Kielten rikas maailma - Kehittyvät kielelliset identiteetit

Sadut, tarinat, runot, lorut - Mitä varhaiskasvatuksen luettavien kirjojen ja opeteltavien lorujen listalla kuuluisi olla?

Sotkamon kuntavasun tekstiluonnos:

Koko varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta pohjautuu kieleen. Ei ole olemassa oppimisen aluetta, jossa ei rikasta kieltämme tarvittaisi. Kainuun murre rikastuttaa kieltämme vielä lisää.

Lapsen saapuessa ensi kertaa varhaiskasvatuksen piiriin tulee kasvattajan kiinnittää kaikki huomio vuorovaikutuksen luomiseen lapsen kanssa. Tällöin aikuisen ja lapsen välille kehittyy vuorovaikutuksellinen yhteys. Aikuinen luo vuorovaikutuksen toisiin lapsiin ja aikuisiin ja auttaa lasta kommunikoimaan ja keskustelemaan toisten kanssa. Vanhempien kanssa käydään vasukeskusteluissa läpi lapsen kielellinen kehitys ja näin syntyvä lapsituntemus luo perustan pedagogiselle toiminnalle lapsen kanssa.

Sensitiivinen, läsnäoleva kohtaaminen lapsen kanssa vaatii lapsen tasolle menemistä ja havaintojen tekemistä lapsesta. Lapselle tulee antaa aikaa tutustua. Lapsi tulee kohdata neutraalilla tavalla. Henkilöstön tulee kiinnittää huomio omiin äänensävyihin ja äänenpainoihin. Puhutaan lapselle, ei lapsen yli.

Lasten kielen ymmärtämisen taitoja tuetaan vastaamalla lapsen sanattomiin, non-verbaaleihin viesteihin sanottamalla lapsen eleet, ilmeet ja tunteet. Lapsi ymmärtää sanoja ennen kuin pystyy niitä tuottamaan.

Lapselle pitää lukea paljon kirjoja ja lukiessa pitää olla sataprosenttisesti läsnä. Kirja on loistava väline läheisyyteen. Tärkeämpää on kiinnittää huomio siihen, miten lukee kuin mitä lukee. Lapselle tulee lukea monenlaisia kirjoja, myös loruja ja runoja.

Lapsen kasvaessa ja alkaessa hahmottaa kieltä otetaan mukaan kuvaileva ja eläytyvä kieli. Aikuisen tehtävänä on rakentaa lapsen kanssa oppimisympäristöjä, jotka ruokkivat lapsen mielikuvitusta ja kielen kehitystä. Esitetään lapselle teatteria eri muodoissa ja otetaan käyttöön äänen eri sävyt. Opetetaan lapselle vuorotteleva puhuminen. Kuunteleminen on tärkeää ja oikea-aikainen vastaaminen on toista kunnioittavaa puhetta. Aikuisen tehtävä on vastata lapsen kysymyksiin.

Lasta kannustetaan puhumaan ensin pienessä joukossa ja rohkeuden salliessa koko ryhmän seurassa. Esiintyminen antaa lapselle rohkeutta omaan kielelliseen ilmaisuun.

Henkilöstön tulee käyttää huumoria ja eläytymistä rikastuttamaan lapsen kielen käyttöä. Kielitietoisuuden kehittyessä herätellään lapsessa kiinnostusta kirjoitetun tekstin ja lukemisen yhteyteen. Kasvattajan kielellinen tietoisuus on lapsen kielen kehittymisen tukemisen perusta.