon tilastotiedoilla kotitalousvähennyksen osalta (koko hankkeen hinta, työn hinnan osuus) yhteiskunnallisten vaikutusten ja toimenpiteiden monitahoisten hyötyjen arvioimiseksi. Esimerkiksi kotitalousvähennystä myönnettiin vuonna 2023 kaikkiaan 520 M€, josta 74% kohdistettiin perusparannus- ja kunnostustyöhön (noin 384,8 M€). Huomioiden, että kotitalousvähennystä myönnetään 60% työn osuudesta, voidaan toteutuneen työn osuus arvioida olevan vähintään 641M€. Varovaisesti arvioiden vähintään 35 % hankkeista on tarvikkeita ja suunnittelua, joten kotitalousvähennyksen avulla toteutuneiden hankkeiden suuruusluokka noin 1 Mrd€ vuodessa. 1 Mrd€ korjaustöistä valtiolle palautuu veroina arviolta 40% => 400 M€ ja niiden työllisyysvaikutus on arviolta 14 000 henkilötyövuotta. Edellä kuvatun perusteella voidaan arvioida kotitalousvähennykseen liittyvien toimenpiteiden rahoittavan itsensä täysin.

Ehdotamme vaikuttavuusarvioiden täydentämistä Kansaneläkelaitoksen tilastotiedoilla asumistuen tarpeen ja sosiaalitukien tarpeen piirissä olevien asumismuotojen (ensisijaisesti vuokra-asuminen) energiatehokkuuden parantamiseen liittyvien vaikutusten seuraamiseksi. Asumistuen ja erityisesti toimeentulotukien varassa olevien asunnot ovat arviolta pääosin korjattavaa rakennuskantaa, jolloin energiatehokkuuden parantamisella vähennetään paitsi rakennusten energiakulutusta myös tuettavien lämmityskustannusten määrää.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisten energiamuotokertoimien käyttö primäärienergiakertoimien sijaan antaa väärän kuvan energiatehokkuudesta, koska kertoimet ovat poliittisesti päätettyjä eikä niillä ole mitään yhteyttä oikeisiin eri energiatuotantomuotojen primäärienergiakertoimiin. Kun tavoitellaan energian käytön vähentämistä, kansallisten kertoimien sijaan joko oikeat primäärienergiakertoimet tai puhtaasti kulutettu energian määrä olisi parempi kuvaamaan tapahtuvaa muutosta.
Energiatehokkuutta ei saa unohtaa energian vähähiilistyessä; energian käytön vähentäminen on paitsi elinkaarisia kustannuksia vähentävä, myös huoltovarmuustoimi seuraavan energiakriisin käynnistyessä. Energiatehokkuus ja vähähiilisyys ovat molemmat tärkeitä ja tavoiteltavia asioita, joille molemmille on oltava omat, mahdollisimman itsenäisesti toimivat mittarit. näin ei tällä hetkellä ole, mutta sitä on hyvä tavoitella jatkossa. Lainsäädännön ja sen myötä muodostuvien toimintatapojen ja vaatimusten on oltava materiaali- ja teknologianeutraaleja. Tämä lisää kilpailua ja kannustaa TKI-toimiin.
Jani Kemppainen, Rakennusteollisuus RT ry

Omakotiliitto kannattaa maltillista suunnitelmaa ja asteittaista kehityspolkua, jossa korjaukset tehdään vapaaehtoisuuteen pohjautuen luontevissa vaiheissa tarjoten tietoa, kannustimia ja tukea.

Tukijärjestelmien ja neuvonnan tulee tukea erityisesti heikoimmassa asemassa olevia kotitalouksia, jotta energiatehokkuuden parantaminen ei johda energiaköyhyyden lisääntymiseen tai alueelliseen eriytymiseen.

Perusparannuspassi on hyvä vapaaehtoinen työkalu, jonka tulee olla helppokäyttöinen ja helposti saavutettava.

Omakotiliitto pitää kansallista rakennusten perusparannussuunnitelmaa tärkeänä ja korostaa, että pientaloasuminen ja alueelliset erot tulee huomioida suunnitelman toimeenpanossa.

Omakotiliitto painottaa vapaaehtoisuutta, kannustimia ja tukimalleja sekä riittävän tiedon ja neuvonnan merkitystä. Erityisesti haja-asutusalueiden ja pienituloisten kotitalouksien asema sekä energiaköyhyyden torjunta vaativat erityistä huomiota.

Omakotiliitto esittää konkreettisia kehitysehdotuksia, kuten asuntokohtaisen ja korotetun kotitalousvähennyksen, valtion takausmallin pientaloille, energia-avustusten jatkamisen sekä 100 % investointituen energiaköyhyyden estämiseksi. Lisäksi korostetaan yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa ja neuvonnan resurssien turvaamista. Suunnitelman tavoitteita tuetaan ja samalla painotetaan, että niiden toteutus ei saa johtaa kohtuuttomiin kustannuksiin tai asumisen laadun heikkenemiseen pientaloasukkaiden näkökulmasta

Perusparannussuunnitelmassa on esitetty asuinrakennuksien osalta taulukossa 7. 4. ”Energiatodistusten ja laskennallisten e-lukujen perusteella asetetut raja-arvot energiatehokkuudeltaan heikoimmille rakennuksille.”
Taulukossa asuinrakennukset on jaettu kolmeen kategoriaan: yhden ja kahden asunnon rakennukset, usean asunnon pientalot (rivitalot) ja usean asunnon kerrostalot.
Huomautamme että kyseinen jako asuinrakennuskannan osalta ei perustu direktiiviin eikä siis ole direktiivin mukaista vaan direktiivistä tulee vaatimus käsitellä asuinrakennuskantaa kokonaisuutena.
Rakli toteaa, että perusparannussuunnitelman toimeenpano vaatii panostuksia kaikilta sidosryhmiltä. Siksi on hyvä että esimerkiksi myös MAL – sopimukset on mainittu suunnitelmassa keinona päästöjen vähentämiseen. Rahoituksessa valtion ja EU:n rooli on keskeinen. Ilman taloudellisia ylimääräisiä panostuksia tavoitteiden saavuttaminen ei ole realistista. Taloudellisten resurssien kohdentamisessa energiatehokkuussopimukset ovat kansallinen erittäin hyvä keino sitouttaa toimijoita pitkäjänteiseen tekemiseen ja tukea energiatehokkuustoimintaa sekä innovaatioita.

Kiinteistöliitto haluaa korostaa, että rakennusten energiatehokkuusdirektiivin artiklan 9 mukainen vaatimus koskee koko asuinrakennuskantaa. Tämän vuoksi myös perusparannussuunnitelmassa esitetty tavoite sekä erityisesti 43 prosentin osuus, joka kuvaa energiatehokkuudeltaan heikointa osaa asuinrakennuskannasta, tulee määritellä koko kannan tasolla ilman erottelua eri asuinrakennustyyppien välillä.

Sivulla 111 esitetyt E-lukukynnykset tulisi siten määritellä yhdellä lukuarvolla, joka kuvaa koko asuinrakennuskantaa vuonna 2020. Nykyinen tarkastelutapa ei täytä direktiivin vaatimuksia eikä vastaa pääministeri Orpon hallitusohjelman tavoitteita direktiivien toimeenpanosta.

Finnisol ry korostaa, että rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja energiankulutuksen systemaattinen vähentäminen tulee asettaa etusijalle tavoitteiden saavuttamiseksi. Rakennusten lämmitysenergiankulutusta ja kulutushuippujen päästöjä voidaan merkittävästi vähentää vain mahdollistamalla rakennusten energiatehokkuuden parantaminen myös rakennuksen vaipan osalta. Tästä syystä systemaattiselle peruskorjausten rahoitettavuuden parantamiselle on merkittävää tarvetta, jos asuinrakennuskannan energiatehokkuutta aiotaan peruskorjata 2028 ja 2030 voimaanastuvien EPBD-vaatimusten mukaiseksi.

Motivan testi

-

EU:n jäsenvaltioiden tehtävänä on suunnitella ja päivittää maan lainsäädäntö siten, että rakennusten energiatehokkuudelle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Suomi ei voi saavuttaa näitä tavoitteita ilman valtion määrätietoisia toimia ja merkittäviä taloudellisia panostuksia.

KOVA kannattaa Kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman tavoitteita ja sisältöä pääsääntöisesti ja kiittää suunnitelman laatineita tahoja tärkeästä työstä. Haluamme korostaa, että koska merkittävin osa kohtuhintaisista asunnoista on alemmissa energiatehokkuusluokissa, koskettaa perusparannussuunnitelman linjaukset korostetusti kohtuuhintaista asuntokantaa, jossa asuu haavoittuvimmassa asemassa olevia henkilöitä ja kotitalouksia. Tämä on huomioitava erityisenä painotuksena perusparannussuunnitelman toteutuksessa, rahoituksessa ja ohjauksessa. Energiatehokkuuden parantaminen ei saa nostaa kohtuuttomasti vuokria tai heikentää haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien asemaa.

Kunnioittaen,
Jani Pakarinen, tekninen johtaja, KOVA ry

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n Eristeteollisuus kiittää mahdollisuudesta lausua Kansallisen rakennusten perusparannussuunnitelman luonnokseen.

Kansallisella rakennusten perusparannussuunnitelmalla on oltava selkeä ja pitkäjänteinen toimeenpano. Tavoitteena on laatia kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelma, ei enää korjausrakentamisen strategiaa. Tavoitteet eivät ole Suomen päätettävissä, vaan EPBD:n mukaiset tavoitteet täytyy toteuttaa Suomen päätösvallassa olevilla suunnitelmallisilla toimenpiteillä:
- Suunnitelmassa tulisi kuvata lähtötilanne tarkemmin ja läpinäkyvästi
- Suunnitelman tulisi asettaa selkeät, mitattavat ja seurattavat välitavoitteet
- Seurantaa on voitava tehdä peilaten oikeisiin toimenpiteisiin ja välitavoitteisiin
- Investointien suunnittelu mahdollistettava vakaata säädöspohjaa vasten 2025-2050
- Sitouduttava pitkäjänteisiin toimenpiteisiin ja rahoitusmekanismeihin 25v. elinkaarelle.

Suunnitelmassa on esitettävä tavoitteiden mukaisille toimenpiteille vaikuttavuuteen perustuva arviot ja niiden mukaiset kannustimet.
- Toimenpiteet tulee suunnitella ja kohdentaa parhaan vaikuttavuuden perusteella
- Toimenpiteet tulee kohdentaa sinne, missä normaalit rahoitusmekanismit eivät toimi
- Vaikuttavuusarvioinnissa tulee ottaa huomioon sekä kiinteistökannan vakuusarvojen vaikutus toimenpiteiden toteutettavuuteen että toisaalta toimenpiteiden vaikutus kiinteistökannan vakuusarvojen kehitykseen.

Toimenpiteet on kohdennettava suunnitelmassa esitettyjen päätelmien mukaisesti:
- pientaloista 66% on korjattava (D-G-luokkaa) 111 milj. kem2
- rivitaloista 67 % on korjattava (D-G-luokkaa) 24 milj. kem2
- kerrostaloista 79 % on korjattava (D-G-luokkaa) 84 milj. kem2

Energiatehokkuuden parantaminen ja päästöjen vähentäminen eivät ole synonyymejä keskenään. Kansallista rakennusten perusparannussuunnitelmaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota sitä ohjaavaan periaatteeseen ”Energiatehokkuus etusijalle” ja sen tavoitteeseen käynnistää kansallinen ”peruskorjausaalto” osana Euroopan Unionin vihreää siirtymää. Arvioitaessa vihreän siirtymän laajempia hyötyjä tulee toimenpiteet asettaa puntariin näiden molempien osalta.

Edellytämme, että ”Energiatehokkuus etusijalle” – periaatetta korostetaan rakennusten perusparannussuunnitelman toimenpiteiden valinnassa.

Edellytämme, että peruskorjausaallon (EU Renovation Wave Strategy) käynnistämistavoitetta korostetaan arvioitaessa vihreän siirtymän ohjausmekanismien laajempia hyötyjä ja haittoja.

Kansallinen rakennusten perusparannussuunnitelma tulee laatia yhteistyössä Suomen sosiaaliseen ilmastosuunnitelman kanssa. Näiden suunnitelmien toimenpiteet tulisi nivoa yhteen. Nyt ei pitäisi odottaa syötteitä toisilta vaan suunnitella toimenpiteet yhdessä.

Lisätietoja lausuntoon liittyen antaa mielellään:
Petri Backström, tuoteryhmäpäällikkö, Rakennustuoteteollisuus RTT ry
Peter Lind, tuoteryhmäpäällikkö, Rakennustuoteteollisuus RTT ry

Perusparannussuunnitelman tulee nimensä mukaisesti olla Suomen kansallisessa rakennuskannassa perusparannukset toimeenpaneva suunnitelma. Suunnitelmassa on oltava selkeät, avoimeen tietopohjaan perustuva lähtötilanne, mitattavat välitavoitteet, toimenpiteet ja yhteiskunnallisten vaikutusten arvio.
Ymmärrämme, että osia 5 ja 6 ei ole vielä valmiina, josta syystä ne uupuvat nyt olevasta lausuntoversiosta. Nuo osat ovat kuitenkin kokonaisuuden kannalta erittäin tärkeät ja niiden uupumisen myötä myös konkretia uupuu ja suunnitelman painoarvo vähenee. Odotamme, että kyseiset osat tulevat myös kommentointikierrokselle ennen niiden julkaisua vuoden 2026 aikana.
Jani Kemppainen, Rakennusteollisuus RT ry

Energiatehokkuuden parantaminen voi tuoda säästöjä, edistää asumisviihtyvyyttä sekä parantaa sisäympäristön laatua. Omakotiliitto korostaa, että toimenpiteiden tulee olla kannustavia ja tiedon tulee olla luotettavaa ja riippumatonta asiantuntijatietoa. Omakotiliitto pitää tärkeänä varmistaa, että remontit eivät johda kohtuuttomiin kustannuksiin tai asumisen laadun heikkenemiseen (esimerkiksi liian tiiviit rakenteet ilman riittävää ilmanvaihtoa).

Energiaköyhyyden torjunta ja sosiaalietuuksien tunnettuuden parantaminen ovat keskeisiä, jotta kaikki kotitaloudet voivat hyötyä energiatehokkuuden parantamisesta

Jatkamme mielellään yhteistyötä asiassa.

Kunnioittavasti
Suomen Omakotiliitto ry

Marju Silander Jukka Malila
toiminnanjohtaja puheenjohtaja

Kiinteistöliitto pitää myönteisenä, että perusparannussuunnitelman valmisteluun on osallistettu aktiivisesti eri sidosryhmiä. Pidämme tärkeänä, että suunnitelman laadinnassa noudatetaan direktiivin asettamia vähimmäisvaatimuksia. On myös olennaista varmistaa, ettei politiikkasuosituksilla lisätä tarpeetonta raportointia, byrokratiaa ja hallinnollista taakkaa julkiselle tai yksityiselle sektorille.

Suomen Lämmöneristevalmistajien Yhdistys Finnisol ry kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa Kansalliseen rakennusten perusparannussuunnitelmaan. Finnisol ry edustaa Suomessa toimivia mineraalivillaeristeiden valmistajia ja -jakelijoita, joilla on yhteiskunnassamme merkittävä rooli kestävän rakentamisen ratkaisujen kehittämisessä.

Näemme, että suunnitelmalla on kestävän kehityksen tavoitteiden ohella merkittäviä vaikutuksia suomalaisten asuntovarallisuuden ja asumismukavuuden kehitykseen. Lisäksi on huomioitava, että suunnitelman vaikutukset asumisen kohtuuhintaisuuteen ilmastotavoitteita toteutettaessa ovat merkittävät.

Finnisol ry pitää siksi tärkeänä, että kansallinen perusparannussuunnitelma on aidosti pitkäjänteinen suunnitelma, jolla toteutetaan hallittu ja kohtuuhintainen suunnitelmallinen siirtymä päästöttömään rakennuskantaan ja, jonka toimenpiteiden kustannusoptimaalisuus ja vaikutukset arvioidaan kattavasti. Laajoja yhteiskunnallisia vaikutuksia aiheuttavia toimenpiteitä arvioitaessa läpinäkyvän ja kaikille avoimen datan käytön merkitys korostuu, jotta eri toimijat voivat arvioida omien toimiensa vaikutuksia osana kokonaisuutta. Kiinteistöjen peruskorjauksissa päätökset tehdään yleensä 25 vuoden investointina, jonka vuoksi vakaa sääntelypohja ja ennakoitava kustannuskehitys ja pitkäjänteiset rahoitusmekanismit korostuvat peruskorjaamista edistettäessä.

Lämpöisin terveisin,
Petri Backström, toiminnanjohtaja, Suomen Lämmöneristevalmistajien Yhdistys Finnisol ry