Kansalaisten tekoälyosaamisen viitekehys

Opetus- ja kulttuuriministeriö on ohjannut kansalaisten tekoälyosaamisen viitekehyksen muodostamista osana hanketta ”Valtioneuvoston tekoälykokonaisuuden koordinaatio ja datatalouden kehittämisohjelma”, jossa ministeriö vastaa tekoälyyn liittyvän osaamisen toimenpideohjelmasta. Hankekokonaisuudessa on mukana myös liikenne- ja viestintäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö, ja se kytkeytyy koko valtioneuvoston laajuisen digitoimiston työhön. Hanke tukee suoraan hallitusohjelman tavoitteita tukemalla Suomen kilpailukyvyn vahvistamista tekoälyn, digitalisaation ja datatalouden alueilla.

Hankkeessa laajassa yhteistyössä laadittu osaamisen viitekehys tekee tekoälyosaamisen näkyväksi eri osaamistasoilla. Viitekehys painottaa, että tekoälyosaaminen sisältää eettisen ja vastuullisen toiminnan ulottuvuudet teknisten taitojen lisäksi.

Osaamisen viitekehyksen työ pohjautuu Euroopan komission kehittämän Digital Competence Framework for Citizens -viitekehyksen 2.2 ja 3.0 päivityksiin, jotka määrittelevät ja jäsentävät, mitä digitaalinen osaaminen tarkoittaa käytännössä eri elämänalueilla. DigComp 2.2 (2022) laajensi aikaisempaa versiota (2.1) tuomalla mukaan ajantasaisemmat esimerkit digitaalisista taidoista, kuten tekoälyn ja datan ymmärtämisen, kyberturvallisuuden, vastuullisen verkonkäytön sekä kestävän digitaalisen toiminnan. Se painottaa myös kontekstuaalista osaamista eli sitä, että digitaalisia taitoja sovelletaan eri tilanteissa, ympäristöissä ja rooleissa. DigComp 3.0 (työn alla / 2025) on puolestaan perusteellisempi päivitystyö, jossa viitekehystä tarkastellaan datan, tekoälyn ja vihreän siirtymän näkökulmista. Sen tavoitteena on kuvata, millaisia uusia osaamisalueita ja alataitoja tarvitaan datavetoisessa ja tekoälyä hyödyntävässä yhteiskunnassa.

Digitaalinen kansalaisuus tekoälyn aikakaudella vaatii kaikilta kansalaisilta aktiivisuutta ja vastuullisuutta, koska digitaalinen maailma muuttuu nyt nopeammin kuin koskaan ennen. Tavoitteena on, että jokaisella suomalaisella on riittävät perustaidot, jotta voi tehdä omassa arjessaan perusteltuja päätöksiä teknologian äärellä. Tekoälyn nopea yleistyminen tuo mukanaan monenlaisia eettisiä, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kaikkea ei voida ratkaista sääntelyllä, ja siksi kansalaisten tekoälylukutaito on tärkeää. Jokaisen tulisi osata arvioida tekoälypalvelujen luotettavuutta, eettisyyttä ja vaikutuksia omassa arjessa.

Palautekierroksen jälkeen kansalaisten tekoälyosaamisen viitekehystä kehitetään edelleen, ennen kuin se julkaistaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Samalla laaditaan tarvittavat jatkotoimenpiteet viitekehyksen jalkauttamiseksi ja osaamisen kasvattamisen tukemiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa kiittää kaikkia työhön jo osallistuneita tutkijoita ja asiantuntijoita:

apulaisprofessori Tomi Jaakkola, TUNI; yliopistonlehtori Sofia Jusslin, ÅA;
tutkijatohtori Taina Kalliokoski, HY; vanhempi tutkija Anna Lahtinen, Haaga-H;
yliopistonlehtori Jari Laru, OY; Principal Scientist Jaana Leikas, VTT; 
Chief Operating Officer Iida Lähdemäki, AI Finland; apulaisprofessori Linda Mannila, HY;
apurahatutkija Tuomas Mattila, HY; Head of AI Markus Mäkelä, LUT Universities Group;
professori Teemu Roos, HY, FCAI; professori Laura Ruotsalainen, HY, FCAI;
yksikön päällikkö Timo Sinivuori, OPH; apulaisprofessori Tomi Slotte Dufva, Aalto;
apulaisprofessori Arno Solin, Aalto, FCAI; Head of Generative AI Timo Sorsa, Business Finland;
johtava asiantuntija Tarmo Toikkanen, Sitra; yliopistonlehtori Anna-Mari Wallenberg, HY