Huomiot tehdyistä tarkennuksista

Osatyökyvyttömien palveluja koskevaan osuuteen kaipaan kouriintuntuvia teonsanoja. Osatyökyvytön voi jäädä tiedon puutteen takia ristiaallokkoon. Henkilökohtainen neuvonta ja seuranta olisi paikallaan.

Järjestäytymissuunnitelmassa kohdassa 31( Mielenterveys- ja päihdepalvelut) huomioidaan asiakkaan läheisverkoston osallisuus ainoastaan seuraavasti: hoidon ja kuntoutuksen suunnittelussa on läheisverkoston osallisuus keskeinen hoitoon ja kuntoutukseen sitoutumista edistävä periaate. Jääkö tämä ainoaksi huomioksi omaisverkoston roolista?
31.1. Palveluohjausyksiköt sekä sote-keskukset vastaavat palveluohjauksesta sekä asiakassuunnitelmien laatimisesta. Ennaltaehkäisevät ja varhaisen puuttumisen toimet ovat keskeisiä menetelmiä pyrittäessä estämään vakavavien mt- ja päihdehäiriöiden syntymistä, todetaan järjestämissuunnitelmassa. Todetaan myös, että kunnat ja kolmannen sektorin toimijoilla on merkittävä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kaikissa ikäryhmissä.
Valtakunnallisella tasolla on mt-ja päihdeomaisia n. 400 000 erilaisissa huolenpitotehtävissä. Tämä sisältää sairautta ennaltaehkäiseviä, terveyttä ylläpitäviä kuin osittain korjaaviakin toimenpiteitä. Jaottelun mukaisessa toiminnassa tulee palveluohjauksella ja neuvonnalla olemaan kohtalainen rooli. FinFami keskusliitto julkaisi 2011 Omaisten oikeudet. Oikeuksissa todettiin, että jokaisessa mt- ja päihdeyksikössä tulisi olla omaisvastaava, jonka vastuulla on mielenterveys- ja päihdeomaisten palveluohjaus ja neuvonta.
Järjestämissuunnitelmassa kiinnitetään huomio hoidon ja kuntoutuksen suunnittelun edistämiseen läheisverkoston osallisuuden kautta. Hieman puutteellisesti jää terveyttä edistävän ja ennaltaehkäsevän toiminnan focus.
Ehdotuksena on, että palveluohjaus ja neuvonta kohdentuisi myös omaisiin ja läheisiin . Haasteellisissa hoitotapahtumissa jäävät omaiset tukea ja ohjausta vaille. Ohjauksella voitaisi vähentää omaisten uupumista ja ennaltaehkäistä heidän omaa sairastumistaan.

Huomioita sosiaaliohjaukseen:
Keskeisiä käsitteitä, s. 11:
sosiaaliohjaus käsittää vain sotekeskuksen sosiaaliohjauksen, liikelaitoksen sosiaaliohjaus puuttuu tässä kokonaan.

Järjestämistä ohjaavat yleiset tavoitteet, s. 16:
yleinen asiakasohjaus ja neuvonta sekä palveluohjaus organisoidaan muusta palvelutuotannosta erilliseksi toiminnaksi….
->tässä mallissa vaarana on se, että tiivis yhteys palveluihin häviää, miten ohjaat asiakasta oikeisiin palveluihin, jos ohjaus tapahtuu jostain erillisestä yksiköstä
->sama koskee palvelutarpeen arviointia, asiakassuunnitelmien tekoa ja palveluketjujen määrittelyä

Palveluverkon määrittely s. 17:
hoidon ja palvelutarpeen arviointiin perustuva ammattilaisen tapaaminen järjestyy kolmen arkivuorokauden kuluessa
->miten tämä on mahdollista nykyresursseilla?

Integraation varmistaminen s.19
useita eri palveluita tarvitseville asiakkaille nimetään henkilökohtainen vastuuhenkilö
-> millä tehtävänimikkeellä he toimivat? Sosiaalihuoltolain mukaan on jo olemassa omatyöntekijä, tarkoittaako henkilökohtainen vastuuhenkilö jotain muuta?
Sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen näkökulmasta palvelujärjestelmä pirstoutuu niin hajanaiseksi, että tässä kappaleessa esitetyt keinot integraation varmistamiseksi ovat riittämättömät, tarvitaan paljon ohjausresursseja ohjaamaan asiakkaita oikeisiin paikkoihin

Yhteistyö ja edunvalvonta s. 19:
->tähän kappaleeseen sopii hyvin tästä puuttuva yhteistyö henkilöstöjärjestöjen kanssa

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut s.71
maakunnan vastuulle kuuluvat sosiaali-ja terveyspalvelut järjestetään osana perhekeskusverkostoja niin että lasten, nuorten ja perheiden palvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden….
->perhekeskustoimintamalli on suunnitelmassa kaiken kaikkiaan hyvin epäselvä, järjestäjä siis edellyttää, että muodostetaan perhekeskusverkostoja, mihin tulevat la-nu-pe-palvelut, toisaalta vielä ei ole sekään selvää, jäävätkö perhekeskukset kuntiin vai tulevatko maakuntaan?


Yhteisenä huomiona sosiaalityöstä ja sosiaaliohjauksesta: sekä lastensuojelun (s.83) että aikuissosiaalityön (s.94) palveluita kuvattaessa sosiaalityö ja sosiaaliohjaus on niputettu yhteen. Ne kannattaa sekä tehtävien erilaisuuden, että selkeyden vuoksi kirjoittaa jatkossa omina kappaleinaan

Lastensuojelun sijaishuolto puuttuu kokonaan suunnitelmasta

Yhteisösosiaalityö s.93 nostetaan selkeästi omana toimintonaan esiin suunnitelmassa. Siihen panostaminen on hieno asia, mutta ketkä sitä tulevat tekemään ja mistä se resursoidaan?
Mihin realiteetteihin tämä yhteisötyön lisäys perustuu, kun ajattelee sosiaalityön asiakaspaineita tällä hetkellä ja suunniteltuja kustannussäästöjä? Painopisteen siirtämien ennaltaehkäisyyn on tärkeää, mutta samalla on kuitenkin pidettävä huoli nykyisistä asiakkaista.

Etsivä sosiaalityö ja sosiaaliohjaus. 95: onko tämä uusi työmuoto, uusi yksikkö? Kaikki sosiaalityöntekijät tekevät kotikäyntejä.

Sote-keskuksen vastaanottopalvelut s. 148: SOTE-keskuksissa on tarkoitus antaa perusterveydenhuollon ja sosiaaliohjauksen palveluja; näissä keskuksissa pitää varmistaa se että hallinnolla on sekä terveys- että sosiaalialan osaajia johtamassa toimintaa.
s. 149: sotekeskusten sosiaaliohjaajat tekevät yhteistyötä aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijöiden jne kanssa. Tähän lisäys: sosiaaliohjaajat tekevät yhteistyötä maakunnan liikelaitoksen sosiaaliohjaajien jne kanssa (sosiaaliohjaajat useissa tapauksissa luontevin yhteistyökumppani).