Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki

Varhaiskasvatuksessa lapsen kehitystä ja oppimista tuetaan lapsen tarpeiden edellyttämällä tavalla. Lapsen kannalta on tärkeää, että tuki muodostaa johdonmukaisen jatkumon varhaiskasvatuksen aikana sekä lapsen aloittaessa esiopetuksen. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, s. 38) Ota kantaa sotkamolaisen kolmiportaisen tuen mallin luonnokseen:

Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Sotkamon varhaiskasvatuksessa lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista huolehtii ammattitaitoinen henkilökunta yhdessä huoltajien kanssa. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseksi tarpeellisia tietoja siirretään neuvolasta ja erityissairaanhoidosta varhaiskasvatukseen ja varhaiskasvatuksesta esiopetukseen.

Lapsen kehityksen havainnointi, seuranta ja arviointi sekä yhdessä vanhempien kanssa pidettävät keskustelut todentavat lapsen kehityksen kulkua. Arjen tukitoimet annetaan ensisijaisesti omassa varhaiskasvatusryhmässä erilaisin joustavin järjestelyin, ellei tuen tarve edellytä tuen tarjoamista pienryhmissä. Yksilöllisempi varhaiskasvatus mahdollistuu Leivolan ja Tiilikankaan päiväkotien integroiduissa pienryhmissä.

Tuen järjestämisen lähtökohtana on huomion kiinnittäminen ryhmässä käytettyihin toimintatapoihin, opetusjärjestelyihin ja oppimisympäristön soveltuvuuteen lapsen tarpeisiin sopivaksi.

Kasvattajayhteisöllä tulee olla valmiudet tunnistaa lapsen terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät ja tarvittaessa puuttua niihin ennaltaehkäisevin keinoin. Ennaltaehkäiseviä keinoja ovat mm. lapsen ja leikin havainnointi sekä kasvatuskeskustelut huoltajien kanssa.

Lapsen tuen tarpeen havaitseminen, tuen suunnittelu, toteutus ja arviointi

Kun tuen tarve havaitaan varhaiskasvatuksessa, asiasta keskustellaan vanhempien, kasvatushenkilöstön ja esimiehen kesken. Ryhmän lastentarhanopettaja/perhepäivähoidon vastuuhenkilö ottaa yhteyttä varhaiskasvatuksen erityisopettajaan (veo) huoltajaa asiasta informoiden. Veo havainnoi ja arvioi lapsen tuen tarvetta ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä. Arjen tukitoimet pyritään käynnistämään välittömästi lapsen varhaiskasvatusryhmässä. Yhteistyössä veon kanssa vahvistetaan kasvua ja kehitystä tukevia arjen käytäntöjä ja aloitetaan mahdolliset laajemmat moniammatilliset tukitoimet.

Varhaiskasvatuksen järjestäjä päättää tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista erityisistä apuvälineistä. Henkilökohtaisen avustajan tarpeen arviointi käydään yhteistyössä esimiesten, ryhmän lastentarhanopettajan sekä veon kanssa. Henkilökohtaisen avustajan tarpeen arvioinnin aloittamiseksi tarvitaan suosituksia erikoissairaanhoidosta tai arvioinnin aloittamiseen täytyy olla muut painavat perusteet.

Tuen tarvetta arvioidaan yhdessä huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Veo on tarvittaessa ohjaamassa lasta ja perhettä tuen, tutkimuksen ja kuntoutuksen piiriin.

Yhteistyö lapsen, huoltajan ja muiden asiantuntijoiden kanssa tuen aikana

Lasta koskevan huolen herätessä asiasta ollaan yhteydessä huoltajaan. Tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä lapsen ja huoltajan kanssa. Huoltajien on hyvä tietää, että he tai lapsi eivät voi kieltäytyä kehityksen ja oppimisen tuen vastaanottamisesta. Heidän suostumustaan ei myöskään tarvita tuen tarpeen arviointiin ja suunnitteluun.

Lapset osallistuvat yhteistyöhön kehityskauteensa sopivalla tavalla. Varhaiskasvatuksen henkilöstö havainnoi lasta, tuen toteuttamisessa hyödynnetään lapsen mielenkiinnon kohteita ja hänen mielipiteitä kuunnellaan. Yhteistyö huoltajien kanssa on keskeisessä osassa opetuksen ja kasvatuksen järjestämisessä, jotta jokainen lapsi saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Varhaiskasvatuksen henkilöstö tukee kodin kasvatustehtävää yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajan (veo) ja perhekeskustiimin (neuvola, perhe-, sosiaalityö, perheneuvola, terapeutit, psykologi) toimijoiden kanssa. Vastuu huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä on varhaiskasvatuksen henkilökunnalla. Toimintavuoden alussa päiväkodin johtaja tai veo kertovat vanhempainilloissa kolmiportaisesta tuesta ja sen keskeisistä periaatteista.

Kolmiportainen tuki Sotkamon varhaiskasvatuksessa

Riittävän varhaisella tuella pyritään ehkäisemään tuen tarpeen kasautumista, sekä vahvistamaan lapsen oppimisvalmiuksia. Sotkamossa lapselle muodostuva tuki muodostuu kolmiportaisesti. Kolmiportainen tuki rakentuu lapsen arjen sisälle hoidon, kasvatuksen, ohjauksen ja opetuksen käytänteinä.

Lapselle annettava tuki kirjataan lomakkeelle ja liitetään osaksi varhaiskasvatussuunnitelmaa sisältäen alla kuvatut lapsikohtaiset tuen järjestämisen käytännöt.

Yleinen tuki

Sotkamon varhaiskasvatuksessa lapsen yleisen tuen järjestäminen on osa laadukasta varhaiskasvatusta.

Jokaiselle varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle laaditaan varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä lapsen ja huoltajan kanssa. Lapselle annettava tuki on lyhytkestoista ja/tai yksittäisiä tukitoimia arjessa. Tuki kirjataan osaksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa.

Tehostettu tuki

Lastentarhanopettaja arvioi yhteistyössä huoltajien ja mahdollisten yhteistyötahojen kanssa varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjatun yleisen tuen riittävyyttä. Mikäli todetaan, että yleisessä tuessa annettu lyhytkestoinen tuki tai yksittäiset tukitoimet eivät riitä, siirrytään tehostettuun tukeen. Tällöin lapsi tarvitsee enemmän ja tiiviimpää tukea tai useita tuen muotoja. Arvioinnin ja sen pohjalta tapahtuvan tuen suunnittelun on hyvä perustua riittävän monialaiseen asiantuntemukseen. Tehostetun tuen aloittaminen arvioidaan yhteistyössä lastentarhanopettajan, huoltajan, varhaiskasvatuksen erityisopettajan sekä tarvittaessa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kanssa. Monialainen yhteistyö toteutetaan ensisijaisesti huoltajan suostumuksella. Lapsen tuen tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten silloin, kun kaikki osapuolet osallistuvat yhteistyöhön. Lastentarhanopettaja kirjaa tehostetun tuen aloittamisen sekä lapsen tarvitseman tuen ja tukitoimenpiteet osaksi/liitteeksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tuen toteutumista arvioidaan ja suunnitelma tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Annetun tuen vaikuttavuutta tulee arvioida säännöllisesti, ja suunnitelmaa tulee muuttaa tarpeen mukaan. Toiminnan tavoitteiden saavuttaminen tulee kirjata ja tavoitteita muuttaa uutta tarvetta vastaavaksi. Suunnitelmasta tulee ilmetä, jos tehostetun tuen tarve on päättynyt ja siirrytään yleiseen tukeen. Tuen tarve arvioidaan aina lapsen aloittaessa esiopetuksen. Perhepäivähoidossa käytetään perhepäivähoidon vastuuhenkilön ja veon asiantuntijuutta tehostetun tuen vaiheessa. Mikäli arvioinneissa todetaan, että lapsi tulee tarvitsemaan kehitykseensä ja oppimiseensa erityistä tukea, pyritään lapselle tarjoamaan päiväkotipaikka.

Erityinen tuki

Kun tuen tarve johtuu lapsen vaikeasta vammasta, sairaudesta, kehityksen viivästymästä tai

sosioemotionaaliseen kehitykseen liittyvästä tuen tarpeesta, tarvitsee lapsi yleensä kokoaikaista, jatkuvaa ja yksilöllistä tukea. Arvioinnin ja sen pohjalta tapahtuvan tuen suunnittelun on hyvä perustua riittävän monialaiseen asiantuntemukseen. Erityisen tuen tarve arvioidaan ja tuki suunnitellaan yhteistyössä lastentarhanopettajan, huoltajien, veon, sosiaali- ja terveydenhuollon/erikoissairaanhoidon henkilöstön kanssa. Erityinen tuki annetaan lapselle ensisijaisesti omassa päiväkotiryhmässä tai mahdollisuuksien mukaan integroidussa ryhmässä.

Lastentarhanopettaja/veo kirjaa erityisen tuen aloittamisen sekä lapsen tarvitseman tuen ja tukitoimenpiteet osaksi/liitteeksi lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa. Erityisen tuen toteutumista arvioidaan ja suunnitelma tarkistetaan säännöllisesti. Erityisen tuen vaikuttavuutta tulee arvioida riittävän monialaisesti ja tavoitteiden saavuttaminen tulee kirjata sekä tavoitteita muuttaa uutta tarvetta vastaavaksi. Suunnitelmasta tulee ilmetä, jos erityisen tuen tarve on päättynyt ja siirrytään tehostettuun tukeen. Tuen tarve arvioidaan aina lapsen aloittaessa esiopetuksen.

Pidennetty oppivelvollisuus

Kehitysvammaiset ja pitkäaikaissairaat lapset voivat tarvita pidennettyä oppivelvollisuutta. Päätös pidennetyn oppivelvollisuuden aloittamisesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden toteuttamiseen liittyvistä seikoista. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen liittyvät käytännöt on kuvattu Sotkamon kunnan esiopetussuunnitelmassa.  

KS. liitteet!