Tärkeimmät muutokset alueella voimassa oleviin jätehuoltomääräyksiin

Ok. Mutta jos laitetaan vireille muutos, ja muutoksessa puhutaan alueista a ja b ja sanotaan, että näistä alueista ylläpidetään sähköistä karttaa, niin eikö sähköinen kartta pitäisi olla jo saatavissa kommentointiaikana? Nyt mistään sivuilta (kolmenkirto.fi tai kiertokapula.fi) ei löydy karttaa, josta voisi tarkistaa, kuuluuko oma kiinteistö alueelle a vai b omassa kunnassa. Vähintään luonnos aluejaosta pitäisi olla saatavana vaikka karttakuvana!

https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?zoomLevel=2&coord=350800_6783000&mapLayers=802+100+default,1888+50+
Sivulla on maininta: "Suomen ympäristökeskuksen tuottama taajamarajaus on Suomen virallinen taajamarajaus".
Pitäisikö tästä olla maininta 2 § Määritelmät kohdassa "Taajamalla".

Kansalaisen osaksi jää kommentoida nippeleitä ja yksityiskohtia. Ei hyvä.

Näköjään tulee lisää pikkutarkkoja sääntöjä ja viranomaisilmoituksia, eli kierrätys käy hankalammaksi.

Olisi voinut miettiä tämän jo pohdinta- ja perusteluvaiheessa kansalaisen ja asukkaan näkökulmasta, esim ajatella kysymystä "mitä viranomainen voisi tehdä helpottaakseen jätteiden kierrätystä.

Sanoisin että koko esitys on syytä palauttaa pohjustettavaksi ja laatia se uudestaan asukkaan näkökulmasta.

https://www.kolmenkierto.fi/wp-content/uploads/sites/3/2022/01/Luonnos-jatehuoltomaarayksiksi.pdf
Määritelmät. Taajamalla rakennusryhmää, jossa on vähintään 200 asukasta ja jossa rakennusten välinen etäisyys on yleensä enintään 200 metriä.

https://www.ymparisto.fi/fi-fi/elinymparisto_ja_kaavoitus/yhdyskuntarakenne/tietoa_yhdyskuntarakenteesta/Taajamien_rajaus
Suomen ympäristökeskuksen tuottama taajamarajaus on laajasti käytössä oleva taajamarajaus.
Taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus perustuu 250 m x 250 m ruudukkoon, jossa huomioidaan asukasluvun lisäksi rakennusten lukumäärä, kerrosala ja keskittyneisyys. Rajaus on sekä ajallisesti että alueellisesti vertailukelpoinen. Rajaus on hieman tiukempi kuin yleinen pohjoismainen taajamarajaus (vähintään 200 asukasta ja rakennusten välinen etäisyys alle 200m). 100 % vettä sisältävät ruudut eivät kuulu taajamiin.

Ehdotuksessa taajaman määritelmä vastaa yleistä pohjoismaista taajamarajausta. Onko taajamarajausta tehty Suomessa yleisen pohjoismaisen taajamarajauksen mukaisesti, ja jos on niin löytyykö se internetistä karttamuotoisena, ja jos löytyy niin internetosoitteesta pitäisi olla maininta.
Selkeämpää olisi käyttää Suomen ympäristökeskuksen tuottamaa taajamarajausta, joka löytyy karttamuotoisena internetistä maanmittauslaitoksen ylläpitämästä paikkatietoikkunasta.

Kaikkien erillisjätteiden keräys keskitettävä samalle yleiskeräysalueelle, jota käyttävät ne joilla ei ole kiinteistökohtaista erilliskeräystä.

Muistiossa oli sitten mielenkiintoista asiaa vapaaehtoisesta erilliskeräyksestä, mutta mitä ihmettä ovat alueet c ja d, joita ei jätehuoltomääräysten luonnoksissa mainita? "Jätelautakunta päättää vapaaehtoisen erilliskeräyspalvelun hinnoista
jätetaksassa. Kiertokapula Oy:n ylläpitämässä sähköisessä kartassa vapaaehtoisen
erilliskeräyspalvelun alueet on nimetty alueeksi c ja d. " Eli taas omakotiasujat saavat maksaa ekstraa, jos haluavat palvelua erillisjätteiden suhteen. Mitä varten sitten meiltä kerätään suurinta perusmaksuakin? Ja edelleen, mistä tällainen aluekartta löytyy?

Hyötyjätepisteet haja-asutusalueilla on poistettu käytöstä lähimenneisyydessä. Rinki-ekopisteitä ei ole tullut tilalle. Mitä järkeä oli poistaa Hyvinkään seitsemästä kylästä keräyspisteet? Kiertokapula Oy:n tulee huolehtia tasapuolisesti kuntalaisten jätepalveluista ja järjestää täydentäviä hyötyjätepisteitä haja-asutusalueille.

Erilliskeräyspisteet tulee olla auki kaikkina vuorokauden aikoina, niin että eivät ole lukittujen porttien takana.

Katso ensimmäinen kohta koskien alueita. Huomautan, että jätelaki velvoittaa myös alueilla a asuvien lajittelemaan hyötyjätteet kotitaloutensa jätteistä. He ovat samalla velvollisia kuljettamaan itse nämä jätteet aluekeräyspisteille. Joillekin matkaa voi tulla 10-20 kilometriä suuntaansa tai ylikin. Miten yhdenvertaista tämä on suhteessa muiden alueiden asukkaisiin? Voisiko erillisjätteiden keräyspisteitä olla isoissa kunnissa muuallakin kuin kunnan keskustassa? Kaikille omat erilliskeräyskimppa-astiat haja-asutusalueella ei välttämättä ole toimiva ratkaisu. Siinä on esim. riski, että naapuri jättää maksamatta osuutensa ja maksat naapurienkin puolesta. Varsinkin nyt kun sitä uutta perusmaksua kerätään, eikö sillä voisi saada myös jotain?

A-alueille myös keräyspisteitä. Mäntsälässä vain keskustassa pisteet.

Tämä onkin hauska, kuka käy mittaamassa viikottaiset jätekilot kustakin lajista ja määrittää, milloin kiinteistön on järjestettävä erilliskeräys?

Kiloraja kompostointijätteelle? Kiloraja sekajätteelle. Meneekö maksu myös taaraperusteiseksi?

Kenen velvollisuus on muistuttaa pientaloasujia kompostointi-ilmoituksesta 5 vuoden välein?

Tästä voisi muutenkin kysyä, että mitä kaikkea tietoa voidaan kerätä yksityisiltä ihmisiltä? Tällä hetkellä Kiertokapulan kompostointi-ilmoituksessa kysytään jopa käytettävän kompostorin valmistanutta tehdasta ja merkkiä! Tulevatko jatkossa vain tietynmerkkiset ja viranomaisten hyväksikatsomat mallit läpäisemään nämä ilmoitusmenettelyt? Ollaan hyvin lähellä sitä tilannetta, että viranomainen voi omilla päätöksillään suosia tiettyjä kompostivalmistajia, ja sitten ollaankin jo korruption rumassa maailmassa.

Kuinka rottaongelma ratkaistaan taajamissa?

Siivotkaa lause pois. Hajuhaitta ilmeinen jos näissä reikiä.

kerran vuodessa riittää.

Tyhjennysten turvallisuuden parantamiseen vaikuttaisi merkittävästi myös se, että tyhjennystä hoitamaan tuleva yrittäjä/ loka-auton kuljettaja velvoitetaan aina olemaan yhteydessä (suullisesti, puhelimitse) kiinteistön omistajaan kun hän ajaa kiinteistön pihaan. On nimittäin sekin nähty, että loka-auto on ajanut väärän kiinteistön pihaan ja alkanut tyhjentää puhdasvesikaivoa. On turha itkeä tyhjennyksen vaikeutta ja vaarallisuutta, jos tyhjentäjä itse aiheuttaa ne itselleen.

MARA:n päivitys menossa juuri, ja nämä laitteistot ovat suunniteltu kestämään 100 vuotta. Jäteveden kuljettaja vastaa kuormasta, ei jätteen tuottaja.

Jätehuoltomäärykset 20 § Jätteen polttaminen.
Jätteiden polttamisen vesistöjen rannalla pitäisi olla kiellettyä savusta vesillä kulkemiselle
aiheutuvan haitan ja mahdollisen vaaran vuoksi. Savu myös kulkeutuu avonaisilla vesistöalueilla pitkiä
matkoja verrattuna maa-alueisiin.
Vähäinen määrä pitäisi olla määritelty täsmällisesti, esimerkiksi tilavuutena ja painona,
joka kasattuna tilavuutena ei saisi ylittää esimerkiksi yhtä kuutiometriä.
Kuivuusaste pitäisi olla täsmällisesti määritelty, esimerkiksi alle 25 painoprosenttia.

Jätehuoltomääräysten perustelut 20 § Jätteen polttaminen.
Jätteiden polttamisen vesistöjen rannalla pitäisi olla kiellettyä savusta vesillä kulkemiselle
aiheutuvan haitan ja mahdollisen vaaran vuoksi. Savu myös kulkeutuu avonaisilla vesistöalueilla pitkiä
matkoja verrattuna maa-alueisiin.
Vähäinen määrä pitäisi olla määritelty täsmällisesti, esimerkiksi tilavuutena ja painona,
joka kasattuna tilavuutena ei saisi ylittää esimerkiksi yhtä kuutiometriä.
Jätehuoltomääryksissä on määräys että jätteen pitää olla kuivaa, kuivuusaste pitäisi olla
täsmällisesti määritelty, esimerkiksi alle 25 painoprosenttia, maininta kuivuusvaatimuksesta
voisi olla myös määräysten perusteluissa. Puun kuivuusasteista voisi olla perusteluissa esimerkkejä,
esimerkiksi ulkona säilytettyjen kuorimattomien risujen kuivuusaste ja sateen vaikutus tähän.
Haitta ja vaara pitäisi olla määritelty, esimerkiksi savun kulkeutumisena kohti asutusta tai
kulkureittejä maalla ja vesistössä, sekä maininta tuulen ja sen suunnan vaikutuksesta
savun kulkeutumiseen.