Haaste:
- Onko tämä mielestäsi keskeinen haaste?
- Miten ja missä kohdin se vaikeuttaa maahamuuttajien etenemistä palvelupoluilla kohti työelämää?
- Mitä ryhmiä se koskee?
Ratkaisut:
- Mitä ratkaisuja tähän haasteeseen on olemassa?
- Mitä kohderyhmiä ratkaisu nykyisellään tukee ja tavoittaa?
- Minkälaisissa tilanteissa tämä ratkaisu hyödyttää tätä tai näitä kohderyhmiä?
- Miten ratkaisua voitaisiin vielä parantaa? Miten ratkaisun hyödyt saadaan vielä paremmin irti?
- Mitä uusia ratkaisuja tarvittaisiin haasteeseen vastaamiseksi?
Perustiedot
Päättynyt: 1.6.2020
Syrjintä, piilorasismi ja muut rakenteelliset haasteet
A
31. toukokuuta 2020 kello 20.34.31
Syrjintä ja piilorasismi tulevat esiin erityisesti alhaisen koulutustason työelämäkohtaamisissa. Kaikki työnantajat eivät ole valmiita kohtaamaan niin suurta erilaisuutta kuin kaukaa tullut edustaa. Jo työttömyys on syrjinnän ja piilorasismin aihe suomalaistenkin kohdalla. Erilaisuuden kohtaaminen varsinkin kun asiakas ei edusta menestyvää ja onnekasta, on kova este ylitettäväksi työelämään pyrkiville ja heitä vastaanottaville.
Korkeakoulutetut tehtävissä, jotka eivät vastaa koulutusta ja osaamista
Marita Häkkinen, Jyväskylän yliopiston SIMHE
1. kesäkuuta 2020 kello 12.57.48
Otsikon mukaiseen haasteeseen tarvittaisiin pikaisesti selvitystyötä, jossa voitaisiin yhdistää jo olemassaolevia aineistoja (korkeakoulujen työelämänpalveluiden tilastot, TEM- ja tilastokeskus jne.) sekä laadullista aineistoa esimerkiksi haastatteluin. Tutkinto-ohjelmista valmistuvat ns. kolmannen maiden kansalaiset voivat jäädä oleskeluvan turvin vuodeksi etsimään työtä Suomeen. Millaisia polkuja ja tehtäviä tähän aikaan liittyy ja millaisia jatkumoita siitä syntyy, myös alueellisesta näkökulmasta, olisi kiinnostavaa tietoa.
Tietoisuus rakenteellisesta rasismista Suomessa ja suomalaisessa yhteiskunnassa, sen yhteisöissä, tulee jakaa ja yhteisöinä etsiä keinoja sen purkamiseksi.
Rakenteellinen rasismi ja syrjintä työmarkkinoilla
Sanna Nykänen, Moninaisesti parempi -hanke (THL)
1. kesäkuuta 2020 kello 18.14.29
Syrjintä, piilorasismi ja rakenteelliset haasteet ovat yksiä keskeisimpiä haasteita kansainvälisten osaajien työllistymiseen. Se koskettaa kaikkia osaajia ja vaikuttaa monialaisesti. Rakenteellinen rasismi vaikuttaa niin rekrytointiprosesseissa kuin uralla etenemisessä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston sosiologian tutkija Akhlaq Ahmad toteutti käytännön kokeen ja lähetti 5 000 kuvitteellista, tasavahvaa työhakemusta, suomalaisilla ja ulkomaalaisilla nimillä. Suomalaisnimiset työnhakijat saivat haastattelukutsuja ylivoimaisesti eniten. Myös sukupuoli vaikutti työnhakijan menestykseen.
Syrjintää tarkastellaan usein vain yhden syrjintäperusteen näkökulmasta. Käytännössä kuitenkin yksilö voi joutua syrjityksi moniperusteisesti, usean ominaisuutensa vuoksi. Moniperusteista syrjintää ei useinkaan osata vielä tunnistaa ja se voi olla ajateltua yleisempää.
Jotta voisimme vaikuttaa, työnantajia on tuettava lakisääteisten tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimisessa. Tarvitsemme myös malliesimerkkejä sukupuolitietoisista ja monimuotoisuutta edistävistä henkilöstö- ja toimintakäytännöistä. Myös maahanmuuttajataustaisiin liitettyjä kielteisiä stereotypioita on syytä haastaa, jotta voisimme purkaa työllistymisen esteitä. Tutkimukseen perustuvaa tietoa Suomeen muuttaneiden urakehitykseen liittyvistä haasteista, asemasta työelämässä sekä osaamisesta tarvitaan, jotta voimme kehittää työelämää ja asiantuntijaorganisaatioiden käytäntöjä.
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/soin.12276
https://yhdenvertaisuus.fi/documents/5232670/5376058/Policy+Brief+moniperusteinen+syrjint%C3%A4