Keskustelu: Yläkouluselvitys 2018

Kuinkahan suuri erotus kuluissa olisi arviolta esim. n.10 vuoden päästä verrattuna kuljetus ja opetuskulut viereisessä kunnassa kuin järjestettynä omassa kunnassa?

Onko halvempaa yhdistää oppilaita naapurikunnan kanssa puolin ja toisin pelkän aineopetuksen osalta kuin kuljettaa jatkuvasti toiseen kuntaan tai järjestää vajaana omassa kunnassa?

Sen tiedän, että jos Tervosta kokonaan yläkoulu lakkaa, niin ei tänne enää kukaan lapsiperhe muuta. Todella harmillista, jos pienet vuosiluokat hajotetaan eri kuntien kouluihin.

Karttulaan on juuri valmistunut uusi koulu, johon tervolaiset yläkoululaiset mahtuvat. Eli siis yhteistyötä Kuopion kanssa ja Nilakka-pelleilylle piste. Jos Nilakka-leikki jatkuu, niin tervolaiset rahdataan pian karja-autolla Pielavedelle, joka tarvitsee oppilaita, koska siellä oppilasmäärät romahtavat muutaman vuoden päästä (kannattaa tutkia väestötilastoja).

Yläkouluillassa tänään olleena jäi myös mietityttämään yläkouluhankkeen nuorille ja koko perheelle aiheuttamat paineet. Oletteko miettineet miltä se nuoresta tuntuu jos joutuu vaikka asuinpaikkansa vuoksi erotetuksi muusta ikäluokasta? Esim. Siten että osa ryhmästä menee vaikka Vesannolle, osa Pielavedelle. Murrosikä on muutenkin herkkää aikaa ja kaverit ensiarvoisen tärkeitä, monta uutta ja outoa juttua usein tuossa elämänvaiheessa. Onhan sitten toiselle asteelle mennessä muutoksia vääjäämättä edessä, mutta ikää ja kypsyyttäkin sitten vastaavasti hivenen enemmän. Toivoisin että Tervolaisina tekisimme kouluasiassa sellaisen päätöksen jotka eivät "kostautuisi" henkisinä kerrannaisvaikutuksia myöhemmissä elämänvaiheissa.

Kiitos Tervon kunnalle kuntalaistilaisuuden järjestämisestä. Tilaisuudessa selvitettiin kattavasti eri näkökulmia, jotka vaikuttavat yläluokkien kohtaloon. Ei liene yhtä oikeaa ratkaisua asiaan, vaan päätöksen on oltava tarkkaan harkittu kompromissi. Tilaisuudessa sain sen käsityksen, että päättäjät korostavat pedagogista näkökulmaa asiaan. Olen itsekin sitä mieltä, että keskeisintä asiassa on se, millä tavalla tervolaisille yläkoululaisille taataan mahdollisimman laadukas opetus jatkossakin. Varmasti useimpien mielestä opetuksen säilyminen Tervossa olisi mukavaa, mutta onko se oppilaiden kannalta paras ratkaisu? Peruskoulun jälkeen jatko-opintoihin lähtevillä nuorilla on oltava peruskoulun oppimäärän lisäksi myös riittävät sosiaaliset taidot ja valmiudet opiskella isoissa ryhmissä toisen asteen oppilaitoksissa. Minulla on Tervon kunnasta ja Tervon yhtenäiskoulusta todella positiivinen kokemus eikä koulun arvoa tai Tervon kunnan vetovoimaisuutta minun silmissäni vähentäisi koulun jatkaminen pelkkänä alakouluna. Tervon kunta tarjoaa asukkailleen hyvät ja laadukkaat palvelut. Päättäjillä onkin suuri vastuu siinä, miten tervolaisten yläkoululaisten opetus saadaan säilymään jatkossakin laadukkaana.

Eilisen infon innoittamana yksi ajatus monikäyttötiloista. Jo pitemmän aikaa eri järjestöt ovat kaipailleet kokoustilaa, jossa sitä haluaville olisi lukolliset kaapit järjestön tavaroiden säilyttämistä varten ja jossa järjestöjen hallitukset/johtokunnat voisivat pitää kokouksiaan.
Ja viimekesänä valokuvanäyttelyä kootessani huomasin, että hyvä näyttelyjen järjestämistila olisi ehkä paikallaan.
Nuo tarpeet voisi yhdistää uuden kirjaston yhteyteen, ehkä haitariovella/liukuovella kirjaston tiloihin liitettävänä, jolloin tilassa voisi järjestää myös pieniä konsertteja ja kirjailija vierailuita.

Kouluillassa Kaija Tarvaisen slideissa viitattiin Turun yliopiston tohtori Sami Tantarimäkeen, joka on tutkinut maaseudun kehitystä - ja taantumista - jo pitkään. Tantarimäki näkee "smart villagen" toimivan näin: "Älykkään kasvun sijaan maaseudulla tavoite voisi monesti olla Smart Decline. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, miten taantuminen hyväksytään, mutta ryhdytäänkin miettimään kehitykseen sisältyviä mahdollisuuksia. Esimerkiksi palveluita ajatellen tässä viehättää se, että vallalla olevan mustavalkoisen joko-tai -ajattelun sijaan mietittäisiin miten voitaisiin kehittämisen tai soveltamisen kautta saada jatkumoa, tai mihin keskittymällä löytää jopa eväät uuteen nousuun. Oli tavoite sitten kasvun tai taantumisen hallinta niin selvää on, että Smart -ajattelussa keskeisin työkalu ja yhteinen tekijä on digitaalisuus. Samoin yhteistä on näkemys ihmisten alueesta tai paikasta. Nämä jo kertovat siitä, mihin ainakin tai vähintään tulee keskittyä tämän näkökulman edistämisessä. Käytännön tekemistä voi sitten ohjata niin palvelu-, energia-, logistiikka-, terveys-, hyvinvointi kuin opetusratkaisujenkin löytäminen."

Samin ajatuksia löytyy lisää googlaamalla. Samoin jo olemassa olevia monimuoto-opetusratkaisuja, joissa tuotetaan opetusta myös digimenetelmillä. Tulevaisuuden jatko-opinnot sekä työelämä vaativat digitaitoja, etätyöskentelytaitoja, laitteiden ja ohjelmien hallintaa sekä virtuaalisissa yhteisöissä toimimista. Moni meidän nuorista hallitsee ja toimii tällä kentällä jo nyt: intressiryhmät ja vertaisoppiminen ei enää löydy eikä tapahdu pelkästään fyysisistä tiloista. Ajatus ryhmästä, luokasta ja yhteisöllisyydestä on digiaikana toinen kuin 1900-luvulla: vertaisoppijat saattavat löytyä Utsjoelta tai Pariisista, joiden kanssa jaetaan vaikka vuorovaikutteinen maantiedon oppimisympäristö - me kerromme omastamme ja opimme heiltä.

Etäoppimisen muodot lyövät itseään digikonservatiivisessa Suomessa vasta läpi: Tervo voisi olla yksi suunnannäyttäjistä, sillä pian moni muukin kunta kipuilee samalla lailla opetuksen järjestämisen kanssa. Oppilaiden kuskaaminen on eilisen ratkaisu, jossa itse olisimme kiihdyttämässä keskittymiskehitystä, jota toisella kohtaa kovaan ääneen kritisoimme. Nilakan kunnat ovat tällä hetkellä mm. virtuaalikirjasto- ja omatoimiratkaisuilla valtakunnallisten digikilpailujen finaaleissa - kuinka pitkä loikka olisi jalostaa jo saatua tietotaitoa, yhteistyötä ja digiymmärrystä myös opettamisen ratkaisuihin? Keiteleellä ja Vesannolla on aivan samanlainen kulurakenne opetuksen järjestämisessä kuin Tervossa: tuntuisi luontevalle etsiä yhteisopettajuudesta yhteisiä ratkaisujamalleja. Pielavedellä puolestaan peruskoulu ja kansalaisopisto jakavat opettajien tuntikehystä: onko meillä tällaisia mahdollisuuksia tutkittu?

Alla neljä erilaista mallia digitaalisesta oppimisesta osana peruskouluopintoja. Samat linkit olen jakanut Tervon kunnan ja tervolaisten facebook-sivuille, jossa ne luultavasti myös tavoittavat useampia vanhempia kuin tämä erilliseksi perustettu keskustelusaitti: eihän tätä keskustelua käydä päättäjiä tai päättäjien silmiä varten, vaan siksi, että mahdollisimman moni asiasta kiinnostunut saisi tietää, osallistua ja vaikuttaa? Tervolaisten sivulla on 1491 jäsentä: jos valitsisit kahdesta fyysisestä tilasta itsellesi keskusteluareenan, niin valitsisitko sen, jossa on vähän ihmisiä vai sen missä on paljon ihmisiä?

1) Kauniaisten Koko Hela Grani -projekti. Loppuraportin pdf-muodossa saa minulta, googlaamalla löytyy nettisivut. Hankkeen tarkoituksena ja tavoitteena on ollut lisätä oppilaiden osaamista ja tasa-arvoa tvt-taidoissa ja korostaa etenkin it-osaamisen ja etäopiskelun merkitystä jatko-opintojen ja työelämän näkökulmasta. Sitaatti loppuraportista: "Strategioiden keskiössä on opiskelijan henkilökohtainen laite ja ne nojaavat “1 to 1 periaatteeseen”. Periaatteen avulla pyritään takaamaan jatko-opintojen ja työelämävalmiuksien kannalta ratkaisevan teknologiaosaaminen kehittyminen teknologian säännöllisen käytön avulla. Det är viktigt att kunna söka upp, granska, hantera, producera och skapa informationen.
Opiskelijan vastuu omasta oppimisesta kasvaa. Henkilökohtaista laitetta käytetään oppituntien lisäksi myös vapaatunneilla ja vapaa-aikana. Opiskelija hallinnoi itse laitettaan ja tiedostojaan. Vertaisoppiminen nousee keskeiseksi toiminnan osaksi sekä teknologiaan että opetussuunnitelman sisältöihin liittyen."

2) Konneveden virtuaalikoulu hyödyntää virtuaalisia oppimisympäristöjä vakituisesti osana myös alakoulun opiskelua. Konnevedellä on laaja skaala ulkomaisia kumppanikouluja, joiden kanssa yhdessä tuotetaan yhteisiä oppimiskokemuksia. Konnevesi on satsanut laajasti henkilökohtaisten koneiden lisäksi mm. 3D-luokkiin, robotteihin sekä 360-virtuaalioppimisympäristöihin.

3) Omatahtinen digitaalinen opetus Minna Canthin yläkoulussa Kuopiossa: mm. äidinkielen lehtori Sanni Swahn on tehnyt osasta yläkoulun äidinkielen kursseista täysin virtuaalisia ja omatahtisia. Ne suoritetaan omatahtisesti, myös niihin liittyvät kokeet.

4) Valtioneuvoston hanke perusopetuksen järjestämisestä etäopetuksena lähipalvelujen takaamiseksi pienenevissä kunnissa: https://www.talouselama.fi/uutiset/eskolan-kylakoulusta-tuli-uusimaalaisen-koulun-sateelliittipiste-voisiko-rahoitusmalli-ratkaista-kuolevien-kylakoulujen-ongelman/163c22bc-fd2c-34ca-950b-90cc6d649970?ref=facebook%3A2f73

Onhan meidän opettajilla ja luottamushenkilöillä riittävästi aikaa tutustua jo käytössä oleviin malleihin? Ratkaisuja pitää etsiä rohkeasti tulevaisuuden työkaluista, digitaalisistakin: ne ovat kustannustehokkaita, ne ovat ekologisia ja ne voivat tulevaisuusorientoituneisuudessaan olla jatko-opintojen ja työelämän kilpailuvaltteja. Digiopetus mm. pitkien välimatkojen Lapissa on jo peruskoulussa ihan yhtä validi opetustapa kuin luokkamuotoinen, kieliopinnoissahan videovälitteisyyttä jo laajasti hyödynnetään meidänkin leveysasteen lukioissa.

Pohdiskelen, miten opettajille riittää opetusvelvollisuuden verran tunteja, jos yläluokkien opetus hoidetaan jatkossa noinkin pienillä vuosiluokilla omassa kunnassa? Saadaanko "kolmasosapalkalla" päteviä opettajia vai onko kato jo alkanut? Tämä digidigi valtaa joka paikassa, mutta läheskään kaikkea ei ainakaan minun järkeilyni mukaan pystytä etänä opettamaan ja tarvitaanhan tähänkin opettajaa tai jotain aikuista molempiin päihin, joka lisännee myös kustannuksia. Miten huomioidaan erityisoppilaat ja muut tukea tarvitsevat? Mielestäni tässä on enemmän avoimia kysymyksiä, kuin valmiita malleja ja suunnitelmia. Hyvä sikäli, että tätä pääsee kommentoimaan myös feisbuukin ulkopuoliset.

T. PL

Ei liity yläluokkiin, mutta... kunnanjohtajan esityksen perusteella 2021 alkaen Tervon kuntaan jäisi 40-45 työntekijää.

Epäilen vahvasti ylläolevan tiedon paikkansa pitävyyttä. Jos tämän hetkisestä Tervon n. sadasta työntekijästä poistetaan tekninen, ruoka- ja siivouspalvelu, perusturva, talous- ja kirjanpito. Jäljelle jää HYVIN pieni osa hallintoa ja sivistystoimi (koulu ja päiväkoti). Henkilöstömäärä on tällöin alle 30! Veikkaan, että Nilakan tekninen yhtiö joutuu yt-neuvotteluihin piakkoin yhtiön perustamisen jälkeen, jolloin osa työntekijöistä joudutaan irtisanomaan. Ehkä imagotekijöihin liittyen helpompi näin kuin että kunta irtisanoisi. Ja tämähän koskee myös muita Nilakan kuntia. Veikkaan, että muuttoliike alueelta vaan kiihtyy.

Onko olemassa mahdollisuus palata vanhaan joissain aineissa:kierrätetään kuntien välillä opettajaa kuten aikoinaan kieltenopettaja Harri kiersi kouluja?Onko olemassa sääntö kuinka paljon pitää olla yläasteella valinnaisia? Eikö näitä voi vähentää? Ja otetaan oma Tervon valinnaiset: metsästys, kalastus ja luonto valinnainen. Kyllä digitaaliset opetuksen järjestelmät pitää tarkkaan miettiä, niillä se jotenkin onnistuu. Koululaiset ei kierrä vaan opettajat kiertää.

Toukokuussa ilmestyneessä väitöskirjassa todetaan, että opettajan vuorovaikutustaidot ovat oppilaan oppimisen kannalta tärkeämmät kuin tiedolliset taidot. Vuorovaikutuksen syntymisessä oleellista on opettajan halu vuorovaikutukseen, mutta myös luokan koko. Itse näen, että juuri Tervon koulun yksilöllisyys on laatutekijä. Kertaakaan ei ole puhuttu siitä, minkäkokoisia ryhmiä isompiin kouluun syntyy, jos esimerkiksi meidän 17 hengen eskaryhmä kuljetetaan muualle. Paraneeko silloin vuorovaikutusmahdollisuudet?

https://www.lapinkansa.fi/hyvaelama/hyva-opettaja-tekee-ihmeita-han-kysyy-ja-kannustaa-eika-nuori-riitatilanteissakaan-meneta-kasvojaan-vuorovaikutustaito-on-jopa-asiatietoa-tarkeampaa-201167353

Aina kun on kyse lapsista ja nuorista yleisesti ymmärretään, että päätösten perustelu taloudellisten näkökulmien kautta on moraalisesti arveluttavaa. Siksi tässäkin asiassa yritetään vääntää Tervon yläkoulun lakkauttamiselle pedagogisista perusteita, vaikkakin nuo pedagogisen puolen ongelmat ovat varmasti muilla tavoilla ratkaistavissa, mikäli oikeaa ja aitoa haluaa löytyy.
Ryhmäkokojen kasvattaminen ei itsessään millään lailla lisää sosiaalisia taitoja tai edistä niiden kehittymistä, lähinnä voi lisätä ei-toivottuja lieveilmiöitä kuten kiusaamista ja päihteiden mukaantuloa aiempaa isommassa mittakaavassa. Tästä esimerkkejä ei tarvitse kaukaakaan hakea, viittaan vienosti naapuriin (Karttula).
Taloudelliset asiat tuntuvat osittain höpöhöpön selityksiltä, oikeat kustannukset lasten kuljettelusta, mahdollisesta muuttoliikkeestä aiheutuvista verotulonmenetyksistä ja palvelun ostamisesta muilta kunnilta ovat seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon toivottavasti ajattelullisesti kyvykkäiden kuntapäättäjiemme exeleissä.
Lopuksi haluan vielä kommentoida kunnan puolelta tullutta toivetta, että yläkouluselvitysasiaa kommentoitaisiin omalla nimellä. Nimimerkin käyttö mahdollistaa keskustelun sellaisten ihmisten taholta, jotka eivät muuten ääntään kuuluviin uskaltaisi tuoda. Tällaisella avoimella foorumilla luulisi nimen omaan olevan tärkeää kuntalaisten tai muuten asiasta kiinnostuneiden henkilöiden mielipiteiden esiintulo, eikä se, keneen inkvisitio voi tutkivan katseensa kääntää. Julkisen alasampumisen uhka nostaa kommentoinnin kynnystä. Ellei tämä kynnyksen kohottaminen korkeammalle olekin juuri se, mitä kuntapäättäjät haluaisivat? Jotta keskustelua ei niin pääsisikään syntymään?

Mitä kaikkea on tehty sen eteen että Tervoon muuttaisi varsinkin lapsiperheitä?

Koti rannalla-asumismessut tulossa joo, mutta vetääkö se tänne väkeä?

Kovin ei houkuttelevalta kuulosta kun lehdessä isosti kirjoitetaan että yläkoulu lakkautetaan-liekö tätäkään "toimittajan tulkintaa" oikaistu?

Nykyiset koululaiset (ja muutkin) odottaa skeittiparkkia jossa pääsisi temppuilemaan kauppojen ja koulun pihojen sijaan turvallisesti, leikkipuistot ränsistyy...
Tämäkö houkuttelee tänne väkeä?

Ehdoton valtti täällä on juuri ryhmien pienuus, stressaa huomattavasti vähemmän lapsia/nuoria kuin isossa laitoksessa opiskelu.
Omatkin lapset joutui Kuopiossa asuessamme olemaan isommissa ryhmissä lapsia pursuvassa koulussa niin kyllä se näkyi rauhattomana käytöksenä myös kotona.

Kun kerroin vuosia sitten että muutamme Tervoon niin tuttujen ensirektio (jopa omakin ;-) ) oli että mitä sinä sinne tuppukylään meet?
Takas Kuopioon en ole haaveilemassa, täällä on kaikinpuolin parempi olla kuin siellä "isolla kirkolla".
Miten tämän kylän hyvät puolet saisi paremmin esille ettei ajateltaisi ettei täällä mitään ole?

Minä, kuten joku muukin, on ihmetellyt oppilasennustetta ja sen laskentatapaa-onko siinä otettu tänne muuttajat huomioon vai onko katsottu pelkästään tänne mahdollisesti syntyviä?
Onko olettamus että ei tänne ketään muuta eikä ainakaan houkutella tulemaan?

Tehdään Tervoon maan paras kyläkoulu yläkouluineen, panostetaan yksilölliseen opetukseen, viisveisataan isoista ryhmistä, keksitään omat metodit jos niitä valmiita ei ole! <3

Kodin ja koulun päivässä keskustelu yläkouluasiasta kävi vilkkaana ja jatkuu jälleen vilkkaasti Facebookin puolella. Kuten tänään koululla huomasimme, hyviä puolia löytyy monesta vaihtoehdosta. Haluaisin kääntää katseen Tervon koulun opettajiin ja kuulostella, millaisia ratkaisuja heillä olisi opetuksen järjestämiseksi kotikunnassa. Voidaanko opetusta yläkoulussa toteuttaa esim. luokattomasti? Suomen paras kyläkoulu -hankkeeseen liittyen löytyi loistava esimerkki Kyyjärveltä, johon on valmistunut uusi päiväkodin ja koulun yhdistävä koulurakennus. Näkisin mielelläni samankaltaisen tulevaisuudessa myös Tervossa.

Itselleni jäi sellainen olo, että vanhemmat haluavat taistella oman yläkoulun puolesta, vaikka hyviä puolia löydettiin muistakin vaihtoehdoista. Toivoisin, että keskustelu jatkuu hyvässä hengessä hyvän yhteisen asian puolesta.

Koulukysymykseen ei ole itsesäänselvästi oikeaa ratkaisua. Itse olen yrittänyt lähestyä asiaa pohtimalla, millainen koulu kasvattaa varmimmin lapsista ja nuorista hyvän itsetunnon omaavia, rohkeita ja sosiaalisesti vahvoja aikuisia. Siinä mielestäni tärkeimpiä asioista ovat riittävän laaja omanikäisten piiri sekä kannustavien aikuisen läsnäolo ja tuki.

Juttelin jonkin aikaa sitten erään etsivää nuorisotyötä isossa kaupungissa tekevän ammattilaisen kanssa. Kysyin, keitä hän etsii. Juuri tuolloin hän kertoi etsivänsä muutama vuosi sitten peruskoulun päättäneitä tai ammattiopinnot keskeyttäneitä nuoria, jotka ovat jääneet pyörimään kotinurkkiinsa ja kommunikoivat kodin ulkopuolelle ainoastaan verkon kautta. Näiden nuorten digitaidot ovat hyvät ja useilla suorastaan erinomaiset. Siitä huolimatta moni heistä ei pysty edes ajattelemaan, että astuisi sisään bussiin, missä on samaan aikaan paljon muitakin ihmisiä. Kun elää riittävän pitkään pelkkien nettisyötteiden varassa, elävät ihmiset alkavat tuntua arvaamattomilta ja heidän läsnäolonsa liian totaaliselta – vaikka vain bussissa.

Tervossa, missä välimatkat ovat pitkiä ja nuoria vähän, sosiaalisten taitojen vahvistamiseen joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota. Siksi toivon, että nuoret saisivat yläkouluaikanaan paljon kokemusta monenlaisten ihmisten kohtaamisesta ja erilaisissa ryhmissä pärjäämisestä. Mitä varmempia heistä kasvaa, sitä paremmin he jatkossa pärjäävät.

Minua askarruttaa myös nuorten vastuuttaminen omasta oppimisestaan siinä tapauksessa, että merkittävä osa yläkoulusta suoritettaisiin itsenäisesti tai hoidettaisiin etäopetuksena. Joillekin itsenäinen opiskelu saattaa sopia jo nuorellakin iällä. Kaikille se ei missään tapauksessa sovi, ei vanhempanakaan. Edes 15-vuotias ei välttämättä ymmärrä, että vaikka netissä pelaaminen on kiehtovaa, sille ei kannata uhrata kovin suurta osaa ajastaan. Matematiikka, oikeinkirjoitus ja ruotsin kieli eivät ole kiehtovia, mutta jos haluaa isona päättää itse, mitä töikseen tekee, ne kannattaa ottaa haltuun. Tässä kohtaa vastuu on vanhemmilla – vanhemmilla ja koululla.

Selaillessani Tervon kunnan tekemään infopakettia, tarkemmin diaa, jossa oppilasmääriä/oppilasennusteita käsiteltiin, huomasin niissä virheitä. Esimerkeksi viime vuoden eskareita oli tilastoon syötetty olevan 5 kappaletta. Todellinen luku on 12!!!! Eli yli kaksinkertainen määrä tilastoon nähden!
Haluaisin kysyä mikä taho tilaston on tehnyt? Tuo johtaa heti harhaan niin oppilasmäärissä kuin ennusteissa. Toivoisi, että tilastot, joiden pohjalta päätöksiä koulun tulevaisuudesta tehdään, olisivat kunnossa.

Asiaan liittyen haluaisin myös ottaa esille sen, että vaikka tilastoon on syötetty Tervossa tällä hetkellä asuvien lasten määrä, voi kunkin ikäluokan oppilasmäärä olla jotain aivan muuta myöhemmin. Se on asia, johon Tervon kunta voi päätöksillään ja ratkaisuillaan vaikuttaa. Tämän hetken kolmosluokkalaisista, joita on 5 kappaletta, jopa 3 on paikkakunnalle muuttaneita!

Keräsin itse adressia vuonna 2011 kotihoidon kuntalisän puolesta, jotta kunnassa olisi houkutin lapsiperheille. Naapurikunnissa vastaavia houkuttimia oli ja on olemassa. Kuntalisä sellaisenaan ei mennyt läpi. Koko keskustelun ajan vedottiin pieneen lapsimäärään ja ennusteisiin, joiden mukaan lapsia ei myöskään tule olemaan.

Niin vuonna 2011, kuin nyt vuonna 2018, on täysin Tervon kunnan omissa käsissä mihin suuntaan tilastot ja käppyrät lähtevät suuntautumaan. Passiivinen odottaminen ei varmasti lisää oppilasmääriä. Tarvitaan aktiivista otetta ja todellisia houkuttimia lapsiperheille! Rahallisten porkkanoiden lisäksi ratkaisevia asioita on varhaiskasvatus ja sen järjestäminen, koulu!!, ja lasten harrastemahdollisuudet. Vanhempien ja lasten toiveissa on näkynyt paljon esimerkiksi skeittiparkin rakentaminen. Melko pieni investointi, mutta samalla suuri kädenojennus perheille.

Lauantaina kodin ja koulun yhteisessä päivässä keskusteltiin yhdessä vanhempien kanssa ajatuksista koulun tulevaisuudesta. Meidän pöytäryhmässä todettiin yksimielisesti, että mikäli yläkoulua ei jatkossa järjestetä omalla kylällä, on se suoraan "naula arkkuun". Sellaisen päätöksen jälkeen voi olla todella vaikeaa saada kuntaan lisää lapsiperheitä.

Toivoisin Tervon kunnan päättäjiltä viisautta nähdä Tervon tulevaisuus lapsissa ja nuorissa. Toivoisin, että kunta antaisi heille mahdollisuuden kasvaa omalla kylällä, pienessä ja turvallisessa koulussa tuttujen ihmisten ympäröimänä. Luonnon keskellä. Eräänlaisessa kuplassa, josta jokainen ennättää lähteä aikuistumisen kuoppaiselle tielle myöhemminkin kuin 13 vuotiaana.

Terveisin Anne Jäntti, kahden oppilaan äiti

Whatever you're thinking, rethink it.

Vielä ei ole esiin tullut naapurikuntien mielipidettä yläkoulun lakkauttamisesta. Onko esimerkiksi tarvittaessa Vesannolla resursseja ottaa oppilaat opiskelemaan heidän kouluunsa?

Kunnan valmisteluaineistoissa puhutaan keinoista miten kouluselvityksen valmistelu tulee tehdä mahdollisimman avoimesti ja läpinäkyvästi. Siellä mainitaan myös, että lapsivaikutusten arviointia tulee tehdä.

Niin tulee! Mutta missä vaiheessa? Onko sitä millään tasolla vielä tehty? Lapsivaikutusten arviointi näin puhtaasti lapsia koskettavassa asiassa olisi kai huvä tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa!

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/artikkeli-1.299123

Tuolla osoitteella pääsee Maaseudun tulevaisuuden juttuun, joka käsittelee samaista asiaa. Käythän tutustumassa.

Siitä suorana lainauksena:
”Monissa kunnissa on jo nyt tehty lapsivaikutusten arviointeja muun muassa palvelu­verkkoa koskevissa ratkaisuissa. Esimerkiksi Huittisissa toteutettiin lapsivaikutusten arviointi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvityksen yhteydessä. Arvioinnissa osallistettiin lapset ja nuoret, huoltajat, muut kuntalaiset, henkilöstö ja päättäjät.

Lapsivaikutusten arvioinnin olisi hyvä olla säännön­mukainen osa lapsia koskevien päätösten valmistelua. Arvioinnin toteuttamisessa voidaan käyttää erilaisia menettely­tapoja ja hyödyntää tarvittaessa moniammatillista osaamista. Isoissa asioissa toteutetaan arviointi laajempana kuin pienissä.

Arviointi on syytä tehdä riittävän varhaisessa vaiheessa valmistelua, jotta arvioinnin havainnot ja suositukset voidaan ottaa huomioon päätöksen­teossa.”

Tervon arviointia odotellessa.
Haluaisin myös kysyä, että jos hanketta on jo selvitetty kaksi vuotta ja suurin osa ajasta käytetty siihen miten ja mihin yläkoululaiset jatkossa sijoitetaan, miksi arviointia ei ole jo tehty?!!
Eikö olisi äärettömän tärkeää se tieto mitä arviointi kertoisi päättäjille?!

Kun kerran on yhtenäiskoulu perustettu niin miten siitä nyt erotellaan alakoulu ja yläkoulu ja yläkoulua suunnitellaan siirrettäväksi pois? Yhtenäiskoulu kattaa perusopetuksen luokilla 0-10. Ja opettajat opettavat koko tuolla alueella.

Onko laskelmissa selvitetty minkä verran yläastelaisia tarvitaan, jotta opetus voi jatkua tervossa?
Ollaanko jo nyt kipurajoilla vai missä raja kulkee?

Milloin järjestetään tästä asiasta puheissa esiintynyt valtuustoseminaari? Vai joko se on pidetty? Onko se avoin yleisölle?

Hei.
Minulla on kolme lasta (kaksi vuotta on aina ikäero sisarusten välillä). Jos Tervon yläaste lakkautetaan, niin lapset joutuvat toiseen kuntaan kouluun. Kun yksi lapsi pääsee (vai joutuu?) Karttulaan, niin pääseekö toinen lapsi samaan kouluun automaattisesti ja täysin varmasti? Entä jos sinne ei mahdu? Joutuuko lapsi menemään sitten eri kouluun? Jos toinen lapsi joutuu Vesannolla, niin sitten minulla on kaikki kolme lasta eri koulussa (1.lapsi Karttulassa, 2.lapsi Vesannolla ja 3.lapsi Tervossa). Tämä olisi ihan kauhea tilanne koko perheelle! Vanhempi joutuisi tekemään kolmen koulun kanssa yhteistyötä (mikä kuormitus vanhemmalle! Kolmen koulun käytäntöjen omaksuminen, henkilökunnan opettelu...). Sisarukset eivät näkisi toisiaan koko koulupäivän aikana (heille tulisi myös täysin eri kaveripiirit).
Voiko tämmöistäkin käydä? Mielestäni näin kauhea tilanne voi olla täysin mahdollista. Jos Tervossa koulu säilyisi, vanhemmilla on luottamus kouluun, opetukseen ja lapsen kokonaisvaltaiseen kehitykseen.
Itse alan miettimään, että onko järkevämpää asua sellaisessa paikassa, missä on varmuus koko peruskoulu opetuksesta ja lasten kokonaisvaltaisesta kehityksestä.

Itse olen ollut ilman autoa ja yksi peruste autottomuuten oli se, että asun kylällä ja kaikki palvelut ovat lähellä. Onko muita samassa tilanteessa eli ilman autoa tai vaikka ilman ajokorttia? Mitäs sitten tehdään, jos oppilas sairastuu koulun aikana ja vanhempi ei pääse toiselta paikkakunnalta hakemaan lasta? Onko kunta velvollinen hoitamaan kuljetuksen? Vai mitä tehdään siinä tilanteessa? Onko kuitenkin parempi vain muuttaa palveluiden perässä toiseen kuntaan? Tällä hetkellä omistan auton, mutten tiedä omaa auto-tulevaisuutta ja ehkä on autottomia/kortittomia perheitä/vanhempia.

Mielestäni peruskoulu ja sen opetus on peruspalveluita, jotka kuuluvat kuntaan kuin kuntaan automaattisesti eikä sitä pidä kilpailuttaa ja/tai ostaa muualta. Mitä tämä loputon kilpailuttaminen maksaa kunnalle? Mitä menee sen myötä virkamiesten palkkoihin (varmasti menee useampi tunti, kun he miettivät esim minne yhtäkkiä 17 seiskaluokkalaista laitetaan)? Mutta näköjään mikään, ei edes perusopetus, ole enää varmaa nyky yhteiskunnassa.

Mistä voi lukea Yläkouluselvitystyöryhmän kokousmuistiot? Kuinka monta kertaa työryhmä on kokoontunut ja mitä työryhmä on tehnyt?

Kouluselvitystyöryhmälle voi näköjään lähettää kysymyksiä uuden kaistan kautta. Tuleeko kysymyksistä ja vastauksista koontia kaikkien luettavaksi? Vai käsitelläänkö ne kaikki suljettujen ovien takana? Läpinäkyvyys? Avoimuus?

Tervolaisten Facebook-sivuilla nostettiin esille Kyyjärven uusi koulu. Siellä hyvin samantapainen tilanne kuin Tervossa ollut aikaisemmin. Tutustumismatkaa Kyyjärvelle kovasti toivottiin. Käsittelittekö asiaa viime perjantain palaverissa? Onko tutustumista tulossa? Vai järjestämmekö me vanhemmat sinne oman tutustumismatkan?

Kiitos näkemyksistänne. Otakantaa.fi -sivistusto on kyllä oikea paikka olla meihin valmistelijoihin yhteydessä. Vaikka en henkilökohtaisesti pysty vastaamaan esitettyihin kysymyksiin reaaliajassa, seuraan sivustoa ja otan huomioon valmistelussani esittämänne näkökohdat. Samoin toimii Kimmo-rehtori.

Jatkossakin Otakantaa.fi -sivuston kaikkia aineistoja seuraamme ja poimimme niistä esittämänne näkökohdat valmisteluun ja sitä kautta päätöksentekoon.

Yläkouluselvitys 2018 -sivustolle emme ole laajalti tallentaneet tähän mennessä selvittämiämme taustatietoja niiden keskeneräisyyden vuoksi. Olemme koonnneet valmiit tausta-aineistot huomisen valtuustosminaarin aineistoon. Aineiston julkaisemme ko. sivustolla seminaarin jälkeen.

Kaikki valmisteluun liittyvä julkinen aineisto tallennetaan jatkossakin Yläkoulu 2018 -sivustolle.

Yhteistyöterveisin Kaija

Jos Tervossa aiotaan säilyttää yläkoulu, tulee yläkouluun luonnollisesti saada pätevät aineenopettajat jokaiseen oppiaineeseen. Opettajia tulisi olla siis melkoinen liuta muutamaa kymmentä yläkoululaista kohden. Oletteko miettineet, mitkä kulut opetuksesta tuolloin muodostuisi? Opettajan palkka nyt ei päätä huimaa, aineenopettajalla ehkä 2500-2900e/kk, mutta puroista syntyy joki. Miten saatte opettajille riittävästi oppitunteja? Tuskin kukaan opettaja alkaisi 50% työajalla työskentelemään tai jos alkaisi, oltaisiin ns "yhden kortin/ opettajan varassa" ja sitä tuskin kukaan toivoo. Täysiä tunteja olisi mahdollista saada vain harvalle pienen yläkoulun opettajalle, ellei aineyhdistelmä olisi jotain liikunta-fysiikka-käsityö-musiikki-uskonto tai historia-biologia-maantiede-äidinkieli-ruotsi. Mistä näitä löytyy - ja oltaisiinko taas "yhden kortin varassa"? Pitää muistaa, että opetttajien kulut ovat vain osa kaikista kuluista. Toki voidaan valita opettajiksi epäpäteviä, jolloin kuluissa säästetään, mutta samalla tingitään myös opetuksesta.

Verkko-opinnot eivät sovi kaikille -se on nähty. Jos tähän mennään, ollaan jo melkoisen syvällä suossa. Fyysinen opettaja paikan päällä on välttämätön kaikkien lasten tasapuolisen koulutuksen turvaamiseksi.

Entäs lapset? Miettivätkö tässä vain aikuiset omia intressejään (säilyttää yläkoulu Tervossa) ja projisoivat niitä myös lastensa kautta? Toki oman kunnan koulu on hieno asia, mutta aina se ei ole paras edes lastenkaan kannalta. 12-13-vuotiaille lapsille voisi olla jo ihan hyvä kasvattaa sosiaalista piiriä ja lentää vähän kauemmas kouluun koulukyydityksillä. Ehkä myös hyviä ystäviä löytyisi kauempaa? Jos ikätovereita Tervossa on kymmenkunta, voi lapselle samanhenkisen kaverin löytäminen olla joskus tuskallisen hankalaa. Etäisyydet eivät olisi pahat Tervosta mihinkään suuntaan ja tätä kuljetusta tehdään menestyksekkäästi Pohjois-Savossa vastaavasti jo tällä hetkellä. Vesannolla suunnitellaan uutta koulurakennusta. Hyvällä, varhaisella suunnittelulla ja yhteistyöllä siitäkin tulisi parempi ja synergiahyödyt olisivat loistavat. Ihmettelen suuresti, miksi yhteistyöhön ole enempää tahtoa.

Sivusta olen seurannut tietoja, joita yläkouluselvityksen myötä on julkisuuteen annettu. Miten voi olla mahdollista, että todellisia ja sen hetkisiä oppilasmääriä esiteltiin julkisesti väärin, ennen kuin totuus paljastui? Oliko inhimillinen virhe, vahinko vai tahallista? Aika tärkeä rooli tähän kuitenkin, joten luulisi että se tarkistettiin ensimmäisenä! Mietin myös päättäjien ja
työryhmän henkilökohtaisia mielipiteitä ja etuja...ettei olisi joillakin oma lehmä ojassa??? Osataanko ajatella tarpeeksi koko kuntaa ja muita lapsia, kuin vain esimerkiksi omia?

Hei
Nyt, 20.9. näyttää olevan jo 251 nimeä nettiadressissa. Jos kaikki allekirjoittajat olisivat tervolaisia, sehän tarkoittaisi jo yli 15% väkiluvusta! Jokin yhteys Tervoon allekirjoittaneilla toki varmaan on, esim.kesäpaikkaa, syntymäpitäjä, sukulaisia ...
Käy allekirjoittamassa, jos koet, että haluat tehdä jotain yläkoukun säilyttämisen puolesta. On ainakin yritetty, jos lieneekin yritys jo etukäteen torpattu?

Yläkouluselvitysemme etenee suunnitelman mukaisesti. Eilen illalla valtuustoseminaarissa kävimme läpi valmistelun tähänastiset aineistot. Koko diaesitys on luettavissa Yläkouluselvitys 2018 -sivustolla.

Työryhmä kokoontui viime viikolla, Toukon tekemä muistio tulee sivustolle.

Opettajat ja rehtori valmistelevat malleja yläluokkien säilyttämiseksi Tervossa. Naapurikuntien kanssa jatkamme neuvotteluja yhteistyöstä. Perustietojen loppuun kokoaminen, kustannuslaskelmien tekeminen sekä kuntalaisten, huoltajien ja oppilaiden SWOT-analyysiin ja Otakantaa-fi sivustoille tähän asti kertyneiden näkemysten koonti huomioon otettavaksi valmistelussa ja päätöksenteossa ovat niin ikään meneillään.

YHteistyöterveisin Kaija

Useimmille tuntuu uppoavan enemmän tunteisiin ja järki hämärtyy. Matskuja lukiessa on selvää, että selvitykselle olisi ollut tilausta aiemmin jos pitää paikkansa, että koulu on 15 vuotta toiminut samoin resurssein tähän päivään saakka vaikka asiakkaat on puolittuneet. Yrittäjänä tätä yhtälöä on vaikea käsittää.

Mikä on kunnan vastuu, jos se päättää lähettää oppilaat naapurikunnan kouluun, jonka kiusaamisongelma on tiedossa laajalti ja josta oppilaat joutuvat hakeutumaan psyk, hoitoon kiusaamisen vuoksi?

Kyllä tässä pitäisi olla joku ulkopuolinen asiantuntija kertomassa, millaisia myönteisiä/kielteisiä vaikutuksia lapsiin oikeasti olisi
a) jos lapset jatkaisivat pienissä ryhmissään Tervossa
b) menisivät johonkin naapurikuntaan kouluun, vaikka sitten kaikki samaan kouluun.
Ei onnistu paikallisella tiedolla täyden ymmärryksen hahmottaminen.

https://kariuusikyla.com/2017/09/23/opettajan-hatahuuto/

Tuon jutun perusteella ei käy lainkaan ilmi, että kunnanjohtajalla tai hallintojohtajalla olisi ykkösasiana säilyttää yläluokkien opetus omassa kunnassa. Päinvastoin.

Mikä taho on toiminut asiantuntijana verkko-opetuksen ja sen toimimisen tai toimimattomuuden osalta? Uskallan väittää, että oman kunnan virkamiehissä ei ole ketään, joka siihen arvioon olisi kykenevä tieto-taitojensa osalta. Siihen tarvitaan ilman muuta ammattilainen ja ulkopuolinen sellainen!

Tehdäänkö ratkaisut mutu-tuntumalla?
Kokoajan tulee julkaisuja verkko-opetuksen hyvistä puolista ja onnistumisista. Halutaanko täällä pitää silmät kiinni ja jättää se asia kunnolla selvittämättä omien asenteiden vuoksi?!

Jutussa viitataan siihen, että luokka-asteille tarvitsisi lisää oppilaita, jotta opetuksen järjestäminen olisi mahdollista. Mitä tämän asian eteen on tehty? Miten kunnan imagoa on tehty lapsiystävällisemmäksi? Miten perheitä on houkuteltu kuntaan? Miten on kohdeltu kuntaan muutteneita lapsiperheitä?

Tämä ota-kantaa sivusto on nimetty keskustelualustaksi. Haastan nyt teitä virkamiehet ja päättäjät keskustelemaan! Haastan teitä perustelemaan lausuntoja. Hyvin moni kuntalainen on tällä hetkellä erittäin pettynyt asian valmisteluun.

Eri vaihtoehdot ovat avoimesti puntarissa - Paikallislehti Sisä-Savon artikkeli yläkouluselvityksestä 2.10.2018.

https://www.tervo.fi/documents/7648417/7766249/tervo_ylakoulu.pdf/3e589f6d-b07f-4db2-9454-2a8c107d05cf

Paljon on keskustelua ja ihmetystä herättänyt viimeinen lehtijuttu yläkouluselvityksestä tämän palstan ulkopuolella.
Pääsääntöisesti lukijoille välittynyt tunnelma jutusta tuntuu olevan että yläkoulun säilyttäminen ei ole ykkösvaihtoehto.

Luetutin jutun työpaikalla Kuopiossa aikuisten lasten äidille, jolla ei ole Tervoon kytköksiä, eikä hän ole aiemmin asiasta lukenut eikä keskustelua seurannut joten hänen mielipiteensä on mielestäni varsin puolueeton.
Hänenkin näkemyksensä on jutun perusteella että yläkoulua ei ole tarkoitus säilyttää ja muutenkin oli lueteltu vain niitä lopettamisen syitä, ei sitä, miksi pitäisi yläkoulu säilyttää!

Miksi kerta toisensa jälkeen samat ihmiset antavat ymmärtää että yläkoulua ei kannata yrittää säilyttää jos näin ei ole ja aidosti etsitään keinoja jatkaa?

Myöskin työystäväni ehdotti ratkaisuksi etäopetusta (eihän sitä koko päivää etänä opiskella, joten nuoret jaksavat kyllä keskittyä ja jatko-opinnoissa etäluennot/etätehtävät arkipäivää!), opettajien "lainaaminen" muualta osaksi päivää, liikuntatuntien pitäminen esim 6-9lk yhtä aikaa niin saa tarpeeksi joukkuepeleihin porukkaa.

Kaikilla muilla, paitsi haastatteluja antavilla virkamiehillä, tuntuu olevan ongelmiin ratkaisua jos jonkinlaista!
Toivottavasti kaikki ideat käydään aidosti läpi, kuunnellaa oikeita asiantuntijoita ja ollaan avoimin mielin uusille toimintatavoille, ykkösvaihtoehtona yläkoulun säilyttäminen.

Kiitos näkemyksistänne. Kaikki ideat kyllä käydään aidosti läpi, kuunnellaan oikeita asiantuntijoita ja ollaan avoimin mielin uusille toimintatavoille, ykkösvaihtoehtona yläkoulun säilyttäminen.

Ensi vuoden talousarviot ovat valmisteilla. Sivistyslautakunta esittää kunnahallitukselle ja sitä kautta valtuustolle yläluokkien osalta seuraavaa:

"Yläluokkien opetusjärjestelyjen selvitystyö on on edennyt työryhmän nimeämisen aloittamisesta (Siv.ltk. 26.4.2016 §:n 35) sivistyslautakunnan (26.4.2018 § 51) hyväksymän toimintamallin mukaisesti. Ykkösvaihtoehtona yläluokkien opetuksen järjestämisessä on yläluokkien opetus kotikunnassa. Kaikki opetuksen kotikunnassa säilyttämisen mahdollisuudet selvitetään. Rehtori ja opettajat selvittävät pedagogiset vaihtoehtoiset mallit, joissa tukena voivat olla mm. kuntien yhteiset opettajat ja verkko-opetus.
Toissijaisena vaihtoehtona selvitetään yläluokkien opetuksen järjestämistä yhteistyössä/ostopalveluna naapurikunnan/kuntien kanssa siinä vaiheessa, jos opetus pienille yläluokkien ikäluokille omassa kunnassa ei ole pedagogisesti perusteltua eikä taloudellisesti, lukujärjestysteknisesti ja oppilaiden kuljetusjärjestelyiden suhteen mahdollista. Naapurikuntien välisten yhteistyömuotojen lisäksi selvitetään ostopalvelumahdollisuudet kaikkien yläluokkalaisten opettamisesta joko Karttulassa tai Vesannolla tai opettamisesta naapurikunnissa yläluokkalaisten asuinpaikan mukaan.
Selvitystyö suunniteltiin tehtäväksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Laaja-alainen selvitystyö yhteistyössä naapurikuntien kanssa vaatii muutaman kuukauden lisäajan, joten selvityksen loppuun tekeminen, loppuraportin tekeminen, kuulemiset ja lausuntokierros ennen päätöksentekoa siirtyvät vuoden 2019 alkupuolelle.
Lukuvuonna 2019-2020 yläluokkien opetus järjestetään kotikunnassa sopeuttamalla ryhmäjaot ja opettajien työmäärät vähenevään oppilasmäärään. Lukuvuoden aikana on mahdollisuus kokeilla erilaisia vaihtoehtoisia pedagogisia ratkaisuja opetuksen järjestämisessä".

Kuntaliiton asiantuntijat ovat ohjeistaneet päättäjiä ja viranhaltijoita esteellisyyksien mietinnässä kouluverkkoratkaisujen käsittelyssä ja päätöksenteossa:

(Kuntaliiton muistio) ”Päätöksentekomenettely kouluverkon muutoksissa”, 22.2.2018, Riitta Myllymäki, Erika Leinonen ja Marja Lahtinen):

”Kouluverkkoasiassa esteellisyyskysymykset nousevat esille, koska monella valmistelijalla ja päättäjällä tai heidän läheisillään on jonkinlaisia intressejä asiassa. Intressit liittyvät useimmiten työpaikan mahdolliseen vaihtumiseen tai siihen, että oma tai läheisen lapsi joutuu mahdollisesti vaihtamaan koulua.

Esteellisyyden ilmoittaminen, arviointi ja ratkaisu kuuluvat ensisijaisesti asianomaiselle henkilölle itselleen (Hallintolaki 434/2003 29.2 §). Myös Kuntalain 410/2015 97.5 §:ssä korostetaan henkilön vastuuta esteellisyyden ilmoittamisesta ja puolueettoman käsittelyn varmistamisessa.

Esteellisyys tarkoittaa käsittelykieltoa, joka koskee kaikkia asian ratkaisun vaiheita ja kaikkia toimia, jotka voivat vaikuttaa jollakin tavoin tehtävän päätöksen sisältöön.

Esteellistä henkilöä voidaan kuitenkin kuulla asiantuntijana. Työryhmän työskentely voidaan rinnastaa asiantuntijan kuulemiseen, mikäli työryhmä antaa vain selvityksiä, mutta ei tee toimenpide-ehdotuksia. Sivistyslautakunnan päätöksen (Siv.ltk § 51, 26.4.2018) mukaan työryhmä käsittelee valmistellut asiat ennen sivistyslautakunnan käsittelyä. Valmistelutyön edetessä työryhmä tekee sivistyslautakunnalle esitykset vaihtoisista malleista pedagogisten, taloudellisten, lukujärjestysteknisten ja kuljetuksiin liittyvien reunaehtojen sekä huoltajilta, oppilailta, kuntalaisilta ja opetushenkilöstöltä saadun palautteen perusteella.

Kouluverkkoasian valmistelussa, lautakuntakäsittelyssä ja kunnanhallituksen käsittelyssä esiteellisyyttä arvioidaan Hallintolain 28 §:n esteellisyyssäännösten perusteella. Sovellettavaksi tulevat ns. intressijäävi (28.1 § 3. kohta): Virkamies on esteellinen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen. Arvioitavaksi saattaa jossakin tilanteessa tulla myös Hallintolain 28.1 §:n 7 kohdan mukainen yleislausekejäävi: Luottamus henkilön puolueettomuuteen muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Valtuutetun esteellisyys valtuustoasiassa arvioidaan Kuntalin 97.1 §:n nojalla: Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen Hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään.

Esteellisyysarvioinnissa on merkitystä sillä, kuinka konkreettisesta asiasta päätetään. Jos valmistellaan kouluverkkoa koskevaa ratkaisua ottamatta kantaa yksittäiseen kouluun, voi ”erityisen hyödyn tai vahingon” edellytys jäädä täyttymättä. Jonkin nimenomaisen koulun lakkauttamista käsiteltäessä tilanne voi olla toinen. KHO:n oikeuskäytännössä esteellisyysarvioinnissa on pantu painoa mm. sille, että valmistellaan koko kuntaa koskevaa koulujärjestelyä. Mitä suppeammasta asiakokonaisuudesta on kysymys, sitä todennäköisempää on asian käsittelyyn osallistuneen esteellisyys intressijäävin perusteella.

Lakkautusuhan alla olevan koulun rehtorin esteellisyys on tulkinnanvarainen. Näin ollen häntä ei ole suositeltavaa nimetä kouluverkkotyöryhmän jäseneksi. Työryhmä voi kuulla häntä asiantuntijana."

Sivistyslautakunnan ja työryhmän jäsenet, joilla on lapsia tai yhteys oman tai läheisen työpaikan säilymiseen, rehtori sekä minä lautakunnan esittelijänä olemme jääväämässä itsemme saatuamme valmistelutyön valmiiksi. Sivistyslautakunta kokoontuu ensi tiistaina 9.10.2018 käsittelemään asiaa ja esittämään kunnanhallitukselle ja sitä kautta valtuustolle täydentävien jäsenten nimeämistä sivistyslautakuntaan ja kunnahallitukseen yläluokkia koskevaa päätöksentekoa varten.

Naapurikuntien sivistysjohtajien ja rehtoreiden neuvottelun kokousmuistio:

https://www.tervo.fi/c/document_library/get_file?uuid=3417b9b2-77f1-41ec-a175-9e5e13fc3ed6&groupId=7648417

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136961/LAVA_selvitys_valmis_.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Yllä olevasta osoitteesta löytyy tuore lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi-selvitys.
Suosittelen niin päättäjiä kuin vanhempia lukemaan. Kyseessä on Suomessa vielä uusi toimitatapa ja voisi uskoa, että kuntien lapsivaikutusten arviointeja seurataan jatkossakin. Tervon kunta on lapsivaikutusten arviointia tekemässä, mikä on äärettömän hyvä asia. Toivottavasti siitä saadaan mahdollisimman laadukas ja kattava.

Yhtenä hallituksen kärkihankkeena on ollut lapsi-ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape). Sen myötä lasten, nuorten ja perheiden palvelut tulisivat jatkossa perhekeskusten alle. Otetaanko tässä kouluselvityksessä huomioon se, mille alueelle perhekeskus tulee sijoittumaan?

Päätöksiä perhekeskusten sijoittumisesta ei vielä ole. Toki asia otetaan huomioon kouluselvityksessä siltä osin kuin siitä on tietoa ja päätöksiä. Olen ollut ja olen jatkossakin mukana suunnitteluryhmässä, jossa alueemme ko. palveluiden mallia valmistellaan.

Vuoden 2019 sivistystoimen talousarvioon on kirjattu asiasta seuraavaa:

"Sipilän hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) -kärkihankkeessa tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut sekä toimintakulttuurin uudistaminen. Pohjois-Savon alueellista ja kuntien lapsi- ja perhepal-veluiden saatavuutta, resurssointia ja yhteistyötä on arvoitu osana maakuntavalmistelua. Tältä pohjalta on valmisteltu alueellista Perhekeskus-, Erityistason palveluiden ja Osaamis- ja tukikeskusten toimintamallia.

LAPE-hanke päättyy 31.12.2018. Riippumatta siitä, tulevatko sote- ja maakuntalait voimaan, alueellisesta yhteistyöstä neuvotellaan jatkossakin ja maakunnan LAPE-työryhmä jatkanee toimintaansa. Valtakunnallista ohjeistusta saadaan STM:stä ja OKM:stä. Mikäli lait eivät tule voimaan, uusien alueellisten toimintamallien valmistelu ja päätöksenteko jäävät kuntien vastuulle.

Sote-palveluiden ja sivistystoimen yhteistyö ”SIVSOTE” tiivistyy.

Tavoitteena on muodostaa lasten, nuorten ja perheiden sote-palveluista
- yhteen sovitettu,
- asiakasryhmän tarpeista lähtevä,
- saavutettava ja
- kustannusvaikuttava palvelukokonaisuus.

Kustannusvaikuttavuus saadaan vahvistamalla peruspalveluja sekä hoidon ja tuen toteutumista nykyistä varhaisemmassa vaiheessa ja vahvistamalla ehkäisevää sekä terveyttä edistävää toimintaa.

Palvelukokonaisuus muodostaa perhekeskustoimintamallin, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, erityistason palvelut (mm. erikoissairaanhoitoja lastensuojelu) ja yhteistoiminta-alueille muodostettavat viisi osaamis- ja tukikeskusta. Palvelukokonaisuuteen liittyvät myös sote-keskukset. Lisäksi luodaan pysyvät yhteistyörakenteet maakuntien ja kuntien välisille yhdyspinnoille, erityisesti sote-palveluiden ja sivistystoimen välille."

Lauantai lähestyy! Tervon koulu, paras koulu -tapahtumassa tapahtuu koko päivän ajan.

Klo 11 tapahtuman avaus: Vanhempainyhdistyksen pj Piia Ursinius

Klo 11.30 koko perheen jumppa: vetäjänä Tiina Parttimaa (kesto noin 15 minuuttia)

Klo 12 Maaseutujohtaja Juha Nykänen: mitä maaseutukoulut voisivat tehdä yhdessä, millaisia uusia ratkaisuja koulurintamalla?

Klo 12.30 koko perheen jumppa: vetäjänä Tiina Parttimaa (kesto noin 15 minuuttia)

Lisäksi koko päivän ajan:
- Ulkona lohikeittotarjoilu soppatykistä: unohda ruoanlaitto ja tule nauttimaan perheen ja naapureiden kanssa maukkaasta keitosta. Mikäli ruokaa jää, sitä saa kotiin mukaan omissa astioissa!
- Mantun isossa salissa mahdollisuus kokeilla ammuntaa sähköisellä ampumakalustolla, maalitauluna liikkuva hirvi; opettajina kokeneet alan harrastajat. Sopii kaiken ikäisille!
- Katuliituilua ja renkaan heittoa
- Sähköinen kysely tulevaisuuden koulutoiveista ja viestinnästä: kaikkien yhteystiedon jättäneiden kesken arvotaan lahjakortti ravintola Siltaan
- Mukana yläkoululaisia lapsia ja nuoria kertomassa omia näkemyksiään ja mielipiteitään tulevaisuuden koulutoiveista.

Lämpimästi tervetuloa!

Sivistyslautakunnan jäsenet/varajäsenet, työryhmän jäsenet sekä sivistyslautakunnan esittelijä/pöytäkirjanpitäjä ovat ilmoittaneet sivistyslautakunnan pöytäkirjaan (Siv.ltk. 9.10.2018 § 95) kirjatulla tavalla olevansa esteellisiä Yläkouluselvitys 2018 –asian käsittelyyn ja päätöksentekoon:

Sivistyslaiutakunta:

Hallintolain 434/2003 28.1 § 3. kohdan mukaisesti (intressijääviys):

- Touko Raatikainen, puheenjohtaja ja kunnanhallituksen edustaja
- Marika Pitkänen, varapuheenjohtaja
- Liisa Iivarinen; Marika Pitkäsen varajäsen
- Virpi Savinainen, jäsen
- Jussi Simonen, Arvo Alajoen varajäsen
- Marjo Tolonen, jäsen
- Terhi Karppanen, Marjo Tolosen varajäsen.

Hallintolain 434/2003 28 §:n 4. kohdan mukaisesti (palvelussuhdejääviys):

- Katja Suhonen, Virpi Savinaisen varajäsen.

Hallintolain 434/2003 28.1 § 3. kohdan mukaisesti (intressijääviys):

- Kaija Tarvainen, esittelijä, pöytäkirjanpitäjä.

Työryhmä:

Hallintolain 434/2003 28.1 § 3. kohdan mukaisesti (intressijääviys):

- Touko Raatikainen, sivistyslautakunnan puheenjohtaja, huoltajien edustaja
- Tanja Karhatsu, vanhempien edustaja
- Pekka Koponen, henkilöstön edustaja
- Kimmo Honkanen, rehtori
- Kaija Tarvainen, hallintojohtaja

Oppilaskunnan sekä Lapsi- ja nuorisoneuvoston edustajat Eevert Kuosmanen ja Meija Lipponen eivät ole ilmaisseet kantaansa asiaan.

Kunnanhallitus sai esteellisyysilmoitukset tietoonsa 16.10.2018 kokouksessaaan.

Kunnanhallitus päätti (Khall. 16.11.2018 § 174) asettaa Kuntalain (410/2015) 30 §:n mukaisesti toimikunnan Yläkouluselvitys 2018 –asian valmistelua varten seuraavasti:

Kunnanhallitus nimeää 6.11.2018 kokouksessaan toimikuntaan
- kunnanjohtajan viranhaltijoiden edustajaksi, asialistan laatijaksi ja pöytäkirjanpitäjäksi sekä
- seitsemän (7) jäsentä, joista yksi nimetään puheenjohtajaksi.
Toimikunta voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita harkintansa mukaan.

Toimikunta saa käyttöönsä 6.11.2018 mennessä valmistellut selvitykseen liittyvät aineistot.

Toimikunnan tehtävänä on
- varmistaa, että kaikki selvitykset, joilla toimikunta arvioi olevan merkitystä asian ratkaisemisen kannalta, on hankittu
- valmistella kunnanhallitukselle esitykset vaihtoisista malleista pedagogisten, taloudellisten, lukujärjestysteknisten sekä henkilöstöön ja kuljetuksiin liittyvien reunaehtojen sekä huoltajilta, oppilailta, kuntalaisilta ja opetushenkilöstöltä saadun palautteen perusteella
- huomioida hallintolain (434/2003) 41:ssä säädetty vaikuttamismahdollisuuksien varaaminen asiaan osallisille
- päätöksentekovaiheessa tehdä asiasta päätösehdotus kunnanhallitukselle, päätösehdotukseen tulee kirjata hallintolain 45 §:n mukaisesti perustelut ehdotetulle päätökselle.

Lopullisen päätöksen asiasta tekee kunnanvaltuusto kunnanhallituksen päätösehdotuksen pohjalta.

Toimikunnan toimikausi on 7.11.2018-31.3.2019.

“Jotakin ehkä tietäisin, olinhan siellä minäkin.” Vänrikki Stoolin tarinoista J.L. Runeberg

Oppiminen on elämänmittainen matka ja me opettajat ja koulun henkilökunta saamme olla mukana matkassa - oppimassa ja opettamassa.

Eräs entinen oppilaani, joka on nyt jo aikuinen, kertoi minulle aikoinaan kaikkein tärkeimmän ja olennaisimman asian, jota olen yrittänyt pitää mielessäni tätä työtä tehdessäni. Kysyin tuolloin kakkosluokkalaiseltani, millainen on hyvä opettaja.
Hän vastasi kolmella lyhyellä virkkeellä:

Hyvä opettaja huomaa minut.
Hyvä opettaja kuuntelee minua.
Hyvä opettaja auttaa minua.

Millaisessa koulussa ja oppimisympäristössä tämä on mahdollista?
Tällä hetkellä tämä on mahdollista: kun ysiluokkalainen lähtee koulustamme, tunnen hänet hyvin. Olen nähnyt hänen kasvavan ja kehittyvän yhteisinä vuosina. Tiedän, millainen hän on.

Kun kouluratkaisuja mietitään yhdessä, on hyvä pitää mielessä oppilaan näkökulma, kodin ja koulun näkökulma. Ympäröivän yhteisön ja koko kylän näkökulma. Päättäjien työn tueksi meidän on hyvä tuoda esille näitä näkökulmia.Kokonaisuuden hahmottaminen on taitolaji ja siihen me tarvitsemme vuorovaikutteista keskustelua - järjen ja sydämen ääntä.

Olen aina ollut ylpeä Tervon koulusta. Meillä on hyvä koulu, paras koulu - mukavat oppilaat ja vanhemmat ja toimiva yhteistyö kotien ja perheiden kanssa. Se hyvä, mitä meillä on, on säilyttämisen arvoista. Haluan olla ylpeä Tervon koulusta edelleen. Haluan, että olemme tässä prosessissa edelläkävijöitä, emme perässä hiihtelijöitä tai sivusta seuraajia.

Haluan olla tekemässä työtä koulun hyväksi, mitä tahansa tuleva pitääkään sisällään - olenhan kunnalla töissä. Uskon, että tahtoa ja halua koulun kehittämiseen löytyy meiltä kaikilta.
Taloudellinen kehys on otettava huomioon, totta kai, mutta on muistettava myös, että kaikkea ei voi mitata rahassa tai pelkällä rahalla. Haluan, että päättäjät keskustelevat järjen ja sydämen äänellä asiakkaiden - kotien ja perheiden kanssa. Haluan, että lasten ja nuorten ääni tulee kuulluksi tässä prosessissa.

Emme voi hankkia ostopalveluna koulun aikuisen ja lapsen välistä suhdetta, joka kehittyy yhtenäiskoulussa yhteisinä vuosina alaluokilta yläluokille siirryttäessä.

Voimme siirtää oppilaita ja opettajia ja luoda uusia pedagogisia ratkaisuja. Se, mitä emme voi emmekä toivottavasti haluakaan siirtää, on kyläyhteisö, kolmas sektori ja tervolainen elämisemme kehys. Haluan Tervon säilyvän virkeänä ja elinvoimaisena kylänä.

Haluan nähdä tulevaisuuden Tervossa yhtenäiskoulun, jossa huomataan, kuunnellaan ja autetaan pieniä ja suuria oppilaita. Toivon, että eri hallintokuntien tekemät tulevaisuuden ratkaisut edistävät vireyttä ja elinvoimaisuuttamme. Sitä tervolaisuutta, josta haluan olla ylpeä.


.

Lämpimästi Tervetuloa Tervon vanhempainyhdistyksen tapahtumaan.

Tervossa on tällä hetkellä menossa yläkoulu selvitys: järjestetäänkö yläkoulun opetus oppilaille omassa kunnassa vai ostetaanko palvelu lähikunnasta tai lähikunnista.

Perusopetus luo yhdeksässä vuodessa kestävän ja vankan kivijalan lapsen elämään. Jatko-opinnoissa rakennetaan siihen kivipohjaan hyvä talo. Taloa rakennetaan koko elämän ajan. Jokainen tietää, että talon pohjatyöt ja kaikki rakennusvaiheet pitää tehdä hyvin. Jos jossain rakennusvaiheessa oikaiset, niin se tulee näkymään ja tuo ongelmia.
Lasten elämän kivijalasta pitää pitää huolta ja rakentaa se hyvin yhdessä.

Tervossa on tällä hetkellä hyvä ja tasokas opetus, missä lapset otetaan yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti huomioon (ihan tutkimuksiin perustuva fakta). Tervossa on pienet ryhmät ja erityisopettajat käytössä. Pieni koulu ja pienet ryhmät opettavat paljon: kaikki tuntevat toisensa (lapset, vanhemmat ja koko koulun henkilökunta), kaikki otetaan huomioon, ketään ei jätetä yksin, opitaan erilaisuutta ja kaikkien kanssa pitää tulla toimeen. Isommissa kouluissa voi valita kaveripiirin ja jättää helpommin muita ulkopuolelle. Opettajan on helpompi hallita pientä ryhmää kuin isoa. Pienuudessa on voimaa!

Omat lapseni ovat tehneet "pöllöntöitä" koulussa (kenenkä lapsi ei tekisi?), mutta onneksi jokaiseen asiaan on puututtu ja onpa vielä todella hyvin paneuduttu opettajien toimesta, että saadaan asiat kuntoon. Joskus jopa jätetty opetus hetkeksi sivuun ja keskitytty vain sosiaalisiin ja tunnetaitoihin, ihan koko ryhmässä. Nämä taidot ovat tärkeät lapsen kehitykselle ja varsinkin tulevaisuuteen, aikuisiälle. Tervon koululle iso kiitos, että siihen on paneuduttu. Mitä aikaisemmin asioihin puututaan sitä paremmin ennaltaehkäistään tulevaisuuden isommilta ongelmilta. Miten isommassa koulussa olisi näissä tilanteissa suoriuduttu? Onko siellä joustoa opetuksessa? Minä vähän epäilen.

Raha ja pienet ikäluokat tuovat haasteet koulumaailmaan monella eri tavalla. Hyvä talous on tärkeä asia kunnalle. Emme ole helpon ja yksinkertaisen asian äärellä. Peruskouluun, yläkoulun opetuksen menee aina rahaa, järjestettiin opetus omassa kunnassa tai ostopalveluna muualta. Mutta mikä on Tervon kunnan imago, jos peruskoulun opetuksessa alakoulun opetus järjestetään omassa kunnassa ja yläkoulun opetus jossain muualla ostopalveluna?
Häviääkö perheitä Tervosta? Aika monen olen kuullut pohtivan tosissaan muuttamista muualle, palveluiden perässä. Eikä tämmöinen järjestely kovin houkuttele uusia perheitä Tervoon. Mistä kunta sitten saa riittävän määrän veronmaksajia?

Valinnaisten toteutuksen määrä on pienempi, kun oppilaiden määrä on pienempi. Mutta opettaako jokainen aine lasta, kantaen häntä läpi elämän? Onko oltava laaja valikoima ja laaja toteutus valinnaisissa? Ainakin minun elämääni on kantanut kaikki opitut asiat (vaikka välillä olen miettinyt voiko tästä olla myöhemmin hyötyä). Voiko lapsi saada muualta ja myöhemmin muuta tärkeää opetusta elämäänsä? Mitä peruskoulun opetuksen sisältö pitäisi olla? Uuden sote uudistuksen myötä on tulossa myös hyte uudistus (hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen). Miten hyte on huomioitu Tervon kunnassa? Voisiko kolmatta sektoria käyttää Tervon koulun opetuksessa? Millä tavoin se voisi toteutua? Voisiko Tervo olla taas edelläkävijä ja kenties kokeilla digiopetusta? Ainakin Tervon kunnan omatoimi kirjasto - palvelu oli suunnannäyttäjä. Mahtava ja tuloksia aikaan saava esimerkki. Joskus pitää ottaa rohkea hyppy tulevaisuuteen.

Jos yläkoulu siirretään muualle, niin opettaja määrää pienenee. Miten sitten käy alakoulun opetuksen laadun kanssa? Pysyykö taso yhtä hyvänä? Miten tämä kaikki vaikuttaa opettajiin?

Ruoho VOI näyttää vihreämmälle aidan toisella puolella, mutta onko se oikeasti vihreämpi? Onko Tervossa oikeasti nyt asiat perusopetuksessa hyvin? Mitä me tavoittelemme? Tavoitellaanko liikaa? Aina voi tavoitella kuuta, mutta onko se järkevää? Pitäisikö joskus keskittyä olemassa olevaan hyvään ja panostaa siihen?

Tervon vanhempainyhdistys on nähnyt Tervon peruskoulussa (yläkoulussa) Hyvää. Olemme tehneet asian puolesta adressin, mihin on tullut hyvin jo nimiä. Kiitos kaikille allekirjoittaneille. Jos joku ei ole vielä allekirjoittanut adressia (Tervon yläkoulu pitää säilyttää) ja haluaa sen nyt tehdä. Se on mahdollista.

Nauttikaa lohikeittoa.
Keskustelkaa, pohtikaa.
Käykää täyttämässä mielipide kysely.

Kiitos kaikille, jotka tulitte paikan päälle. Ohjelmassa on vielä puolenpäivän aikaan Juha Nykäsen puhe, ohjattu jumppatuokio ja muuta pikku puuhaa.

Kiitos

Yläkouluselvityksen 2018 valmistelu jatkuu uuden toimikunnan toimeenpanemana.

Kunnanhallitus nimesi Yläkouluselvitys 2018 –toimikuntaan toimikaudeksi 7.11.2018-31.3.2019
- Kunnanjohtajan viranhaltijoiden edustajaksi, asialistan laatijaksi ja pöytäkirjanpitäjäksi.
- Seitsemän (7) jäsentä; Erkki Pääkkösen, Tiia Pääkkösen, Maarit Tarvaisen, Pekka Nuutisen, Katriina Mannisen, Samuli Niskasen ja Pirjo Hännisen.
- Henkilöstön edustajaksi henkilöstön esityksen mukaisesti työsuojeluvaltuutettu Pekka Purasen.
Toimikunnan puheenjohtajaksi nimettiin Erkki Pääkkönen.

Toimikunta voi kutsua kokouksiinsa asiantuntijoita harkintansa mukaan. Toimikunta saa käyttöönsä 6.11.2018 mennessä valmistellut selvitykseen liittyvät aineistot.

Toimikunnan tehtävänä on
- varmistaa, että kaikki selvitykset, joilla toimikunta arvioi olevan merkitystä asian ratkaisemisen kannalta, on hankittu
- valmistella sivistyslautakunnalle esitykset vaihtoehtoisista malleista peda-gogisten, taloudellisten, lukujärjestysteknisten sekä henkilöstöön ja kulje-tuksiin liittyvien reunaehtojen sekä huoltajilta, oppilailta, kuntalaisilta ja ope-tushenkilöstöltä saadun palautteen perusteella
- huomioida hallintolain (434/2003) 41 §:ssä säädetty vaikuttamismahdolli-suuksien varaaminen asiaan osallisille
- päätöksentekovaiheessa tehdä asiasta päätösehdotus sivistyslautakunnal-le, päätösehdotukseen tulee kirjata hallintolain 45 §:n mukaisesti perustelut ehdotetulle päätökselle.

Lopullisen päätöksen asiasta tekee kunnanvaltuusto kunnanhallituksen päätösehdotuksen pohjalta.

Alla kuntaliiton ohjeet kouluasian käsittelijöiden ja päätöksentekijoiden esteellisyyksistä. Ohjeen sekä kuntaliiton lakimiesten kannanottojen perusteella työryhmän jäsenet, osa sivistyslautakunnan jäsenistä ja varajäsenistä sekä allekirjoittanut jääväsivät itsensä asian käsittelystä taustaselvitysten jälkeen edellä mainituissa toimielimissä.

Työryhmän tilalle kunnanhallitus nimesi toimikunnan, jossa ei ole yhtään esteellistä jäsentä. Kunnanjohtaja nimettiin työryhmän vetäjäksi ja pöytäkirjan pitäjäksi. Henkilöstön esittämä ei esteellinen edustaja nimettiin toimikuntaan.

Tästä syystä tässä toimikunnassa ei ole yhtään huoltajaa, eikä henkilökunnan edustajaa. Rehtori ja allekirjoittanut toimivat pyydettäessä asiantuntijoina toimikunnassa ja lautakunnassa. Siinä vaiheessa kun toimikunnassa ja lautakunnassa alkaa asian käsittely ja päätöksentekovaihe poistuvat asiantuntijat kokouksesta.

Toimikunnan kokoonpanossa on tarkkaan mietitty sitä, että nimetyt luottamushenkilöjäsenet ovat perillä asian tähän astisesta valmistelusta.

Edellä kuvatuin toimenpitein varmistetaan asian puolueeton käsittely ja päätöksenteko.

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kuntaliiton muistion ”Päätöksentekomenettely kouluverkon muutoksissa”, 22.2.2018, Riitta Myllymäki, Erika Leinonen ja Marja Lahtinen, 4.10.2018.

Kuntaliiton muistiossa ”Päätöksentekomenettely kouluverkon muutoksissa”, 22.2.2018, Riitta Myllymäki, Erika Leinonen ja Marja Lahtinen, kouluverkkoasiassa esteellisyyskysymykset nousevat esille, koska monella valmistelijalla ja päättäjällä tai heidän läheisillään on jonkinlaisia intressejä asiassa. Intressit liittyvät useimmiten työpaikan mahdolliseen vaihtumiseen tai siihen, että oma tai läheisen lapsi joutuu mahdollisesti vaihtamaan koulua.

Esteellisyyden ilmoittaminen, arviointi ja ratkaisu kuuluvat ensisijaisesti asianomaiselle henkilölle itselleen (Hallintolaki 434/2003 29.2 §). Myös Kuntalain 410/2015 97.5 §:ssä korostetaan henkilön vastuuta esteellisyyden ilmoittamisesta ja puolueettoman käsittelyn varmistamisessa.

Esteellisyys tarkoittaa käsittelykieltoa, joka koskee kaikkia asian ratkaisun vaiheita ja kaikkia toimia, jotka voivat vaikuttaa jollakin tavoin tehtävän päätöksen sisältöön.

Esteellistä henkilöä voidaan kuitenkin kuulla asiantuntijana. Työryhmän työskentely voidaan rinnastaa asiantuntijan kuulemiseen, mikäli työryhmä antaa vain selvityksiä, mutta ei tee toimenpide-ehdotuksia. Sivistyslautakunnan päätöksen (Siv.ltk § 51, 26.4.2018) mukaan työryhmä käsittelee valmistellut asiat ennen sivistyslautakunnan käsittelyä. Valmistelutyön edetessä työryhmä tekee sivistyslautakunnalle esitykset vaihtoisista malleista pedagogisten, taloudellisten, lukujärjestysteknisten ja kuljetuksiin liittyvien reunaehtojen sekä huoltajilta, oppilailta, kuntalaisilta ja opetushenkilöstöltä saadun palautteen perusteella.

Kouluverkkoasian valmistelussa, lautakuntakäsittelyssä ja kunnanhallituksen käsittelyssä esiteellisyyttä arvioidaan Hallintolain 28 §:n esteellisyyssäännösten perusteella. Sovellettavaksi tulevat ns. intressijäävi (28.1 § 3. kohta): Virkamies on esteellinen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen. Arvioitavaksi saattaa jossakin tilanteessa tulla myös Hallintolain 28.1 §:n 7 kohdan mukainen yleislausekejäävi: Luottamus henkilön puolueettomuuteen muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Valtuutetun esteellisyys valtuustoasiassa arvioidaan Kuntalain 97.1 §:n nojalla: Valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen Hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään.

Esteellisyysarvioinnissa on merkitystä sillä, kuinka konkreettisesta asiasta päätetään. Jos valmistellaan kouluverkkoa koskevaa ratkaisua ottamatta kantaa yksittäiseen kouluun, voi ”erityisen hyödyn tai vahingon” edellytys jäädä täyttymättä. Jonkin nimenomaisen koulun lakkauttamista käsiteltäessä tilanne voi olla toinen. KHO:n oikeuskäytännössä esteellisyysarvioinnissa on pantu painoa mm. sille, että valmistellaan koko kuntaa koskevaa koulujärjestelyä. Mitä suppeammasta asiakokonaisuudesta on kysymys, sitä todennäköisempää on asian käsittelyyn osallistuneen esteellisyys intressijäävin perusteella.

Lakkautusuhan alla olevan koulun rehtorin esteellisyys on tulkinnanvarainen. Näin ollen häntä ei ole suositeltavaa nimetä kouluverkkotyöryhmän jäseneksi. Työryhmä voi kuulla häntä asiantuntijana.

Naapurikuntien sivistysjohtajien ja rehtoreiden neuvottelun kokousmuistio:

https://www.tervo.fi/c/document_library/get_file?uuid=18a3ac38-d2b2-4cb1-bc9d-c8804ef6e698&groupId=7648417