Millainen pysäköinti on toimivaa?

Meidän perheestä on varastettu polkupyörä kolme kertaa Tampereen keskustasta. Haluaisimme kulkea pyörällä mutta pyörän jättäminen arveluttaa, sillä meiltä on hyvin lukittuja pyöriä viety jopa keskellä päivää.

Eri puolille kaupungin keskustaa tarvittaisiin vahvasti vartioituja ja turvallisia pysäköintipaikkoja polkupyörille.

Polkupyörille tulisi valjastaa järjestelmä jolla varmistetaan että keskustan pyöräparkkeja ei täytetä käyttämättömillä pyörillä. Parast aikaa Rautatieasemalla suuri joukko pyörän romuja joista puuttuu renkaita tai ne ovat hajalla. Talvella nuo pyörät olivat jäätyneinä kiinni hankeen.

Moni olosuhteiden pakosta autoileva valitsisi innokkaammin osaksi matkaa joukkoliikenteen, jos liityntäpysäköinti olisi sujuvaa. Ympäristöystävällisyyden lisäksi tämä vähentäisi keskustan ruuhkia ja vapauttaisi pysäköintitilaa keskustassa. Liityntäpysäköintitilaa pitää siis olla riittävästi, että joukkoliikenteen käyttäjä voi luottaa, että auton saa varmasti pysäköityä vuorokaudenajasta riippumatta. Liityntäpysäköintipaikat pitäisi sitoa ostettuun matkalippuun tai ainakin valvoa niin, että lähialueen asukkaat tai lähialueella (ilman joukkoliikennettä) työssäkäyvät eivät käyttäisi tähän tarkoitukseen varattuja paikkoja.

Moottoripyöräparkeista on pulaa keskustassa. Niitä tarvittaisiin muutama lisää, yksi esim. Finlaysonin lähistölle.

Liikenne sähköistyy ja pysäköinnissä tämä olisi otettava huomioon mieluiten eilen.
joka kolmas kadunvarsipaikka Type2-tolpalla varustelluksi. Kaikilla ei ole kotipysäköintimahdollisuutta eivätkä kaikki halua viettä aikaansa marketeissa vain latauksen vuoksi. Pysäköintitalot ovat kalliita ja esim. vierailijoiden olisi fiksuinta saada autonsa ladattua yön aikana keskinopeasta latauspistokkeesta kWh-pohjaisesti laskutettuna. Esimerkkinä Rongankatu jossa voisi hyvin olla keskellä molempia puolia palvelevia latauspisteitä, varmasti myös Pyynikillä ja Tammelassa. Houkutellaan vierailijat poikkeamaan keskustassa ja paikalliset saavat mahdollisuuden ladata autoaan.

Lielahteen tarvitaan iso liityntäpysäköinti alue ratikalle, jotta Ylöjärven haja-asutusalueelta tuleva voi jättää autonsa siihen ja siirtyä ratikalla Treen keskustaan. Pysäköintipaikasta pitää olla varmuus, että mahtuu, kun sinne aamulla kiireessä ajaa. Edullinen pysäköinti auton rekisteritunnuksella (Moovyn tapaan) pitää integroida ratikkalipun hintaan, ei erillistä maksua. Pysäköintialueelta ratikkaan ei saa olla 50 -100 metriä pidempi matka, koska painavien kassien kanssa ei jaksa pidempään kävellä. Pysäköintialueen eri osista katetut kävelyreitit ratikkalaiturille, ettei kävelypätkällä kastu sateessa tai liukastu talvella.

Nyt osalla putiikeista asiakkaat ovat kaikonneet, sillä auton vieminen maanalle vain pientä asiointia varten on tehty turhan monimutkaiseksi ja aikaavieväksi. Suurin osa asioista hoituisi tunnissa ja nopeamminkin, mutta ei löydy helppoja parkkipaikkoja nopeille kävijöille.
Miksi esimerkiksi Sammonkadun varresta on poistettu parkkipaikkoja - aivan kuin tehtäisiin kiusaa autoilijoille?

Monella liikekeskuksella on rakennuksen alla tai sivussa parkkihalli, jota ilman puoli lääniä liikekeskuksen ympärystää olisi loputonta parkkialuetta. Tämä on jo vuosikymmeniä vanha keksintö. Sen sijaan uusia kerrostaloja rakennettaessa käytetään edelleenkin pari hehtaaria rumaan, kuolleeseen, asfaltoituun parkkialueeseen, jonka talvikunnossapito yleensä on milloin olematonta, milloin sitä, että lumet aurataan valleiksi pysäköityjen autojen ympärille. Ja tätä varten sitten vielä kaadetaan vanhoja kauniita metsikköalueita.

Näillä rumilla asfalttiaavikoilla kuitenkin vieraspaikkoja on yleensä tuskallisen vähän, ja asuinalueiden muutenkin kapeiksi rakennetut kadut muuttuvat nopeasti yksisuuntaisiksi, kun kadunvarsi on täynnä pysäköityjä autoja eikä kadulla yksinkertaisesti mahdu enää ajamaan kahta autoa vierekkäin.

Miksei asuintaloille voi tehdä vastaavia ratkaisuja, ja rakentaa rakennuksen alle pientä parkkihallia, tai suuremman asuinalueen keskelle pientä katettua erillistä parkkihallia, niin asuinalueet eivät näyttäisi sellaiselta kauhealta betonihelvetiltä kuin nyt?

Olen pienituloinen ja käyn osa-aikatöissä. Työpaikkoja on ympäri kaupunkia, joten julkinen liikenne ei ole vaihtoehto. Auto täytyy saada lähelle työpaikkaa, että ehdin siirtyä seuraavaan paikkaan riittävän nopeasti. Työnantajat eivät osallistu pysäköintikustannuksiin, vaan ne on omalla vastuulla. Jos joudun pysäköimään ykkösvyöhykkeelle, tuntipalkasta ei jää verojen jälkeen paljon mitään käteen. Ja nyt vielä bensakin on todella kallista. Auttaisi vähän, jos palattaisiin aiempaan vyöhykejakoon, jossa Ii-vyöhykkeen paikkoja oli keskustassa enemmän. Ja jos nykyiset II-vyöhykkeen paikat ei olisi täynnä lumikasoja! Kasatkaa ne lumet I-vyöhykkeen parkkipaikoille!

Pankkikortittoman ja älykännykättömän pysäköinti on Tampereella tehty lähes mahdottomaksi. Yleensä nämä ihmiset ovat iäkkäitä ja huonokuntoisuutensa vuoksi kulkevat omalla autolla eivätkä julkisilla. Monet kuntien terveyspalvelut on ulkoistettu Tampereen keskustan yrityksiin ja näihin on autolla päästävä lähelle. Nyt kun kaikki pysäköititalo ovat poistaneet käteisellä maksamisen on ainoa vaihtoehto kadunvarsipysäköinti, mutta näistäkään vain harvaan voi enää kolikoilla maksaa. Tampereen verkkosivuilla pitää olla kartta mistä löytää kolikkokelpoiset pysäköintipaikat ja kolikkopaikkoja pitää olla terveyspalveluja tarjoavien yritysten lähellä. Osaratkaisuna olisi jos pysäköintitaloihin palautettaisiin takaisin käteisellä maksaminen.

Tampereella pysäköinti on aivan liian kallista. Moni välttääkin Tampereen keskustassa asiointia ja vie rahansa helpomman ja ilmaisen pysäköinnin vuoksi laita-alueille tai tilaa haluamansa netistä. Keskustan yrittäjiltä katoaa asiakkaat.

Tampereen keskustan pysäköinti ja yksityisautoilun estäminen on suuri haitta. Kuljetuksieni varassa on liikuntaesteinen henkilö, jonka asiointi esim. Hämeenkadulla toimiviin palveluihin on erittäin hankalaa ( esim. Lääkärin vastaanotolle meno). Sinne ei voi ajaa omalla autolla saati jättää parkkiin, jotta olisi lähellä asioimispaikkaa.

Pysäköinnin on oltava ilmaista tai ainakin edullista ja lähellä kohdetta. On teennäistä väittää pysäköintipaikkojen rakentamisen olevan kallista. Jos talot rakennettaisiin säädyllisen välimatkan päähän toisistaan eikä slummimaisesti vieri viereen, pysäköintitilaa jäisi luonnostaan tarjolle. Rakentamisen pysäköintinormia on muutettava niin, että parkkipaikkoja vaaditaan enemmän. Nyt kaikilla uusilla asuinalueilla on pulaa pysäköintipaikoista.

Ainakaan sellainen pysäköinti joka tapahtuu jalkakäytävällä (tai pyörätiellä) ei ole toimivaa. Siitä hyötyy tasan se yksi pysäköivä ihminen, ja samalla haittaa muiden ihmisten liikkumista, ja pahimmillaan jopa vaarantaa heidän henkensä ja terveytensä pakottamalla esim. pikkukoululaiset väistämään ajoradan puolelle. Siihen pitäisi kaupungilla olla tiukka linja, ja uusia teitä suunnitellessa jalkakäytäväpysäköinti pitäisi mahdollisuuksien mukaan estää esteillä. Jos auton laittaisi ajoradalle samalla tapaa vinosti poikittain koko väylän tukkien kuin mitä näkee päivittäin jalkakäytävällä, se hinattaisiin 10min sisään pois. Miksi ei samoin toimita kun jalkakäytävä tukitaan?

Tampere on valinnut pyöräilyä suosivan linjan.
Se on ihan ok.
Samalla on autoilijoiden kulkuedellytyksiä huononnettubmelkoisesti ja se heikentää varsinkin keskustan ja mm. liikuntapaikkojen vetovoimaa.
Nurinkurista ajattelua.
Molemmat mahtuvat hyvin katuverkostoon ellei tahallisesti kavenneta väyliä ja heikennetä olosuhteita.Pysäköintipaikkoja on poistettu ja poistetaan reippaasti
Useat ulkopaikkakuntalaiset tuttavani eivät enää tule Tampereelle pysäköintivaikeuksien takia.
Samoin parkkisakkorysät pelottavat.
Niitä on tosi paljon.
Aiheuttavat pahaa mieltä ja suoranaista vihaa.
Mielummin Tampereests kaupunki joka houkuttelee myös autolla tulevia.
Asennemuutos suunnitteluun !
Esimerkiksi Rongankatu taidetaan pilata tältä osin vaikka siellä olisi tilaa kaikille.

Pysäköinti olisi monin paikoin mahdollista, kun vähän käytettäisiin maalaisjärkeä. Kävin juuri siskoni luona Etelä-Suomessa ja kateellisena katselin "maastopysäköintiä" rivitaloalueella. Alue rajoittuu metsään, ja tien reunassa on leveä piennar ennen puuston alkua. Kuten tiedetään niin maastopysäköinnistä saa sakot. Ilman liikennemerkkejä siihen metsän reunaan saisi laittaa yhden jonon autoja siten, että pyörät on asfaltilla, eli autot tien tukkona. Siellä on käytetty maalaisjärkeä ja liikennemerkein sallittu pysäköinti auton keula metsään päin, kokonaan siellä pientareella. Näin autoja mahtuu siihen tuplamäärä ilman pelkoa sakoista ja asfaltilla mahtuu kulkemaan niin ambulanssit kuin roska-autot. Pysäköintiongelman ratkaisulle tuli hintaa sen yhden liikennemerkin verran ja asukkaat on tyytyväisiä.

70+ ihmisille ilmainen pysäköinti Tampereella olisi tarpeellinen.
Autoilu sopii huonojalkaisellekkin, jos vaan hoksottimet pelaa.
Ja turvallisempaa ajaa autolla kuin jäädä pyörän tai potkulaudan alle jalkakäytävällä.
Hankala etsiskellä parkkiautomaatteja, jotka usein ovat kaukana ja maksu niillä tehty monimutkaiseksi ja hankalaksi ikäihmisille, jotka eivät välttämättä hallitse nykytekniikkaa.
Voisi olla vaikka sellainen värikäs kortti auton etuikkunalle, kuten invakorttikin.
Myös ikäihmisen autoveroa kannattaisi alentaa.
Mekin teemme ostoksia, meitä on paljon vaikka autoilevia tässä ikäryhmässä tuskin paljonkaan, eili ei vaikuttaisi kaupungin budjettiin kuin mitättömän vähän.
Pitkässä juoksussa kaupunki voittaa, kun ikäihmiset pystyvät hoitamaan asiointinsa itse mahdollisimman pitkään.
Ja sen mahdollistaa auto.

Liityntä pysäköintipaikat oivia.

En tarvitse liityntäpysäköintipaikkoja, muita käyttämiäni pysäköintipaikkoja on riittävästi tarjolla.

Autot tulisi saada pois tilaa viemästä maan alle ja polkupyöräparkkeja lisää, jotta pyörän saa lukittua kiinni ja mielellään katokseen, ettei sadesäällä tarvitse märällä pyörällä lähteä liikkeelle. Autojen vaatima tila on älytön, se tulee saada paremmin autoilijoiden maksettavaksi.

Vanhusten ja pienten lasten osalta saattoliikenne täytyy kuitenkin olla mietitty.

Pyöräparkkeja on lisätty autojen pysäköintipaikkojen kustannuksella, ja silti ne ovat usein ja suurimman osan vuodesta tyhjillään. Pysäköintihallit autoille ovat sinänsä ok, mutta hinnat niissä ovat ihan kohtuuttomia. Myös maanpäällisisä pysäköintipaikkoja tarvitaan.

Nykyiset pysäköinnin hinnat ovat aivan käsittämättömiä. Esimerkiksi rautatieasema P-talossa pysäköinti maksaa aina enemmän kuin junalippu Helsinkiin vaikka kävisi vain Helsingin asemalla kääntymässä. Alle 20 euron en ole selvinnyt sieltä koskaan. Korkea pysäköinnin hinta liityntäpysäköintipaikoilla ohjaa käyttämään omaa autoa joukkoliikenteen sijasta.

Samasta syystä autoa ei kannata pysäköidä kerralla pidemmäksi aikaa, sillä maksullinen pysäköintiaika tarkoittaa käytännössä keskustassa kävelemisestä laskuttamista suhteellisen kovalla minuuttihinnalla. Tämää ohjaa minimoimaan kävelymatkat eli pysäköimään mahdollisimman lähelle kohdetta ja siirtymään seuraavaankiin kohteeseen autolla.

Pysäköinnin pitäisi olla laajalti maksutonta, jotta keskusta pysyisi elinvoimaisena. Samoin kunnallisen pysäköinninvalvonnan laillisuuden tilaa tulisi kohentaa siinä esiintyvien toistuvien väärinkäytösten vuoksi. Kyseessähän on Tampereen kaupungille 2-3 miljoonaa euroa vuodessa tuottava liiketoiminta, jolla ei käytännössä ole juurikaan tekemistä pysäköinnin oikeellisuuden valvonnan kanssa.