Kuntien tehtäviä koskevien normien purkaminen - Anna oma ehdotuksesi!

Kysymysmerkki 26
Kysely | Valtiovarainministeriö
Kysely on päättynyt

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti kaikkien kuntien toimintaedellytyksiä vahvistetaan jatkamalla normien purkamista nykyisestä kuntien tehtäväkentästä. Tarkoitusta varten hallitus käynnistää kuntien normituksen keventämisohjelman, johon kytketään kaikki kuntia ohjaava sektorilainsäädäntö soveltuvin osin. Tarkoituksena on, että kuntien toiminnan ja tehtävien mitoitusta ja toteutustapojen yksityiskohtaista sääntelyä voitaisiin karsia. Osana ohjelmaa toteutetaan erilaisia kunta- ja aluekohtaisia kokeiluja, joilla voidaan testata jonkun asian hoitamista uudella tavalla ennen kuin se otetaan laajemmin käyttöön. 

Työ kuntien normien vähentämiseksi ja mahdollisiksi kunta- tai aluekokeiluiksi alkaa keräämällä palautetta ja näkemyksiä aiheesta. Tässä kyselyssä voit jättää ideoita normien purkamisesta tai väljentämisestä. Ehdotukset voivat koskea myös kuntien omia määräyksiä, jotka hankaloittavat toimintaa. Myös ehdotuksia kokeiluista voi jättää. 

Vähennettäväksi ehdotettavien normien ja testattavaksi ehdotettavien kokeiluiden tavoitteena tulisi olla, että muutokset helpottaisivat kuntien toimintaa, antaisivat mahdollisuuksia joustaa tehtävien hoitamisessa, vähentäisivät byrokratiaa tai sujuvoittaisivat toimintaa kunnan ja asiakkaan näkökulmasta.

Perustiedot

Päättynyt: 16.2.2024

Liitteet

Ei liitteitä
Ilmianna

Kyselyn pakolliset kysymykset on merkitty (*) tähtimerkillä.

Normien purkamisella tarkoitetaan lakisääteisen tehtävän tai tehtävän toteuttamisen tapoja sääntelevien velvoitteiden poistamista lainsäädännöstä. Normien väljentämisellä tarkoitetaan lakisääteisen tehtävän hoitamiseen liittyvän yksityiskohtaisen sääntelyn eli velvoitteiden keventämistä. Tehtävien uudistamisella tarkoitetaan tehtävien järjestämiseen liittyviä uudistuksia, kuntien erilaistumisen huomioon ottamista tehtävissä uudella tavalla, kuntien välisen yhteistyön kehittämistä tai lisäämistä, toimintatapojen uudelleen ajattelua ja muita vastaavia tehtävään liittyviä uudistuksia.
Vastaukset
  • Varhaiskasvatuslaki 540/2018
    § 23 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma
    --> jokaiselle lapselle tehtävä kirjallinen vasu työllistää henkilöstöä ja kyseinen aika on lapsen ja aikuisen kohtaamisesta poissa. Yleinen , tehotettu ja erityinen tuki takaavat jo asiakirjojen tekemisen niille lapsille, joista on erityinen huoli ja jotka erityisesti tukea tarvitsevat.
    Ehdotan § poistamista ---> tilalle tehtävää ryhmävasua--> ylimääräiset kirjalliset tehtävät poistetaan ja keskitytään ajan tuomaan tarpeeseen eli läsnäoloon lasten kanssa.

  • Järkevöitetään lainsäädäntöä vahingonkorvausvastuista. Jos henkilö vahingoittuu rikkoessaan lakia tai ohjeistuksia, olkoon hän itse vastuussa terveydestään ja omaisuudestaan

  • Laki hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista (571/2016) velvoittaa julkishallinnon organisaatioita kuvaamaan palvelunsa Suomi.fi-palvelutietovarantoon. Palvelutietovaranto (PTV) on valtakunnallinen keskitetty tietovaranto, johon kunnat, hyvinvointialueet, valtio ja yksityinen sektori kuvaavat asiakaslähtöisesti palvelunsa ja niiden asiointikanavat. Tämä aiheuttaa runsaasti ylimääräistä työtä, kun samoja tietoja ylläpidetään palvelutietovarannossa ja kunnan omilla verkkosivuilla. Kuntalaisena haen tiedot aina kunnan verkkosivuilta enkä koskaan suomi.fi -verkkopalvelusta. Moni kansalainen ei taida edes tietää mikä palvelutietovaranto on? Voisiko kuntien antaa itse päättää, kuvaavatko ne palvelunsa suomi.fi-palvelutietovarantoon. Kunnat tekevät sen vapaaehtoisesti, jos suomi.fi -palvelutietovaranto koetaan aidosti hyödylliseksi kuntalaisten kannalta.

  • Päivähoito on muuttunut varhaiskasvatukseksi. Päätarkoitus ei monen mielestä ole enää vanhempien työssäkäynnin tai opiskelun mahdollistaminen, vaan nimenomaisesti varhaiskasvattaminen. Tämä näkyy osallistumisasteen voimakkaana nousuna, varhaiskasvatuksessa on yhä nuorempia lapsia, joiden vanhemmilla ei ole työssäkäynnistä tai opiskelusta johtuvaa tarvetta päivähoidolle.

    Tämä tuo perusteen rajata subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta vuoden aikana. Varhaiskasvatuksen tavoitteet voidaan varmasti saavuttaa vuoden aikana perusopetuksen työpäivien määrällä. Subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ja kuntien velvollisuus järjestää varhaiskasvatusta tulisikin rajata kunnan peruskoulujen työpäiville, eli 190 päivään vuodessa.

    Koulujen loma-aikoina kunnalla olisi velvollisuus järjestää päivähoitoa niille lapsille, joiden huoltajat tarvitsevat sitä työssäkäynnin ja opiskelun vuoksi. Päivähoito-oikeutta koulujen loma-aikoina ei olisi perheillä, joilla ei ole sille tarvetta työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi. Sosiaalisin perustein kuitenkin erillisen tarveharkinnan mukaan. Vaikka loma-aikojen päivähoito järjestetään samoissa rakenteissa kuin varhaiskasvatus, tulisi nämä eriyttää myös käsitteellisesti ja sisällöllisesti. Päivähoito tarjoaa turvallisen hoitopaikan huoltajan työ/opiskelupäivän ajaksi, mutta tälle ajalle ei ole erityisiä kasvatuksellisia tavoitteita.

    Jos varhaiskasvatus rajattaisiin koulujen työpäiviin, toisi se merkittäviä säästöjä kunnille henkilöstökuluissa. Sijaistarpeet vähenisivät olennaisesti. Tukipalvelujen, etenkin ruokailun, järjestämisessä saavutettaisiin niin ikään merkittäviä säästöjä, kun toimintaa voidaan keskittää harvempiin päivystäviin yksiköihin. Myös henkilöstön hyvinvointi lisääntyisi huomattavasti, kun lomat pyörisivät sujuvasti, eikä kesä- ja joulupäivystyksiin tarvittaisi samassa määrin vakihenkilöstöä takaamaan varhaiskasvatuksen laatua.

    Varhaiskasvatuksen, eli koulujen työpäivien aikaisen toiminnan, osalta ei asetettaisi vastaavia 20 tunnin aikarajoitteita kuin Sipilän hallituksen aikana oli. Niille oli perusteltu syy, mutta käytännön toteuttaminen tuli hallinnollisestikin hyvin työlääksi. Toki näidenkin päivien pituus tulee olla rajallinen ja subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus voisi olla esimerkiksi ajalla 8.30-15.00. Muuna aikana vain työssäkäynnistä tai opiskelusta johtuvasta syystä ja se olisi päivähoitoa.

    Päivähoidon ajalle, niin loma-aikojen päiville kuin varhaiskasvatuspäivien aamuihin ja iltoihin, voisi olla kevyempi henkilöstömitoitusvaatimus ainakin koulutusrakenteen osalta, kun näinä aikoina ei vaadittaisi sosionomin tai opettajan läsnäoloa. Tämä helpottaisi myös näiden henkilöstöryhmien työvoimapulaa.

    Kun perusopetus voidaan järjestää 20-30 tunnin pituisina päivinä ja sen lisäksi on aamu- ja iltapäivätoiminta sitä tarvitseville, niin sama periaate voitaisiin laajentaa varhaiskasvatukseenkin.

  • Rajoittamaton subjektiivinen päivähoito-oikeus vieraannuttaa vanhemmat tehtävistään ja lapset vanhemmistaan. Palataan tarveperusteiseen, jotta jopa 12 kuukautta vuodessa päiväkodin hälinässä viettävät lapset saavat edes kuukauden loman vuodessa. Nepsydiagnoosit vähenevät taatusti, päiväkodeista ja kouluista vapautuu vähitellen henkilöstöä vanhustyöhön. Päivähoidon tulee olla suurimmalle osalle asiakkaista maksullista.

  • Mökkiluvitusbyrokratiatalkoot nyt! Poikkeamislupa voimaan vähintään tupla-ajaksi. Kaksi vuotta ei riitä mihinkään.

  • Subjektiivisen varhaiskasvatuksen rajaaminen.
    Koskien kaikkia kotona olevien huoltajien tai huoltajan lapsia. Enintään 4 h/pv noudattaen kuntien päättämän esiopetuksen työaikoja. Eli ei oikeutta vakaan syyslomalla, joululomalla, talvilomalla tai kesälomalla. Tämä aika, siis 4h olisi myös maksuton.----,> saadaan henkilöstö riittämään paremmin ja samalla uudistetaan nykyisen tapaista ryhmärakennetta.

  • Pitäs tehä kehitysvammaisten eduksi

  • Opettajarekisteri tarvitaan, ettei kuka vain voi esiintyä opettajana ilman koulutusta.

  • Varhaiskasvatuksen henkilöstösäännösten väljentäminen, joka sujuvoittaa työn tekemistä ja mahdollistaa suoraviivaisemman työn suunnittelun. Kasvatusvastuullisten henkilöiden saatavuus erittäin heikkoa. Yksiköissä on useimmiten avustajia jms, jotka pystyvät täysin tekemään työtä ryhmässä väliaikaisesti ja tuntevat lapset. Olisi myös järkevää mahdollistaa työ lapset jo tuntevalle henkilölle ilman byrokraattisia toisen tehtävän hoito ja päivän työsopimus jne jne. Eli siten, että hän korvaisi väliaikaisesti puuttuvan henkilöstöresurssin ilman työsuhteellisia muutoksia.

Lainsäädäntöön pohjautuvat kokeilut tarkoittavat määräajaksi asetettuja lakeja, joissa kokeilukunnille annetaan poikkeamismahdollisuus voimassa olevasta lainsäädännössä. Kokeilut laajemmin ymmärrettynä tarkoittavat tehtävien toteuttamiseen liittyvien toimintatapojen muuttamista.
Vastaukset
  • Koirarekisteri ja kompostitaekastajat pois. Alle 5 v päivähoito harkinnanvaraiseksi.

  • Lyhytvuokrausta ei tule jatkossakaan säädellä mitenkään, koska ihmisillä on oikeus tehdä omistamillaan asunnoilla, mitä haluavat. Ongelma on heillä, jotka asuvat kerrostalo- , rivitalo- tai paritaloyhtiöissä, jotka ovat oman asumismuotonsa valinneet. Heidän tulisi muuttaa omakotitaloon, jos meno ei miellytä yhtiössä. Asumista se on lyhytaikainenkin asuminen. Samalla päätöksellä pitäisi kieltää vuokra-asuminenkin. Yhtälailla voi saada pitkäaikaiseksi naapuriksi seksipalveluja myyvän narkkarin, joka häiritsee enemmän kuin yhden yön majoittuja. Myös lyhytvuokrauksen kieltämisellä on vakavia pitkäkantoisia seurauksia, jotka vahingoittavat alueen elinkeinoelämää ja suomalaisten liikkumista työn perässä. Usein lyhytvuokralaiset ovat keikkatyötätekeviä, joilla ei ole varaa hotellimajoitukseen. Vastaavasti asunnon omistajalla tulisi olla oikeus lyhytvuokraukseen kun on kahden asunnon loukussa kun asuntokauppa ei käy tms. Joka tapauksessa en näe tähän tarpeelliseksi mitään sääntelyä. Nykyisin kaikki toimii, samat ongelmat on myös pitkäaikaisvuokrauksessa.

  • Kunan velvolisus järjestä valimainoksile ulkotelinet. Nistä tule ylätävän paljon kustanuksia sekä rakentamisesta etä yläpidosta. Ja turha hilijalanjälkeä. Nitä rikotan ja töhritän, eikä nykymediamailmasa selaisia edes tarvita. Kaikihan savat postitse kotinsa änestysohjet ehdokaslistat. Niistä tulee yllättävän paljon kustannuksia sekä rakentamisesta että ylläpidosta. Ja turhaa hiilijalanjälkeä. Niitä
    rikotaan ja töhritään, eikä nykymediamaailmassa sellaisia edes tarvita. Kaikkihan saavat postitse kotiinsa äänestysohjeet ja ehdokaslistat. Virtuaalinen mainosständi kunnan verkkopalvelussa olisi parempi vaihtoehto

  • - Otettaisin käytön lajemin sähköiset tiedotamiskanavat, esim. Suomi.fi-viestit. Tätähän kaikki kunnat ovat velvoitettuja jo käytämän. Poistettaisin laista koulutusvaatimus. AMK-insinööreilä on koulutuksen ja käytännön kokemuksen vuoksi laajempi osaaminen n kinteistötoimituksista.
    DI-koulutuksesa ei enään juurikan tänä päivänä opeteta mitään toimitustuotantoon liittyvää.

Vastaukset
  • koko maa

  • Hallinnon tarkastelu, löysät pois!!

  • Tammela

  • Koko maa