Palautekeskustelu

Hyvä kokonaisuus! Tässä joitan huomioita:

*Ohjelma 1:n ohjelmatavoite on ytimekkäästi "hiilineutraali suomi" joka liittyy vahvasti painopisteeseen 1.1, mutta kattaako muiden painopisteiden (1.2 kaupungistuminen ja 1.3 luontokato) moninaiset haasteet?
Miten olisi esim. "Hiilineutraalius ja luontokadon torjuminen"?

**Avointa dataa ei mainita suoraan muualla kuin tietoturvan yhteydessä s. 17 (?). – voisi nostaa vahvemmin esille esim. yhteentoimivuuden ohessa? Nyt puhutaan vaan ”tiedon virtaamisesta”..
Huom. esim avoimen datan direktiivi.

***Teksti sisältää aika paljon ympäripyöreitä ilmauksia ja jargonia jota voisi avata, esim:
"paikkatiedon hyötyvaikutukset" , "Ympäristöön liittyvä tietoisuus" , "ekosysteeminen kehitys", "digitaaliset kaksoset" (s.15 löytyy jonkinlainen määritelmä tästä).


/VH

Alla ensikommentteja liittyen kansalliseen paikkatietostrategiaan.

Kappale 3. Visio

"Kestävän kehityksen tavoitteiden synnyttämä vastuullisuuden merkitys kasvaa kaikilla toimialoilla ja tässä paikkatiedon lisäarvo nähdään erityisesti ympäristöön liittyvän tietoisuuden hallinnassa"

Tarkoitetaanko tällä luonnonympäristöä vai ympäristö kaikessa monimuotoisuudessaan? Minulle kaupunki ja ihmiset ovat myös ympäristö.

Tähän kohtaan haluaisin selkeämmin mukaan myös sosiaalisen kestävän kehityksen näkökulman. Paikkatietoa voidaan hyödyntää tehokkaasti yhteiskunnan eriarvoisuuden poistossa, esim. tasa-arvo ja yhdenvertaisuustyössä, segregaatiokysymyksissä, palveluiden suuntaamisessa yhteiskunnan ulkopuolelle pudonneille jne. Nostaisin tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden mukaan vahvemmin visioon (siitäkin huolimatta, että ne voidaan nähdä osana vastuullisuutta) esim.:

”Suomi on edelläkävijä paikkatiedon hyödyntämisessä vastuullisen, tasa-arvoisen, yhdenvertaisen ja älykkään yhteiskunnan luomisessa sekä hyvän elämän mahdollistamisessa.”
Strategiassa mainittu ”hyvä elämä” kuuluu kaikille, tätä pitää mielestäni korostaa.

Kappale 2.1 Osaaminen

"Tämän vuoksi paikkatiedon tunnettavuutta on pystyttävä viemään IT-asiantuntijoille sekä hyödyntämään ulkomaalaisten osaaminen."

Muotoilisin toisin, esim.

"Tämän vuoksi paikkatiedon tunnettavuutta on pystyttävä viemään IT-asiantuntijoille sekä houkuttelemaan ulkomaalaisia osaajia." Tästä tulee enemmän sellainen tunne, että ulkomaalaiset osaajat halutaan myös ihmisinä osaksi paikkatietoalaa ja yhteiskuntaa, ei ainoastaan heidän osaamistaan.

Lisäksi houkutellaan muutenkin mahdollisimman monimuotoinen ihmisjoukko osaajia alalle, jotta paikkatietoalan tuottamia ratkaisut palvelevat laajempaa joukkoa kansalaisia. Tehdään selväksi osana toimenpiteitä, että jokainen halukas on tervetullut ja tarpeellinen paikkatietoalalle, riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, ihonväristä, sukupuoli-identiteetistä, iästä, kansalaisuudesta, uskonnollisesta vakaumuksesta jne. Paikkatietoalan Suomessa profiloituu vahvasti tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena alana, joka ei syrji ketään eikä kenenkään osaamista.

Kansainvälisen kasvun kappaletta tulisi vielä pohtia ja tarkentaa merkittävästi. Paikkatietoalan yritysten trendinä on 2000-luvun aikana ollut kiihtyvä omistuspohjan siirtyminen pois suomalaisomistuksesta. Hyvin useat paikkatietoalan yritykset Suomessa edustavat ulkomaalaisten yritysten paikkatietoalan teknologian tuontia tai Suomessa kehitetyn innovaation tuottaman pääoman ulospumppausta. Huomattavassa määrin tallaista kehitystä on tapahtunut myös julkisen hallinnon investoinneissa paikkatietoteknologiaan. Tämä ongelma ei yksin ole paikkatietoalan ongelma, vaan yleinen IT-yhtiöiden ulkoistuksen trendi ulkomaalaisomistukseen, jossa Suomi valitettavasti on Euroopan maiden kärkisijoilla. Asiaan kiinnitti huomiota myös Risto Siilasmaan vetämä teknologianeuvottelukunta, joka luovutti valtiovarainministeriölle esityksensä viime kesäkuussa.

https://vm.fi/teknologianeuvottelukunta

Olisi hyvä selvittää yhtenä kansainvälisen kasvuohjelman valmistelevana tehtävänä, kuinka suuri on jo pääoman virta vuositasolla ulos Suomesta pelkästään paikkatietoalan yritysten toimesta. Mihin trendi on johtanut? Tein nopean laskutoimituksen havainnollistamaan pelkästään tämän strategian laadintaa osallistuvien yritysten edustajien osalta, niin tämä pääoman virtaus ulos Suomesta on luokkaa 75 milj €/vuosi. Jos tätä pääoman ulosvirtauksen olettaa jatkuvan samansuuruisena koko strategiakauden, niin summa on jo n. 375 milj €. Toki strategian valmistelussa on ollut mukana IT-yrityksiä, joiden tuotot ovat muodostuneet muistakin liiketoimista kuin paikkatietoalalta. Eli summa on suuntaa antava asian mittakaavasta.

Nyt olisi hyvin tarkkaan mietittävä toimenpiteet, ehkä käytettävä termiä MERKITTÄVÄT TOIMENPITEET, joilla voidaan pääoman virtaamisen suuntaa muuttaa edes +-0:ksi. Nyt on hyvin löyhästi kirjattu toimenpiteeksi mm. Keihäänkärkiosaamisen tukeminen valituilla ohjelmilla.

Ajatellaanpa asiaa esimerkin kautta. Jotta edes valmisteluun osallistuvien yritysten edustajien pääoman ulosvirtaus saataisiin balanssiin 0 euroa eli ulmomaalaisomisteisten paikkatietoalan yritysten pääomavirta ulos Suomesta ja suomalaisomisteisten paikkatietoalan yritysten pääomavirta sisään Suomeen, tulisi valittujen ohjelmien esimerkiksi GIS-startup ohjelman hyvin pikaisesti synnyttää Suomeen suomalaisomisteinen GIS-yritys tai useampia, joiden yhteen laskettu voitto olisi 75 milj €/v + 18,75 mil €/v verotulo valtiolle. Liikevaihtona tämä tarkoittaisi näissä suomalaisomisteisissa vientiyrityksissä siis noin 200-250 milj €/vuosi. Eli valitut ohjelmat - investointiohjelmat valtion toimesta tulee olla merkittäviä, jotta tällaisia keihäänkärkiä maailman markkinoille puskevia menestystarinoita syntyisi. Tänä päivänä nämä valitut ohjelmat esimerkiksi valtion hallitusohjelmissa ovat n. 10-20 milj €/vuosi. Business Finlandin kautta ohjelmien panostus on keskimäärin noin 50 milj €/vuosi. Tämä kuvaus oli vain pintaraapaisu ongelman syvyydestä, jonka toivon avaavan silmiä asian laajuudesta.

Merkit loppuivat edellisestä kommentista.

Tarkemmin ajattelen liikevaihdot olisivat todellisuudessa luokkaa 500-700 milj €/vuosi. Aiemmin kirjaamani on väärin. Mutta joka tapauksessa tämä silmiä avaa tulovirta laskelma oli vain pikainen harjoitus ja sisältää varmasti virheitä, joita tulee tarkentaa.

En näe mitenkään mahdottomana luoda Suomeen suomalaisomisteisia paikkatietoalan yhtiöitä, joiden liikevaihto maailmalla olisi yli miljardin luokkaa. Nyt on vain ymmärrettävä, että valtion panostus startuppeihin tulee olla merkittävä. Nykyiset ohjelmat ovat täysin riittämättömiä. Julkisen hallinnon hankkeiden, niin hallitusohjelmissa kuin teknologiaohjelmissa tulee lähtökohtaisesti olla sellaisia, että Suomi on vain teknologinen referenssi ja varsinainen menestys luodaan maailman markkinoilla. MInkäänlaiseen yritysvihamielisyyteen tai kateuteen ei ole enää varaa, kuten työryhmä tuo esille julkisen hallinnon ja yrityskentän työjaossa. Yksinkertaisesti siihen ei ole enää varaa. Asia on rivien välistä luettavissa.

Korostan vielä, että merkittävän paikkatietoalan innovaatio-ohjelman luontihan ei takaa vielä yhtään mitään, että Suomeen syntyisi maailman markkinoilla yli mrd € liikevaihtoa yhteensä tuottavia yrityksiä, vaan ohjelma on vasta mahdollisuus sellaiseen. Osa onnistuu ja osa ei. Se on pelin henki. Suosittelen kaikille työryhmän jäsenille iltalukemiseksi erinomaista kirjaa Spotify, joka eirtyisesti julkisen hallinnon työryhmäläisille avaa silmiä, millaista sivstyneistä pohjoismaista on rakentaa globaalia digipalvelua globaaleille markkinoille. Perusasiat ovat aivan samat myös paikkatietoalalla.

Kansainvälistymiseen liittyen strategiassa hyvin pitkälle puhutaan Euroopasta. Olisi ehkä järkevää jakaa toimenpiteitä Eurooppa tasolla, Pohjois-Amerikka tasolla sekä Aasia tasolla. Itse en henkilökohtaisesti suomalaisen paikkatietoalan menestykseen Euroopassa. Samanlainen sotku ja sähellys kuin Suomi. Eli mikäli vientipyrkimyksiä alan yrityksillä on, niin kannattaa kyllä suunnata isompiin maihin esimerkiksi Aasiassa.

Kautta linjan strategiassa esitetyt toimenpiteet ovat hyvin tulkinnanvaraisia lukijalle. Olisi ehkä syytä avata edes esimerkinomaisesti, että mitä tällaiset esitetyt hubit, tukeminen, keihäänkärjet ovat euroina. Mihin pitää tulevissa hallitusohjelmaneuvotteluissa pyrkiä.

pitää muistaa tietoturva ettei vastaamon tapaus toistu

Kappaleessa tuodaan selkeästi esille osaamisvaje erityisesti teknisellä sektorilla. Nyt työryhmä esittää, että koulutusta ja alan tunnettuutta tulee lisätä opetuksessa yms.

Nyt ei olla ehkä ymmärretty, mistä osaamisvaje johtuu teknisellä sektorilla. Sehän on sektori, jossa työtehtävät ovat matalapalkka-aloja osaamisen tarpeeseen nähden ja toimiala on kuin suunnattu henkilöille, jotka käyvät hitaalla. Kun huomioidaan kuntarakenteen muutos, jossa asukaskasvu keskittyy vain muutamiin kuntiin (15 %) ja muualla odotetaan lähinnä kunnan lakkauttamista, niin on vastuutonta huijata nuoria tällaiselle alalle töihin. Siis tuntuu omituiselta, jos työryhmä esittää vastuuttomasti, että nuorten pitäisi kouluttaa itsensä huippuosaajiksi jopa sote-alan palkkatasoa heikompaan alaan. Työyhteisökin on lähinnä todella osaamatonta tai edessä edeltäjän aiheuttama totaalinen sähellyksen korjaus, niin eihän siinä kukaan "fiksu" kauaa viihdy työkyvyn äärirajoilla. Pienellä palkalla kunnanvirastoon ei yksinkertaisesti kannata mennä hommiin odottamaan YT-neuvotteluja tai määrärahojen leikkauksia, jotka ovat väistämättömiä SOTE-uudistuksen jälkeen. Tällaisiin tehtäviin tuntuu vastuuttomalta esittää, lähes huijata nuoria ihmisiä töihin. Nuorilla alan toimijoilla on jopa shokeeraavaa mennä tekniselle sektorille työtehtäviin, kun huomaavat, että käyttämänsä paikkatietojärjestelmät saattaa pohjimmiltaan olla iäkkäämpiä kuin työntekijä itse. Moderneja ne ovat vain myyntimiesten powerpointeilla. Kyllä siinä hyvin nopeasti aletaan hakeutua muihin työtehtäviin esimerkiksi yksityiselle sektorille tai uudiskoulutukseen.

Kyllä toimenpiteenä pitäisi olla, että teknisestä sektorista pyritään maksimaalisesti yhtiöittämään toimintoja yrityssektorille, jolloin osaava henkilökunta saadaan paremmin palkattuihin tehtäviin hoitamaan useammankin kunnan tehtäviä. Tai esittää kuntien yhteisten paikkatietoalan organisaatioiden perustamista vastaamaan vaikkapa koko Lapin osalta. Ja kun tällaiset merkittävät rakenteelliset uudistukset saadaan tehtyä, niin sitten voidaan alkaa kouluttaa nuoria alalle.

Jatkan vielä pohdintoja. Nyt kansainvälinen kasvu on oman otsikkonsa alla. Toivon, että työryhmä vielä kerran lukee kaikki kappaleet läpi ja miettii niiden kohdalla hyvin vakavasti ja harkiten, miten joka ainoa nyt valittu toimenpide tukee Suomen paikkatietoalan kansanvälistymistä. Eli kaiken mitä on kirjattu esimerkiksi kansallisiksi tehtäviksi tai toimiksi pitää ikäänkuin referenssinä vain ja ainoastaan tukea paikkatietoalan kansainvälistymistä. Muuten tässä tekemisessä ei ole mitään järkeä.

Paikkatietopoliittisen selonteonkin otsikkona jonakin lauseena oli muistaakseni, että Suomi on maailman...Mitä sitten? Jos olemme jossakin asiassa maailman paras, niin sen pitää synnyttää yritysten menestystarinoita maailman markkinoilla. Muuten tavoitteissa ei ole mitään järkeä. Siis niin julkisesta hallinnosta kuin alan yrityksistä puuttuu tekemiseltä suunta, motiivit ja tavoitteet. Esimerkiksi kun nyt kehitetään kansallista osoitetietojärjestelmää, niin koko sen operaation määrittelystä toteutukseen täytyy tähdätä siihen, että siitä saadaan teknologiakonseptina vientituote, joka voidaan esimerkiksi tiputtaa jopa sellaisenaan tai konfirugoimalla yritysten toimesta kehittyviin maihin. Ja suomalaisen virkamieskoneiston pitää tukea yrityskenttää tällaisten menestystarinoiden luomisessa.

Meillä on taipumus erityisesti virkamieskoneistossamme puhua, että me olemme maailman edistyksellisin tai sijalla sitä sun tätä. Mitä sitten? Tai käymme kv-seminaareissa tai standardointityöryhmissä maailmalla edustamassa Suomea. Mitä sitten? Jokaisen on ymmärrettävä näin pienessä maassa ja näin pienessä markkinassa, ettei täällä edes voi olla kilpailijoita. On vain joitakin referenssejä ja kaikki kilpailu tapahtuu maailman markkinoilla.

Koko ajattelumaailma on muutettava kaikessa tekemisessä niin virkamiehillä kuin yritysten edustajilla, että kaiken on vain ja ainoastaan edistettävä paikkatietoalan yritysten kansainvälistymistä. Edistettäväkin on lievä sana. Sanamuotojen pitää olla ala kansainvälistyy 2020-luvulla luoden Suomeen satoja uusia työpaikkoja. Pidemmällä tähtäimellä tuhansia työpaikkoja.

Osaamisvajeeseenkin on kirjattava, että paikkatietoalan koulutuksessa on kiinnitettävä huomiota kansantalouden perusasioiden ymmärtämiseen. Mikä tuo maahan vaurautta ja kasvua?

Tämä pikainen johdanto varmasti valaisee, mitä ajatuksellisesti haen. Jatkakaa tästä.

Tiivistelmässä on maininta ”menetelmien hyödyt”. Voisiko tarkentaa, mihin menetelmiin tässä viitataan?

Tiivistelmän ensimmäinen kappale on aikamoista kapula- ja korukieltä. Strategian sisällön uskottavuus murenee tähän. Voisiko tämän kirjoittaa ymmärrettävämmin? Esim. maksimoitua -> saada käyttöön, tarkastelu -> seikat, kriittiset -> tarpeelliset, koskettavat -> ovat osa toimintaa.

Tiivistelmän toisessa kappaleessa unohdetaan julkisen hallinnon asiakkaat, kun parannetaan vain palvelujen laatua ja tuottavuutta.

Tiivistelmän kolmannen kappaleen viittaus koko maailmaan edelläkävijyyteen on turha ja kyseisen kappaleen voi poistaa.

Strategiapäivityksestä tehty kuva on kaunis, mutta se ei aukea kuvan katselijalle.

Ohjelmat kuulostavat hienoilta, mutta kyseessähän on samaa tavoitetta tukevat toimet, joille on annettu yhteinen ”slogan”.

Tekstissä puhutaan painopisteistä, mutta kuvassa on painopistealue.

Edellytykset ovat ehdottoman keskeiset koko paikkatietosektorin toiminnalle, nyt ne on ikään kuin piilotettu ja tekstissäkin ne esitellään vasta lopussa.

Painopisteitä on nyt kauniisti 3+3+3, mutta ovatko kaikki todella tarpeen? Päätoimisia paikkatietotoimijoita ei kuitenkaan ole niin paljoa, että kannattaako edistää yhtäaikaisesti näin useita alueita?

Johdannon kohdassa (4) sanotaan, että ” Yhteiskunnan kannalta kriittiset toiminnot ovat enenevässä määrin tietoa hallitsevien toimijoiden käsissä.” Tämä ei aukea lukijalle, voiko selventää?

Johdannon kohdassa (5) väitetään osaamisen ja tietotaidon olevan kriittistä, kun taas kohdassa (6) tietoturva ja kyberturvallisuus ovat vain vahvasti mukana. Kriittinen-termi kuulunee kuitenkin kohtaan (6) ja vahvuus kohtaan (5).

Johdannon kohdassa (7) mainitaan kyvykkyys-termi. Olisiko selvempää puhua valmiuksista? Se on parempi käännön sanalle capability kuin kyvykkyys, joka usein ymmärretään myös väärin. Vai tarkoitetaanko tässä resursseja?

Tämän strategiatyön päivityksen tuottamisen toteutustapa saattaa tuottaa toimenpiteitä, joilla ei välttämättä ole vaikutusta tavoitteeseen. Menetelmällisesti tulisi tunnistaa mittaroitavissa oleva lopputulos, sen saavuttamiseksi tarvittava vaatimus ja valmius, joka tarvitaan vaatimuksen täyttämiseksi. Toimenpide vastaa tuon valmiuden tuottamiseen. Toimenpide tulisi muotoilla noiden välivaiheiden kautta, muutoin toimenpide voi olla ”hihasta vedetty”. Toimenpide vaikuttaa tavoitteeseen, mutta sitä ei voi tunnistaa ilman noita välivaiheita.

Visiossa kuvataan, että strategialla pyritään edelläkävijyyteen, mutta ei kerrota, miksi tätä tavoitellaan?

Vision ensimmäinen kappale ei ole ymmärrettävää tekstiä vaan hienoja termejä toistensa perään laitettuna. Voisiko kirjoittaa lukijalle ymmärrettävässä muodossa?

Strategisten ohjelmien yleisosuuteen on piilotettu, että toimijoiden odotetaan huomioivan tässä työssä esitettävät tavoitteet omassa työssään. Tätä ei mainita tiivistelmässä, olisiko syytä mainita?

Ohjelman 1 esittelyssä puhutaan ylivertaisista tietojohtamisen ratkaisuista. Tietojohtamisen ratkaisut eivät kaiketi kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan. Ylivertainen -> tehokas?

Painopiste 1.1 (Hiilineutraali yhteiskunta) kohdassa oleva ”ratkaiseva hetki” kuulostaa myyntipuheelta. Lauseen voi poistaa ilman, että tekstin sisällöstä katoaa mitään.

Painopisteen 1.1 (Hiilineutraali yhteiskunta) tavoitteen alkuosa on tavoitemuodossa "Suurten haasteiden ratkaisemiseksi organisaatiot tekevät yhteistyötä", mutta lauseen loppuosa vastaa kysymykseen "miten" ja on siten toimenpide. Tavoite tulisi muotoilla uudestaan.

Painopisteen 1.1. (Hiilineutraali yhteiskunta) toimenpiteissä käytetään termiä sidosryhmät (stakesholdes), jotka ovat "interested" osapuolia. Lauseyhteyden perusteella tässä tarkoitettaneen toimijoita ja termi tulisi vaihtaa.

Painopisteen 1.1 (Hiilineutraali yhteiskunta) toimenpidettä kuvaillaan termillä paikkatietovaranto, joka on erittäin epämääräinen termi. Tulisiko kuitenkin käyttää termiä paikkatiedot?

Painopisteen 1.2 (Kaupungistuminen) esittelyssä kuvataan rakentamista siten, että se on nopeasti digitalisoitumassa. Rakentamisen lienee yksi niistä aloista, jota ei voi digitalisoida vai tarkoitetaanko tässä esim. 3D-tulostamista? Tarkoittanee rakentamisen hallintaa tms.?

Painopisteen 1.3 (Luonnon monimuotoisuus) toisessa kappaleessa kuvataan, että ”Paikkatieto on avainasemassa, kun ilmiöitä mallinnetaan”. Tarkoittaako em. lause, että ilmiöt mallinnetaan myös sijaintiominaisuuksien kera? Tätä kappaletta eivät ymmärrä muut kuin paikkatietoalan ammattilaiset ja mielikuvitustakin tarvitaan..

Painopisteen 1.3 (Luonnon monimuotoisuus) tavoitteen muotoiluehdotus: Luonnon monimuotoisuutta tutkitaan paikkatietoanalyysien avulla käyttäen sijaintiin perustuvia tietoja.

Painopisteen 1.3 (Luonnon monimuotoisuus) toimenpiteessä mainitaan pilottipalvelujen toteutus. Ei digitalisaation tässä kypsyysasteessa enää pilottisovelluksia tarvita.

Painopisteen 2.1 (Osaaminen) ensimmäisessä kappaleessa sanotaan, että henkilökuntapula vaikeuttaa lakisääteisten tehtävien suorittamista. Tämä irrallinen ”väite” tulisi tarkentaa.

Painopisteen 2.1 (Osaaminen) kolmannessa kappaleessa ehdotetaan, että paikkatietoa tulee tehdä tunnetuksi IT-asiantuntijoiden keskuudessa. Miksi vain IT-ala? Monet substanssikoulutusalat kaipaavat tietoutta enemmän kuin IT-ala. Sieltä syntyy se liiketoimintatarve sijaintitietouden käyttämiseksi.

Kaikki dokumentin lyhenteet (kuten tässä t&k) tulisi kirjoittaa auki.

Ohjelman yleisesittelyssä mainitaan, että kansalliset perustietovarannot ovat uudistumassa. Perustietovarantoja ei ole määritelty, joten viittauksen kohde on epämääräinen. Pelkkä ylläpitosovellusten uusiminen ja siinä yhteydessä tehtävä attribuuttien tai kohteiden uudistaminen ei uudista koko rakennetta. Miksi tässä ei viitata prosessien uudistamiseen, joka on paljon suurempi ja vaikuttavampi uudistus?

Painopisteen 3.1 (Kansalliset tietovarannot) kohdassa olevan toimenpiteen tarkennuksena on nyt teksti ” Keskeisten paikkatietoa synnyttävien prosessien ja toimijoiden tunnistaminen.” Toimijoiden tunnistamisen sijaan tai vähintäänkin sen rinnalle tulee lisätä tehtävän mukaisen roolin tunnistaminen. Pelkkä toimijan tunnistaminen ei riitä ymmärrettävyyden aikaansaamiseksi. Prosessi-termi on moniulotteinen (mielletään usein syy-seuraus-suhde kuvaukseksi) ja siksi tulee miettiä sen korvaamista termillä toiminta. Tärkeintä olisi saada yleisellä tasolla tehtävät ja tehtävän mukaiset roolit kuvattua.

Painopisteen 3.2 (Yhteentoimivuustyö) tavoitteena on mainittu, että ”Paikkatiedon standardisointi on yhdistetty kansalliseen yhteentoimivuustyöhön”. Tulisiko tämän olla toisinpäin? Paikkatiedon standardointi on vahvasti kansainvälistä ja kansallinen työ joutuu seuraamaan sitä.

Painopisteen 3.2 (Yhteentoimivuustyö) kohdalla on unohdettu EU:n Core Vocabulary -työ kokonaan.

Painopisteen 3.2 (Yhteentoimivuustyö) toimenpiteessä yhteentoimivuus-termi liitetään vain yhteen suomalaiseen sovellukseen (yhteentoimivuusalusta-sovellus). Esimerkiksi ISO:n, OGC:n ja EU:n yhteentoimivuustyö tapahtuu vahvasti standardisoiduilla ja laajasti käytössä olevilla kuvaustavoilla ja välineillä (esim. Sparx EA), joissa on lisäksi käytössä standardoidut tiedon siirron mahdollisuudet. Miksi tämä strategiaehdotus ei tue näitä pitkään käytössä olleita yhteentoimivuuden edistämisen välineitä, vaan tässä nimenomaan halutaan tukea julkisen hallinnon varoilla tuotettua, kansainvälisestä yhteentoimivuudesta poikkeavaa välinettä? Tuo väline ei mahdollista esimerkiksi tämän strategiaehdotuksen painopisteen 3.1 toimenpiteen prosessien ja toimijoiden tunnistamisen kuvauksia.

Painopiste 3.3 (Datatalous) ei kuulosta luontevalta osalta tätä strategiaa vaan on jotenkin irrallinen. Onko vain toistoa toisilla sanoilla vai huonosti sanoitettu? Tämän voisi yhdistää painopisteen 2.2 (Liiketoiminnan kehittäminen) kanssa.

Edellytyksen 1 (Yhteistyön tehostaminen ja synergiaetujen tunnistaminen) kohdalla mainitaan tiedon virtaaminen. Tieto ei virtaa vaan tietoa pitää aktiivisesti siirtää ja siksi tulisi puhua tiedon siirtämisestä.

Myös GNSS-järjestelmä kaipaa suomenkielisen yleisesti ymmärrettävän termin, vaikka paikkatietoskene sitä jatkuvasti käyttääkin.

Tärkeimmät paikkatiedon käsittelyyn yleisesti liittyvät seikat on esitelty strategiaehdotuksen lopussa otsikolla poikkileikkaavat edellytykset. Nämä ovat se liima, joka yhdistää kaikkea paikkatietoa ja jonka pitää olla kunnossa, että muuta voidaan edes tavoitella. Jo alussa todetaan, että paikkatietoa käsitellään useilla toimialoilla. Miksi tämä unohdetaan ja sukelletaan noihin vanhoihin julkinen hallinto kontra yritykset jakolinjoihin? Ja sitten otetaan mukaan vielä viherpesu. Edellytykset kunniaan ja esille sekä toimeenpanoon!

Nyt strategiaehdotuksessa on kaikille jotakin. Eli toimija voi valita oman mieltymyksen mukaan suunnan. Nämä suunnat eivät välttämättä tue toisiaan eikä nyt ole tunnistettu, että yhdellä toimenpiteellä voitaisiin tukea useaa tavoitetta (näinhän tulisi tehdä). Paikkatietojen vaikuttavuuden nostamiseksi olisi ehdottomasti pystyttävä valitsemaan joku keihäänkärki.

Valitettavasti strategiaehdotuksen teksti ei ole kaikilta osin ymmärrettävää tai on niin sisäpiirin juttuja, että ulkopuolinen ei ymmärrä lainkaan. Piilomerkitykselliset lauseet hankaloittavat ytimen löytämistä ja kommentointiakin. Strategiaa pitää selkiyttää, jotta sillä olisi vaikuttavuutta.

Painopiste 3.1 loppuun täydennettäväksi:
Paikkatietojen laajamittainen, tehokas ja luotettava hyödyntäminen rajapintojen (API) kautta edellyttää tietoaineistoille laatukriteerien täyttämistä ottaen kuitenkin huomioon turvallisuuskriittisen tiedon suojaamisen tietoaineistoja yleistämällä, valikoimalla tai kokonaan rajaamalla.

Edellytys 2 jotenkin tähän tapaan muotoiltavaksi:
Julkishallinnon tuottamien paikkatietoaineistojen riskienhallinta olisi toteutettava aiempaa kattavammin. Paikkatietoaineistojen turvallisuuskriittisyys määritetään arvioimalla kunkin tietokokonaisuuden tai tiedon osalta väärinkäytön todennäköisyydet ja vaikutukset eri toimintaympäristöissä. Vastuu riskienhallinnasta on tietojen omistajalla ja palveluiden tarjoajalla. Julkinen tieto voi olla avointa tai erikseen pyynnöstä toimitettavaa. Turvallisuusluokiteltu tieto on vain rajoitetusti tai ei ollenkaan jaettavissa.

Pitäisikö edellytyksessä 3 olla kirjoitettu näkyviin myös ajanmäärityksen/aikasynkronoinnin merkitys. Ilman aikaa ei ole paikkaa, ilman paikkatietoa ei ole perusteita navigoinnille. Aikaa käytetään myös tietoverkkojen synkronoinnissa?