Kerro mitä mieltä olet Paltamon kunnan yleis- ja kohdeavustuskriteereistä?

Meidän toiminnassa on 4-12 hengen ryhmiä, kun järjestämme viikottain 4 alaikäiselle toimintaa se ei oikeuta tukeen, koemme että se on väärin. 5 alaikäisen vaatimus on liian iso.

Kunnan antamat kohdeavustukset ja hankerahoitukset kuuluvat vain Paltamolaisille yhdistyksille ja toimijoille.

Paltamon kunnan ei pidä jakaa avustusrahoja ulkopaikkakuntalaisille yhdistyksille ja seuroille. Avustusten määräraha on jo valmiiksi pieni, joten jos sitä jaetaan vielä muille kuin paltamolaisille, pieneneekö avustusmäärät entisestään? Miten todennetaan, että toiminnassa on nimenomaan paltamolaisia?
Miten tämä arvioidaan/kuka tämän arvioi, että toiminnasta on merkittävää hyötyä kunnalle tai kuntalaisten hyvinvoinnille, terveydelle tai turvallisuudelle?

Kuuluuko leirit/päiväleirit/tapahtumat avustettaviin?

Käytännössä muutoksesta seuraisi se, että kajaanilaiset suuremmat toimijat vievät paltamolaisten resursseja, mikä näivettää paltamolaista toimintaa entisestään. He ovat pystyneet pyörittämään toimintansa tähänkin asti Paltamossa, mutta nyt veisivät paltamolaisista avustusrahoista potin omiin toimintoihinsa. Omat toimijat ja yhdistykset tarvitsevat kaiken mahdollisen kunnan tuen, mikä nytkin on todella vähän.

Ei avustuksia ulkopaikkakuntalaisille ellei summaa samalla nosteta reilusti.

Avustuksien ensisijainen kohde täytyy olla paltamolaisissa toimijoissa ja heidän toiminnoissaan paltamolaisille lapsille ja nuorille.
9 euroakin on vähän, mutta onhan se sentään enemmän, kuin edellinen avustus 8 euroa.
Mielestäni jos lapsia on alle 4 kerhossa, pitäisi silloin saada aikuisten toiminnan raha 5 euroa, sillä useamman kerran kouluvuoden aikana sattuu niin, että lapset ovat sairaina tai on jokin muu juttu ( esim synttärit, jokin tapahtuma tms) juuri kerhon aikana ja kerhossa ei ole silloin riittävää määrää lapsia. Eli rahaa tarvitaan, vaikka kerhossa olisi jollakin kerralla 1-2 lasta/nuorta. Samat kulut ne on kun ohjaajat suunnittelee kerhokerran, hankitaan materiaalit ja ollaan paikalla. Mielestäni kunnan pitäisi panostaa yhdistysten ja toimijoiden ennalta ehkäisevään toimintaan lasten ja nuorten osalta huomattavasti suuremmalla summalla.

Mistä raha maksetaan? Lasketaanko ohjattuun toimintoon leirit?
Selkeästi pitää olla eriteltynä, että mistä saa rahaa, saako vain kerhoista vaiko saako muusta ohjatusta toiminnosta, esimerksiksi leireistä?

Myös kohdeavustuksissa täytyy suosia toimintaa, joka kohdistuu mahdollismman laajalti paltamolaisiin lapsiin, nuoriin, perheisiin ja ikäihmisiin.

Mieslahden urheilukenttä on syomen vanhimpiakenttiä ja Yrhi Kakeva Kekkonen kävi suellä useasti urheilemassa Mieslahtelaisten kanssa.
Tästä on dokumentti Jirma Keräsen 11 vuuotiana tehty haastattelu Eeli Keräselle.
On häpeällistä ettei urheilu jenttää ole pidettty kunnossa.
Nyt olisi aika laittaa historiallinen kenttä kuntoon. Uskoisin että Paltamon kunta saisu tähän projektiin avustusta valtiolta.

Avustusten kohdentaminen ensin paltamolaisille toimijoille ja vasta sen jälkeen ulkopaikkakuntalaisille, jos jotakin jää. Tai sitten avustuksiin varatun summan määrää on kasvatettava. Pitäisi olla jonkinlainen seuranta, että avustus kohdentuu paltamolaisille osallistujille, tietosuoja kuitenkin huomioiden.

Myös eri yhdistysten yhdessä toteuttamista tapahtumista olisi hyvä saada esimerkiksi toteutuneiden aktiviteettien/toimintapisteiden perusteella jollakin tavalla jyvitetty avustus. Tuetaan sitä, että Paltamossa saadaan järjestettyä myös näitä tapahtumia. Kerhojen osallistujamääristä tulisi pystyä joustamaan siten, että myös vähempien osallistujamäärien kerroilta saisi vaikka juuri aikuisen toimintarahan. Säännöllisissä kerhoissa pitäisi sallia ainakin pari kertaa se, että avustusperusteisiin ilmoitettu osallistujaraja saa alittua, jolloin vielä avustusta näistäkin osallistujista saisi, jotta kerhoja ylipäätään järjestetään.

Jaettava kohdeavustus summa on melkoisen pieni jaettavaksi myös kunnan ulkopuolisille toimijoille. Yhdistyksillä ja järjestöillä näin pienellä kunnalla on harvoin isoja tulonlähteitä, jolloin nämä avustukset voivat olla erittäinkin tärkeässä roolissa. Jos tosiaan pienen kunnan toimijoilta vähäiset tuet viedään, on haastava saada tehtyä sitä tärkeää yhteistyötä kunnan ja kolmannen sektorin välillä, ihan vain kun ei ole varallisuutta minkään järjestämiseen.
Ehkä oman kylän toimijoista voi tuntua vähän märältä rätiltä kasvoille se, että ne vähäiset tuet oltaisiin valmiita jakamaan ulkopaikkakuntalaisille toimijoille. Joilla jo lähtökohtaisesti voi olla isommat tulot. Vai onko niin, että oman kylän toimijat ovat kunnan silmissä huonoja toiminnan tarjoajia.

Sitten jos tähän kuitenkin päädytään, mikä varmaan todennäköistä on, niin ihan ehdoton täytyy olla siinä, että se toimi järjestetään PALTAMOSSA. Ei paltamolaisille muualla, vaan PALTAMOSSA. Ja myös miettiä sitä, että tulisiko avustus jakaa valmiiksi osiin; tämän verran nuorille, tämän verran ikäihmisille jne. Jolloin edes jokainen paltamolainen ikäryhmä saisi jotain. Vaikka pieneksi ne siivut jää sitten.

Erikoinen asetelma; kunta karsii kaikista vapaa-ajan toimien järjestämistä, toivoo että kolmas sektori järjestää, mutta antaa sitten rahat mieluummin muualle kuin omaan kuntaan.

Paltamossa toimii monia Paltamoon rekisteröityjä yhdistyksiä, seuroja ja yhteisöjä, jotka ovat jo muutenkin pientä yleis- ja kohdeavustusta jakamassa. Nämä kunnan tarjoamat avustukset ovat monelle toimijalle tärkeä tulonlähde monipuolisen toiminnan jatkuvuuden kannalta. Avustukset ovat nyt kohdentuneet suoraan Paltamolaisille Paltamolaisilta ja jokainen avustuksen hakija on tiennyt että avustus on jäänyt kotikuntaan pitämään yhdistyksiä ym. elinvoimaisina. Joten pidetään edelleen huolta kotikunnan omista, monesti vapaaehtoisvoimin toimivista, yhdistyksistä.

Laitetaan ensin kunnan omat asiat kuntoon ja jos resursseja jää niin jaetaan niitä sitten muualle.

Tämä on testivastaus