KULTTUURIYMPÄRISTÖN TIEDONHALLINNAN TIEKARTTA

Selkeät askeleet. Määrittelytyön tärkeys on huomioitu: toimijoiden tunnistaminen ja vastuut sekä ja työnjaon määrittely. Muutamia ruohonjuuritason pikkuhuomioita:
- Tietomallit ja sanastot yhdenmukaistetaan alan kanssa laajassa ja avoimessa yhteistyössä => mitä tarkoitetaan "alan kanssa", minkä alan?
- Lopputuloksena syntyy tarkennettu nykytilan kuvaus, käyttötapauskuvaukset, kustannushyötyanalyysit, tietovarannon ylläpito ja tukiorganisaation malli. => tietovarannon ylläpitomalli VAI tietovarannon ylläpito-organisaation malli (jää vähän epäselväksi)
- Rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä annetun lain valmistelu ja antaminen eduskuntaan. => tarkoitetaanko lakiesityksen antamista?
- Käynnistetään rakennetun ympäristön tietojärjestelmän jatkokehityksen lainvalmistelu kulttuuriympäristön tietovarannon osalta => mitä tämä tarkoittaa? tuleeko siis jatkokehitykselle joku laki VAI kulttuuriympäristön tietovarannolle?

Tiekartta on hyvä ja selkeä. Olisiko lopussa tarpeen olla maininta seurannasta - miten järjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita seurataan jatkossa?

Osallistamisesta pisteet ja etenemismalli selvitysten kautta kohti päämäärää on hyvä. Yhtenäiset käytänteet toimijoiden tukena arjessa. Seurannan kehittämiseen panostaisin.

- Kulttuuriympäristö ja maisema; vakiintuneesti tarkoitetaan kulttuurimaisemaa joka ei ole aivan sama kuin esimerkiksi maisema-alueet. Tätä syytä tarkentaa läpileikkaavasti.
- riittävää seurantaa ei ole toteutettu, resurssisyistä ensisijaisesti mutta myös koska työkalut puuttuvat
- ELY-keskusten välillä on suuria eroja rakennussuojelupäätöstietojen ja avustustietojen tallentamisessa, lähinnä tietosisällön osalta. Aineistot eivät siten ole yhtenäisiä
- huomattavaa päällekkäisyyttä eri järjestelmissä
- kunnissa tieto voi olla vain paperiraportissa eikä sitäkään aina ole käytössä. Kunnilla ei ole velvoitetta tallentaa tietoa mihinkään, tai edellyttää tiedon tallentamista käytössä oleviin järjestelmiin
- tiedonhallinta (hankkiminen, tallentaminen ja ylläpito) sekä kulttuuriympäristön tilan seuraaminen vaativat (henkilö)resursseja. Tämä tulee huomioida jatkossa.
- rakenteilla on useita alueellisia tiedonhallintajärjestelmiä, miten varmistetaan jo nyt että ne vastaavat yhteentoimivuuden tavoitteita?
- kaikkien kulttuuriympäristötoimijoiden saaminen mukaan on tärkeää, millä keinoin se aiotaan saada toteutumaan? Tämä on kirjattu tavoitteeksi jonka saavuttaminen vaatii toimenpiteiltä paljon. Pitäisi nostaa esiin paremmin. Toimenpiteet ja tavoitteet ovat epäselvästi limittäin tässä asiakirjassa.
- konsulttien arkistoista ei ole tietoa?

Maakuntaliiton näkökulmasta tiekartan esittämä etenemismalli on selkeä.

Tiekartta on hyvin tarpeellinen hahmottamaan kokonaisuutta. Rakennetun kulttuuriympäristön tieto on hajallaan ja tämä parantaa paljon sen saavutettavuutta.
Tietomallit ja sanastot tukevat myös muiden toimijoiden tietojärjestelmien kehittämistä. Siksi yhdessä rakennetut aineistot ovat tärkeitä. Ne auttavat myös nykyisin käytössä olevien järjestelmien kehittämisessä.
Tärkeää, että lainsäädännön muutokset ja niistä syntyneet tarpeet voidaan huomioida valmiiksi tietomalleissa ja miettiä niihin sujuvat työnkulut. Tästä esimerkki on muinaismuistolain uudistus (vuoden 1963 lailla suojellut ja vuoden 202x lailla suojellut).
Kokonaisuudesta puuttuu kuvaus siitä, miten aineiston laatua seurataan: mitä ovat ydintietoja, mikä ovat niiden laatuvaatimukset ja miten näitä aineistoja seurataan. Aineiston tuottaja tulee olla näkyvissä. On tarpeen myös tuoda esiin kunkin toimijan aineistojen muodostamisen laatu ja historia (esim. oma inventointitieto, kirjallisuus, arkisto, tieto toisesta rekisteristä).

Aikaisemmissa kommenteissa hyviä huomioita. Toteutuksen kannalta olisi hyvä miettiä porkkanoita, jotta kunnat saataisiin tallentamaan järjestelmään kertyvää ja jo kertynyttä kulttuuriympäristötietoa.

Hyviä kommentteja edellä. Itseäkin mietityttää jatkoseuranta.

2024-26: Tunnistetaan vastuutoimijat ja tiedon tuottajat sekä määritellään selkeä työnjako.
Miten tunnistus tapahtuu, miten määritellään työnjako?
2026-30: Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ja muiden keskeisten toimijoiden järjestelmiä kehitetään siten, että niiden kulttuuriympäristötieto tuodaan kulttuuriympäristön tietovarantoon rajapintojen kautta.
Kuka kehittää? Mistä rahoitus?

Tiekartta on pääosin selkeä ja vastaa hyvin tarpeita. Joitakin muutoksia siihen olisi kuitenkin hyvä tehdä, mm. kiinnittämällä enemmän huomiota toimenpiteiden järjestykseen.
Toimenpiteet sivulla 5 ovat mielestämme väärässä järjestyksessä. Viimeisenä mainittu toimenpide ”Varmistetaan yhteentoimivuus rakennetun ympäristön tietojärjestelmän ja keskeisten ulkoisten tietojärjestelmien välillä” tulisi olla jo edellisellä sivulla. Järjestelmien yhteentoimivuus on sivulla 5 selostetun toteutuksen edellytys, ja se tulisi varmistaa jo aiemmin, tietovarannon suunnitteluvaiheessa. Sen yhteydessä tulisi kartoittaa eri toimijoiden (esim. ALVA-museoiden) käytössä olevien tietojärjestelmien tietomallit ja pyrkiä sellaiseen tietomalliratkaisuun, joka on mahdollisimman yhteentoimiva jo olemassa olevien tietovarantojen kanssa ja siten myös kustannustehokas kaikki osapuolet/toimijat huomioon ottaen.
Myös toimenpiteen ”Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan ja muiden keskeisten toimijoiden järjestelmiä kehitetään siten, että niiden kulttuuriympäristötieto tuodaan kulttuuriympäristön tietovarantoon rajapintojen kautta” tulisi sijoittua listan alkuosaan, koska se on toteutuskohdan ”Eri hallinnonalojen kulttuuriympäristötiedot ovat osa rakennetun ympäristön tietojärjestelmän kulttuuriympäristön tietovarantoa” edellytys.
Kaaviosta sivulla 6 puuttuvat tallennus- ja rajapintaratkaisut, joilla on keskeinen rooli yhteisen tietovarantokokonaisuuden muodostamisessa.