Haaste:
- Onko tämä mielestäsi keskeinen haaste?
- Miten ja missä kohdin se vaikeuttaa maahamuuttajien etenemistä palvelupoluilla kohti työelämää?
- Mitä ryhmiä se koskee?
Ratkaisut:
- Mitä ratkaisuja tähän haasteeseen on olemassa?
- Mitä kohderyhmiä ratkaisu nykyisellään tukee ja tavoittaa?
- Minkälaisissa tilanteissa tämä ratkaisu hyödyttää tätä tai näitä kohderyhmiä?
- Miten ratkaisua voitaisiin vielä parantaa? Miten ratkaisun hyödyt saadaan vielä paremmin irti?
- Mitä uusia ratkaisuja tarvittaisiin haasteeseen vastaamiseksi?
Perustiedot
Päättynyt: 1.6.2020
Oppimisen ongelmat
Hannele
31. toukokuuta 2020 kello 12.15.11
On keskeinen haaste. Erityisesti ne henkilöt, jotka jäävät kertaamaa kielikursseja etenmättömyyden vuoksi tulisi voida ohjata henkilökohtaiseen oppimisen ongelmien ja terveydellis-sosiaalisen tilanteen kartoitukseen ennen kuin kotoutumisaika päättyy ja pelimerkit on käytetty. Yleisesti ottaen suomen opettaja ei oikein saa tietoa opiskelijan muista ongelmista eikä opiskelija aina halua kertoa. Opintojen jumiutuessa olisi mielestäni tärkeä järjestää moniammatillisia yhteyshenkilöiden verkostopalavereja asiakkaan tilanteen viemiseksi eteenpäin. KOTO-hankkeesta tästä on hyviäkin kokemuksia.
Ammattikoutuksessa tarvitaan enemmän resursseja kielen tai ammattiaineen erityisopetukseen. Kielitaito on hyvä testata ennen kopulutuksen aloitusta kaikilta osa-alueilta, jotta opiskelija saa taritsemansa tuen.
Räätälöidyn monialaisemman ohjauksen puute
A
31. toukokuuta 2020 kello 19.33.46
Ohjaus ei ole yksittäisiin kysymyksiin vastaamista, vaan pitkäjänteistä, yksilöllistettyä ja kokonaisvaltaista opintososiaalisten palvelujen (opo, sosiaaliohjaaja, terveydenhoitaja, psykologi) yhteistyötä. Ammattitaitoinen opinto-ohjaaja (opo) pystyy ohjaamaan asiakasta läpi koulutuksen esittelemällä mahdollisimman laajasti työmarkkinakenttää ja ammatteja. Asiakas voisi käydä työ- ja koulutuskokeiluissa eri paikoissa ja keskustella opon kanssa kokemuksistaan, mahdollisuuksistaan ja toiveistaan. Samassa oppilaitoksessa tuttujen luotettavien ohjaajien ja opettajien kanssa tapahtuneiden kieli- ja ammattiopintojen jälkeen hän olisi valmis siirtymään työelämään, jota hänelle olisi laaja-alaisesti esitelty, ja hänen orientoitumistaan pitkäjänteisesti tuettu. Tähän päästäisiin, jos aikuisten maahanmuuttajien koulutus siirrettäisiin työministeriöltä OKM:n alaisuuteen ja toisen asteen oppilaitosten toteutettavaksi. Tämä on vastaus useimpiin MAKO-hankkeen kysymyksiin.
Täsmäohjaustarve
Väestöliitto,Tunnista kansainvälinen osaaja -hanke
31. toukokuuta 2020 kello 23.36.55
Kansainvälisten osaajien kohdalla osaamisen tunnistaminen usein vaatii sen, että henkilökohtainen ohjaus tulisi henkilöltä, jolla on juuri sen saman ammattialan osaaminen. Tietenkin yleistason työhakutaidot voi parantaa myös yleiskurssilla, mutta sen täsmäosaamisen, jota tarvitaan, kun kilpaillaan asiantuntijatehtävistä tiettyllä alalla, yleisohjaus valitettavasti ei pysty tarjoamaan. Tässä olisi kehittämisen paikka oppilaitosten työnantajayhteistyölle.
Marita Häkkinen, Jyväskylän yliopiston SIMHE
1. kesäkuuta 2020 kello 12.24.23
On mielestäni tärkeää, että on tarjolla sekä yleisluontoisempaa, esimerkiksi korkeakoulutuksen eri aloja ja ammatteja kattavaa hakuvaiheen ohjausta että alakohtaista, yksittäisempää tutkintoon / koulutusalaan liittyvää, esimerkiksi opintohakua tarkentavaa ja tukevaa ohjausta sekä edelleen ohjausta, joka tukee itse opintojen suorittamisessa eteenpäin. Kaikkien näiden olisi hyvä kytkeytyä kielitietoiseen pedagogiikkaan.
Ideaalisti, korkeakoulussa voisi olla toimivia ohjausten välisiä kytköksiä edelläkuvatun tyyppisenä rakenteena. Mutta tällainen lähestymistapa ohjauskessa ei välttämättä edellytä tiivistä, esimerkiksi organisaation sisäistä, verkostoa, vaan voi toimia myös "löyhemmin" esimerkiksi korkeakoulujen/oppilaitosten välisinä polutuksina. Ohjattavan itseohjautuvuuden tiedostaminen ja tukeminen on ensisijaista myös sektoreiden välillä polutettaessa.