Miksi leikissä tarvitaan opettajan, hoitajan ja avustajan osallisuutta?
(Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, s. 27) "Leikki on keskeinen toimintatapa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tarjota lapsille mahdollisuuksia erilaisiin leikkeihin. Leikki edistää lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Leikissä lapsi oppii, mutta lapselle itselleen leikki ei ole tietoisesti oppimisen väline vaan tapa olla ja elää sekä hahmottaa maailmaa. Kokemukset, jotka herättävät lapsissa tunteita, uteliaisuutta ja kiinnostusta, virittävät leikkiin."
Lapselle leikin merkitys syntyy leikistä itsestään. Leikki tuottaa lapsille iloa ja mielihyvää. Leikkiessään lapset ovat aktiivisia toimijoita: he jäsentävät ja tutkivat ympäröivää maailmaa, luovat sosiaalisia suhteita sekä muodostavat merkityksiä kokemuksistaan. Leikissä lapset rakentavat käsitystä itsestään ja muista ihmisistä. Leikkiessään lapset sekä jäljittelevät että luovat uutta ja muuntavat näkemäänsä. Samalla he mallintavat ja testaavat haaveitaan ja toiveitaan. Mielikuvitus mahdollistaa sen, että lapset voivat kokeilla erilaisia rooleja ja ideoita, joita he muuten eivät voisi toteuttaa. Leikkiessään lapset voivat käsitellä itselleen vaikeita kokemuksia. Leikissä on turvallista kokeilla, yrittää ja erehtyä."
Sotkamolaisessa varhaiskasvatuksessa leikki nähdään keskeisenä työ- ja toimintatapana.
Leikin kehittymisen vaiheista:
Ensileikit aikuisen kanssa: leikkilaulut, köröttelyt, loruttelut, pallonvieritykset
Esinetoiminnot: sisäkkäin, päällekkäin, auki, kiinni…
Jäljittelyleikit, hoivaleikit
Kuvitteluleikit, joihin alkaa aikuisen tuella kehittyä juonta ja roolien vastavuoroisuutta
Roolileikki, jonka ensimmäinen huippu on neljän vuoden tienoolla
Roolileikkien leikkiteemat laajenevat tutuista aihepiireistä (koti-kauppa-lääkäri) seikkailuleikeiksi, joiden moninaisia aineksia tulee lastenkulttuurista.
Juonelliset leikit, draamaleikit, satuleikit yhdistävät leikkiä ja oppimista, leikkiä ja ilmaisun monia muotoja
Mallirakentelu
Pienoismateriaali- ja rakenteluleikit, joissa lapset mieluusti yhdistelevät valmiina hankittuja rakentelusarjoja, pienoishahmoja, kierrätysmateriaalia jne.
Leikin ajasta: Leikki tarvitsee aikaa, etenkin pitkäkestoisen leikin mahdollistuminen edellyttää aikaa ja mahdollisuuksia jatkaa leikkiä
Leikin tiloista: Leikki voi löytää tilansa kaikkialta, sisällä ja ulkona, ryhmän omista tiloista, yhteisistä tiloista, liikuntasalista, pihalta, metsästä…
Leikin välineistä: Pienimpien lasten rinnakkainleikki edellyttää sitä, että samoja välineitä on useita.
Kun lapsi oppii korvaamaan esineen toisella, leikin välineiden ei välttämättä tarvitse olla ”näköisiä”, vaan palikka voi toimia puhelimena, villalangan pätkät spagettia jne.
Leikkirauhasta: Leikkivää lasta ja leikkivää aikuista ei tule keskeyttää. Pitkäkestoiset leikit kehittyvät silloin, kun päiväjärjestys on tarkoin harkittu. Leikkiin mukaan pääsemisen pyytämiseen tarvittavissa neuvottelutaidoissa harjaannutaan aikuisen tuella.
Aikuisen monista rooleista: