Kommentoi luonnosta! Mitä hyvää tai mitä parannettavaa? Onko erityisiä näkökulmia, jotka tulisi mielestäsi huomioida? Kerro mielipiteesi.

Tuolle alueelle kaivataan kovasti myös koirapuistoa, pienille ja isoille eriytettyä. Sekin mahtuisi johonkin reunaan, ja auttaisi myös ihmisten ja koirien sekä koirien keskinäistä eloa ja toisi iloa molemmille. Nyt tämä niitty on ollut ainoa paikka lähistöllä, jossa koirat voivat vähän juosta.

ei kiitos tähänkään nyt jotain kenttää.
Voidaanko ihan oikeasti yrittää säilyttää näitä luontoarvoja jo olla kokoajan rakentamatta. Kiva rauhallinen luonto tuossa niin voidaanko antaa olla. Mielummin tehdään siihen vaikka vähän enemmän puu istutuksia tms.

En kannata. Asutus on vieressä ja tästähän tulee myös huomattava meluhaitta asukkaille.

mietin onko oikeasti tarvetta kentälle kun matin urheilukenttä on ihan vieressä, 500m päässä ja myös muutaman sadan metrin päässä on haukilahdenlukion kenttä. Myös tapiolan urheilupuisto ollaan laajentamassa. voitaisiinko näitä mielummin kehittää, kun alkaa taas rakentaa uutta.
Milloinkohan rakennettaisiin välillä esimerkiksi ihan vaan uutta puistoaluetta ja reittejä. Olisi hyvä huomioida että normaali kävely, lenkkeily, pyöräily on hyvää liikuntaa kaikille kun urheilukenttä ovat tarkoitettu vain osalle. Ja kiva kun niitäkin on mutta lähistöllä on jo useampi. Ja näitä kävelyreittejä olisi hyvä kehittää juuri rauhallisille alueille, koska niissä on tarkoitus myös kuullaa luontoa yms. Urheilukenttiä voisi laittaa mielummin teiden reunoille ja juuri parempien autoyhteyksien päähän.
tämä ei ole sopiva paikka urheilukentälle, koko kohdan tarkoitus ja profiili muuttuu. Mukava rauhallinen kävelyreitti Haukilahteen häviäisi täysin. Joskus antamalla olla on parempi vaihto ehto.

Suunnittelualue on tulvavaara-aluetta ja sijaitsee Gräsanojan välittömässä läheisyydessä. Niitty on nykyisinkin hyvin märkä ja tulvaherkkä. Miten varmistetaan, että tekonurmelta ei päädy muoviroskaa vesistöön ja mereen? Tulvavaaran vuoksi alue on sopimatonta esim. asuinrakentamiselle, mutta muunkin kaavoituksen osalta tulee ottaa veden ajoittaisen nousun vaikutukset huomioon.

Linkki alueen meritulvakarttaan: https://paikkatieto.ymparisto.fi/tulvakartat/Viewer/Viewer.html?viewer=Tulvakartat_suppea&layerTheme=&scale=7559.055118110236&basemap=&center=375789.9542164939%2C6671614.373620686&layers=2et%2FiA

Alue on ollut pitkään epämääräistä joutomaata. Mukava nähdä, että kaupunki kehittää Haukilahden alueen lähipalveluita. Gräsanniityn puiston parannus on tervetullut kehitys, ja esitetyt suunnitelmat näyttävät tässä varsin hyviltä. Matinpuronsillan ja Telaniityn välinen yhteys olisi hyvä toteuttaa myös kestopäällystettynä ja eroteltuna pp+jk-yhteytenä, sillä se on tärkeä yhdysväli Telamäen alueelta Länsibaanalle.

Kannatan koirapuiston rakentamista alueelle! Hanke on hyvä ja koulut tarvitsevat lisää ulkokenttiä. Mutta koirapuiston sijoittaminen alueelle tuo myös turvallisuuden tunteen lapsille ja nuorille, kun riittävästi aikuisia liikkuu alueella. Sen lisäksi alueella on todella paljon koiranomistajia ja koirapuisto luo mahdollisuuden lisätä sosiaalisia yhteyksiä alueella!

En kannata. Meillä on Matinkylässä upeat urheilumahdollisuudet, on tenniskenttä sekä jalkapallokenttä. Alueella elää paljon pieniä nisäkkäitä, lintuja sekä hyönteisiä kiitos kesäisen pellon, joka luo suojaa, turvaa ja monimuotoisuutta alueelle.

Jos peltoa haluatte kehittää, voisi sinne viljellä kotimaisia luonnonkukkia, jotta saadaan vielä lisää perhosia ja hyönteisiä alueelle ja niiden mukana lintukirjoa.

Pelto, alueen pienet viimeiset metsät ja gräsanoja ovat nyt jo ahtaalla ainaisen rakentamisen takia.

Jätetään luonnolle ja sen asukeillekim tilaa elää ja olla. Ihmismieli myös lepää ihastellessä kesäistä peltomaisemaa.

Kuten yllä mainittiin, on alueella jo erittäin kattava liikunta-alue, jossa lähes kaikki mainittavat palvelut jo löytyvät.
Hankealueen vieressä on erittäin arvokas Gräsänniityn metsäpalsta, jossa kasvaa näillä alueilla harvinaista lehtometsää. Kyseisessä metsässä pesii mm. pikkutikka, satakieli, eri tiaiset ja havaittu myös mm. kultarinnan reviiri. Itse niityn luontoarvojakaan ei pidä vähätellä, sillä niitty on monien hyönteisten ja perhosten koti. Viralliset luontokartoitukset tulee ehdottomasti tehdä alueella!

Myös Gräsanoja on erittäin suuressa vaarassa, jos alueelle tulee rakentamista.

Miksi ei tätä voisi antaa olla ja suojella tätä arvokasta luontokohdetta, joka on alueen välittömässä läheisyydessä?

Espoolla kyllä joku ongelma lanata kaikki metsät ja niityt. Aina tollasia samanlaisia tylsiä länttejä pitäisi rakentaa. Tossa vieressä on jo sitäpaitsi futiskenttä. Tehkää jotain mielenkiintoista ja uutta tai antakaa läntin olla ennallaan.

Jalkapallo- ja koripallokenttiä ei tarvita. Peltoja on jo Matinkylässä ja Urheliopuistossa. Koripallokenttää ei kuitenkaan käytetty niin paljon. Pysäköintiä ei ole harkittu, mikä aiheuttaa melua alueelle. kiitos ei.

Ei tekonurmikenttää! Voisiko jossakin säilyttää kaunista luontoa ja puistomaisuutta ilman härveleitä. Lähialueilla on kattavia liikuntapaikkoja, joten tähän ei sellaista tarvita.

Vaikka liikunta-alalla olenkin ja työkseni kannustan ihmisiä liikkumaan, niin voisiko tämän alueen jättää rakentamatta? Kuten aiemmin on todettu, on M:kylän urheilupuisto aivan vieressä ja Haukilahden koulun liikuntapaikka myös vieressä. Monet ulkokuntoiluvälineet ovat kooltaan ja mitoitukseltaan suuria ja hankalia esim.naisille ja ikääntyneille käyttää. Myös "alkupainot" ovat monissa laitteissa painavia, ei aloittelijoille sopivia.
Voisiko alueelle tulla koirapuisto ilman penkkejä ja pylväitä, jotta koirat voisivat vaaratta leikkiä ja juosta. Ei sellaista liian hienoa puistoa kuin Olarissa, jossa joku koirien tapoja tuntematon suunnittelija oli tehnyt todella hassun puiston koirille. - Ja sitten muulle alueelle vaan puistoa, puita, pari penkkiä ja vapaata tilaa käyskennellä.

Tuossa on ihan vieressä Matinkylän urheilukeskus kenttineen päivineen. Haukilahden koululla myös urheilupaikkoja. Jos jotakin on pakko rakentaa niin ulkokuntosali ja koirapuisto. Haukilahdesta puuttuu kokonaan koirapuisto, joka olisi kokonaan aidattu ja olisi eri puolet isoille ja pienille koirille.
Tämä suunnitelma on aivan liian massiivinen.

Hyvä, että alue siistitään. Ulkokuntosali on toivottu ja tarpeellinen. Lähellä olevat eivät ole monipuolisia ja eivät täytä kaikenikäisten tarpeita. Lisää lähiliikuntapaikkoja, niin alueen asukkaat pysyvät hyvässä kunnossa!

Käsittämätöntä, ettei Espoon kaupunkisuunnittelussa edelleenkään kyetä huomioimaan luontoarvoja eikä edes pyritä suojelemaan luonnon moninaisuutta. Tälle eteläisen Espoon alueelle suunnitellaan jatkuvasti toinen toistaan älyttömämpiä ”kehityshankkeita”. Suurin osa alueen asukkaista kaipaa myös rauhallista ja luonnonläheistä ympäristöä, jossa ulkoilla ja rentoutua. Muoviset kentät ja asfaltoidut kävelytiet eivät kehitä ympäristön viehättävyyttä. Lisäksi jokaisen vihreän läntin muuttaminen keinotekoiseksi ei paranna asuinympäristöä, vaan etäännyttää sitå inhimillisestä mittakaavasta.
Tämän hiljaisen ja rauhallisen niityn lähellä on mittavat urheilukentät, joiden käyttöä kaupunkisuunnittelu voisi järkeistää tällaisen turhan hankkeen sijasta. Ihmettelen myös sitä, että tähän hankkeeseen löytyy 500 000 euroa ja kentän vuosittaiseen ylläpitoon voidaan laittaa rahaa, mutta alueen liikenneturvallisuuden kehittämiseen ei löydy varoja.

Ei kiitos tälle projektille. Gräsanniityn alue on ollut ainoa luontoläntti lähistöllä ja todella tärkeä kävelylenkkialue. Iltaisin niityllä kulkee peuroja/kauriita (en tunnista kumpia), ja olisi ihana nähdä että alueen tarjoavan jatkossakin luonnonmukaista tilaa. Lähialueilla on jo aivan riittämiin rakennettua ympäristöä ja liikuntamahdollisuuksia, eikö näitä seudun viimeisiä niittylänttejä voisi jättää rauhaan. Olisi todella surullista että tämäkin ilahduttava niittyalue tuhottaisiin.

Ainakin yksi Padel ulkokenttä lisättävä suunnutelmiin.

Tämä alue on ollut yksi ainoista mukavista kävelyreiteistä, jossa vielä lisäksi ajoittain törmää luonnossa eläviin olioihin. Minkä ihmeen takia tälle paikalle pitäisi nyt rakentaa vain muutamia hyödyttäviä viihde/harrastuspaikkoja, semminkin kun koko Espoo on jo tällaisia pullollaan (nykyiselläänkin voi tästä kävellä muutaman sata metriä valitsemaansa suuntaan sellaisen löytääkseen). Tästä lähistöltä on tuhottu luontoa jo ihan riittämiin rakennusten tieltä.
Jos alueelle jotakin haluttaisiin tehdä, niin ennemmin istutettaisiin lisää puita tai muuta kasvustoa, tai yritettäisiin piilottaa rumat huoltoasemat näkyvistä.

Hieno ajatus lisätä liikuntamahdollisuuksia. Toivoisin suunnitelmiin lisättäväksi padel-kenttää/-kenttiä.

Tätä niittyaluetta tulisi suojella, niin yleisen viihtyvyyden kuin luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Niittyalueita tulisi vaalia eikä rakentaa niiden päälle. Enemmän luonnontilaisia alueita ja vähemmän rakennetulle ympäristölle uhraamista.

Palloilukenttien rinnalle olisi mahdollista jättää puistomaista virkistysaluetta muidenkin kuin aktiiviurheilijoiden - toisin sanoen lasten ja vanhusten - ulkoilutarpeisiin. Viheralueet ovat Espoon valtteja; niiden säilyttäminen on tärkeää myös silloin kun alueita kehitetään. Hyvällä tahdolla ja ammattitaitoisella suunnittelulla noin isolle alueelle voidaan sisällyttää sekä pelikenttiä että puustomaista ulkoilualuetta. On syytä ottaa huomioon myös lähialueen asukkaiden tarpeet.

Pelikenttien käytöstä aiheutuvaa meluhaittaa ei suunnitelmissa ole otettu huomioon lainkaan. Jo nyt alueelle kuuluu melua Matinkylän kentiltä, jotka sijaitsevat huomattavasti kauempana. Voi vain aavistaa, millaista meteliä muutaman kymmenen metrin päässä asuintaloista sijaitsevilta kentiltä tulee kantautumaan. Meluhaitoista aiheutuu terveyshaittoja; meluhaitoille lienee myös laissa rajoituksia.

Meluhaitat on otettava suunnitelmassa huomioon. On selvitettävä, miten melutaso nousee kenttien koon myötä. Alueen jakaminen kenttien ja muuhun ulkoiluun soveltuvan puistoalueen kesken pienentäisi lähiasutukselle aiheutuvaa meluhaittaa.

Onko Espoolla oikeasti niin paljon rahaa ja niin suuri tarve pakottamalla tuhota kaunis luonnonpläntti jo urbaaniuden keskellä? Täytyykö viimeiset jäljelläolevat viheralueet rakentaa täyteen tekonurmea ja tyhjää tilaa josta harvat saavat hyötyä? Lähellä on valmiiksi jo urheilualueita, en näe mitään järkevää syytä tälle suunnitelmalle. Erityisen surullista, kun rakkaalta kotiseudultani on jo kaadettu lähes kaikki jäljelläolevat puu/metsä/niittyalueet uusien ankeiden parkkihallien ja asuinrakennuksien tieltä. Asukkaiden hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että myös luontoalueita säilytetään, mitä enempi sen parempi. Ei tehdä virhettä tämän pläntin kanssa!

Pelikenttien myötä liikenne tulee lisääntymään merkittävästi. Vaikka pysäköinti on suunniteltu Gräsanojan länsipuolelle, ilman ajoesteitä saattoliikenne myös Telamäentien kautta oletettavasti lisääntyisi merkittävästi. Telamäentie on kapea, ja useista kiinteistöistä jalankulku on suoraan ajoradalle. Tällaisessa ympäristössä läpiajo kentille on estettävä fyysisin ajoestein.

Jalkapallokenttä toisi merkittävän meluhaitan Matinpuronkujan asukkaille kesäisin. Lähellä on jo jalkapallokenttä, olisi upeaa että Espoossa säilytettäisiin myös edes hieman luontoa. Puisto on todella kaunis sellaisenaan ja merkittävä paikka mm. hyönteisille ja eläimille.

Tosi hieno juttu, mutta ihmetyttää miksei tällaista voisi rakentaa Sandikalle, joka on keskellä Haukilahtea oleva hiekkakuoppa, jonka käyttöaste on kovin alhainen.

Käsittämätön projekti, missä ei olla huomioitu luontoarvoja eikä kustannuksia.
Alue on tulva-aluetta ja vaatii massiiviset pohjatyöt, liikennejärjestelyt sekä paikoitustilat. Tälläkin hetkellä meluhaitta Matinkylän viereiseltä kentiltä on huomattava. Fifan mitat täyttävä muovikenttä, ei ole missään suhteessa enää tämänpäivän ympäristöarvojen mukainen hanke. Hanketta ei kannata 98 prosenttia asukkaista. Kenen etua tässä oikeastaan ajetaan. Jos kerrankin edullisin ja paras ratkaisu lähialueiden asukkaille olisi jättää alue kauniiseen luonnontilaan, on ihme, ettei tätä voida noudattaa.
Mikäli rahaa haluaa jonnekin tunkea, ruopatkaa vaikka Gräsaoja.

Suunnitelmissa ei mainita alueen käyttömahdollisuuksia talvella. Gräsan niityllä on talvisin ollut mahdollisuus hiihtää. Aidatut keinonurmikentät ilmeisesti seisovat tyhjillään ja käyttämättöminä suuren osan vuodesta. Ei ole kovin kustannustehokasta.

Luonnon niityn korvaaminen muovipohjaisella kentällä on täydellisesti vastoin nykyajan vaatimuksia hiilinielujen kasvattamisesta ja luonnon monimuotoisuuden suojelemisesta.

Espoon ei tule käyttää rahaa hankkeseen, jota paikalliset asukkaat selvästikään eivät toivo.

Esimerkki turhasta ja kalliista hankeesta on Matinkartanontien ylittävä jalankulkusilta, joka järjettömän korkeana ja jyrkkänä on erityisesti vanhemmille ihmisille tai lastenvaunujen kanssa liikkuville mahdoton kuljettava. Suojatiet sillan alla ovat täysin riittävät ja turvalliset tien ylittämiseen. Sillalla ei koskaan kävele ketään. Ennen kalliisiin - ja epäekologisiin - hankkeisiin ryhtymistä kaupungin tulee selvittää hankkeen todellinen käyttötarve. Haluaisin nähdä toteutuneita lukuja mm edellä mainitun ylikulkusillan käyttöasteesta.

Tälle suunnitelmalle on vaikea löytää vedenpitävää perustelua. Alue on harvinainen luontokaistale rakennetussa ympäristössä. Käyttötarkoitukseen on tarjolla tiloja Matinkylässä, Haukilahden kouluilla ja läheisellä Mattlidenin koululla. Mattlidenin tarpeisiin voidaan varmasti kunnostaa koulun kenttä eikä tuhota ainutlaatuista niittyä. Myös Sandikalla on iso kenttä valmiina. Se voitaisiin myös kunnostaa, jos tarvetta löytyy. Rakentakaa kenttiä jo rakennettuun ympäristöön ja jättäkää luontoalueet meille lähialueiden asukkaille nautittaviksi ja eläimille elinpiiriksi.

Hieno hanke. Näitä liikuntafasiliteetteja vaan tarvitaan lisää sekä mahdollistamaan seuratoimintaa että omaehtoista liikuntaa (silloin kun ohjattu seuratoiminta täyttää kaikki kentät). Parissakymmenessä vuodessa Etelä-Espoon ulkoliikuntatilojen tilanne on romahtanut, hyvä että tilannetta yritetään korjata niin kauan kun sopivia tiloja vielä löytyy, erityisesti järkevien matkojen päästä kouluista ja päiväkodeista.

Kehoittaisin kuitenkin miettimään tuota monitoimikenttää. Oman lajini (koripallo) näkökulmasta kokemukset niistä ovat usein kovin huonot. Kun yritetään palvella montaa lajia, lopputulos on yleensä kompromissi ja huono kaikille. Joka johtaa siihen, että käyttöasteet jäävät mataliksi, jolloin liikuntarakentamisen vastustajat ja NIMBYt saavat lisää vettä myllyynsä.

Koripallon näkökulmasta monitoimikentissä on kaksi fundamentaalista ongelmaa;

⁃ Hiekkatekonurmi on hyppyorientoituneelle palloilulajille kuten koripallo. todella vaarallinen alusta. Polven ristisiteet ja nilkan nivelsiteet ovat kovilla, kun jalka “tarttuu” kiinni alustaan muun kropan kiertyessä. Kukaan vähänkään korista enemmän harrastava ei pelaa ”kunnolla” kyseisillä alustoilla. Ulkona korista voi pelata turvallisesti vain asfaltilla, kiinteällä akryylipinnoitteella tai 3x3-koripallon virallisilla muovilaatta-alustella.

⁃ Koripallokorin kiinnittäminen esimerkiksi katulätkäkaukalon tai “futishäkin” rakenteiseen tekee mahdottomaksi jättää riittävästi turva-aluetta korin alle. Esimerkiksi koritolpan tulisi olla vähintään 90 sentin päästä päätyrajasta (jonka tulisi olla 1,2 metriä levyn takana) ja päätyrajan takana tulisi olla 1,5–2 metriä turva-aluetta. Muuten tulee ruumiita.

Eli tehkää tähän kunnon koriskenttä tai sitten älkää tehkö ollenkaan ja silloin käyttäkää neliöt tekemällä hyvä fasiliteetti jollekin toiselle lajille (katulätkäkaukalo, futishäkki, padel, 1 tenniskenttä lisää?).

En osaa sanoa kumpi tässä on parempi ratkaisu. Oleellista on katsoa kokonaisuutta koko Tapiola-Matinkylä alueella. Mieluummin pari todella hyvää kenttää parissa paikassa kuin monta huonoa kenttää joka paikassa. Ilmiselvää on että ainakin tulevan Tapiolan Urheilupuiston kannattaa olla koripallon keskus, koska se sijaitsee muidenkin koripallon fasiliteettien lähellä, mutta muitakin tarvitaan.

Asia on hyvä ja liikuntaa kannattaa edistää. Nyt kannattaisi kuitenkin niittyalueen raivaamisen sijaan parantaa olemassa olevien liikuntapaikkojen fasiliteetteja. Aloittakaa vaikka Jedan sydämestä Sandikalta ja päivittäkää Mattlidenin koulun kenttä. Matinkylän uuden hienon jäähallin ja fudiskenttien väliin mahtuu ehkä vielä koriskenttä tai joku muu pienemmän tilan tarvitseva. Jättäkää niitty rauhaan. Espoon valtti on luonnonläheisyys. Kaikkea luontoa ei tarvitse lanata matalaksi, ja silti saadaan varmasti myös riittämiin lähiliikuntatiloja.

Mukavaa nähdä, että Espoo kehittyy ja kaupunki pyrkii tarjoamaan parempia lähipalveluita asukkailleen. Uusi urheilukenttä ovat alueen lapsiperheiden (ja miksei aikuistenkin) kannalta hieno kehitys!

En usko, että tätä hanketta voi toteuttaa tuhoamatta ainutlaatuista eläimistöä, liito-oravia mukaan lukien (moottoritie pohjoisessa, uusi paloasema lännessä, asutusta idässä ja nyt pallokenttiä etelässä). Sen jälkeen on helppoa tuhota loputkin haukilaisten rakastamasta alueesta, jossa kaikilla aisteilla on voinut nauttia moniulotteista luonnosta aina satakielien kevätkonsertista kokonaisiin nisäkäsperheisiin sekä luonnollisessa tilassa olevista metsistä, niityistä, puroista ja näitten harvinaisesta kasvillisuudesta. Aivan käsittämätöntä ja kaikkien uusien suosituksien vastaista!

Hei,

Nyt on Espoon hieno hetki näyttää että asukkaita kuunnellaan. Tätä muutosta EI toivota. Jätetään ja arvostettaan luontoa. kiitos.
Kehitetään mielummin jo olemassa olevia paikkoja.

Ei vapaan luonnon tuhoamiselle-sitä ei ole näillä main yhtään liikaa

Samaa mieltä kuin yllä jo ehdotettu: kunnostakaa olemassa olevat liikuntapaikat, ensimmäisenä Sandikan hiekkakenttä.

Iso EI hankkeelle.
Alue tulee ehdottomasti säilyttää nykyisellään. Luonnonkukkia korkeintaan istutettava. Gräsänojaan voisi nämä rahat käyttää, jotta se olisi kaunis.
Matinkylän alueella asukkailla on iso määrä mahdollisuuksia harrastaa monia lajeja. Esim. Ulkosaleja on rannassa ja nyt uusitaan Ilmattaren ympäristössä olevaa ulkosalia. Ja kuten ylhäällä mainittu, useat "lajit" vain kesäkäytössä, jolloin esim. Talvella hiihtäminen niityllä mahdotonta. Iso Omenan viereen valmistuu "urheiluhalli".
Miksi halutaan ehdoin tahdoin tuhota luonto, jota ei koskaan saada takaisin! Lisäksi muu melu, "käytöshäiriöt" ja parkkiongelmat. Ei, ei ja vielä kerran EI!

haluan vain kompata enemmistöä ja todeta että tämä kenttä ei olisi toivottu tähän. vieressä useita kenttiä ja sandikan kenttälle on taas selkeästi toivetta sekä olemassa olevien paikkojen kehittämiselle. Säästetään rauhallinen luonto/kävelyalue.

Toivottavasti näin isosta vastustamisesta kaupunki todella nyt kuuntelee asukkaita.

Toivottavasti suunnitelma etenee, alue on ihan joutomaata nykyisellään. Haiskahtaa, että Etelä-Espoolle tyypilliseen tapaan tänne taas muutama tyyppi masinoinut anonyymisti valtavan valituskampanjan.

Alueen pelto ja telaniityn pohjoispuolen metsä ovat tärkeitä virkistysalueita alueen asukkaille. Lisäksi koirien omistajat käyttävät alueita runsaasti. Jos kenttä tarvitaan kouluille niin minimoidaan muu käyttö. Tenniskentät jos jättää pois niin muutostöitä ei tarvitse ulottaa metsään asti eikä kävelytietä siirtää säästäen metsäalueen. Lisäksi jäisi pois pompottelun äänet. Valonheittimet voisi jättää pois, Ilman voimakkaita valoja muuttunut alue olisi miellyttävämpi lähiasukkaille, koulut ei tarvitse kenttää pimeän aikaan. Pesurakennuksen poisjättäminen kaunistaisi suunniteltua aluetta. Ulkoliikuntavälineet eli ulkopunttisalivälineet ovat hyvät, niitä voi kaikki käyttää, eivät aiheuta melua ja sulautuvat maisemaan.

I agree that there might already be enough offer for football courses in the area. Adding sport services in the area I think it is a good idea, but maybe it could make sense to consider other alternative options, such as a small park with a frisbee golf baskets which is a sport on the rise with very little places to play in the area. It is also more respectful with the nature and provides a park where residents can walk their dogs and enjoy the nature.

I winter it could also be used to ski, whereas this current plan would be most likely underutilised in winter unless heated floors are included in the plan.

Toivoisin, että tämä alue säilytetään entisellään. Lähialueella jo paljon rakennettuja liikuntapaikkoja kenttineen. Tämä alue voisi säilyä luonnontilaisena virkistysalueena kävelijöille ja eläimille. Urheilukenttä lisää rauhalliselle alueelle liikennettä, liikennemelua ja valosaastetta. Luonnonmukaisuuden säilyttämistä toivoisin otettavan huomioon kaupungin suunnitelmissa.

Alue on liian pieni näin massiiviseen rakentamiseen. Sen voisi ennemmin kunnostaa niittymäiseksi virkistysalueeksi. Kentät toisivat myös huomattavasti enemmän liikennettä alueelle. Hauenkalliontiellä on jo nyt merkittävästi läpiajoliikennettä. Kentille ei myöskään ole tarvetta, koska muutaman sadan metrin päässä on riittävästi liikuntapaikkoja.

Miksi kaunis ja tänä päivänä harvinainen luontoalue pitää tuhota? Kaupinginosasta löytyy jo vastaavia kenttiä ja suunniteltu kenttä palvelee hyvin yksipuolisesti vain tiettyjä harrastajia, joille jo löytyy mahdollisuuksia harrastaa lähialueilta. Eikö tätä aluetta voisi säilyttää luonnossa liikkumisesta nauttiville ja varmistaa monipuolisemman harrastamisen mahdollisuuksia tällä alueella, kuten kävely, lenkkeily, pyöräily ja ulkoilu? Myös muovimurukentän sijoittaminen vesistöjen lähistölle mietityttää saastumisen näkökulmasta. Tähänkö suuntaan Espoo haluaa mennä?

En kannata hanketta.

Perusteluna samat kuin enemmistöllä.
Säästetään luontoa ja ulkoikureittejä.
Useita kenttiä jo lähellä.
Väärä paikka tälle.

Kenttä ja muut liikuntapaikat tulevat todella tarpeeseen. Matinkylän tekonurmet ovat täysin riittämättömät. Lähi alueen seuroilla HooGeella ja EsPalla pelkästään on jo yhteensä lähes 2000 lisenssipelaajaa. Uusi kenttä palvelee myös Haukilahden koulua ja lukiota kuin myös Gräsa joen toisella puolella olevaa Mattlidenin koulukeskusta.

Moi,
Tämä on todella hyvä idea, kannatan! Suur-Matinkylän alue kasvaa ja lapset ja nuoret tarvitsevat lisää liikuntamahdollisuuksia.

Olisi hienoa jos kenttä olisi lämmitetty jotta myös kylmemmillä keleillä olisi mahdollisuus jalkapallon harrastamiseen. Nyt Matinkylän kenttä on lähes aina täynnä.

T. Teppo

Moi,
Tämä on todella hyvä idea, kannatan! Suur-Matinkylän alue kasvaa ja lapset ja nuoret tarvitsevat lisää liikuntamahdollisuuksia.

Olisi hienoa jos kenttä olisi lämmitetty jotta myös kylmemmillä keleillä olisi mahdollisuus jalkapallon harrastamiseen. Nyt Matinkylän kenttä on lähes aina täynnä.

T. Teppo

Lapset ja nuoret tarvitsevat lisää liikuntapaikkoja. Tämä ehkäisee syrjäytymistä ja edistää terveellistä elämäntapaa. Turha joutomaa pitää ottaa hyötykäyttöön. Hieno projekti.

Suunnitelma on erinomainen. Tekonurmikenttä on ehdottoman tärkeä alueen lasten, nuorten ja aikuisten liikuntaharrastuksille. Espoon nykyinen kenttäkapasiteetti ei vain ole riittävä. Liikuntapaikkoja tarvitaan nimenomaan keskeisille paikoille terveellisiä elämäntapoja ja -arvoja tukemaan.

Joidenkin ilmeisesti periaatteesta kenttää vastustavien organisoima valituskampanja on hyvin ikävää.

Vahvasti hankkeen kannalla! Kasvava alue ja paljon jalkapallojunioreita (EsPa ja HooGee), joten tarvetta lisäolosuhteille todellakin on. Kasvava kaupunki tarvitsee palveluita ja passivoituva nuoriso lähiliikuntamahdollisuuksia, tämä hanke malliesimerkki siitä. Espoo ja Suomi liikkeelle!

Klassista Etelä-Espoolaista muutosvastarintaa nähtävissä taas kommenteissa. Valittaakohan tästä hankkeesta joku Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen kuten Westendin tragikoomisessa hotellivalituksessa

Ihan oikeasti, tässä ollaan reilu kymmenen kilsaa Helsingin keskustasta eikä jossain Kehä III:n ulkopuolisella maaseudulla. Kaupungin kuuluu palvella asukkaitaan ja uusi kenttä tulee tässä mielessä kasvavaan tarpeeseen. Toivottavasti Espoo ei anna taas pienen etuoikeutetun vähemmistön pilata hyvää hanketta oman saavutetun etunsa tavoittelulla.

Tekonurmikentät ovat koko pääkaupunkiseudulla todella kortilla harrastajan ääriin nähden. Uusi kenttä olisi tarpeellinen lisä nuorten liikuttamiseen, harrasteurheilun mahdollistamiseen ja alueen elävöittämiseen. Ainahan tällainen hanke on jonkin ryhmän toiveiden vastainen, mutta enemmistölle tästä olisi ilman muuta iloa ja hyötyä.

Etelä-Espoon Pallo ry kannattaa Telaniityn lähiliikunta-alueen rakentamista.

Suur-Matinkylässä toimivana, lähes 1000 pelaajan edelleen kasvavana seurana, nykyisten olosuhteiden rajat ovat tulleet vastaan. Yhdessä Haukilahden Pallo ry:n kanssa liikutamme jo lähes 2000 pelaajaa ja Espoon kaupungin väestönkasvuennusteet luovat painetta uusille harrastamisen olosuhteille seuramme näkökulmasta. Kesäkauden tarve jalkapallokentille on kasvanut voimakkaasti ja tuonut valtavasti painetta Matinkylän Urheilupuistolle.

Telaniitty tulee olemaan seurallemme lähikenttä ja täydentää hyvän sijaintina ansiosta tärkeintä Suur-Matinkylän alueen kenttäkokonaisuutta, Matinkylän Urheilupuistoa. Oheisliikuntalaitteet ja -kentät tukevat monimuotoista liikuntaa ja mahdollistavat monipuolisen harjoittelun lähellä omaa kotia ja kentän välittömässä läheisyydessä. Telaniityn kenttä mahdollistaa sijainnillaan erittäin tehokkaan olosuhteiden käytön ja lyhyet siirtymät tukevat seuramme työntekijöitä sekä pelaajia. Lähikenttä on aina paras kenttä harrastaa.

Biotekonurmi vastaa ympäristöarvoiltaan ja luontorasitukseltaan kaupungin sekä seuran tavoitteita ilmastoystävällisen toiminnan kehittämisessä. Lähikenttä mahdollistaa myös kentälle saapumisen kevyen liikenteen keinoin vähentäen autolla liikkumista.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää kuljetusliikenteeseen ja sen minimoimiseen. Emme kannata uusien parkkialueiden rakentamista vaan olemassa olevien parkkialueiden käyttöä, mutta toivomme, että kevyen liikenteen väylät tarkistetaan, kunnostetaan ja rakennetaan tarvittaessa parkkialueiden ja kentän välille. Liikenteelle toivotaan myös selkeitä opasteita ja esteettömyyttä

Pyörien parkkitilaa tarvitaan kentän välittömässä läheisyydessä ja siellä tulee olla turvallisia ja vankkoja pyörätelineitä joihin pyörän voi lukita turvallisesti.

Alueen valaistus on suunniteltava tukemaan kaikkea liikkumista alueella eri vuodenaikoina ja sen tulee olla riittävä myös pimeinä aikoina mm. virallisten pelien pelaamiseen. Pukukoppi- ja wc-tilat pitäisi rakentaa välittömästi tukemaan kentän käyttäjiä ja mm. virallisia jalkapallopelejä kevään ja syksyn vaihtelevissa olosuhteissa.

Kentän välittömään läheisyyteen on saatava riittävä määrä roskiksia, jotta roskat eivät päädy luontoon, lähiliikunta-alueelle, kentille tai Gräsanojaan.

Hallituksen puolesta,

Jussi Mononen
hall.pj.

Olisi tosi tärkeää että saataisin lisää kenttiä jotta lapset pääsevät harrastaan urheilua mahdollisimman hyvissä olosuhteissa! HooGee ja Espalla on paljon pelaajia joten lisätila olisi todella tärkeää.

Alue on hyvä ihan ilman rakentamista, luonnollisena. Hauenkalliontien eteläpuolella on montakin urheilukenttää eikä yhtään lisää tarvita vaan luontoa kaivataan enemmänkin mutta aloittakaa edes säästämällä niitty ja puut.

Ehdottomasti kannatettava hanke. Lähiliikuntapaikat ovat erinomaisia ja houkuttelevat liikkumaan.

Vastustavissa kommenteissa näkyy taas valitettavasti NIMBYily. Telaniityn kaavan on tullut voimaan jo vuonna 2021 ja lähiliikuntapaikan rakentaminen on ollut siitä asti tiedossa. Ymmärrän toki alueen asukkaita, joista osa ehkä menettää ikkunanäkymän pellolle, mutta ei tämä nyt suurena yllätyksenä voi tulla, että kasvava kaupunki toteuttaa kaavansa?

Tässä kohtaa ulkoilumahdollisuudet eivät edes pienene vaan kasvavat. Ainoa mikä muuttuu on, että punkkeja vilisevä peltomaisema vaihtuu lähiliikuntapaikkaan.

Erinomainen hanke, täällä tekonurmikenttää vastustavat kirjoittajat ovat aivan pihalla Etelä-Espoon kenttätilanteesta. Matinkylän tekonurmet ovat aivan täynnä koko kesä- ja talvikauden juniorien harjoitusvuoroja. Talviharjoitteluolosuhteet ovat katastrofaaliset. Tämä hanke toteutettava kiireellisesti. Lisäksi selvitettävä kiireellisesti Matinkylä tn2.n muuttaminen futishalliksi talviolosuhteiden parantamiseksi sekä Matinlahden kentän laajentaminen puolikentän kokoiseksi.

Ehdottomasti rakennettava. Jos halutaan että alueen lapset ja nuoret liikkuvat tulevaisuudessakin on liikuntapaikkoja oltava riittävästi kattamaan jatkuvasti kasvava käyttäjämäärä. Liikuntapaikat pitäisi sijoittaa sinne missä ne ovat saavutettavissa ilman autoilua, kävellen tai pyörällä.

Ei ole ainoastaan kyse ikkunanäkymän menettämisestä vaan myös korkeintaan yöksi hiljentyvästä jatkuvasta melusta, joka aiheutuu mm. vilkkaista joukkulajeista ja lisääntyneestä liikenteestä. Lisäksi valaistuksesta aiheutuva haitta lisääntyy. Tämä heikentää alueen viihtyvyyttä asukkaille, joiden mielipidettä hankkeeseen pyydettiin.

Alueen liikuntamahdollisuuksia voisi monipuolistaa rakentamalla tähän esim. Frisbee golf radan tai koirapuiston. Jalkapalloiluun on hyvin kenttiä jo tarjolla.

Varmaan monessa asuu pieni nimby konteksista riippuen. Myös palloilulajien perässä voi tietenkin myös muuttaa muualle, eikä vain nähdä asiaa toisinpäin.

Mielestäni kenttä pitää rakentaa, sille on selkeä tarve.

huomaa, että urheiluväki on tähän herännyt ja haluaa tietenkin kentän alueelle, ymmärrettävää. Mutta tämä väki tuskin asuu alueella joka olisi kentän vieressä päivittäin. lähimmät asumukset on vain muutaman metrin päässä.. Turnaukset, pallopelit, huudot, pillit kaikki vaikuttaa asuin mukavuuteen sekä ympäristöön.

suurin osa ei varsinaisesti edes vastusta urheilukenttää, vaan juuri sen paikkaa tähän asuin alueen keskelle jossa on mukava rauhallinen luonto, näitä kohteita ei ole liiaksi, myös tämä on osa asukkaiden viihtyvyyden kannalta tärkeää. Kuten mainittua kenttiä ollaan jo lisäämässä tapiolaan ja on ehdotettu vanhojen paikkojen kehittämistä. Eli paikkoja on ja tulee lisää. Mutta yhtäkään puistoa ei olla lisäämässä. Joten ihan reilua että kaikkea kaikille.

Miksi urheilukenttää ei voisi kehittää sandikkaan joka on selkeästi monen toive. (tähän toivon myös kaupungin kantaa)

Myös jotenkin todella kulunutta tuo nimby puhe eikä kovin kehittävää. On tylsä huomata että jotka haluavat että asioita rakennetaan olisi jotenkin parempaa, kuin he jotka toivovat että asioita säilyy. Molemmat ovat toiveita jo kullekkin tärkeitä.

Ja siis itse en kannata kenttää tähän, vaan esimerkiksi juuri sandikaan. Myös tapiolaan on suunnitteilla muistaakseni ainakin kolme uutta kenttää.

Alue on ollut viehättävä ja rauhallinen niittyalue meille, jotka liikkuvat siellä päivittäin. Alue tarjoaa asuin- ja suojapaikan useille siellä viihtyville eläin-, kasvi- ja hyönteislajeille. Kenties kaikki nämä lajit eivät ole vaarantuneita, mutta luonnon tasapainon kannalta ne ovat kuitenkin välttämättömiä. Espoon kaupunki on jo tuhonnut rakentamisen alta aivan riittävästi metsä-, niitty- ja niin kutsuttuja joutomaa-alueita. Joutomaat ovat joutomaita vain sellaisten ihmisten näkökulmasta, jotka haluavat jatkuvasti puuhata, toimia ja hälistä rakennetussa ympäristössä. Meille muille joutomaatkin ovat osa luontoa ja merkityksellisiä paitsi esteettisyyden ja rauhallisuuden, myös ekologian näkökulmasta. Tämä kyseinen "joutomaa" muistuttaa sitä paitsi ensi sijassa luonnonmukaista niittyä. Kuten aiemmissakin kommenteissa on tullut ilmi, rakentaminen muuttaisi alueen ilmeen ja merkityksen täysin. Nyt alue on osa luonnonmukaista ulkoilureittiä, rakentamisen tekisi siitä meluisan pelikentän. Rakentaminen toisi alueelle loputtomasti ihmisiä, liikennettä, melua ja keinotekoista valaistusta. Hiljaisuus ja rauhallisuus olisi menetetty lopullisesti. En missään tapauksessa voi kannattaa tällaista suunnitelmaa! Jo olemassa olevia urheilukenttiä tulee ylläpitää ja kehittää, ja uusia kenttiä tulee rakentaa paikkoihin, joissa ei nyt sijaitse luontoa.

Ei mitään tarvetta tai syytä lisätä urheilukenttiä Gräsanniitylle. Lähialue on täynnä urheilukenttiä ja liikuntapuistoja. Löytyy jäähalli, yleisurheilukenttä, tekonurmi ja tenniskenttiä. On kuntosali ja mittavat ulkoilualueet rantaraitteineen. Löytyy useampi uimaranta ja liikuntapaikkoja on myös lähialueet täynnä. Alueella tarvitaan vehreyttä ja niittyjä jotka ovat käymässä vähiin jatkuvan rakentamisen vuoksi. Niin ihmiset kuin eläimet tarvitsevat luontoa ympärilleen. Jäähallin vieressä oleva tekonurmikenttä haisee kesähelteillä kumin kärylle tekonurmen sekaan levitettävän kumimurskeen vuoksi. Jos näitä haisevia tekonurmikenttiä rakennetaan vielä lisää Gräsanniitylle, tulee hajuhaitta lisääntymään entisestään. Haitta on lähitaloille liian suuri.

liikunta paikat on hyväksi ja tärkeää on, että lasten urheilua tuetaan,mutta myös luonnossa pitää olla tilaa liikkua ja siellä voi liikkua kaikki. Tämä on hyvä yhtenäinen ulkoilureitti nyt. Urheilukenttä olisi hieman irrallinen kokonaisuus tässä. Vaikka asutaan kaupungissa kuuluu sinne myös luonto ja puistot ihan jo kaupunki suunnittelunkin näkökulmasta.
Kenttiä varmasti tarvitaan ja ehkä tuo sandikan kenttä voisi olla toimivampi. Sinäänsä erikoinen kommentti, että sen kunnostus maksaa enemmän kuin tämän rakentaminen, mutta eikös kuitenkin lähtökohtaisesti olisi hyvä kunnolla kunnostaa/rakentaa yksi paikka valmiiksi kuin jättää alue vähän ”sinnepäin” kuntoon. Se nyt ei ainakan tunnu järkevältä rakentamiselta.

Kenttä ilmeisesti on tulossa, jos näin niin olisiko gräsan ojan kunnostus ensiksi hyvä hoitaa? Alueen ympärille kovasti painanteita tarvitsee tehdä ja vaikuttaa vähän huonolta urheilukentän läheisyyten moiset.
Reittien parantamisesta kerrotaan mutta mitä se konkreettisesti tarkoitti, suunnitelman mukaan mielestäni ei mitään. Hieman kauhistuttaa ajatus valonheittimistä ja kovasti mietityttää miten melunhallinta hoidetaan. Urheilukenttien melu kantautuu yllättävän pitkälle. Melu ei tietty käyttäjiä haittaa mutta asukkaita kyllä. Tämä on ihan validi huomio koska alue kuitenkin on ja ollut ensisijaisesti asuinalue. Lähin talo on ihan kentän kulma vieressä.
Rakennelma on kokonaisuudessaan hieman liian laaja alueeseen nähden. Jos tänne kenttä tulee niin ehkä sitten vain se ja ulkokuntosali. Paikka on jotenkin väärä näin massiiviselle rakennellmille.
Suunnitelmassa mainitaan myös että luontoarvot huomioidaan mutta ei siitä kerrota sen enempää että miten? Kyllä melu ja valot vaikuttaa myös eläimiin ja toki asukkaisiin. Ja nibykommenteihin viitaten, en ole alueen asukas, enkä silti kannattaisi hanketta.

Toivon että kaupungin projektissa on suunnitelma meluhaitan varalle. Jos kenttä käytössä aamusta iltaan niin aika tukalaksi käy asuminen tässä.Kävijöitä ei haittaa parin viikkoreenin aikana mutta asukkaat joutuu pelaamisen melua kuuntelemaan päivät pitkät.

Hyvä että aluetta kehitetään. Tuo kohta johon monitoimikenttää suunnitellaan vain on vetistä joutomaata. Toivottavasti ympärillä olevaa puustoa säilytetään, siellä puiden lomassa kasvaa mm. kieloja. Vaikka lähistöllä on jo jalkapallokenttiä: Matinkylän urheilupuiston TN1 ja T2 sekä Matilahden koulun kenttä, ne eivät valitettavasti riitä tarpeisiiin, koska alueella asuu paljon lapsia ja nuoria. Tällä hetkellä jalkapalloa pitää mennä pelaamaan Kivenlahteen tai Suurpeltoon asti koska kentät Matinkylän kentät ovat varattuja. Tämä ei mahdollista koululaisen omatoimista menemistä harrastuksiin, yksinkö pitäisi 9-vuotiaan mennä metrolla Kivelahteen? Toivottavasti kentästä tulee lämmitetty, jotta jalkapallon pelaaminen onnistuisi myös talviaikaan. Meluhaitta ei ole realistinen uhka, onhan nytkin olemassa olevien aivan kenttien vieressä asutusta ja kentillä on hiljaisuus tiettynä aikana. Alueelle kaivataan hiihtolatuja. Olisko sellainen mahdollista talvella tehdä vaikka kentän ympärille? Lähin hiihtolatu löytyy automatkan päästä Olarista.

Kentille voi olla tarvetta tai sitten ei, riippuu keneltä kysyy. Paikka kentille on kuitenkin aivan väärä. Ne tulisivat lähes tulkoon alueen asutuksen takapihoille tuoden mukanaan melua, valosaastetta ja lisääntyvää liikennettä ja hälinää. Toivon vakavasti Espoon kaupungin ottavan kantaa näihin huoliin. Alueen asukkaat joutuvat elämään näiden haittojen kanssa koko ajan.

Useissa kommenteissa on ehdotettu kentille parempia ja väljempiä paikkoja, näitä muita vaihtoehtoja tulisi vakavasti selvittää.

Paljon olen kävellyt/juossut näissä maisemissa ja monesti miettinyt että tämän risukon voisi hyvin korvata hyvin lähiliikuntaan sopivalla tavalla. Ja nämä suunnitelmat ovat juuri sitä. Varsinkin kun nykyään suunnittelussa otetaan huomioon luontoarvot, floora, fauna ja ihminen. Hienoa. Ja tämä pieni liikuntapuisto tulisi olemaan keskellä asutusta jonne pääsee kevyesti ilman autoa. Espoo kasvaa ja näitä liikuntapaikkoja tarvitaan myös jörjestettyyn liikuntaan. HG on varmasn tyytyväinen.
Kannatan lämpimästi.

Kaava on aivan uusi, joten sen mukaisen toteutuksen on syytäkin edetä.
Suunnitelma täydentää hienosti alueen liikuntapalveluja. Haukilahden ja Matinkylän jalkapalloseurat saavat lisää kaivattua kenttätilaa. Asukkaille tulee pallopelikenttiä ja hyvät kevyen liikenteen yhteydet. Kentät palvelevat hyvin myös kouluja.
Asuntoihin päin jää kaavan mukaisesti viherkaista. Puita istutetaan runsaasti.

Ehdottomasti jalkapallokenttä. Lapsien liikkumattomuus on iso ongelma ja urheilupaikat lähialueella edesauttavat lapsia liikkumaan.

Oman lapsuuteni aivan urheilukentän aitanaapurina asuneena päätin soittaa vanhemmilleni (jotka edelleen siellä asuvat) ja kysyä häiritsevästä metelistä mitä futiskenttä ja useampi tenniskenttä sekä talvisin jäädytettävä ulkokaukalo heille aiheuttivat, itsehän olen jäävi kun olin siellä kentällä kesät ja talvet sitä "melusaastetta" aiheuttamassa.
Kummallista kyllä kummankaan mielestä urheilusta ja liikkumisesta aiheutuva ääni ei ole melua. He tosin asuvat toisessa kaupungissa ja tuntevat naapuritkin ihan nimeltä.

Oman lapsuuteni aivan urheilukentän aitanaapurina asuneena päätin soittaa vanhemmilleni (jotka edelleen siellä asuvat) ja kysyä häiritsevästä metelistä mitä futiskenttä ja useampi tenniskenttä sekä talvisin jäädytettävä ulkokaukalo heille aiheuttivat, itsehän olen jäävi kun olin siellä kentällä kesät ja talvet sitä "melusaastetta" aiheuttamassa.
Kummallista kyllä kummankaan mielestä urheilusta ja liikkumisesta aiheutuva ääni ei ole melua. He tosin asuvat toisessa kaupungissa ja tuntevat naapuritkin ihan nimeltä.

Kannatan ehdottomasti lähiliikuntaa, mutta Matinkylän alueella on jo runsaasti rakennettuja liikuntapaikkoja. Niitä kehittämällä ja laajentamalla vastataan hyvinkin niitä käyttävien tarpeisiin. Tämä alue harvinaisena keitaana pitäisi säilyttää nykymuotoisena niittynä koiranulkoiluttajien ja kävelijöiden käytössä. Suunnitelman mukainen kenttä toisi mukanaan melua ja valosaastetta sekä lisäisi liikennettä nyt rauhalliselle alueelle. Kentän toteuttaminen pohjoisempana, lähempänä Länsiväylää, olisi toivottavaa sekä koko kentän mitoittaminen pienemmäksi, käsittäen vain jalkapalloon tarkoitetun tilan. Näin säästettäisiin ennenkaikkea pala kaunista niittymaisemaa, jonkalaista nykyisessä Espoossa on enää tuskin ollenkaan. Gräsanojan ruoppaus ja kunnostus olisi myös välttämätöntä kävelyreitin viihtyisyyden vuoksi.

Ei kiitos liikuntakeskukselle tähän! Kommenteissa näkyy jo vahva masinoitu äänestyskampanja jalkapallokentän puolesta joka ei edusta alueella asuvien mielipiteitä.

Kannatan itsekin ehdottomasti liikunta-alueiden kehitystä, mutta mielestäni olisi paljon kustannustehokkaampaa sekä luontoystävällisempää käyttää jo olemassa olevaa infraa ja parantaa olemassa olevia olosuhteita. Esimerkkeinä lähistöllä olevan Mattlidenin kenttää voisi laajentaa ja siihen voisi laittaa tekonurmikentän. Muitakin olemassa olevia hiekkakenttiä on jotka olisivat huomattavasti parempia jos ne muutettaisiin tekonurmiksi. Eräänä vaihtoehtona olisi myös Puolarinportin alueella olevan joutomaan hyötykäyttäminen ja rakentaminen liikunta-alueeksi.

Gräsanniitty palvelee tällä hetkellä lukuisia ulkoilijoita ja koiranulkoiluttajia sekä kaupungin tekemien selvityksienkin perusteella alueella on tärkeää puustoa ja eläinlajien kulkureittejä sekä pesimäalueita. Niityn läheisyydeltä löytyy myös jo kaksi täysikokoista jalkapallokenttää sekä pienempi tekonurmikenttä joten tarjontaa alueelta kyllä löytyy. Enemmän olisin huolissani tekonurmikentän jäädytyksestä talvisin sillä se lyhentää nykyisen kentän elinikää.

Toivoisin että kaupunki harkitsee uudelleen alueen käyttötarkoitusta ja että Gräsanniitylle ei rakenneta uutta liikuntakeskusta. Aluetta voi kyllä kehittää, mutta mielestäni se pitäisi tehdä luontoa kunnioittaen ja puistoa kehittäen.

Hei!
Toivoisin kaupungin puolelta vastausta: onko Sandikan hiekkakentän kehittämiseksi tehty mitään suunnitelmia? Voitaisiinko se kunnostaa jalkapallokentäksi?

Hei!
Toivoisin kaupungin puolelta vastausta: onko Sandikan hiekkakentän kehittämiseksi tehty mitään suunnitelmia? Voitaisiinko se kunnostaa jalkapallokentäksi?

Näissä kommenteissa näkyy vahva vastakkainasettelu lähistön asukkaiden ja lisää urheilukenttävuoroja haluavien välillä. Kentästä tuleva melu ja valosaaste ei tietenkään kiinnosta niitä, jotka käyvät kentällä vain pelaamassa eivätkä asu sen vieressä. Matinkylässä on jo todella laajat ja kattavat urheilumahdollisuudet, joita voitaisiin entisestään kehittää sen sijaan, että vedetään matalaksi viimeisiä koskemattomia luontoalueita. Niityllä liikkuu jatkuvasti peuroja ja muita eläimiä, joiden elinalueet alkavat käydä ahtaiksi kun kaikki rakennetaan täyteen. Nykyisestä Matinkylän urheilupuistostakin lähtee ajoittain kova meteli joka kuuluu lähiseudun taloihin ja valonheittimet palavat yötä päivää, mikä aiheuttaa kohtuutonta valosaastetta lähellä oleviin koteihin. Ei kiitos toista tälläistä puistoa, yksi riittää. Matinkylän liikuntamahdollisuudet ovat jo valmiiksi todella hyvät.

En ymmärrä metelistä tai valosta valittavia, karttakuvien mukaan kentän lähellä on 11 asuntoa tai taloa niin lähellä, että valo saattaa kajastaa tai liikunnan äänet kuulua.

Ja jos siihen jää vielä viheralueita väliin puuston kanssa, niin mikään ei oikeastaan muutu.

Kannatan ehdottomasti lähialueen asukkaana tätä hanketta.

Moni täällä huolehtii asioista, jotka on jo otettu huomioon. Hankkeen suunnitteluun tutustumalla selviäisi esim seuraava (suoraan puistosuunnitelmasta):

"Parantaa kevyen liikenteen yhteyksiä puiston sisällä ja sen ympäristössä.

Uudistaa myös tarpeelliset kaapelit sekä HSY:n saneerausikäiset vesijohdot ja viemärit uusia toimintoja rakennettaessa.

Parantaa / rakentaa ympäristöään huomioivaa valaistusta.

Tehdä uudistukset luontoarvot ja nykyinen tulvatilavuus säilyttäen.

Uudet toiminnot täydentävät Matinkylän urheilupuiston tarjontaa helpottaen mm. lähikoulujen liikuntapaikkapainetta."

Asemakaava edellyttää liito-oravien elinympäristön ja kulkureittien säilyttämistä ja kehittämistä, Gräsanojan luontoarvojen säilyttämistä ja häiritsevän valaistusvaikutuksen minimoimista."

Espoon päättäjät puhuvat usein Espoosta 'puutarhakaupunkina'. Mutta missä ne puutarhat tai edes hoidetut puistot ovat? Pelkkiä nurmikenttiä tai metsiä ei voi nimittää puistoiksi. Muualla maailmassa puistoilla tarkoitetaan alueita, joissa ihmiset voivat oleskella, istuskella penkeillä puiden/pensaiden varjossa ja jopa syödä eväitään tai käydä piknikillä. Tällaisia alueita Haukilahti - Westend -Matinkylä alueella on aivan liian vähän.
Suosittelisin tälle alueelle puistomaisia istutuksia penkkeineen ja polkuineen. Pensas ja puuistutuksilla voitaisiin luoda yksityisyyttä ja varjoa lisäämään viihtyisyyttä. Lisäksi alueelle sopisi lasten leikkipaikka. Alueen laidalla voisi olla myös koirapuisto, joka olisi sen verran syrjässä ettei se häiritsisi puiston muuta käyttöä.

Hieno suunnitelma! Voisiko koriskentälle saada matalia / säädettäviä koreja (onkohan sellaisia?), jotta lasten tai vaikka isovanhempien olisi kivempi pelailla :)

Mielestäni tämä vanha pelto on oiva alue esim. asukkaiden palstavilvelytarkoitukseen tai vain puistoalueeksi, jossa kenties sijaitsisi joku pienimuotoisempi liikuntamahdollisuus.

Vaihtoehtoisesti hyvä idea olisi perustaa lasten liikennepuisto, jollaista ei täälläpäin ainakaan vielä ole!

Myös luonnon monimuotoisuutta edistävä eräänlainen "Luontoasema" - retkikohde lapsille ja luonnonarvoista kiinnostuneille meille kaikille olisi mahtava vaihtoehto pallokentille!

Eläköön liikuntamahdollisuudet, mutta mielestäni urheilu-/ pallokenttiä on etelä- Espoossa jo niin runsaasti, että on korkea aika suunnitella jotakin inhimillisempää, luonnonkannalta kestävämpää, riskittömämpää toimintaa, kuin lisää keinomateriaalein kuorruttuja pallokenttiä!

Suunnitelmaselosteessanne on houkuttelevasti yritetty perustella, miksi tämä suunnitelma ei sitten sisällä milloinkaan minkäälaista riskiä tai ongelmaa kenellekkään, eikä mihinkään suuntaan!
Tottakai se on suunnittelutiimin velvollisuus näin uskotella, kyllä me asukkaat sen ymmärrämme, deletoida esipuheissa kaikki mahdolliset potentiaalit ongelmat. Oikeassa reaalielämässä se vain ei näytä menevän niin!

Arvokkaana puropahaisena, jota pitkin vedet virtaavat suoraan Haukilahden edustan merialueelle, tämä oja on aivan liian lähellä suunniteltua keinonurmipallokenttää! Uskookohan yksikään alueen asukkaista, että tällä joenpartaalla olevan Telaniityn suunnitelmalla voitaisiin saada minkäänlaista myönteistä kehitystä meille ongelmia jo aiheuttaneeseen veden laatuun!
Ongelmien pahenemista ei ilmeisesti myöskään huomioitu Niittykummun yltiöinnokasta rakentamista suunniteltaessa! Myös uusi jäähalli aiheuttaa jäänhuoltotoimenpiteillään lisäongelmia tällä alueella veden laatuun!

Yksi suurimmista huolenaiheista on melu, joka asutuksen välittömässä läheisyydessä sijaitsevilta pallokentiltä kantautuisi ja on naapurustolle selvä haitta, samoin kylläkin myös muille alueella ulkoilijoille.
Futismatseja pelaillaan kesäisin myös yöaikaan, mikä ei tee haittaa naapureille yhtään pienemmäksi.

Mitä tahansa Telaniitylle tulevaksi suunnitellaankaan on kaikessa huomioitava Haukilahdenkadun erittäin vilkas liikenne.
Havainnekuvassa puusto näyttää lähes tyystin etelänpuoleiselta niitynkulmalta parturoidun, mutta liikenteen aiheuttamia ilman pienhiukkasmääriä ei varmasti pystytä moottorisahalla poistamaan.

Säästäkää siis suuret, vanhat, hienot puut liito-oravien ja ihmisten elinkelpoisen ympäristön säilymiseksi!
Huomioittehan, että liito-orava tarvitsee aina havupuun pesäpuunsa naapuriin, estämään petolintujen hyökkäykset!
Me ihmiset, alueen asukkaat, etsimme mielenrauhaa kaikenlaisista vanhoista puista!

Ihan oikeasti Espoo, katsokaa vaikka ortokartta kuvaa alueesta ja tsoomatkaa kauemmaksi. Alue on rakennettu täyteen ja vihreää ei ole enää juuri missään. Nyt kentälle paikka jostain muualta kuin vanhojen puiden ja niittyken tilalle.
Kaupungissa on varmasti purkukuntoista aluetta jota voi hyödyntää vaikka tähän.
Kaupunki myöntänyt niittykummunkin osalta että yli meni ja nut muutamaa kaavaa laitettu uudestaan vireille. Ei tehdä taas jotai peruuuttamatonta.

Espoon eteläkulmilla on runsaasti jalpapallokenttiä eikä lisää kenttiä saa rakentaa viimeisille vapaille niityille! Vastustan suunnitelmaa!

Ehdotan Gräsanniitylle sydämellisesti tervetulleeksi Kirsikkapuumetsää tai puulajipuistoa eli Arboretumia kaikkien iloksi!
Uskokaa pois, mutta molemmat vaihtoehdot palvelevat myös sressaantuneita jalkapalloihmisiä! Pelit voidaan pelata jo olemassaolevilla Matinkylä, Haukilahti, Tapiola kentillä!

Espoo ja sen useat alueet ovat tunnettuja luonnonmukaisuudesta, vihreydestä ja rauhasta jollaista esim Helsingissä ei monella alueella ole. Kyseinen niitty on hyvä esimerkki kauniista luonnonmukaisesta alueesta joka itsessään palvelee lähialueen asukkaita parhaalla mahdollisella tavalla sellaisenaan kuin on. Se tuo rauhallista tunnelmaa ja kauneutta alueelle mitä tarvitaan. Koen että tällainen pieni niittyalue on espoolaista tunnelmaa ja identiteettiä parhaimmillaan. Näiden asioiden säilyminen pitkällä aikavälillä tulisi olla kaupungin päättäjien ymmärryksessä. Nyt suunniteltu hanke pilaa alueen viimeisen luonnonmukaisuuden, tunnelman ja identiteetin. Hälinä, valtava meluhaitta ym tekevät alueesta jotain täysin muuta, kuin sen miksi ihmiset ovat ko alueelle muuttaneet. Ottaen huomioon tulevan meluhaitan vieressä oleville rivitaloille, sekä kerrostaloille missä asuu suuri määrä ihmisiä, kaiken trafiikin lisääntymisen ym, luonnonmukaisuuden pilaamisen, ei voi kuin hämmästellä kuinka vastuuton ja lyhytnäköinen ajatus tämä on. Tällä suunnitelmalla kaunis alue pilataan lopullisesti ja haitta ympäristön asukkaille on merkittävä. Liikuntapalveluiden lisääminen on hieno ajatus, mutta niitä on lähistöllä jo tarpeeksi ja haitat tässä tapauksessa ovat merkittävästi isommat kuin hyödyt. Pyytäisin kaikella kunnioituksella Espoon kaupunkia perumaan hankeen ja kunnioittamaan luontoa, alueen asukkaita ja sitä identiteettiä mikä Espoolle kuuluu.

Vastustan suuresti Gräsanniityn uhraamista täysimittaiseksi jalkapallokentäksi, koska alue on liian lähellä asuinrakennuksia, ihmisten koteja!

Suurpeltoon varmasti voitaisiin sijoittaa useampikin pallokenttä, kuin tähän ahtaaseen joen reunaan!

Nykyinen suunnitelma on erittäin huono aivan kentän lähialueen asukkaiden kannalta. Ymmärrän hyvin, että kenttä tai sen sijainti on hyvä niille ihmisille, joiden välitöntä pihapiiriä se ei juurikaan muuta. Lähtökohtaisesti ihmistä ei kiinnosta, jos joku käy naapuritalon pihalla tekemässä ilkivaltaa tai vastaavaa, mutta yllättäen se kiinnostaa jo ihan eri tavalla, jos se tapahtuu omalla pihalla. Yleisesti ottaen on tietysti ihan hyvä, että lähialueelta löytyy riittäviä palveluita ja tekemistä, mutta näissä pitäisi aina miettiä ihan loppuun asti, että minkä ehdoilla uutta rakennetaan ja erityisesti se mihin tarpeeseen sitä tehdään. Tässä harkintaa ei selvästi ole tehty ja nykyinen suunnitelma ei ole hyvä Espoon kannalta ottaen huomioon kokonaiskuva eli asukasviihtyvyys ja Espoon luontoarvot. Espoossa asutaan vähän väljemmin ja välissä on luontoa. Espoon päättäjien kannattaisi koko ajan miettiä mitkä ovat ne tekijät, joilla kilpaillaan asukkaista Helsinkiä vastaan. Meidän perheen osalta nykyisen suunnitelman toteutuminen tarkoittaa todennäköisesti muuttoa jonnekin muualle.

Telaniityn nykyinen suunnitelma ei vaikuta olevan tehty aidosti lähialueen asukkaille ja ylipäätään suunnitelman perustelut tuntuvat ontuvan pahasti. Koululaiset eivät tarvitse ”viralliset mitat täyttävää” kenttää, jossa on valaistus ja muut systeemit. Eikai ne koululaiset ylipäätään illalla siellä pelaile?

Niityn luontoarvot nykyisellään ovat korvaamattomat, mutta ihmisen ja luonnon yhteiseloakin voisi harkita. Alue voitaisiin säilyttää luonnon näkökulmasta lähempänä nykytilaa ja tehdä pieniä muokkauksia siten, että niittyä esim. hieman siistittäisiin, jolloin siellä voisi pelata jalkapalloa ja muita lajeja. Ei koululaiset tarvitse muuta kuin tilaa ja mielikuvitusta + pari reppua osoittamaan maalien tolppia ja peli käyntiin.

Ilman totaalista muodonmuutosta kentällä voitaisiin säilyttää myös luontokappaleiden kannalta elintärkeät puut ja niittyä voisi aidosti hyödyntää myös lähiliikkumiseen ja perheiden ajanviettopaikkana.

Oma veikkaukseni on, että jos suunnitelma nykyisellään toteutuu, niin kenttä on äkkiä jossain varausjärjestelmässä ja kello 15-22 siellä pyörii erinäiset puulaakisarjojen pelit eli ei sinne ole asiaa lähialueen perheillä ollenkaan.

En kannata suunnitelmaa ollenkaan tällaisenaan. En välttämättä myöskään ole sitä mieltä, että niitty pitäisi säilyttää täysin sellaisenaan, mutta en ymmärrä miksei suunnitelmia voida tehdä siitä näkökulmasta, että miten mahdollisimman pienillä muutoksilla voitaisiin saavuttaa tavoitetta paremmin. Tavoitteena esitetään, että niitty olisi alueen asukkaiden ajanviettopaikka ja käyttö lisääntyisi. Lähtöasetelmana on kuitenkin tehdä "kiveenhakattuna" jalkapallokenttä ja pari tenniskenttää. Veikkaan, että jos kehitys tehtäisiin siten, että ei suoraan rakennettaisi niin "raamitettuja" toimintoja, niin alueen viihtyvys ja käytettävyys paranisi huomattavasti paremmin. Samalla me todennäköisesti mahduttaisiin myös luonnon kanssa samalle pläntille, ettei toisen tarvitsisi väistää.

Espoon hehkuttamien luontoarvojen ja juhlapuheissa hehkutetun vihreän kilven kiilto vaikuttaa aika naurettavalta, kun lukee suunnitelmaa. Luonnonvaraisia niittyjä ja muita alueita erinäisine suojeltuine lajeineen ei ole enää jäljellä kovinkaan paljon. Silti tämäkin kohtuullisen pieni pläntti ollaan vetämässä sileäksi, jotta voidaan palvella suhteellisen pienen porukan toiveita naapurista löytyvien liikuntapaikkojen lisäämisen osalta. En ymmärrä mistä lähtien jalkapallo on ollut Espoon kansallislaji, kun lähdetään rakentamaan kaikille soveltuvaa aluetta.

Nykyisin niityllä on useampia korkeita vanhoja puita ja keskellä niittyä on "pensaikkoa". Havainnekuvissa alueella on jatkossakin runsaasti korkeita puita rajaamassa urheilukenttää esim. lähialueen taloista ja estämässä mm. melua lähialueen asukkaiden suuntaan. Samaisten puiden on tarkoitus toimia korvaavana liito-oravien kulkureittinä, kun nykyiset puut kaadetaan. Odotan innolla minkälainen eläintenkouluttaja Espoon kaupungilta löytyy opettamaan liito-oravat tälle uudelle reitille. Kouluttajalta odotetaan kärsivällisyyttä ja luovuutta, koska näitä korkeita puita ei siis ole olemassakaan vaan ilmeisesti jotain aiotaan istuttaa alueen reunoille. Käytännössä istutettavat puut ovat yleensä korkeintaan noin metrin pituisia eli kouluttajan on jollain konsteilla kerrottava liito-oraville, että keksivät nyt seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi jonkun korvaavan tavan (opettelevat uimaan gräsanojan kautta?) ja palaavat sitten ensi vuosikymmenellä asiaan, kun puiden korkeus täyttää liito-oravien edellytykset liitämiselle. Huomionarviosta lienee, että alueen reunalla on nyt jo jonkin verran matalaa puukasvustoa, jota liito-oravat eivät Espoon kaupungin teettämän tutkimuksen mukaan käytä, koska se ei ole niille soveltuva. Luonnollisesti ongelma koskettaa myös lähitalojen asukkaita, jotka pääsevät nauttimaan jalkapallosta ja sen aiheuttamasta melusta seuraavat kymmenen vuotta, että näköeste pikkuhiljaa kasvaa suunnitellun mukaisesti.

Alueella on myös lukuisia muita eläimiä ja kasveja, joita tuskin jatkossa nähdään, mutta päästäänpähän nauttimaan puulaakijalkapallosta ja keski-ikäistyvien miesten iltaisesta ”syötä syötä” tai ”vapaana” -huutelusta.

Matinkylän jäähallin vieressä olevien kenttien läheisyydessä liikkuessa voi nähdä Telaniityn alueen tulevaisuuden, mikäli suunnitelma toteutetaan nykyisellään.
- Puro on aivan täynnä erinäistä jätettä. Ostoskärryt, liikenteenohjauskartiot, rikkinäset pallot, pullot yms. ovat arkipäivää. Käytännössä kaikki mikä irti lähtee, heitetään puroon. Lisäksi luonnollisesti kaikki omat roskat, kuten karkkipaperit, sipsipussit, juomapullot yms. heitetään puroon.
- Alueella pyörii aivan järkyttävä määrä saattoliikennettä, joka jatkossa tullaan näkemään myös Telaniityn ympärillä paloaseman takana olevalla parkkipaikalla sekä todennäköisesti myös Telamäentien puolella, koska Gräsanlaakson puolella liikenne on jo nykyisellään täysin ruuhkautunut eli autoilijoille lienee helpompaa käyttää myös Telaniityn puolella olevia pikkuteitä viedessään ja tuodessaan pelaajia kentälle.
- Jos oletetaan, että kenttä olisi todellisuudessa vain koululaisten käytössä, niin alueelle ei tarvittaisi autopaikoitusta ollenkaan, koska koululaiset kävelevät kentälle. Koska autopaikoitus on rakennettu, voidaan olettaa, että kentän käyttäjät tulevat paikalle autoilla eli yllämainittu saattoliikenne tulee olemaan arkipäivää myös Telaniityn ympärillä jatkossa.

Telaniityn osalta peli ei ole vielä menetetty eli alue voitaisiin pelastaa paremmalla suunnittelulla!

Ennen kaavamuutosta vuonna 2018 kerättiin adressi, jonka allekirjoittaneet asukkaat halusivat mieluummin säilyttää Telaniityn luonnonvaraisena puistoalueena, jotta jokainen lähialueen asukas voi nauttia luonnosta ja sen monimuotoisuudesta. Adressi toimitettiin päättäjille kesällä 2018 ja sen allekirjoitti määräaikaan mennessä 136 ihmistä.

Addressi on nähtävillä https://www.adressit.com/espoon_telaniitty_tulee_sailyttaa_luonnonvaraisena_puistoalueena

Toivon, että myös tämä huomioidaan kommenttina suunnitelmaan, jota nyt edistetään.

Kaupungin arvot ja tulevaisuudennäkymät rakentavat asukkaille ja kaupunkiin muuttaville kuvaa siitä minkälaisia ratkaisuja lähialueiden kehittämisen osalta tulevaisuudessa tehdään. Asukkaiden on siis voitava luottaa siihen, että kotiseutua rakennetaan johdonmukaisesti samaan suuntaan. Ihan samalla tavalla, kuin ihmisten on voitava luottaa hyvinvointivaltiossa lainsäädäntöön ja sen pysyvyyteen eli samanlaiset asiat käsitellään samalla tavalla.

Tässä ote Espoon valtuustokauden tavoitteista:

"Espoo profiloituu Suomen turvallisimpana ja elinvoimaisimpana sivistyksen, osaamisen, innovaatioiden ja yritystoiminnan kansainvälisenä edelläkävijäkaupunkina. Espoossa luonto on lähellä kaikkia. Pidämme huolta luonnon monimuotoisuudesta ja saavutamme hiilineutraaliuden vuonna 2030 määrätietoisella kumppanuustoiminnalla yritysten, korkeakoulujen ja muiden yhteisöjen sekä kuntalaisten kanssa."

Nykyisen suunnitelman osalta on vaikea ymmärtää miten luonnon monimuotoisuus toteutuu tässä hankkeessa.

... jatkuu:

"Lähiluontoa hyödynnetään liikkumisen ja hyvinvoinnin lähteenä. Espoossa lähiluonto on kaikkien saavutettavissa. Olemme edelläkävijä kasvavan kaupungin ja monimuotoisen luonnon yhteensovittamisessa. Espoo tekee kartoituksen kaupungin toiminnan luontovaikutuksista. Luonnon monimuotoisuustyö on koko espoolaisyhteisön yhteinen asia. Espoon kaupunkikehitys on luonnon monimuotoisuudesta huolehtivaa, sitä elvyttävää ja lisäävää. Laadimme tiekartan luonnon monimuotoisuuden elpymiseksi ja kokonaisheikentymättömyyden saavuttamiseksi vuoteen 2035 mennessä"

Hankkeessa lähiluontoa ei varsinaisesti hyödynnetä liikkumisen ja hyvinvoinnin lähteenä vaan tarkoitus on nimenomaisesti "poistaa" se lähiluonto kentän tieltä. Yhtä lailla tässä voisi olla pöydällä kuplahallin rakentaminen, koska kentän alue itsessään "siivotaan" kasvillisuudesta ja tilalle tuodaan keinotekoinen "bionurmi". Kartoitus luontovaikutuksista on tehty, mutta se ei oikeastaan tässä kohtaa totea muuta, kuin että "siirretään" luonto kentän ympärille. Jos "luonto" viihtyisi tai olisi elinvoimainen siellä, niin miksei se jo nyt viihtyisi siellä? (ks Espoon kaupungin itse teettämät selvitykset).

Näiltä pohjin on hyvin vaikeaa nähdä miten "Espoon kaupunkikehittys on luonnon monimuotoisuudesta huolehtivaa, sitä elvyttävää ja lisäävää". Luontoon ei kuulu keinonurmesta (oli nimi tai materiaali sitten mikä tahansa) tehty jalkapallokenttä, jonka laidalla on hiekkatiet ja valonheittimet.'

Tässä on kyllä joku jalkapalloilija/taustavoima tehnyt hatunnoston arvoista loppbaustyötä aikanaan.

Mielestäni on erikoista, että samaan aikaan, kun Espoossa on käynnissä niittyjen ja avoimien alueiden toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on muun muassa kehittää luonto- ja virkistysarvoja omaavia niittyjä tiivisti rakennetussa kaupunkiympäristössä, Espoon kaupunki aikoo tuhota yhden Matinkylän ja Haukilahden alueen keskeisimmistä niittyalueista eli Telaniityn, joka on useiden uhanalaisten lajien elinympäristö. Tämä on järjetöntä, ja hankkeesta tulisi luopua.

Kentän tarvetta perustellaan mm. liikuntamahdollisuuksien lisääjänä. Telaniitty on kuitenkin tällä hetkellä laajassa virkistys- ja liikuntakäytössä. Talvisin lähikoulujen lapset käyvät muun muassa hiihtämässä siellä ja niitty on lähiseudun koirille loistava ulkoilualue. Niityllä on usein myös perheitä lapsineen tutkimassa luontoa. Kaupunkilaiset siis hyödyntävät kenttää laajasti erilaiseen matalan kynnyksen liikuntatoimintaan, ja kentän rakentamisen myötä tällainen toiminta ei olisi enää mahdollista. Niittyä tulisikin kentän rakentamisen sijaan ennemmin kehittää niin, että sitä voitaisiin jatkossakin hyödyntää erilaisiin toimintoihin pelkän jalkapallon yms. yksittäisten lajien sijaan. Toki rakentamattomalla nurmikentälläkin voisi pelata futista, mutta silloin niitty ei olisi yksinomaan tiettyyn toimintaan ”varattu”, vaan kaupunkilaiset voisivat hyödyntää sitä parhaaksi katsomallaan tavalla.

Pyydän jatkosuunnittelussa kiinnittämään huomiota siihen, että kaavamuutoksen selostuksessa ja suunnitelmissa ei ole erityisesti huomioitu tilannetta, jossa meriveden pinta nousee nopeasti, työntyy Gräsanojaa pitkin vastavirtaan ja levittäytyy nyt suunnitellulle kentälle.
Tulva johtuu myrskyn aiheuttamasta merenpinnan nopeasta noususta, myrskyvuosta, ei vain kovien sateiden aiheuttamista hulevesistä.
Näin tapahtui esim. 9.1.2005, kun merivesi nousi Helsingissä 1,5 metriä, Pietarissa 2,4 m, Viron Pärnussa liki 3 m.

Harmillisesti kuvia 9.1.2005 tilanteesta ei ole mahdollista liittää kommenttiin.
Tuolloin vesi ulottui läheisten omakotitalojen tonttien rajalle ja suunniteltu kentän alue oli täysin meriveden peittämä.

Meriveden nopea nousu, myrskyvuo, veisi todennäköisesti mennessään myös nyt suunnitellun kentän korotukset ja pintarakenteet, veden laskiessa ne valuisivat Gräsanojaan ja siitä edelleen mereen.

Tulvansuojelutyö on selostuksessa mainittu, mutta sen kytkeminen kentän suunnitteluun ja toteutukseen on epäselvä. Suunnitelmissa mainitaan hulevesien viivyttämisestä, mutta hulevedet ja myrskyvuo ovat eri asioita.
Todellisessa tulvavuo tilanteessa selostuksessa mainituilla, suunnitelmissa puistoalueelle varatuilla, ohjeellisilla hulevesien viivytysalueilla on vahinkojen ehkäisemisessä tuskin suurtakaan merkitystä.

Ympäristövastuullisessa suunnittelussa tulisi huomioida, että meneillään oleva ilmaston lämpeneminen tulee väistämättä lisäämään kovia sateita ja myrskyjä ja myrskyt voivat nostaa meriveden pintaa nopeastikin jopa metrejä. Kaikki alle 3 metriä merenpinnasta sijaitsevat alueet ovat jo nyt mahdollisia tulva-alueita eikä positiivista muutosta ole näköpiirissä.

(LAINAUKSIA SUUNNITELMASTA /
Kentät rakennetaan noin metrin täytöille nykyiseen maanpintaan nähden, ja ne liitetään säilyvään ympäristöön kulkureittien sekä loivaluiskaisten painanteiden avulla. Painanteet toimivat sekä valuma-alueen hulevesiä viivyttävinä, että Gräsanojan tulvatilavuutena. Tulvatilanteessa Gräsanojan pinnantaso määrää painanteiden pinnantason. Ympäröivät rakennetut alueet ovat huomattavasti suunnittelualuetta).
(Kentät ovat korkeatasoisia tekonurmikenttiä, joiden täyttöaines on ekologista materiaalia).

Suunnitteilla olevan kentän nykyinen, olemassa oleva korkeusasema on +1,0 - +1,3 metriä merenpinnasta. Suunnitelmissa kentän korkeus nostetaan metrin täytöllä. Suunnitelmista ei käy ilmi, miten tämä täyttömaa on tarkoitus sitoa niin, että se ei tulvatilanteessa pääse valumaan Gräsanojaan.
Kenttä jää selkeästi meritulvakartan mukaisen tulvan alle.

Korkeatasoinen tekonurmikenttä tarkoittanee kumirouhepinnoitetta tai vastaavaa muovipohjaista materiaalia..
Kuten alla LAINAUS MTV UUTISET, on todettu, että korkealaatuista, ekologista tekopinnoitetta ei toistaiseksi ole käytettävissä.
Joten suunnittelussa tulisi tarkoin määritellä mikä tämä ekologinen tekopinnoite on ja kuka sitä valmistaa.

...jatkuu Myrskyvuo 2

Jos mahdollistetaan muovipohjaisen materiaalin leviäminen ympäristöön ja Gräsanojan kautta mereen, ollaan mahdollisen ympäristörikoksen polulla.

LAINAUS /MTV uutiset 27.04.2023

EU päätti uudesta kiellosta: Suomen urheilulle järisyttävät seuraukset – "Kunnollista vaihtoehtoa ei löydy vielä”
JULKAISTU 27.04.2023 16:07
Kumirouhe haluttiin kieltää sen ympäristö- ja terveysvaikutuksien vuoksi. Auvinen kokee käyttökiellon siinä mielessä hyvänä, koska asiasta on vihdoin saatu päätös. Kumirouheen
kieltämisen prosessi on kestänyt vuosia.
Suomessa on aiemmin kehitelty ja suunniteltu ympäristöystävällisiä tekonurmia, mutta Palloliiton olosuhdepäällikkö Teuvo Auvisen mukaan puhe ympäristöystävällisyydestä on hankala ja vaikeasti määriteltävä aihe.
Niitä on testattu muutaman vuoden ajan ja kokemuksien perusteella korkealaatuista tasoa ei ole vielä saavutettu.
Suomen tilanne on siinä mielessä ikävä, että tarpeeksi hyvän korvaavan materiaalin löytäminen ei ole toistaiseksi onnistunut. Haastetta tuovat myös pohjoisen sääolosuhteet.
– Voi sanoa, että meillä ei sellaista kunnollista vaihtoehtoa löydy vielä.


LAINAUKSET / Suomen ilmastopaneelin raportti 2/2021 - Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjauskeinot, kustannukset ja alueelliset ulottuvuudet:
Ote raportista – Uusimaa
ILMASTONMUUTOKSEN ETENEMINEN JA TULVARISKIT UUDELLAMAALLA
Tulvat
Uudenmaan alueella sijaitsee kaksi merkittävää tulvariskialuetta: Helsingin ja Espoon rannikkoalue ja Loviisan rannikkoalue. Nämä ovat korkeasta merivedenkorkeudesta aiheutuvia rannikkotulva-alueita, jossa korkea merivedenkorkeus voi aiheuttaa merkittäviä vahinkoja rakennuksille ja infrastruktuurille.

Merenpinnan korkeus
Keskiskenaariossa merenpinta kääntyy nousuun ja nousee 20-30 cm vuosisadan loppuun mennessä.
Jos korkein skenaario toteutuu, merenpinta voi läntisellä Suomenlahdella nousta jopa 80-90 cm nykytasosta vuoteen 2100 mennessä.
Korkeiden merivesitulvien riski kasvaa hieman vuoteen 2050, ja selvästi vuosisadan loppuun mennessä

Toimitin kannanoton tulvavuon huomioimisesta suunnittelussa lautakunnalle tiedoksi, kun kaavamuutos oli
lautakunnassa käsiteltävänä. Sain lautakunnan puheenjohtajalta seuraavan vastauksen:
Ymmärrän hyvin, että kentän käytöstä syntyy ääntä, joka häiritsee naapureita. Tämä oli esillä jo, kun lautakunta päätti asemakaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta.
Kaavahankkeen perusta ja muut tiedot käyvät laajemmin esiin kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistan tekstistä. Tarkoituksena on ollut koulujen tarvitseman kentän osoittaminen. Kaupungissa on sellainen työnjako, että kouluverkosta vastaa sivistystoimi; kaupunkisuunnittelulautakunta ei siten voi päättää, että jotain koulua tai sen kenttää ei tarvita. Lähistöllä ei ole myöskään toista paikkaa, johon kenttä voitaisiin sijoittaa.

Jouni J Särkijärvi
kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja
04.09.2019

Jäi epäselväksi mihin ja kenelle hän vastas?

Telaniitty tulee säilyttää kaikille avoimena tilana. Kentän rakentamisen myötä niitty tulee käytännössä olemaan jalkapallojengeille varattuna, jolloin kenttä ei ole enää kaikkien kaupunkilaisten ”saatavilla”. Tämä ilmiö on nähtävissä Matinkylän jäähallin viereisillä jalkapallokentillä. Kuten Matinkylän jäähallin viereisten kenttien jatkuvasta vienti- ja noutoliikenteestä voidaan todeta, lapset ja aikuiset kuskataan paikalle pääasiassa autoilla. Jos Suur-Matinkylän alueelle todella tarvitaan jälleen uusi jalkapallokenttä, sen voisi erittäin hyvin rakentaa jonnekin, missä se ei tuhoa arvokasta luontoaluetta, kun kentälle joka tapauksessa tullaan kulkemaan autoillen.

Käsittääkseni kaupungin tavoitteena on parantaa ennen kaikkea liikkumisen mahdollisuuksia sellaisten ihmisten osalta, jotka eivät tällä hetkellä harrasta juurikaan liikuntaa. Tutkimusten mukaan lähiluonto on matalan kynnyksen liikuntapaikka, johon myös ihmiset, jotka eivät koe itseään liikunnallisiksi, tuntevat olonsa mukavaksi mennä ulkoilemaan ja liikkumaan. Alueen omistaminen pääosin jalkapallolle ei edistä nykyisin vähän liikkuvien henkilöiden liikunnan harrastamista, vaikka juuri tämä ihmisryhmä olisi se, joka kaikkein kipeimmin tulisi huomioida, kun pohditaan, miten kaupunki voisi tukea liikunnallisuuden lisäämistä. Telaniitty tulee siten säilyttää kaikille avoimena ja liikuntaan kannustavana paikkana.

Matinkylän ja Tapiolan alueella on jo ennestään todella paljon kenttiä, ja lähimmät kentät sijaitsevat kivenheiton päässä Telaniitystä. Tämän vuoksi kyseenalaistan vahvasti kentän tarpeellisuuden. Myös muita rakennettuja lähiliikuntapaikkoja on alueella pilvin pimein, ja niidenkin käyttäjäkunta on melko vähäinen alueella asuvaan ihmismäärään nähden. Sen sijaan niittyjä ja kaunista luonnonmaisemaa on alueella koko ajan vain vähemmän. Tämä pitäisi ottaa huomioon ja jättää kenttä rakentamatta. Ennemmin niittyä voisi kehittää kaikille avoimeksi puistoksi tai vain säilyttää se kauniina niittynä kaupungin keskellä.

Mielestäni on erittäin ironista, että liito-orava on Espoon kaupungin tunnuseläin, ja samaan aikaan kaupunki suunnittelee tosissaan liito-oravan tunnistetun elinympäristön tuhoamista. Suunnitelmassa esitetään, että liito-oravat on otettu huomioon istuttamalla niiden liikkumista varten puita Gräsanojan varteen, mutta ihminen ei voi käskeä luontokappaleita toimimaan oman tahtonsa mukaisesti. Mikään ei takaa, että suunnitelma liito-oravien kulkureitin siirtämiseksi toimii. Lisäksi istutettavat puut eivät tule moneen vuoteen olemaan niin korkeita, että liito-orava voi hyödyntää niitä liikkumiseen. Kannattaa tutustua tästä aiheesta tehtyihin tutkimuksiin, joita löytyy myös ihan Espoon kaupungin teettämänä. Häpeällistä toimintaa Espoon kaupungilta. Inhottaa olla espoolainen.

Viime aikoina on keskusteltu paljon kaupunkiympäristön viihtyisyydestä. Myös lukuisissa tutkimuksissa on selvitetty asioita, jotka saavat ihmiset kokemaan asuinympäristönsä viihtyisäksi. Yksi keskeinen tekijä asuinympäristön viihtyisyydessä on tutkimusten ja myös käytännön kokemusten perusteella lähiluonto ja myös rakentamisen väljyys. Tämä on myös ollut ainakin aiemmin Espoon valttikortti. Metroreitin varrella asutusta täytyy ymmärrettävästi tiivistää, mutta se korostaa entisestään lähiluonnon tärkeyttä. Telaniitty on paikallisille todella tärkeä ja ainutlaatuinen lähiluontokohde, joka tulee säilyttää jatkossakin. Toki aluetta voi kehittää niityn ehdoilla, mutta kentän rakentamista en kannata.

Telaniityn alue on useiden uhanalaisten lajien elinympäristö. Alueella elää liito-orava, uhanalaisia lepakoita, saukkoja, taimenia ja sammakoita. Niiden luontaista elinympäristöä ei saa tuhota vähemmän tärkeiden asioiden tieltä. Jalkapallokenttiä on Espoossa ja Matinkylässä jo aivan tarpeeksi, mutta uhanalaisia eläimiä emme saa takaisin.

Jalkapallokentän tarvetta perustellaan lähiseudun koululaisten tarpeella. Jalkapallo on kuitenkin erittäin rajallinen osa opetussuunnitelmaa. Lisäksi lähiseudulla on useita kenttiä (Matinkylän urheilupuisto, Sandika, Toppelundin koulun ja muiden lähikoulujen kentät). Nämäkin kentät ovat etenkin päivisin aivan tyhjillään. Lapset myös harvemmin pelaavat jalkapalloa täysimittaisella kentällä. Siten koululaiset voisivat aivan hyvin hyödyntää jo olemassa olevia kenttiä. Telaniitty ja sen luontoarvot palvelisivat koululaisia huomattavasti paremmin nykyisessä muodossaan. Niityllä voi talvisin hiihtää ja muina vuodenaikoina kenttä palvelee esim. biologian opetusta runsaine kasveineen. Muistan itsekin käyneeni koulun kanssa niityllä useaan otteeseen keräämässä esim. kasviota ja tutustumassa kasvilajeihin.

Jalkapallokenttä rakennetaan todellisuudessa aikuisten miesten jalkapallomatseja varten. Näitä möykkämatseja voitaisiin kuitenkin hyvin pelata kauempana asutuksesta, koska osallistujat ja katsojat kulkevat niihin kuitenkin autoilla. Sen osoittaa jo suunnitelma rakentaa kentän läheisyyteen lisää parkkitilaa. Mistään alueen ihmisten lähiliikuntapaikasta kentässä ei siis tule olemaan kysymys. Espoon tulisi panna tärkeämmät asiat, kuten luontoarvot, kaupungin viihtyisyys ja kaikille avoin tila jalkapalloväen edelle.

Pitääkö kaikkia niittyjä tuhota ja muuttaa ne samanlaisiksi geneersiksi alueiksi, joita on joka paikassa? En ymmärrä tällaista kehitystä. Kaupunki tarvitsee myös luontoa.

On todella erikoista, että aikana, jona ilmastonmuutos on vahvasti tapetilla, kaupunki tuhoaa surutta ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten torjumisen näkökulmasta arvokasta lähiluontoa. Rakennetussa kaupunkiympäristössä tulisi olla mahdollisimman paljon viheralueita, jotka auttavat mm. tasaamaan lämpenevästä ilmastosta johtuvaa lämpökuormaa. Se on todellinen uhka, sillä korkeat lämpötilat ovat hengenvaarallisia mm. Perussairaille ja vanhoille ihmisille ja kuormittavat paljon myös ns. tavallista väestöä. Espoon kaupungin pitäisi ryhtyä ajattelmaan kauaskantoisemmin maankäyttöön liittyviä asioita. Tuhottua luontoa ei saa takaisin ja ilmastonmuutosta ei torjuta pelkkien juhlapuheiden avulla, vaan tekemällä valintoja sen eteen.

Kaavassa on todettu, että kentän rakentamisvaiheesta aiheutuu haittaa Telaniityllä ja Gräsanojassa eläville eläimille. Espoon kaupungin pitäisi laittaa uhanalaiset eläimet kentän edelle, kun jalkapallokenttiä on Espoossa jo ihan tarpeeksi.

Ympäristökeskuksen hankkeesta antaman lausunnon mukaan täytöille rakennettava kenttäalue syö tulvatilaa, jota on vaikea kompensoida pelkästään hulevesialtaiden avulla. Telaniityn tulvatilanne ei ole nykyisinkään hallinnassa, ja suunniteltuja tulvanhallintakeinoja voidaan pitää jo ympäristökeskuksen lausunnon perusteella riittämättöminä. Siten suunnitelma puutteellinen tulvasuojelun näkökulmasta. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti uusi rakentaminen tulisi sijoittaa tulvavaara-alueiden ulkopuolelle. Koska kentän rakentaminen Telaniityn alueelle ei ole välttämätöntä, Espoon kaupungin tulee toimia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti ja sijoittaa kenttä tavoitteiden mukaisesti Telaniityn tulvavaara-alueen ulkopuolelle.

Suunnitelman mukaan hulevesille rakennetaan viivytyspainanteet jotka on mitoitettu kerran sadassa vuodessa tapahtuvan rankkasadetulvan korkeustason perusteella (+1.30 m). Pallokenttä ja tenniskentät rakennetaan tasoon +2.10, kentälle johtavat raitit tasoon +2.0 ja huoltorakennuksen lattiataso tasoon +3.20. Kuitenkin alin suositeltava rakennuskorkeus Espoossa on +2.80 (ks. esim. Gräsanojan meritulvan hallinta -selvitys). Siten suunniteltu rakentamisen taso on jo tähän nähden kenttien ja raittien osalta liian matala. Kun otetaan huomioon Gräsanojan tulvatilanne ja tulvakorkeudet, on selvää, että tulvavedet tulevat säännöllisesti nousemaan kentille ja vaurioittamaan niiden pintaa. Lisäksi kun Telaniityn tulvatilavuus rakentamisen myötä pienentyy nykyisestään, tulvaveden nousu kentille on todennäköisesti enemmän sääntö kuin poikkeus.

Gräsanojan meritulvien hallintaa koskevan selvityksen mukaan merivesitulva nousee kaava-alueella olevan puistopolun päälle jo kerran viidessä vuodessa toistuvalla merivesitulvalla. Sillalle johtavan puistopolun korko on alimmillaan noin korossa +1.30. Koska itse Telaniityn alue, jolle kaavan mukainen rakentaminen kohdistuisi, on kaava-aineiston perusteella vielä puistopolunkin alimpaa tasoa alempana (ks. kunnallistekniikan yleissuunnitelma esim. s. 9-10), voidaan yksinkertaisesti todeta, että koko kaava-alue tulvii pelkkien merivesitulvien vaikutuksesta vähintään kerran viidessä vuodessa. Kuten kaavassakin todetaan, merivesitulvien lisäksi alueella aiheuttavat tulvia rankkasateiden aikaansaamat kohonneet virtaamat joko yksin tai yhdessä merivesitulvan kanssa. 

Kunnallistekniikan yleissuunnitelman (s. 12) mukaan kaavahankkeessa tehtävillä ratkaisuilla ei voida vaikuttaa merivesitulvan nousemiseen suunnittelualueelle. Siten kaavassa ei tosiasiassa oteta huomioon merivesitulvia, koska niihin ei varauduta kaavassa tilanpuutteen vuoksi millään tavalla. Esimerkiksi viivytyspainanteet on mitoitettu pelkästään rankkasadetulvien mukaan, minkä lisäksi kenttien ja raittien rakennuskorkeus on selvästi liian matala. Lisäksi urheilupuiston rakentaminen vähentää suunnitelluista viherpainanteista huolimatta jo Ympäristökeskuksen lausunnonkin mukaan entisestään alueen nykyistä riittämätöntä tulvatilavuutta, mikä on alueen alavuudesta johtuen (ks. mm. meritulvia koskevan selvityksen s. 5) vakava riski muun muassa kaava-alueen lähellä sijaitseville asuinrakennuksille. Suunnitelman vaikutusta lähialueen asuinrakennuksiin ei ole käsitelty tästä näkökulmasta lainkaan.

Lähialueen koulujen käyttöasteesta ei ole olemassa olevien kenttien tai suunnitellun kentän osalta esitetty minkäänlaista selvitystä. Olisikin kiinnostavaa tietää, mihin ajatus kentän tarpeellisuudesta nimenomaan koululaisten käytön osalta perustuu? Jalkapallon pelaaminen on tai sen ainakin pitäisi olla melko minimaalinen osa koulun liikuntaopetusta, joten tuntuu melko suureelliselta, että koululaisia varten rakennetaan massiivinen kenttä ja jyrätään kaunis ja pidetty luontoalue. Onko kukaan siis oikeasti selvittänyt, tarvitsevatko nimenomaan lähikoulujen lapset ja nuoret oikeasti jalkapallokenttää vai riittäisivätkö jo olemassa olevat kentät, jotka ovat muutenkin päiväaikaan ihan tyhjillään? Koulujen jälkeisen harrastustoiminnan osalta tilanne voi olla toinen, mutta silloin kenttä voi aivan hyvin sijaita jossain muualla kuin tulvivalla niityllä keskellä asuinaluetta, koska autoillahan sinne joka tapauksessa tullaan kulkemaan.  Epäilen, että mitään todellista koululaisten käyttöä koskevaa tarveharkintaa ei ole tehty, vaan tässä mennään aikuisten miesten futisintohimojen pohjalta. Naurettavaa ja tarpeetonta käyttää rahaa tällaiseen. Halvemmallakin voisi rakentaa jonnekin, missä maa ei ole savista liejua ja vaadi järkyttävää määrää veronmaksajien rahoja.

Uuden kentän rakentamisen sijaan Sandika tulisi ennemmin kunnostaa. Sandika sijaitsee Telaniittyä kauempana Länsiväylästä, joten siellä on parempi ilmanlaatu. Liikuntasuositusten mukaan ennen urheilusuoritusta ja sen jälkeen on hyvä verrytellä n. 15 minuuttia esimerkiksi kävellen tai hölkäten, Sandika sijaitsee fiksun etäisyyden päästä urheilukenttää tarvitsevista kouluista. Olemassa olevan kentän kunnostaminen on paljon järkevämpää kuin uuden kentän rakentaminen. Telaniityllä on huonosti rakentamiseen soveltuva maaperä, ja niitty on alueen asukkaille tärkeä. Eli kunnostetaan siis Sandika oikeasti hyvään käyttöön!

Liito-oravan esiintymistä ja elinympäristöä Telaniityllä ei ole selvitetty riittävän ajantasaisesti.  Viimeisin luontoselvitys alueelta on tehty vuonna 2018 eli n., 6 vuotta sitten. Kaavassa todetaan, että Telaniityltä on viimeisimmän vuonna 2018 toteutetun luontoselvityksen (Gräsanojan luontoselvitykset 2018, Silvestris Oy) jälkeen löytynyt liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka itsenäisen luontokartoittajan toimesta. Koska kaava-alueen liito-oravatilanteessa on myös Espoon kaupungin käsityksen mukaan tapahtunut erittäin merkittävä muutos, pitää liito-oravan esiintymistä alueella ehdottomasti selvittää ajantasaisesti ja kattavasti ennen kuin alueelle aletaan rakentaa kenttää. Ilman ajantasaista selvitystä ei voida varmistua siitä, että alueella ei todellisuudessa sijaitse esimerkiksi liito-oravan pesäpuita. Kaavoitusvaiheessa näin ei toimittu, joten selvitys pitää nyt todellakin tehdä ennen kuin kenttää aletaan rakentaa. Menetettyä luontoa ja eläimiä ei saa takaisin.

Suunnitelmassa oleva kuva on virheellinen. Kentän ja sen vieressä olevien kerrostalojen välissä ei todellakaan ole kuva mukaista viheraluetta korkeine puineen. Kenttä ja sen valot tulevat olemaan aivan suoraan asukkaiden ikkunoiden alla. Sietämätön tilanne, sääliksi käy noiden talojen asukkaita. Ja kyllä muitakin, jos upea Telaniitty oikeasti meinataan jyrätä! En kannata näin ajattelematonta hanketta!

Monet täällä väittävät ja ovat vastailleet kommentteihin, että suunnitelmissa on huomioitu tulvariskit ja liito-oravat. Nämä henkilöt eivät ole oikeasti tutustuneet lainkaan kaava-aineistoon ja siihen liittyviin suunnitelmiin ja selvityksiin, joista näkee konkreettisesti, miten puuttellista huomiointi on. Se, että kaavassa lukee liito-orava tai tulvavesien hule-alue, ei tarkoita, että toimenpiteet ovat riittäviä ja asianmukaisia. Kyseessä on viherpesu, johon hyväuskoiset ja tietämättömät ihmiset menevät ja vielä väittävät toimivansa muuten kuin mutu-pohjalta. Perehtykää ihmiset asioihin ennen kuin kommentoitte. Ja Espoon kaupungille suosittelen toimimista omien puheiden mukaisesti. Arvot näkyvät teoissa, eivät puheissa.

Suunnitelman mukaan Telaniityn nykyinen tulvatilavuus säilytetään. Sepä ei paljon auta, kun nykyinen tulvatilavuus ei ole riittävä ja ilmastonmuutoksen myötä rankkasateet ja tulvat vaan lisääntyvät entisestään. Sitä paitsi kaava-aineistossakin todetaan, että hulevesipainanteet eivät riitä säilyttämään tulvatilannetta, joten se tuosta korulauseesta. Järjetöntä touhua edes suunnitella tuollaista kenttää tulva-alueelle.

Suunnitelman mukaan kenttien valaistus toteutetaan minimoiden hajavalon suuntautuminen
asutuksen suuntaan tai eläimiä häiritsevästi. Tämä on jalon kuuloinen tavoite, mutta ei tarkoita käytännössä yhtään mitään. Minimointi ei ole sama asia kuin että haittoja ei tulisi jopa erittäin paljonkin. Matinkylän kentän perusteella voidaan havaita, että jalkapallokentälle tulevat valot ovat erittäin kirkkaita. Matinkylän kentän valaistus loimottaa todella kirkkaana ja pitkälle. Haukilahden rannassa kävellessä jos katsoo taivaalle, voi nähdä Matinkylän kentän kohdalla taivaalle loimittavan valokeilan. Vaikea kuvitella, että tällainen ei häiritsisi alueen uhanalaisia yöeläimiä kuten lepakoita ja liito-oravaa.

Olisi tärkeää, että Gräsanojan reunaa kulkeva kevyen liikenteen tie (Gräsanniitynreitti) että myös kävelysillalta Telaniityntielle kulkeva kevyen liikenteen tie (Telaniitynpolku) erotettaisiin urheilukentästä kaistaleella puita tai suurikokoisia pensaita niin että kävelijöille säilyisi jonkinlainen rauha ja näkösuoja urheilukentän toiminnasta. Nyt kaistale Telaniitynpolun ja kentän välillä näyttää tosi kapealta. Kevyen liikenteen tiet ovat alueen asukkaille tärkeitä ulkoilureittejä, joille halutaan rauhallista luontoa kävely-ympäristöksi.

Vielä ei ole liian myöhäistä perääntyä tästä järjettömästä hankkeesta. Sen takia pyydän päättäjiltä kauaskantoisempaa ajattelua, joka ottaa huomioon myös tulevat sukupolvet. Ilman luontoa ei ole myöskään ihmistä. Itse en haluaisi olla se, joka ottaa harteilleen kannettavaksi osan tärkeän lähiluonnon ja eläinten tuhoamisesta sellaisen hankkeen takia, jota ei ole pakko toteuttaa juuri tälle alueelle. Tehkää viisaita päätöksiä!

Nyt ollaan tuhoamassa kaikkea jalkapallokentän tieltä... pitäisikö pysähtyä hetkeksi pohtimaan, miten aluetta voitaisiin hyödyntää lähiliikunta-alueena niin, että alueelta ei tarvitsisi poistaa mitään luonnolle ja eläimille tärkeää, esim. puita... Eli löytyisikö jostain kompromissi tai kultainen keskitie ihmisten tarpeiden ja luonnon välille....?? Mietin tässä vaikkapa Silkkiniittyä, jossa luonto ja ihminen elävät sulassa sovussa ja alue on aidosti kaikkien ilona ja käytettävissä. Olisiko tässä jotain ideaa?

Jalkapallokentän ja tenniskenttien tarve on puutteellisesti selvitetty. Telaniittyä puineen pitäisi mahdollisimman paljon säilyttää.
Telatienpolku on täysin turha ja lisäksi suunniteltu aivan liian lähelle asuntoja.
Gräsanojan vieressä on kevyen liikenteen väylä, jota jalankulkijat ja pyöräilijät runsaasti käyttävät. Gräsanoja on surkeassa kunnossa ja rahat voisi mieluummin käytää sen kunnostamiseen. Tästä olisi kuntalaisille suurempi ilo ja hyöty kuin pallokentistä.

Telaniitynpolku olisi hyvä toteuttaa laadukkaana kestopäällystettynä (esim. kiveys tai asfaltti) ja eroteltuna jalankulun ja pyöräilyn yhteytenä. Näin saataisiin laadukas yhteys Telamäen ja Matinkylään menevän Länsibaanan välille.

Mitä tarkoitetaan  Luontokadolla?Luontokato tarkoittaa ihmisen toiminnasta aiheutuvaa lajien ja muun luonnon monimuotoisuuden vähenemistä. Luonto köyhtyy niin kasvi- , sieni- kuin eläinmaailmassa. Luontokatoa tapahtuu ympärillämme jatkuvasti jos emme puutu siihen. Kaupunkisuunnittelun myötä tuhotaan herkkiä ja arvokkaita luontoalueita muun muassa kaavoituksella. Näin myös Espoossa, joka mainostaa itseään mm. kestävän kehityksen tyyssijaksi.
Koskien Gräsanniityn urheilukenttäsuunnitelmaa, onko selvitetty Haukilahden alueella jo olemassa olevien kenttien hyödyntämismahdollisuuksia ja niiden käyttöastetta ennenkuin hävitetään ja jyrsitään taas yksi kulma luontoa? Kyseinen alue on sentään aika laaja ja toteutuessaan tulee muuttamaan alueen rauhallisuutta ja muutenkin alueen yleisilmettä totaalisesti. Alue nykyisessä muodossaan palvelee KAIKKIA liikkujia, kun taas rakennetussa muodossa periaatteessa vain osaa asukkaista. Kentän käyttäjistä myös valtaosa tulee todennäköisesti tulemaan ihan muualta autoilla?    Onko olemassa havainnekuvaa millainen alue on täysin valmiina?  Tuleeko huoltorakennuksia? Missä ne sijaitsevat? Miten ja mihin on suunniteltu autoille tila? 
Kuinka moni puolestapuhuja tulisi itse oikeasti olemaan varsinainen käyttäjä? Jos kenttää ei ollenkaan rakennettaisi, tai koko aluetta ei olisi olemassa kyseisen hankkeen mahdollistamiseksi, estäisikö se kaiken urheilun ja loppuisiko ihmisten liikunnallisuus ja liikunta siihen paikkaan? Onko kenttä ja valmiiksi rakennettu ympäristö ainoa mahdollisuus liikunnan harrastamiselle? No ei tietenkään, mutta tässä on nyt vastakkain liikunta/urheilu vs luonto. Liikuntaa voi harrastaa melkeinpä missä ja miten vain. Luonto taas kun hävitetään, se on mennyttä. Ja luontokato kasvaisi taas tälläkin hankkeella. Vedotaan siihen, että kun asukasmäärä kasvaa tarvtiaan lisää kenttiä. Yhtälailla voi ja tulee vedota siihen, että kun asukasmäärä kasvaa, tarvitaan enemmän viheralueita ja lähiluontoa ympärille. Vehreän ympäristön on lukuisten tutkimusten mukaan todettu vaikuttavan terveyteen siinä missä liikuntakin. Kumpi vaihtoehto painaa vaa'assa enemmän? 
Entä mitä jos Haukilahti olisikin erilainen tapaus, ja arvostaisimme luontoamme ykkösarvona? Arvostaisimme itse luonnon ja rakentamattoman ympäristön terveysvaikutuksia? Rauhallisia kävelyitä ilman melua. Kyseessä on alueen viimeinen luonnonniitty.  Luontoarvoihin on maaimalla herätty, ja hyvä niin. Nähtäväksi jää koska Espoon päättäjät ottavat luontokadon tosissaan. Kukaan ei voi olla tietämätön itse luonnon hyvistä vaikutuksista ihmisiin, kun taas luonnon puuttumisella ja häviämisellä on täysin päinvastaiset vaikutukset. Suorastaan katastrofaaliset. Luonnon säästäminen on edistyksellistä, edistyksellisyyttä.
'Ne kauniit puheet'. Hoituuko maailmanlaajuinen huoli luontokadosta pelkillä puheilla ja pitämällä aihetta esillä? Konkreettisia ja oikeita toimia luontokadon laajenemisen estämiseksi ei tehdä.
wwf.fi/uhat/luontokato sitra.fi/luonnon moimuotoisuus

Toivon hartaasti, että paikalliset viranomaiset ja yhteisöt ymmärtävät vielä ajoissa Telaniityn arvon ja harvinaisuuden, se kun on vanhan kulttuurimaiseman viimeisiä jäänteitä. Se edustaa maalaista kulttuuriperintöämme, ja sen säilyttäminen on tärkeää monestakin syystä.
Telaniitty on ainutlaatuinen, lähes luonnonvarainen niitty, joka kantaa historian painoa vanhojen ojitettujen peltojen muodossa. Tämä alue on säilytettävä kulttuuriperintönä tuleville sukupolville, jotta he voivat ymmärtää menneisyytemme ja arvostaa perinteistä maankäyttöä.
Lisäksi Telaniityn tapaiset alueet ovat nykyään harvinaisia maaseudullakin ja ne ovat elintärkeitä hyönteisille, jotka kärsivät kaikkialla tapahtuvasta viheralueiden jatkuvasta leikkaamisesta. Kukinnan ylläpitäminen on olennaista hyönteisten elinympäristöjen säilyttämiseksi, ja Telaniitty tarjoaa turvapaikan monille lajeille.
Ympäröivän alueen asukkaille Telaniitty on ilon ja virkistyksen lähde. Siellä voi antaa koirien juosta hetken vapaana, talvella harrastaa murtomaahiihtoa ja kesällä tarjota lapsille ja nuorille mahdollisuuden tutustua aitoon niittyyn, jollaisia ei näinä päivinä enää näe juuri missään.
Telaniitty ei ole vain paikallinen helmi vaan myös osa laajempaa ekologista verkostoa, joka hyödyttää meitä kaikkia.