Tutkiminen on yksi lapsen luontaisista tavoista toimia. Seuraavassa kuntavasun luonnostekstissä käsitellään lapsen ohjaamista havainnoimaan, jäsentämään ja ymmärtämään ympäristöään. Kuinka haluaisit täydentää?
Matemaattinen ajattelu
Matemaattisen ajattelun perustana ovat lapsen kiinnostus, tutkiminen sekä havaintojen tekeminen. Matemaattinen ajattelu kehittyy leikinomaisesti lapsia innostavilla materiaaleilla, tavoilla ja välineillä. Päiväkodin jokapäiväisissä arkisissa tilanteissa lapsi oppii nimeämään esineitä ja asioita, antamaan niille erilaisia merkityksiä, luokittelemaan niitä koon, värin ja muodon mukaan ja ymmärtämään syy- ja seuraussuhteita. Lasta kannustetaan etsimään ratkaisuja itse, yrityksille ja erehdyksille tilaa antaen. Onnistumisen kokemukset lujittavat lapsen myönteistä käsitystä itsestä.
Lukumääriin tutustaan vähitellen, jonka jälkeen niitä opetellaan liittämään lukusanoihin.
Läsnä oleva aikuinen on herkkä huomaamaan lapsen aloitteita ja luomaan olosuhteet, jossa lapselle annetaan mahdollisuuksia tehdä matemaattisia oivalluksia leikin, laulujen, lorujen, kirjojen, liikunnan ja rakenteluleikkien kautta.
Kun tekeminen on mukavaa ja siinä on huomioitu lapsen mielenkiinnon kohteet, oppimisesta tulee mielekäs kokemus.
Avaruudellista hahmottamista, geometriaa ja mittaamista harjoitellaan esim. oman kehon hahmottamisella, kokeilemalla mittaamista ja tutustumalla muotoihin.
Askartelu, rakenteluleikit sekä leipominen vahvistavat lapsen kykyä hahmottaa tilaa ja tasoja. Ajankäsitteitä tehdään tutuksi kuvitetun päiväjärjestyksen, viikonpäiväkalenterin ja vuodenaikakalenterin avulla. Pihaleikkien ja metsäretkien lomassa lapsi pystyy myös tekemään havaintoja vuodenaikojen vaihteluista.
Ympäristökasvatus
Ympäristökasvatuksessa lapsi oppii luonnossa ja luonnosta tekemiensä havaintojen pohjalta. Ensiksi tutustaan lähiympäristöön, sillä tuttu ympäristö luo turvallisuutta. Päiväkotien läheisyydessä oleva Sotkamon kaunis luonto ja metsät mahdollistavat oppimaan ja tekemään monipuolisesti havaintoja luonnosta. Ulkoillessa ja metsäretkillä lapset voivat havainnoida eläimiä ja niiden jälkiä. Lähimetsissä liikkuu esim. peuroja, kauriita, jäniksiä, rusakoita, lintuja ja oravia. Luonto on myös oivallinen paikka oppia tunnistamaan esim. siellä olevia kasveja, hyönteisiä, ja pohtimaan luonnon ilmiötä.
Oppimisen lisäksi luonto tarjoaa lapselle paikan rauhoittua ja kokea esteettisiä elämyksiä.
Kasvattajien myönteinen asenne luontoa kohtaan siirtyy lapsiin. Myönteisten kokemusten kautta lapsen on helpompi oppia kunnioittamaan ja huolehtimaan luonnosta. Luontoa opetetaan suojelemaan ja pitämään puhtaana. Lapsia opastetaan jätteiden kierrätyksessä ja lajittelussa, sähkön ja veden säästämisessä, tavoitteena on saada kestävän kehityksen periaatteet osaksi päiväkodin arkea.
Teknologiakasvatus
Lapsen ajattelun kehittymistä tuetaan antamalla lapselle aikaa vastata kysymyksiin, etsiä vastauksia ja tehdä päätelmiä. Lapsi oppii kokeilemalla erilaisten laitteiden toimintaa ja tekemällä itse havaintoja niiden toimintaperiaatteista. Aikuisen avustuksella tutkitaan yhdessä teknologiaa, sekä opetellaan koneiden ja laitteiden turvallista käyttöä. Lapsen uusiin ideoihin esim. (rakentelu, askartelu) tartutaan ja lapselle annetaan mahdollisuus toteuttaa niitä erilaisia materiaaleja hyödyntäen.
Teknologiaa hyödynnetään yhä enemmän yhtenä oppimisen välineenä. Mm. tablettitietokoneista löytyy lapsille suunnattuja sovelluksia jotka opettavat laskemaan ja lukemaan.
Liitetiedostossa varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden teksti.