Ymmärtääkseni sairauspoissaoloja on paljon ja tähän ollaan nyt kiinnitetty huomiota. Työterveydestä suositellaan Kelan kuntoutusta eli työkykyä ylläpitävää toimintaa. Kela hyväksyy kuntoutuksen ja työnantaja yleensä myös hyväksyy kuntoutuksen. Voitaisiinko myös meillä ajatella että työntekijä saisi käydä palkallisena Kelan kuntouksessa ja työnantaja hakisi korvauksen Kelalta. Tämä on työkykyä ylläpitävää toimintaa. Tämä tuli esille kun kuntoutuksessa 10 ihmisestä vain Lapin Sairaanhoitopiirin työntekijän täytyi itse hakea Kelalta pienempi korvaus kun mitä palkka. Yhdeksässä muussa työantaja tuki tätä toimintaa. esim: Oys; n työntekijän kuntoutus on palkallinen ja työnantaja hakee sitten Kelalta. Mehän kuulumme kuitenkin samaan Sote alueeseen vaikka toiminta perustuu pitkälti Lapin Sairaanhoitopiirin omiin päätöksiin.
Sairauspoissaoloja pyritään pienentämään ja johtajuutta parantamaan. Esihenkilöitä, päälliköitä ja johtajia on enemmän kuin on ollut kunnan tai kaupunkien aikana. Työntekijöitä vähemmän ja heille lisätty työtehtäviä ylempää. Tässä mennään vain alaspäin ja sairauspoissaolot lisääntyvät ja työntekijät vaihtavat alaa ja ovat todella kiireellisiä. Olisiko pitänyt panostaa työntekijöihin ruohonjuuri tasolla?
Samaa mieltä kommentoijan siitä, että esihenkilötyössä on paljon henkilöitä ja osalle oma työnkuva ei tunnu olevan aina selkeä. Ruohonjuuritasolla on myös vaikea kertoa kenen puoleen kääntyä, kun esihenkilöitä ja vastaavia on eri nimikkeillä. Yhtenäistämistä kaipaisi, esimerkiksi kenen puoleen voisi kääntyä uutena työntekijänä? Kenttätyössä perehdytykset saattavat jäädä vajavaisiksi "kiireen" ja resurssipulan vuoksi.
Komppaan "huolestunutta työntekijää", siis nyt on aivan liikaa ja kokemattomia pikkujohtajia, sieltä resursseja irtoaisi tekemään varsinaista käytännön työtä kuten lastensuojeluun käytännöntyöhön. Samalla saataisiin säästöjä näiden johtajien palkoista ja velka pienenisi. Vähemmän tarvitsisi ostaa yksityisten kalliita palveluita paikkaamaan resursseja.
Ei tarvitse olla matemaatikko ymmärtääkseen että tämä hyvinvointialue harjoitus kävi veronmaksajan kukkarolle kipeää ja käy vielä pitkään. Mutta vahinko on tapahtunut.
Nyt , kun epäpäteviä johtajia palkattu isolla rahalla toisensa perään ja jos joku ei ole toiminut otetaan lisää johtajia, ollaan saavutettu säästämisen huumassa lakipiste jossa olisi syytä puhaltaa peli poikki. Siirtyä ylhäältä alas johtamisesta hieman fiksumpiin ja edullisempiin malleihin johtamisen osalta?
Ehdotan että koko organisaatiorakennetta tarkastellaan YT- näkövinkkelistä. Sillä ajatuksella että vertaus johtajien ja toimisto työntekijöiden osalta määrään, mikä oli sairaanhoitopiirin ja länskän aikaan versus nyt.
Rakennetaan uusi organisaatio siten että maksimimäärä pomoja/esimiehiä on se mitä esim sairaanhoitopiirillä Lapissa oli tai jos oikein viritetään niin se määrä mitä länskässä oli! Siihen sitten hoitotiimit ympärille? Nythän on niin Lapin kuin Länsi-Pohjan vanhoille pomoille suojatyöpaikat junailtu, ja lisäksi hirvittävä kerros rakennettu lisää moneenkin portaaseen. Sanoisin että 2/3 osaa johtoportaasta ja toimistotyöntekijöistä sekä esimiehistä pois, ja todennäköisesti heistä suurin osa on vieläpä hoitotyöntekijöitä joten he voivat mennä suorittavaan tehtävään takaisin. Taatusti tulee säästöjä! Ja homma toimii , toki tuolloin syytä palkata muutama ammattijohtaja, joilla kokemusta organisaation rakentamisesta sekä henkilöstö johtamisesta, varmasti muutosjohtaja tyyppisiä ihmisiä tarvitaan saattamaan organisaatio pinnalle.
Faktahan on se että hullua kuvitella tällä nykymallilla säästöjä tehtävän, säästöjä haetaan vimmassa nyt hoitotyöntekijöiden osalta ja unohdetaan tärkein. Meillä on käsissä suuret eläköityvät ikäluokat jotka ovat veronsa maksaneet ja he todella tulevat meidän hoitajien palveluja tarvimaan, enenevissä määrin nyt ja tulevaisuudessa ! Ei voi ajatella säästöä haettavan sillä että lakkautetaan terveysasemia, vuodeosastoja ja pistetään ensihoitajat vaikka töihin vuodeosastoille ”luppoajaksi”. Ensihoito taitaa muuten olla ainoa paikka mihin ihmiset haluaa kun ovat kouluttautuneet ja aika moni siellä pysyykin , nyt sitäkin muutamien johtajien toimesta ollaan väkipakolla rikkomassa! Miksi ihmeessä toimivaa rikotaan? Ei pidä koskaan viritellä liikaa semmoista mikä toimii, päinvastoin ensihoidon toiminnasta tulisi katsoa mallia ja kopioida hyvät puolet sieltä, toki sielläkin johdon tulisi vaihtua täysin! Nyt johdon toimesta myrkytetään ilmapiiriä väkipakolla, kateus lienee motivaattori usealle päättäjälle kun ne ensihoitajat vain ”makoilee”… syytä olisi aina muistaa että nuo makoilevat ”ensihoitajat” on sitten niitä jotka pelastavat ehkä sinunkin hengen joskus jos hätä suuri. Mitä paremmin he jaksavat , mitä mukavampi heillä olla, sen parempi on työn lopputulos, ja osaaminen myös. Hyvä jaksaminen vaikuttaa kaikkeen, siihen kannattaa panostaa. Tässä joitain ajatuksia kiitos ja anteeksi.
Makoilusta ei tarvitse maksaa 29. marraskuuta 2023 kello 1.37.31
Nykyinen ensihoidon järjestelmä on kestämätön kulujen ja osaamisen suhteen. Lapha maksaa työntekijöille 24 tunnista, mutta töitä tehdään MAX 12 tuntia ja yleensä selvästi vähemmän. Vastavalmistuneiden ensihoitajien osaaminen heikkoa ja koulussa opittukin unohtuu kun maataan asemalla nollavuoroissa. Yleistyöaika käyttöön niin voidaan vähentää makaajia ja osaamistakin alkaa kertyä kokemuksen myötä. Ei voi olla niin, että muut säästävät ja ensihoito makaa. Näkee kuinka täälläkin ensihoito peukuttaa kommetteja. Muilla ei siihen ole aikaa. Uutena ilmiönä se, että niitä vähiä potilaita kuskataan päivystykseen maakunnista, vaikka lääkäri olisi ohjannut jättämään kotiin tai viemään lähimpään terveyskeskukseen esim kommootioseurantaan. Eli ylihoidetaan, jotta saadaan äkkiä aktiivit täyteen. Ensihoidosta saadaan reilusti säästöä jos vain uskallusta muuttaa toimintaa tarkoituksenmukaiseksi.
Väestörakenteen muutoksen myötä ikääntyneiden palveluiden tarve tulee lisääntymään ja tätä myötä henkilöstön lisäystarve kasvaa. Vastaavasti lasten määrä pienenee, josta arvioidaan henkilöstötarpeen vähenevän. "Tarve vähenee ehkä neuvolassa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, mutta kestää pitkään ennenkuin lasten väheneminen korvaa vanhusten määrän ja eliniän odotteen kasvun aiheuttaman henkilöstötarpeen" Vammaispalveluasiakkaiden määrä on vakio, mutta tuleva lainsäädäntömuutos voi vaikuttaa henkilöstötarpeeseen. "Mistä tiedetään, että tästä ajasta iäisyyteen vammaispalveluasiakkaiden määrä on vakio?" "Onko otettu huomioon mmahanmuuton mukanaan tuomat tarpeet, mutta myös samalla mahdollisuudet työvoiman osalta?""
Sivun 28 taulukkoon väriselitykset myös vuosille -27 ja -28
Työsuojeluvaltuutetut ovat työntekijöiden ja esihenkilöiden tukena arjen työsuojelutoiminnassa ennakoiden, tukien, opastaen ja puuttuen havaitsemiinsa epäkohtiin.
Tässä onkin merkittävää haastetta erityisesti, että työsuojeluvaltuutetut olisivat esihenkilöiden TUKENA, missään asiassa. Kokemukseni mukaan valtuutetut ovat lähes aina olleet asiassa kuin asiassa lähinnä neliraajajarrutuksessa, laittamassa kappuloita rattaisiin tai valamassa bensaa liekkeihin. Ratkaisuehdotuksia tai muuta todellista yhteistoimintaa ei ole juurikaan ollut havaittavissa, vain valituksia valituksien perään ja valitettavan usein, valtuutettujen osaamattomuudesta johtuen, myös täysin vääristä asioista.
Eli työnantajan tulisi huolehtia myös työsuojeluvaltuutettujen koulutuksesta aina kommunikaatio-osaamisesta lähtien ja perehdyttää työnantajan tapoihin ja järjestelmiin sekä vallitseviin realiteetteihin. Koulutusta ei saa jättää pelkästään ulkopuolisen toimijan varaan. Tässä on tietysti haasteena se, että työnantaja ei voi vaikuttaa työsuojeluvaltuutetun valintaan, jonka vuoksi valtuutetuiksi voi valikoitua tehtävään täysin sopimattomia tai vaillinaisesti soveltuvia henkilöitä ja vieläpä pitkäksikin aikaa.
toinen ammattilainen 5. joulukuuta 2023 kello 10.18.20
Olen ihmetellyt sitä, että vaikka suunnitelmissa puhutaan terveydestä ja työkyvystä, niin en näe siihen liittyviä konkreettisia toimenpiteitä. Sairaala Kemissä on vanha. Monta kertaa uusittu sitä ja tätä paikkaa. Merenpuolen pihalla on rakennuksia tyhjillään jotka ovat homeessa tai ainakin muuten huonossa sisäilmassa. Mitä maksaa niiden rakennusten ylläpito ? Itse sairaalana sisällä on osastoja, joissa ihmiset oirehtivat. Näistä asioista puhutaan supattaen pienissä piireissä kahvihuoneessa, kun taas pitäisi tuoda ongelmat esille työnantajalle. Ei työnantajakaan voi reagoida, jos ei tiedä missä ongelmat ovat.
Sisäilmasta sairastuminen on vakava asia. Jos ei vielä astmaa ole, niin se tulee. Siitä ei parene. Varmaan muistetaan miten kävi Oulun Poliisilaitoksella. Yli 40 sairastui. Nyt laitos on maan tasalla. Osa menetti työkykynsä. Onko meillä tähän varaa? Omaa työuraa on jäljellä vielä yli 20 vuotta ja haluan päästä joskus eläkkeelle suhteellisen terveenä, en ainakaan sisäilmaan sairastuneena.
Toivoisin, että tähän työilmaan kiinnitetään huomiota ja otetaan se rohkeasti esille. Tarkastetaan ilmanvaihdot. Puhdistetaan ne ja katsotaan säädöt. Annetaan mahdollisuus etätyöhön. Jotkut paikat ovat kostuneet ihan kunnolla eikä niitä ole avattu ja korjattu. Uskomatonta välinpitämättömyyttä työntekijöiden terveyttä kohtaan. Työntekijät äänestävät jaloillaan ja vaihtavat työpaikkaa.
Tärkeitä kommentteja edellä. Hyvinvointi alue, mitä se tarkoittaa? Hyvinvointialueiden tilannetta suunniteltiin parikin vuotta, ennen kuin käytäntö aloitettiin, eikö niin. Mielestäni hyvinvointialueiden ongelma on sekavuus, mikä liittyy mahdollisesti työtehtävien jakautumiseen, ja ontuvaan delegointiin ylhäältä alas näkyen käytännössä mm. uupumisina. Joutuu kysymään väistetäänkö vastuuta ja väsytetäänkö nykyisellä tekemisen tavalla työntekijöitä? Olisi hyvä keskittyä olemisen sijasta suunnitelmalliseen tekemiseen. Oikeat tekijät oikeisiin tehtäviin yksinkertaisimmillaan. Tärkeysjärjestys on asiakkaan saaman palvelun toteutuminen ei keskinäinen suhmurointi ja selkkaus. Huomion kiinnittäminen osaamiseen, ammatillisuuteen, selkeyteen ja asioiden tarkoituksenmukaisuuteen voisi tukea tulevaan ja kaikkien työntekijöiden jaksamista ennen kaikkea. Kaiken keskellä ammattitaitoisten työntekijöiden, joille nostan hattua, tekemä työ ruohonjuuritasolla korostuu tässä epävarmuuden ja epäjärjestyksen tilanteessa. He toimivat. Tästä se lähtee. Tsemppejä meille kaikille.
"Kehitämme johtamismallin terveysperusteisten poissaolojen hallintaan". Mitähän se tämmönen edes tarkoittaa ja miten tämä nyt sitten sitä hyvinvointia lisää? Eikös tuo ole jo aikaa sitten ollut mahdollisuus työnantajan tai tth pyytää esim. yhteisiä neuvotteluja / kolmikantaneuvotteluja jos noita terveysperusteisia poissaoloja on kovinkin paljon.
Paljon korostetaan esihenkilö- ja johtamistoimintaa tässä henkilöstöohjelmassa. Tähän mennessä onkin täyetty QWL-kyselyä toisensa jälkeen eikä muutosta tässä asiassa ole kyllä näkynyt ei LSHP eikä LAPHA aikana. Johtamisen mallit, säännöt yms tuntuvat olevan joka paikassa hyvinkin eriävät, eikä se ainakaan lisää tyytyväisyyttä henkilöstössä, kun esimiehillä ei ole yhteistä linjaa. Kuitenkin sana kiirii paikasta toiseen aika helposti siitä, miten missäkin esim. lähiesimies toimii.
Työhyvinvointiin panostaminen... Tällä hetkellä työpaikoilla tunnutaan voivan pääsääntöisesti enemmän huonosti kuin hyvin. On yksiköitä, joissa TIEDETÄÄN olevan sisäilmaongelmia, mutta ei ole rahaa tai mahdollisuutta korjata asiaa. Työntekijä joutuu vaihtamaan paikkaa sen vuoksi, että ei halua vaarantaa omaa terveyttään. Työterveyden palveluita vähennetään koko ajan. Ollaan kuitenkin hyvinvointialueella, jossa palveluita on hankala saada paikkakunnilla muutoinkaan, niin sitten vielä itse hoitoalan ammattilaiset ruuhkauttavat pth-palveluita, kun voisivat työnantajan panostaessa työntekijän hyvinvointiin, käyttää tth-palveluita. Lisäksi ollaan ajettu alas mahdollisuus ottaa virkavapaata, opintovapaatakin yritetään evätä kaikin keinoin. Ihmiset joutuvat irtisanoutumaan, kuka tässä voitti? Eikö olisi parempi että myönnettäisiin virkavapaa vaikka sen 4kk. Todennäköisemmin työntekijä tulee takaisin sen 4kk päästä kuin sillä, että pistetään työntekijä irtisanoutumaan. Ei varmaan palaa ihan heti takaisin.
Kansallinen Ikäohjelma rakentuu kuudesta vaikuttavuustavoitteesta, jotka on asetettu vuoteen 2030. Yksi näistä tavoitteista on, että ikääntyvien työikäisten työkyky on parantunut ja työurat ovat pidentyneet.
Jos halutaan ikääntyvän työntekijän jaksavan työssä entistä pidempään terveenä ja työkykyisenä (ja työhaluisena), pitäisi eläkeikää lähestyvää työntekijää tukea monin eri tavoin enemmän kuin nyt tehdään. Mielestäni pitäisi laatia ihan erillinen ikäohjelma, joka voitaisiin laatia osana tätä henkilöstöohjelmaa.
Sosiaalipalveluiden osamaisen kehittämisen painopisteiksi lisäisin kirjaamisvalmennuksen. Uutta yhtenäistä asiakastietojärjestelmää (Saga-sosiatri) ollaan ottamassa käyttöön, käyttöönoton turvaaminen edellyttää yhtenäistä kirjamaista.
Työkykyä ylläpitävä toiminta
Työkyvystä välittävä
23. marraskuuta 2023 kello 7.34.30
Ymmärtääkseni sairauspoissaoloja on paljon ja tähän ollaan nyt kiinnitetty huomiota.
Työterveydestä suositellaan Kelan kuntoutusta eli työkykyä ylläpitävää toimintaa.
Kela hyväksyy kuntoutuksen ja työnantaja yleensä myös hyväksyy kuntoutuksen. Voitaisiinko myös meillä ajatella että työntekijä saisi käydä palkallisena Kelan kuntouksessa ja työnantaja hakisi korvauksen Kelalta. Tämä on työkykyä ylläpitävää toimintaa. Tämä tuli esille kun kuntoutuksessa 10 ihmisestä vain Lapin Sairaanhoitopiirin työntekijän täytyi itse hakea Kelalta pienempi korvaus kun mitä palkka. Yhdeksässä muussa työantaja tuki tätä toimintaa. esim: Oys; n työntekijän kuntoutus on palkallinen ja työnantaja hakee sitten Kelalta. Mehän kuulumme kuitenkin samaan Sote alueeseen vaikka toiminta perustuu pitkälti Lapin Sairaanhoitopiirin omiin päätöksiin.
Liikaa päälliköitä
Huolestunut työntekijä
23. marraskuuta 2023 kello 8.58.53
Sairauspoissaoloja pyritään pienentämään ja johtajuutta parantamaan. Esihenkilöitä, päälliköitä ja johtajia on enemmän kuin on ollut kunnan tai kaupunkien aikana. Työntekijöitä vähemmän ja heille lisätty työtehtäviä ylempää. Tässä mennään vain alaspäin ja sairauspoissaolot lisääntyvät ja työntekijät vaihtavat alaa ja ovat todella kiireellisiä. Olisiko pitänyt panostaa työntekijöihin ruohonjuuri tasolla?
Huolestunut
24. marraskuuta 2023 kello 11.59.58
Samaa mieltä kommentoijan siitä, että esihenkilötyössä on paljon henkilöitä ja osalle oma työnkuva ei tunnu olevan aina selkeä. Ruohonjuuritasolla on myös vaikea kertoa kenen puoleen kääntyä, kun esihenkilöitä ja vastaavia on eri nimikkeillä. Yhtenäistämistä kaipaisi, esimerkiksi kenen puoleen voisi kääntyä uutena työntekijänä? Kenttätyössä perehdytykset saattavat jäädä vajavaisiksi "kiireen" ja resurssipulan vuoksi.
Johtajia vähemmän
Asioita miettinyt
23. marraskuuta 2023 kello 14.04.23
Komppaan "huolestunutta työntekijää", siis nyt on aivan liikaa ja kokemattomia pikkujohtajia, sieltä resursseja irtoaisi tekemään varsinaista käytännön työtä kuten lastensuojeluun käytännöntyöhön. Samalla saataisiin säästöjä näiden johtajien palkoista ja velka pienenisi. Vähemmän tarvitsisi ostaa yksityisten kalliita palveluita paikkaamaan resursseja.
Organisaattori
Muutos tarvitaan
24. marraskuuta 2023 kello 7.32.50
Ei tarvitse olla matemaatikko ymmärtääkseen että tämä hyvinvointialue harjoitus kävi veronmaksajan kukkarolle kipeää ja käy vielä pitkään. Mutta vahinko on tapahtunut.
Nyt , kun epäpäteviä johtajia palkattu isolla rahalla toisensa perään ja jos joku ei ole toiminut otetaan lisää johtajia, ollaan saavutettu säästämisen huumassa lakipiste jossa olisi syytä puhaltaa peli poikki. Siirtyä ylhäältä alas johtamisesta hieman fiksumpiin ja edullisempiin malleihin johtamisen osalta?
Ehdotan että koko organisaatiorakennetta tarkastellaan YT- näkövinkkelistä. Sillä ajatuksella että vertaus johtajien ja toimisto työntekijöiden osalta määrään, mikä oli sairaanhoitopiirin ja länskän aikaan versus nyt.
Rakennetaan uusi organisaatio siten että maksimimäärä pomoja/esimiehiä on se mitä esim sairaanhoitopiirillä Lapissa oli tai jos oikein viritetään niin se määrä mitä länskässä oli!
Siihen sitten hoitotiimit ympärille?
Nythän on niin Lapin kuin Länsi-Pohjan vanhoille pomoille suojatyöpaikat junailtu, ja lisäksi hirvittävä kerros rakennettu lisää moneenkin portaaseen. Sanoisin että 2/3 osaa johtoportaasta ja toimistotyöntekijöistä sekä esimiehistä pois, ja todennäköisesti heistä suurin osa on vieläpä hoitotyöntekijöitä joten he voivat mennä suorittavaan tehtävään takaisin. Taatusti tulee säästöjä! Ja homma toimii , toki tuolloin syytä palkata muutama ammattijohtaja, joilla kokemusta organisaation rakentamisesta sekä henkilöstö johtamisesta, varmasti muutosjohtaja tyyppisiä ihmisiä tarvitaan saattamaan organisaatio pinnalle.
Faktahan on se että hullua kuvitella tällä nykymallilla säästöjä tehtävän, säästöjä haetaan vimmassa nyt hoitotyöntekijöiden osalta ja unohdetaan tärkein. Meillä on käsissä suuret eläköityvät ikäluokat jotka ovat veronsa maksaneet ja he todella tulevat meidän hoitajien palveluja tarvimaan, enenevissä määrin nyt ja tulevaisuudessa ! Ei voi ajatella säästöä haettavan sillä että lakkautetaan terveysasemia, vuodeosastoja ja pistetään ensihoitajat vaikka töihin vuodeosastoille ”luppoajaksi”. Ensihoito taitaa muuten olla ainoa paikka mihin ihmiset haluaa kun ovat kouluttautuneet ja aika moni siellä pysyykin , nyt sitäkin muutamien johtajien toimesta ollaan väkipakolla rikkomassa! Miksi ihmeessä toimivaa rikotaan? Ei pidä koskaan viritellä liikaa semmoista mikä toimii, päinvastoin ensihoidon toiminnasta tulisi katsoa mallia ja kopioida hyvät puolet sieltä, toki sielläkin johdon tulisi vaihtua täysin! Nyt johdon toimesta myrkytetään ilmapiiriä väkipakolla, kateus lienee motivaattori usealle päättäjälle kun ne ensihoitajat vain ”makoilee”… syytä olisi aina muistaa että nuo makoilevat ”ensihoitajat” on sitten niitä jotka pelastavat ehkä sinunkin hengen joskus jos hätä suuri. Mitä paremmin he jaksavat , mitä mukavampi heillä olla, sen parempi on työn lopputulos, ja osaaminen myös. Hyvä jaksaminen vaikuttaa kaikkeen, siihen kannattaa panostaa. Tässä joitain ajatuksia kiitos ja anteeksi.
Makoilusta ei tarvitse maksaa
29. marraskuuta 2023 kello 1.37.31
Nykyinen ensihoidon järjestelmä on kestämätön kulujen ja osaamisen suhteen. Lapha maksaa työntekijöille 24 tunnista, mutta töitä tehdään MAX 12 tuntia ja yleensä selvästi vähemmän. Vastavalmistuneiden ensihoitajien osaaminen heikkoa ja koulussa opittukin unohtuu kun maataan asemalla nollavuoroissa. Yleistyöaika käyttöön niin voidaan vähentää makaajia ja osaamistakin alkaa kertyä kokemuksen myötä. Ei voi olla niin, että muut säästävät ja ensihoito makaa. Näkee kuinka täälläkin ensihoito peukuttaa kommetteja. Muilla ei siihen ole aikaa. Uutena ilmiönä se, että niitä vähiä potilaita kuskataan päivystykseen maakunnista, vaikka lääkäri olisi ohjannut jättämään kotiin tai viemään lähimpään terveyskeskukseen esim kommootioseurantaan. Eli ylihoidetaan, jotta saadaan äkkiä aktiivit täyteen. Ensihoidosta saadaan reilusti säästöä jos vain uskallusta muuttaa toimintaa tarkoituksenmukaiseksi.
pikkujuttuja
pilkku
24. marraskuuta 2023 kello 13.52.01
Väestörakenteen muutoksen myötä ikääntyneiden palveluiden tarve tulee
lisääntymään ja tätä myötä henkilöstön lisäystarve kasvaa. Vastaavasti lasten määrä
pienenee, josta arvioidaan henkilöstötarpeen vähenevän. "Tarve vähenee ehkä neuvolassa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, mutta kestää pitkään ennenkuin lasten väheneminen korvaa vanhusten määrän ja eliniän odotteen kasvun aiheuttaman henkilöstötarpeen"
Vammaispalveluasiakkaiden määrä on vakio, mutta tuleva lainsäädäntömuutos voi
vaikuttaa henkilöstötarpeeseen. "Mistä tiedetään, että tästä ajasta iäisyyteen vammaispalveluasiakkaiden määrä on vakio?"
"Onko otettu huomioon mmahanmuuton mukanaan tuomat tarpeet, mutta myös samalla mahdollisuudet työvoiman osalta?""
Sivun 28 taulukkoon väriselitykset myös vuosille -27 ja -28
työsuojelu
koulutus kunniaan
24. marraskuuta 2023 kello 14.27.00
Työsuojeluvaltuutetut ovat työntekijöiden ja esihenkilöiden tukena arjen
työsuojelutoiminnassa ennakoiden, tukien, opastaen ja puuttuen havaitsemiinsa
epäkohtiin.
Tässä onkin merkittävää haastetta erityisesti, että työsuojeluvaltuutetut olisivat esihenkilöiden TUKENA, missään asiassa. Kokemukseni mukaan valtuutetut ovat lähes aina olleet asiassa kuin asiassa lähinnä neliraajajarrutuksessa, laittamassa kappuloita rattaisiin tai valamassa bensaa liekkeihin. Ratkaisuehdotuksia tai muuta todellista yhteistoimintaa ei ole juurikaan ollut havaittavissa, vain valituksia valituksien perään ja valitettavan usein, valtuutettujen osaamattomuudesta johtuen, myös täysin vääristä asioista.
Eli työnantajan tulisi huolehtia myös työsuojeluvaltuutettujen koulutuksesta aina kommunikaatio-osaamisesta lähtien ja perehdyttää työnantajan tapoihin ja järjestelmiin sekä vallitseviin realiteetteihin. Koulutusta ei saa jättää pelkästään ulkopuolisen toimijan varaan. Tässä on tietysti haasteena se, että työnantaja ei voi vaikuttaa työsuojeluvaltuutetun valintaan, jonka vuoksi valtuutetuiksi voi valikoitua tehtävään täysin sopimattomia tai vaillinaisesti soveltuvia henkilöitä ja vieläpä pitkäksikin aikaa.
toinen ammattilainen
5. joulukuuta 2023 kello 10.18.20
Laitoin vahingossa peukun ylöspäin. Tarkoitus oli painaa alaspäin olevaa peukkua.
Terveys ja työkyky
Duunari
28. marraskuuta 2023 kello 7.22.13
Olen ihmetellyt sitä, että vaikka suunnitelmissa puhutaan terveydestä ja työkyvystä, niin en näe siihen liittyviä konkreettisia toimenpiteitä. Sairaala Kemissä on vanha. Monta kertaa uusittu sitä ja tätä paikkaa. Merenpuolen pihalla on rakennuksia tyhjillään jotka ovat homeessa tai ainakin muuten huonossa sisäilmassa. Mitä maksaa niiden rakennusten ylläpito ? Itse sairaalana sisällä on osastoja, joissa ihmiset oirehtivat. Näistä asioista puhutaan supattaen pienissä piireissä kahvihuoneessa, kun taas pitäisi tuoda ongelmat esille työnantajalle. Ei työnantajakaan voi reagoida, jos ei tiedä missä ongelmat ovat.
Sisäilmasta sairastuminen on vakava asia. Jos ei vielä astmaa ole, niin se tulee. Siitä ei parene. Varmaan muistetaan miten kävi Oulun Poliisilaitoksella. Yli 40 sairastui. Nyt laitos on maan tasalla. Osa menetti työkykynsä. Onko meillä tähän varaa? Omaa työuraa on jäljellä vielä yli 20 vuotta ja haluan päästä joskus eläkkeelle suhteellisen terveenä, en ainakaan sisäilmaan sairastuneena.
Toivoisin, että tähän työilmaan kiinnitetään huomiota ja otetaan se rohkeasti esille.
Tarkastetaan ilmanvaihdot. Puhdistetaan ne ja katsotaan säädöt. Annetaan mahdollisuus etätyöhön. Jotkut paikat ovat kostuneet ihan kunnolla eikä niitä ole avattu ja korjattu. Uskomatonta välinpitämättömyyttä työntekijöiden terveyttä kohtaan. Työntekijät äänestävät jaloillaan ja vaihtavat työpaikkaa.
Hyvinvointialue nimenä on aika selkeä
Selkeyttä ja järkiperäistämistä
28. marraskuuta 2023 kello 8.41.48
Tärkeitä kommentteja edellä. Hyvinvointi alue, mitä se tarkoittaa? Hyvinvointialueiden tilannetta suunniteltiin parikin vuotta, ennen kuin käytäntö aloitettiin, eikö niin. Mielestäni hyvinvointialueiden ongelma on sekavuus, mikä liittyy mahdollisesti työtehtävien jakautumiseen, ja ontuvaan delegointiin ylhäältä alas näkyen käytännössä mm. uupumisina. Joutuu kysymään väistetäänkö vastuuta ja väsytetäänkö nykyisellä tekemisen tavalla työntekijöitä? Olisi hyvä keskittyä olemisen sijasta suunnitelmalliseen tekemiseen. Oikeat tekijät oikeisiin tehtäviin yksinkertaisimmillaan. Tärkeysjärjestys on asiakkaan saaman palvelun toteutuminen ei keskinäinen suhmurointi ja selkkaus. Huomion kiinnittäminen osaamiseen, ammatillisuuteen, selkeyteen ja asioiden tarkoituksenmukaisuuteen voisi tukea tulevaan ja kaikkien työntekijöiden jaksamista ennen kaikkea. Kaiken keskellä ammattitaitoisten työntekijöiden, joille nostan hattua, tekemä työ ruohonjuuritasolla korostuu tässä epävarmuuden ja epäjärjestyksen tilanteessa. He toimivat. Tästä se lähtee. Tsemppejä meille kaikille.
.
No jaa
28. marraskuuta 2023 kello 14.46.54
"Kehitämme johtamismallin terveysperusteisten poissaolojen hallintaan". Mitähän se tämmönen edes tarkoittaa ja miten tämä nyt sitten sitä hyvinvointia lisää? Eikös tuo ole jo aikaa sitten ollut mahdollisuus työnantajan tai tth pyytää esim. yhteisiä neuvotteluja / kolmikantaneuvotteluja jos noita terveysperusteisia poissaoloja on kovinkin paljon.
Paljon korostetaan esihenkilö- ja johtamistoimintaa tässä henkilöstöohjelmassa. Tähän mennessä onkin täyetty QWL-kyselyä toisensa jälkeen eikä muutosta tässä asiassa ole kyllä näkynyt ei LSHP eikä LAPHA aikana. Johtamisen mallit, säännöt yms tuntuvat olevan joka paikassa hyvinkin eriävät, eikä se ainakaan lisää tyytyväisyyttä henkilöstössä, kun esimiehillä ei ole yhteistä linjaa. Kuitenkin sana kiirii paikasta toiseen aika helposti siitä, miten missäkin esim. lähiesimies toimii.
Työhyvinvointiin panostaminen... Tällä hetkellä työpaikoilla tunnutaan voivan pääsääntöisesti enemmän huonosti kuin hyvin. On yksiköitä, joissa TIEDETÄÄN olevan sisäilmaongelmia, mutta ei ole rahaa tai mahdollisuutta korjata asiaa. Työntekijä joutuu vaihtamaan paikkaa sen vuoksi, että ei halua vaarantaa omaa terveyttään. Työterveyden palveluita vähennetään koko ajan. Ollaan kuitenkin hyvinvointialueella, jossa palveluita on hankala saada paikkakunnilla muutoinkaan, niin sitten vielä itse hoitoalan ammattilaiset ruuhkauttavat pth-palveluita, kun voisivat työnantajan panostaessa työntekijän hyvinvointiin, käyttää tth-palveluita.
Lisäksi ollaan ajettu alas mahdollisuus ottaa virkavapaata, opintovapaatakin yritetään evätä kaikin keinoin. Ihmiset joutuvat irtisanoutumaan, kuka tässä voitti? Eikö olisi parempi että myönnettäisiin virkavapaa vaikka sen 4kk. Todennäköisemmin työntekijä tulee takaisin sen 4kk päästä kuin sillä, että pistetään työntekijä irtisanoutumaan. Ei varmaan palaa ihan heti takaisin.
Ikäohjelma
Sairaanhoitaja 59 v
1. joulukuuta 2023 kello 7.29.48
Kansallinen Ikäohjelma rakentuu kuudesta vaikuttavuustavoitteesta, jotka on asetettu vuoteen 2030. Yksi näistä tavoitteista on, että
ikääntyvien työikäisten työkyky on parantunut ja työurat ovat pidentyneet.
Jos halutaan ikääntyvän työntekijän jaksavan työssä entistä pidempään terveenä ja työkykyisenä (ja työhaluisena), pitäisi eläkeikää lähestyvää työntekijää tukea monin eri tavoin enemmän kuin nyt tehdään. Mielestäni pitäisi laatia ihan erillinen ikäohjelma, joka voitaisiin laatia osana tätä henkilöstöohjelmaa.
Osaamisen kehittäminen
Esihenkilö
4. joulukuuta 2023 kello 15.33.44
Sosiaalipalveluiden osamaisen kehittämisen painopisteiksi lisäisin kirjaamisvalmennuksen. Uutta yhtenäistä asiakastietojärjestelmää (Saga-sosiatri) ollaan ottamassa käyttöön, käyttöönoton turvaaminen edellyttää yhtenäistä kirjamaista.
Lakitoimisto Helsinki
Lakitoimisto Helsinki
5. joulukuuta 2023 kello 15.42.55
Lakitoimisto Helsinki https://lakitoimisto-helsinki.com/