Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelma, Lohko 7; Siikajärvi-Kolmiranta 2024-2034

Luonnon monimuotoisuus on uhattuna maailmanlaajuisesti, mutta myös meillä Suomessa ja Espoossa. On täysin järjetöntä hakata metsää alueilta, joiden luontoarvo on merkittävä. Siikajärven ja Kolmirannan metsäalueet ovat edelleen rusaslajisia, vaikka hakkuut ovat verottaneet lajikirjoa. Metsien monimuotoisuus on tärkeää myös meidän ihmisten hyvinvoinnille. Lopetetaan siis kaavaillut hakkuut ja annetaan ihmisten nauttia koskemattomasta luonnosta ja huolehditaan yhdessä siitä, että metsä saa kasvaa sille kuuluvassa rauhassa.

Liittyvätkö kaikki avohakkuut soiden ennallistamiseen? Niitä on aika reilusti. Mitä tarkoittaa soiden mahdollinen ennallistaminen? Jos ei ole päätöstä ennallistamisesta, niin voiko sitä käyttää perusteena avohakkuille?

Siikajärventietä on viime vuosina myllerretty Kotitorpantien ja Nupurintien välisellä alueella. On tullut likavesipumppaamo, kunnallistekniikka, valokuitukaapelia (oletettavasti, kukaan ei tunnu tietävän mikä kaapeli siellä on) ja nyt vielä valtavat sähkötolpat (niistäkään ei ole asukkaita informoitu). Voisiko kaupunki pitää huolta siitä, että Siikajärventie saataisiin luonnonmukaisemman näköiseksi, kun firmat eivät näköjään korjaa jälkiään? Tammikuun tilaisuudessa kuulin, että puustoa on koitettukin istuttaa, mutta toivottavasti siihen vielä keksitään joku toimivampi ratkaisu. Seutu muuttuu nyt vuosi vuodelta tympeämmän näköiseksi.

Juttelimme tammikuun asukastilaisuuden jälkeen vielä asukkaiden kanssa, ja moni oli sitä mieltä, että isoja työkoneita ei lähimetsään kaivata. Toivoisin, että voitte kilpailuttaa vaikka pääkaupunkiseudun ulkopuoleltakin firmoja, jotka käyttävät pienempiä koneita tai mieluiten tekisivät työt jalkapatikalla. Voisiko sopimusta siis rajata niin? Monilla asukkailla on epäluottamus siihen, että mahtaako metsätyöt tekevä firma pitää sovitusta kiinni, kun se ei viimeksikään toiminut kaupungin ohjeiden mukaan. Näistä seurauksista lähialueen asukkaat kärsivät vielä monen vuoden ajan. Lähistön pari vuotta sitten 'hoidetussa' metsässä on vaikea kulkea ja se on karmivan näköinen.

Henkilökohtaisesti toivoisin erityisesti, että Siikajärventien, Heinästien, Histantien ja Vanha Histantien välinen metsäalue jätettäisiin ulkoilijoille eikä sitä myllättäisi metsätyökoneilla. Alue on aktiivisessa ulkoulukäytössä myös muualta tuleville.

Viimeisten 10-15 vuoden aikana Vuohilampi Kolmirannassa on rehevöitynyt pelottavasti. Suurena syynä lienevät suuret hakkuut sen pohjoispuolella. Toivottavasti tämä suunnitelma lisähakkuille ei pahenna tilannetta entisestään. Mitä tilanteen parantamiseksi voisi kaupunki tehdä? Tämä upea luontokohde on tukehtumassa ruskeisiin valumavesiin hakatuilta alueilta.

Katselin mielenkiinnolla Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemasuunnitelmaa 2024-34 Lohko 7 Siikajärvi-Kolmiranta. Järjestettyyn tiedotustilaisuuteen en päässyt.
Olen kesäasukas Kolmirannassa Kivilammen rannalla Kolmirannantie 28.

Suunnitelmakommenteissa esitettiin huoli Vuohilammen rehevöitymisestä. Kivilampi on ollut kirkasvetinen järvi. Viimeaikoina siellä on lisääntynyt ulpukan kasvu.
Voisikohan noihin olla osansa lampien välisten purojen/laskuojien kunnolla? Lieneekö Kivilammesta ylipäänsä jonkinlainen yhteys Vuohilampeen. Soistunutta maastoa ainakin. Vuohilammen ja Pitkäsen välillä kai ainakin on puro. Samoin Pitkäsen ja Hauklammen välillä.

Ehkä nämä vesistöasiat eivät suoranaisesti liity tuohon luonnon-maisemansunnitteluun, mutta tuon nyt tämänkin esille.

Sunnittelun alla on ymmärtääkseni Espoon omistamat metsäalueet. Suunnittelualuekartassa on vaalean vihreällä merkitty alue, jossa teksti Ilomäki. Tuohon alueeseen kuuluu myös mahdollinen yhteys Kivilampi-Vuohilampi. Onko alue yksityisomistuksessa vai miksi ei ole suunnittelualuetta?

Alue Turunväylän, Siikajärventien ja Heinästien rajaamalla alueella on paikallisille tärkeä virkistysalue. Alueelle on muodostunut aktiivisessa käytössä oleva polkuverkosto vanhojen polkujen, eläinten kulkureittien ja aiempien koneurien myötä. Polkuverkostoa käyttävät monen käyttäjäryhmät; paikalliset ulkoilevat asukkaat, marjastajat, muualta tulevat ulkoilijat, koirien kouluttajat ym.

Kommentteja suunniteltuihin hakkuutoimienpiteisiin alueella 4:
- kuviot 269 (myös numeroimaton länsipuoli) ja 262: suunnitelmasta ei selviä aiottujen pienaukkohakkuiden koko. Yleisesti metsänhoidossa pienaukkohakkuilla tarkoitetaan enintään 0,3ha aukkoa. Noin suurina toteuttavat aukot ovat tällaisella virkistyskäytössä olevalla alueella liian suuret. Pienaukkohakkuut tulee suunnitella maastollisesti ja maisemallisesti sopiviksi ja selvästi pienempi kuin em. koko.
- kuvio 246 : poimintahakkuun toteutuksessa tulee ottaa huomioon sen sijainti Heinästien vierellä ja sitä kautta oleva maisemallinen merkitys. Hakkuu tulisi toteuttaa mahdollisimman kevyellä kalustolla jyrkässä rinteessä näkyvien ja helposti syntyvien laajojen/syvien maastovaurioiden välttämiseksi. Hakkuutähteet tulee viedä pois tai hakettaa paikalle. Ko. tiejakso on osa vilkasta paikallista ulkoilureittiä kuten myös sulan maan aikana suosittua pyöräilyreittiä, jota käyttävät muualta Espoosta tai jopa muualta pääkaupunkiseudulta tulevat pyöräilijät.
- kuvio 271: Kuvion läpi kulkeva oja/puro ja sen lähiympäristö tulee ottaa erityisesti huomioon. Metsäkoneiden kulkua tulisi välttää mahdollisesti kokonaan tai keskittää yhteen paikkaan. Oja/puro on yläjuoksultaan käytännössä luonnontilaisen kaltainen ja alajuoksulta luonnontilainen. Kaadettuja puita tai hakkuutähteitä ei pidä kaataa/jättää ojan/puron päälle. Koneilla liikuttaessa tulee säilyttää riittävä etäisyys uomaan, jotta siihen ei kohdistu haittoja. Ko. vesimuodostelmaa tulee kohdella luonnontilaisena purona (vesi- ja metsälaki ja ohjeet).

Yleistä:
Hakkuissa ja koneilla liikuttaessa tulee ottaa huomioon käytetyt polkureitit, myös vähäisemmät. Koneilla ei pidä ajaa polkujen päällä vaan hakkuukoneen ja metsäkuljetustraktorin kulkureitit tulee suunnitella niistä sivuun. Etenkin pehmeässä maastossa syvälle painuvat pyöränurat tuhoavat polut.

Hakkuutähteet tulee sijoittaa poluista sivuun. Polut tulee riittävässä määrin merkitä nauhoilla ennen toimenpiteitä.
Ennakkoon tulisi järjestää asukkaille katselmusmahdollisuus. Ilmoitukset "pylväsilmoituksilla" polkureittien lähtöpaikoilla sekä Facebookin Espoon Siikajärven viidakkorumpu- sekä Nuuksion seudun asukasfoorumi -ryhmissä sekä paikalliselle asukasyhdistykselle.

Vuonna 202? Kiimassuon ympäristössä ja siitä pohjoiseen kuviolle 271 asti tehdyissä hakkuissa on metsäkoneilla runnottu polkuverkostoa. Nämä jäljet tulisi käydä korjaamassa tarpeelliselta osin so. hakkuutähteet korjaamassa pois polkujen päältä sekä raivaamassa tarpeellisessa määrin polulle sopivat reitit sivuun metsäkoneiden muodostamista vettä keräävistä urista.

Kaupunki voisi myös kehittää sopimustekniikkaa urakoitsijoiden suuntaan: hakkuiden toteuttamiselle tulee asettaa sopimukseen kirjattavat laatuvaatimukset, jotka sisältävät virkistyskäyttöä koskevien tekijöiden huomioon ottamisen. Hakkuun päättymisen jälkeen kaupungin on tarkistettava tehty työ maastossa ennen laskujen hyväksymistä. Tarpeen tullen urakoitsija velvoitetaan korjaamaan jäljet tai kaupunki teettää ne urakoitsijan kustannuksella. Nämä ovat ihan normaaleja käytäntöjä rakentamisessa yms.. Huonoa jälkeä ei voi perustella urakoitsijoiden haluttomuudella.

Suunnitelman kirjalliseen osaan tai liitteeksi olisi hyvä laittaa lyhyet selostukset, mitä eri toimenpiteet käytännössä tarkoittavat. Maallikko ei tunne metsähoidon käsitteitä, mikä vaikeuttaa suunnitelman arviointia ja kommentointia.

Yleisötilaisuudessa ehdotettiin, että Heinäslammen ja Siikajärventien välissä sijaitsevan kuntoradan lenkin sisäpuoleinen alue jätettäisiin toimenpiteiden/hakkuiden ulkopuolelle eli suojeltaisiin alue. Se jatkaisi kehittymistä vanhaksi metsäksi, toisi monimuotoisuutta alueen pitkälti metsätalouden vahvasti muovaamiin metsäympäristöihin ja monipuolistaisi seudun lajistoa toimien eliölajipankkina.

Tervehdys

Kiitos kaikille kommenteista ja vilkkaasta keskustelusta. Vastaan loppuihin kommentteihin mahdollisimman pian.

-Harri