Oikein hyvä. Kyllä erillissuunnitelmaa vain tarvitaan silloin kun monet kunnat ovat neuvottomia asian kanssa.
Tässä ohjelmaluonnoksessa on monia hyviä asioita, mm. se, että kunnat sitoutettaisiin paremmin ohjelman toteuttamiseen ihan käytännön tasolla. Muutenkin ohjelmassa painotetaan käytännöllistä lähestymistapaa, mikä ehkä puuttui Rompo I. Toisaalta en löytänyt luonnoksesta rahoitussuunnitelmaa, joka puuttui myös Rompo I. Jos rahoitus puuttuu, ohjelma ei toteudu. Itä-Euroopan romanien integraatio on varsin kunnianhimoinen tavoite, koska nämä romanit ovat aivan eri asemassa kuin Suomen romanit esim. koulutuksen tai asunto-olojensa suhteen. Lisäksi Itä-Euroopasta lähtöisin olevat romanit ovat eri asemassa myös siksi, että suurin osa heistä ei todennäköisesti haluakaan jäädä pysyvästi Suomeen, joten toimenpiteiden kohdistaminen heihin on humaania mutta ei ehkä yksistään Suomen tehtävä. Tässä tarvitaan asennekasvatusta myös lähtömaiden kansalaisille (Itä- ja Keski-Euroopassa), joissa romanivastaisuus on ehkä vieläkin näkyvämpää kuin Suomessa. Mielestäni mitä tulee romanien koulutukseen olisi hyvä lisätä korkeakoulutuksen osuutta, jotta saisimme myös ns. akateemisten alojen työntekijöitä hyvien ammattikoulutuksen saaneiden lisäksi. Hyvää on myös se, että romanikieli ja -kulttuuri on nostettu yhdeksi näkyväksi osioksi, jota pyritään edistämään. Kielen osalta sanoisin, että panostusta pitäisi kohdistaa erityisesti romaniperheisiin, jotta kieltä käytettäisiin arjessa sen lisäksi, että sitä opetetaan koulussa ja varhaiskasvatuksessa. Suurin ongelma tällä hetkellä on pääväestön syrjivät asenteet, jotka ovat varsin syvään rakennettuja ja erittäin hankalasti poistettavia, valitettavasti. Tämä näkyy varsin selvästi työnhaussa ja aiheuttaa romanien suurempaa työttömyyttä.
Romaniasian neuvottelukunnassa istuville terveisiä, että pöytäkirjojen päätöksiä ja tietoa tärkeistä asioista tulee jakaa eteenpäin romanikentälle. Se joka ei näin toimi, edustustehtävistä pois ja sillä siisti. Samat ihmiset eivät saa tulla valituksi vuosikymmeniä edustustehtäviin. Tällä sisäänlämpiävällä metodilla on tapettu terve kentän uudistuminen, nuorten menetys vaikuttajina, ja innovatiivisen uudistetun ajattelun katoaminen. Penkki ei pysy pitämällä se pakolla. Tietoa tulee siirtää eteenpäin ja samantien terveiset myös ministeriöön, että järjestökentän kasvu on hyvä asia ja tulisi huomioida seuraavaa RONK:ia nimitettäessä.
Ajan kanssa luettua luonnoksessa on paljon hyvää ja käyttökelpoista. Jatkossa voisi aina ko. Sektorin asiantuntijat ja/tai toimijat koota oikeasti pohtimaan ja viilaamaan ehdotelmia ennen lopullista stilisointia. Nyt joihin kuulemistilaisuuksiiin jäänyt parin tunnin pikakelaus, josta alustaja syö yli puolet, ei anna mahdollisuutta tuoda niiden henkilöiden asiantuntijuutta, joilla on oikeasti substanssiosaaminen ko.sektoriin.
Ohjelman päätavoite on mielestäni hyvä: romaneiden tulisi päästä yhtäläisiin oikeuksiin ja mahdollisuuksiin viedä Suomea ja maailmaa parempaan huomiseen.
Neuvottelukunta on nimensä veroisesti neuvotellut monien tahojen kanssa ohjelmasta, mikä mielestäni kuvaa hyvin sitä esimerkillistä avoimuutta, jolla neruvottelukunta lähestyy muita toimijoita. Hyvä esimerkki kaikille sekä romani- että ei-romanitoimijoille!
Mielestäni 9 lateraalista toimintalinjaa ilman priorisointia ja hierarkiaa on liikaa. Jos nykyiset toimintalinjat järjestelisi 3 x 3, ne olisivat helpompi muistaa. Sen 'ohjelman' minkä voi suhteellisen helposti oppia, auttaa ne tehokkaammin hakemaan toimintamalleja.
Visio vaatisi mielestäni samanlaista iskevyyttä kuin 'Sanoista tekoihin'.
'Kohtaamisesta kumppanuuteen' tai jotain vastaavaa, jolla lyhyesti ja ytimekkäästi kuvataan haluttua muutosta.
Mielestäni ohjelmassa tulisi painottaa prosessin merkitystä ymmärtäen, että voimme yhteisönäkin oppia. Tärkeimmäksi ohjelmaksi ottaisin 6:sen. Siinä voimauttaminen ja osallistaminen ovat universaaleja ja kaikki hyötyvät siitä! Sieltä voisi löytyä monen romanin vahvuus.
Tärkein viestini on, että päätavoitteet ja visio sekä stratregia iskevämmäksi, johon muut prosessinomaisesti kytkeytyy. Kun tämä kokonaisuus saadaan toimivaksi, se ruokki ajatuksia ja prosesseja liikkeelle.
Kiitokset mahdollisuudesta kommentoida.
Esim. kohdasta 9 puuttuu käytännön konkreettinen toimenpide eli
miten romanioppilaat otetaan huomioon oppilaanohjauksen
kehittämisessä.