Miten koet palveluverkkoa koskevien suunnitelmien vaikuttavan arkeesi? Millaisia näkökantoja sinulla on palveluverkkoa koskeviin ehdotuksiin?

Nyt mennään metsään ja pahasti!!! Tämä palveluverkkouudistus tulee läsähtämäännkuin paska tuulettimeen ja sitten on myöhäistä pyristellä. On se outoa, että juuri Pihtiputaan toimiva ja henkilökunnaltaan äärimmäisen osaava osasto pitää väen vängällä saada kiinni! Täällä perimmäisessä kunnassako ei ole ihmisillä mitään arvoa??? Ne perustelut rakennuksen kunnosta yms on ihan hevonhumppaa ja höpöhöpöjuttuja! Smaoin se, että pienessä yksikössä ei muk avoi kouluttautua! Tälläkn hetkellä kolme lähäriä on opiskellut työn ohessa sairaanhoitajikis. Hyvaksin vaatimia koulutuksia on tuon tuostakin ja ne on hoidettu. Omaiset ei ainakaan pysty enää osallistumaan läheisensä hoitoon, omaiset on yleensä myös hyvin iäkkäitä. Haluaisin nähdä ne säästöt, mitä nämä leikkaukset oikeasti tuovat! Missä nämä ihmiset hoidetaan?? Samalla kun jo hybin toimiva yksikkö lakkautetaan avataan Jyväskylään uusi osasto, hei haloo!!! Mikä säästö se on ja mistä sinne hoitajat, kun ei niitä ole nytkään!? Herätys päättäjät , tämä on väärä suunta! Pomoja vähemmäksi, sillä sitä säästöä tulee!

Ei voi kuin ihmetellä näitä nyky suunnitelmia. Terveyskeskuksista lopetetaan puolet. Ei sairastavat ihmiset mihinkään katoa, nyt jo Novan päivystyksessä jonotetaan puolivuorokautta, kuinka sinne saadaan vielä koko hyvinvointialueen päivystystä tarvitsevat ihmiset. Hyvinvointialueiden myyntipuheissa piti taata kaikille yhdenvertaista hoitoa, no joo taitaa toteutua, että kaikki saavat yhtä huonoa palvelua. Terveydenhoidon ammattilaisia irtisanotaan, tälläkö Suomi lähtee nousuun. Pääasia näyttää vaan olevan, että aluevaltuutetut saavat kunnon kokouspalkkiot ja että hienoja seiniä rakennetaan, itse asia unohdetaan.

Voisi kysyä mihin ei palveluverkon supistaminen vaikuttaisi? Miten pääsee labraan tai lääkäriin jos palvelut siirtyvät kauaksi? Kulkuyhteydet ovat surkeat, ja kaikilla ei välttämättä varaa maksaa joka käynnistä Kelataksille. Monta matkaa tarvitsee tehdä ennenkuin maksukatto täyttyy. Taksien saantikin takkuaa välillä niin varmasti mieluimmin jättää käymättä jos aivan hengenhätä ei ole.
Todellakaan palvelut eivät ole tasapuoliset edes osittain vaikka tästä paljon on kerrottu että kaikille sama. Ainoastaan ehkä palveluitten hinnat voivat olla yhdenmukaisia, matkakustannuksia vain ei ole välitetty ottaa huomioon.

Selvästi näillä uudistuksilla halutaan ajaa pienet pitäjät alas. Ymmärryykseeni ei uppoa, miksi Pihtiputaan osasto ollaan ihan selkeästi lakkauttamassa joka tapauksessa, vaikka täällä osasto toimii ja on ihana osaava henkilökunta, mutta Viitasaaren osasto, joka ei ole henkilökuntapulan vuoksi edes käytössä tällä hetkellä, ollaan säilyttämässä. Varmasti ei hoitajat ole täältä Viitasaarelle siirtymässä vaan etsivät muita töitä. Puhumattakaan, että tämä helpottaisi esim. Jyväskylän hoitajapulaa.
Jos Pihtiputaan terveysasema lakkautetaan, vaikeuttaa se arkea huomattavasti. Esim. jos lapsen neuvolakäynnit siirtyvät Viitasaarelle, joudun varaamaan yli tunnin pelkkiin ajomatkoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että saan töissä korvata tunnit tekemällä muina päivinä pitempää päivää, joka on pois ajasta omien lasten kanssa. Lisäksi viikonloppupäivystyksen siirtyminen on erittäin tympeää ihmiselle, joka ei pidä pitkän matkan ajosta. Ihan huikeaa lähteä sairaan lapsen kanssa Äänekoskelle asti, kun matkoihin kuluu 1h suuntaansa. Siinä sitten odottelut päälle, niin onkin kohta koko päivän reissuja. Koen harmilliseksi, jos Pihtiputaalta loppuu päivystys kokonaan, koska täällä on ollut paljon sujuvampaa palvelua kuin esim. Viitasaarella, jossa ajat ovat lähes poikkeuksetta monta tuntia myöhässä.
Harmittaa myös omien iäkkäiden isovanhempien puolesta. Olisi ihanaa, että viimeiset ajat saisivat olla täällä meidän omaisien lähellä sen sijaan, että ovat osastolla jossain toisella puolella Keski-Suomea.
Jos säästöjä halutaan, niin ajakaa ennemmin Viitasaaren terveysasema alas. Siellä palvelu on pääsääntöisesti paljon heikompaa, eikä sinne henkilökuntaakaan saada koskaan tarpeeksi, kun työilmapiiri on niin huono. Myös itse viitasaaarelaisilta olen kuullut monesti kommenttia kuinka Pihtiputaan päivystys toimii paremmin. Sama matka viitasaarelaisilla on ajella Pihtiputaalle kuin putaalaisilla Viitasaarelle.

Keski-suomen hyvinvointialue aikoo lakkauttaa Jämsän kaupungin alueelta kolme terveysasemaa. Itseäni koskettaa Kuoreveden terveysaseman mahdollinen lakkautus. Työssäkäyvän ihmisen työajasta vie kohtuuttoman paljon aikaa, jos joutuu käymään (itse tai viemään lapsia) lääkärissä tai muulla terveydenhuollon käynnillä Jämsässä asti. Vielä hankalammaksi menee, jos vanhempi, joka on töissä esim. Mäntässä tai Jämsässä, joutuu ensin hakemaan lapsen kyytiin Kuorevedeltä ja sitten kuljettamaan vastaanotolle Jämsään, niin matkoihin kuluva aika tuplaantuu.
Kuorevedellä asuu paljon työssäkäyviä ja perheitä, pitäisi ottaa tämä huomioon palvelujen saatavuudessa.

Olen järkyttynyt!
Uudet sote-hyvinvointialueet myytiin meille äänestäjille sloganilla "samat palvelut kaikille". Ei kerrottu, että se pitäisi ymmärtää: palvelut pois syrjäseuduilla asuvilta. Olisi varmaan pitänyt osata lukea rivien välistä, mutta tämä syrjäkylien mummo ei ymmärtänyt.
Protestoin vahvasti Kuoreveden terveysaseman poistamista. Tänne on ymmärtääkseni luvassa uusia työpaikkoja Hornet 35 tullessa, eli oletettavasti väestö jonkinverran kasvaa. Turvattuja peruspalveluja, kuten terveydenhoito, siis tarvitaan.
Ajokortittomana ja autottomana en pääse Hallin haja-asutusalueelta Jämsään hoidattamaan itseäni kun julkinen liikenne puuttuu. Kiitos Sipilän hallituksen, takseja ei ole. Kelataksiakaan ei saa, vähät taksit ovat kokoajan menossa ja kohtuuttoman kalliiksi tulee pientä eläkettä nauttivalle naiselle maksaa25 € suuntaansa lääkärinpalkkion päälle.
Minulla ei ole sosiaalista verkkoa ( lue: lapsia) , joita voisin Jämsän terveyskeskuksessa käynteihini työllistää.
Kalliiksi tulee yhteiskunnalle , kun me kaikki ikääntyneet aina sairastuttuamme soitamme ambulanssin. Sehän tässä tulee ainoaksi vaihtoehdoksi.
Kuten sanotaan Järjen käyttö on sallittua. Toivon että järkeä löytyy hyvinvointialueiden päättäjiltä, ettei mennä "ojasta allikkoon".
Jo nyt tuntuu, että on tullut luotua "sutta ja sekundaa": Hyvinvointialueista on tullut Pahoivointialueita!

Kyllä tulevaisuuden sote-keskuksissa, myös Keuruulla, tulee olla ilta- ja viikonloppupäivystys. Muutoin vaarana on, että sairaala Novan päivystys ruuhkautuu entisestään. Monet toimenpiteet pystyttäisiin kuitenkin tekemään jo perustasolla.
Palvelutarpeen arviointiin tarvitaan suorat puhelinnumerot, joista ammattihenkilöt antavat neuvot ja ohjauksen.
Kiertävät bussit ovat ongelmallisia hygieniasyistä, ympäristösyistä ja kustannussyistä.
Haapamäen koululle ja Multian koululle pitää saada kansalaisia varten 2-3 kertaa viikossa oman terveydenhoitajan vastaanotto, jossa hänet voi kohdata kasvokkain ja jossa voi tehdä mm. pikatestejä ja ottaa mm. verinäytteitä, poistaa ompeleita ja tarvittaessa saada jatkohoito-ohjeet ja etäkonsultaation.
Terveisin hammaslääkäri Riitta Ryynänen

Hyvinvointialueelta on unohtunut miksi se on yleensäkään perustettu, Ihmisten terveyden hoitamiseksi! Toki näillä palveluiden heikentämisillä saadaan jo ennestäänkin muuttotappiokunnista asukkaita muuttamaan pois. Niin vuosi vuodelta heitteille jätettyjen ihmisten määrä vähenee.
Palveluverkon supistussuunnitelmat ovat täysin ristiriidassa uutisoinnin kanssa, että NOVA on tukossa? Jos ei toimi tälläkään asiakasmäärällä niin miten voisi toimia "palveluverkko uudistusten jälkeen"?
Kohtuullistakaa valtuutettujen ja johtoportaan palkkoja ja palkkioita niin jää enemmän rahaa hyvinvointialueen oikeisiin töihin.

Jos palveluverkkoa harvennetaan, tarkoittaa se myös sitä että Kelan ja VPL-kyytien kuljetustarpeet kasvavat. Paljon on saatu viime aikoina lukea uutisia Kelataksien saatavuudesta ja omakohtaisestikin olen kuullut viime viikkoina aikuisista lapsista, jotka vaihtavat työvuorojaan päästäkseen viemään vanhempiaan hoitoon ja kuntoutukseen, koska Kelataksia ei ole saatu moneen viikkoon. Hankalia aikoja Kelataksin saatavuuteen päivittäin on koulujen ja toimintakeskusten alkamisajat ja päättymisajat. Kelakustannukset eivät suoraan tule kunnille, mutta yhteiskunnallisesti kustannukset nousevat sieltä päästä. Nykyinen tilanne heikentää terveyspalvelujen saatavuutta. Päiväkeskusten ja toimintakeskusten vähentäminen tarkoittaa VPL-kyytien kustannusten kasvua kun matkat ovat pidempiä ja autoja tarvitaan ehkä lisää. Nämä kulut tulevat suoraan kunnille. Niitä en näe huomioidun laskelmissa ollenkaan. Ja nouseeko kynnys käyttää palveluita, jos niiden käyttö edellyttää pitkiä automatkoja?

Jos omat lähi palvelut viedään kauemmaksi (TK,hammashoito, laboratorio, fysioterapia,depressiohoitaja,neuvola) joita kaikkia käytän K.lahdella niin ihan varmasti tulee omaa terveyttä sekä henkistä että fyysistä mutta myös lasten terveystarkastuksia laiminlyötyä. Ei ole varaa hankkia autoa,linja-autot kulkevat huonosti. Luulen,ettei olisi edes varaa kulkea linja-autolla. Asuinalueena on katvealueella,missä ei välttämättä kuulu puhelin saatikka internet yhteyttä saa kunnolla päälle. Todella hyvin toimivat palvelut tällä hetkellä, joissa iloiset ja osaavat työntekijät. Ei voi kun isoja kiitoksia antaa oman paikkakuntani palveluille.

Ensinnäkin jos Saarijärven ja Karstulan terveysasemat viedään molemmat, jää iso aukko Pohjoisen-Keski-Suomen luoteen kulmalle. Miksi?. Onko tämän alueen potilaiden lähdettävä useiden kymmenien kilometrien päähän päivystykseen ja sieltä tarvittaessa vielä kuka ties kauemmaksi osastolle. Miten otetaan huomioon potilaan tarvitsema tuki omaisilta?. Miten toimitetaan potilaalle kenties tärkeitä tavaroita (kotona olevat harvinaiset lääkkeet, hygienia tuotteita ym). Lähteekö kenties jokin kuriiri hakemaan vai löytyykö kallispalkkaisia pomoja tähän tehtävään, kun työntekijöillä jo niin paljon tehtäviä työpäivässä, ettei aina kerkeä edes vessaan, syömään tai lukemaan niin tuiki tärkeää kuin sähköpostia, kun esimiehet ei enää voi olla läsnä omille alaisilleen.
Miten ajattelette täällä olevien työntekijöiden suhtautuvan asiaan. Olen kuullut monenlaista. Mutta mikä lienee sitten totta kun tilanne on kohdalla. Ensinnäkin, jos täältä ei löydy työtä nuoremman polven perheelliselle hoitajalle, voi pian koko perhe muuttaa lähemmäs työtä. Naisia ei kiinnosta kulkea 1-1,5 tunnin työmatkoja (edestakaisena 2-3 tuntia), koska se kaikki on poissa kodinhoidosta ja perheeltä. Monet naiset ei uskalla ajaa liukkaalla kelillä. Tuleeko täältä kuljetus työpaikoille?
Toisekseen mitä sanotte siitä, että moni uhkasi ensikuulemalta laittaa osaamisensa jäihin, jottei ole pakko siirtyä muualle samankaltaiseen työhön, jos tarjotaan. Ja taas säästyy tuolta pitkältä työmatkalta. Ja eiköhän liene kaikki jotka haluavat saada työn muualta, ole jo lähtenyt tai lähtemässä. Miten siis aiotte toimia loppujen kanssa? Ainakin samankaltaista työtä. Onhan naurettavaa tuhlausta, jos oletetaan kaikkien siirtyvän pois täältä periferiasta.
On vielä yksi asia. Miten sitten otetaan huomioon syrjäseutujen autioituminen, eikö tavoite ole pitää alueet elinkelpoisina. Ja ne jotka ovat muilla aloilla ja työnantaja vaatii sairauslomasta todistuksen, tulee työnantajalle kalliiksi, lähettää työntekijä monien kymmenien kilometrien päähän päivystykseen. Mites työtapaturmat, työterveyshuolto työpaikoille jne. jne. jne.
Sairaalaan joutuneiden vanhojen omaisten pääsy läheisensä luo hankaloituu, ei aina ole omaa autoa tai julkista liikenne välinettä ja rahaakaan ei juuri ole taksiin. Hankalinta on päästä nopeasti kuolevan omaisensa luo.
Kyllä kelpaa rikkaiden/varakkaiden pollistella, kun heillä on kaikki. Ja miten sitten suu pannaan, jos tuo Naapuri tuolta idästä laittaa rautaa tulemaan taivaalta isoihin asutuskeskuksiin. Jää arvailujen varaan.
Lukekaa Viispiikkisen (Karstulan paikallislehti) pääkirjoitus, antaa näkövinkkelin mitä on ja mitä ei ole tai ei tarvita. Se vielä kertoo olevan helppo päästä hoitoon. Toisaalta tänne pääkaupunkiseudulta muuttanut , kertoo miten helppoa on päästä myös hoitoon. Ja lomalaiset ja matkalaisetkin on hoidettu ajallaan. Isoissa Keskussairaaloissa osastot ovat yhden alan osaamiskeskuksia, ei kartu laajaa kokemusta.

Epäinhimillisyys, tahallinen tietämättömyys ja oman palvelun turvassaolo ( kun itsellä on varaa ja mahdollisuuksia hankkia yksityisiä palveluja ) - nämä vaikuttavat eniten HVA:n säästöpäätöksiin.
Tyhjää kysellä - naivia näennäistä vaikuttamismahdollisuutta, jolla ei mitään realistisia vaikuttamiskeinoja!

Suunnitelma on hyvä. Palvelut ovat saatavilla tasapuolisesti kaikille maakunnan asukkaille kohtuullisen matkan päässä. Joka kylätaajamassa ei tarvitse olla pysyvää kivijalkapalvelua. Ilta- ja viikonloppupäivystys on Jämsässä perusteltua, koska täällä on paljon matkailijoita Himoksella.

Nyt on vauhtia liikaa. Vaarana on, että lapsi menee pesuveden mukana.
Vanhaa ei kannata purkaa ennen kuin uusi systeemi on tilalla.
Valmistelijoiden tulee pysyä totuudessa eikä antaa väärää tietoa. Esim. Korpilahden vanhainkodin vanhusten määrästä on valmistelija antanut virheellistä tietoa lehteen.
On äärimmäisen tärkeää että päätöksiä tehdään oikeilla luvuilla.

Multia asukkaat joutunevat kurjaan tilanteeseen jos asetetaan ehdoton 30 asukkaan raja hoivakotien säilymiseksi.

On pantattu vapautuvia paikkoja, kunnan iäkkäitä asukkaita heitelty pitkin maakuntaa hoivapalveluihin kun ei ole tilaa. Yksi O
Osasto tyhjilläänja monta huonetta.

Uusi koulu kunnassa mikä voisi houkutella hoitajia muuttamaan maalle, mutta kuka uskaltaa muuttaa hoivatyöpaikan toivossa, työpaikka voi ollakin kohta kymmenien kilometrien päässä.

Saati suunnitella koko perheen tulevaisuutta Multialla kun ei ole terveyspalveluistakaan mitään takeita.

Koko Multia ollaan ajamassa alas.
Vanhusten asumispalvelut liipaisimella, terveyspalvelut jo haudattu.
Uusi koulu on ja tavoitteena ollut saada kuntaan uusia asukkaita ja työpaikkoja on ollut hoiva-alalla.
Mitä käy kunnalle kun kaikki asukkaat viedään pois vanhukset, hoivatyöntekijät ja terveyspalveluiden tarvitsijat

pitäisi taata kehitysvammaisten oikeudet

Jyväskylässä asuville ei esitetyillä palveluverkkomuutoksilla ole muuta merkitystä kuin palvelujen ruuhkautuminen ja hoitojonojen pidentyminen. Yritin viikko sitten (15.2. ja 19.2.) varata aikaa marraskuussa 2023 aloitettujen tutkimusten tulosten perusteella tehtäviin lääkemuutoksiin. Ensimmäisellä kerralla ilmoitettiin, että helmikuu on täynnä eikä maaliskuun aikavarauksia ole avattu, toisella kertaa sanottiin, ei vieläkään voi antaa aikoja maaliskuulle, koska lääkärit eivät ole toimittaneet työvuorolistojaan. Kuka tätä toimintaa johtaa? Lääkäri, joka työskentelee silloin kun haluaa, vai terveyskeskuksen toiminnasta vastaava ylilääkäri?

Korpilahti on pinta-alallisesti suuri osa Jyväskylää. Jo nyt meillä on jopa kymmenien kilometrien matka Korpilahden terveysasemalle. Julkista liikennettä ei juuri ole ja etäisyydet pitkiä, esim. itselläni lähimmälle bussipysäkille matkaa yli 6km ja esim. Novaan pääsy vaatii kahdella eri linja-autolla kulkemista -kuluu koko päivä jo matkoihin. Jos Korpilahdelta lopetetaan perusterveydenhuollon palvelut aiheuttaa tämä lisää ruuhkaa Novan nyt jo ruuhkautuneeseen päivystykseen, koska monet hakeutuvat hoitoon vasta viime hetkellä. Korpilahden terveysasema palvelee tällä hetkellä hyvin niin työssäkäyviä (ei tarvitse kesken työpäivän ajella Jyväskylään 30km tai yli), lapsiperheitä (kaikilla ei autoa) kuin vanhuksiakin. Alueellista tasa-arvoa peräänkuuluttaen Sivukyläläinen.

Jämsässä säilytettävä sairaala avoinna 24/7
Tai sitten kaikilla ihmisillä on oikeus saada hoitoa itseä lähimpänä olevassa palvelupisteestä olisi se sitten Keski-Suomen tai Pirkanmaan puollla. Ihmisillä pitää olla oikeus ajatella omilla järkevillä aivoilla. Hullua ajella 100km Jyväskylään kun lähempänäkin on palveluja. Nämä sote rajat eivät ole mistään kotoisin.

Asun Länkipohjan alueella mutta myös Länkipohjan keskustaan on useampi kilometri. Palvelut huononisivat rajusti meillä jos sekä Länkipohjan että Hallin terveysasemat suljetaan. Meillä ei ole muuta julkista liikennettä kuin koulukyydit ja takseja on käytännössä mahdotonta saada. Ei sillä että talous kestäisi 50€ edestakaista matkaa.

Mitäs.luulisitte jos hoitoon pääsy evätään maalla asuvilta lopettamalla terveyskeskukset? Kela takseja ei ole, ja tilaus on tehty mahdottomaksi ja vaikka saat tilauksen tehtyä, taksi ei saavu.

Lopettamalla terveysasemat, saadaan likvidoitua vanhuksia nopeammin, samalla välttyen kansanmurha syytteeltä.

Asun Hallissa, täällä toimii pienillä resulsseilla kunnoltaan hyvä ja hyvin palveleva terveysasema joka saa kiitosta niin nuorilta kuin vanhoiltakin palvelustaan paikallislehdessä ja kylillä; se on siis väärin, on aivan pakko saada tämä toiminta pois, niinhän?

Toiminnasta aiheutuvat kulut eivät voi olla peruste lakkautukselle, jos ovat, laittakaa ne esille selkokielellä ja rinnalle kulut jotka aiheutuvat korvattavissa matkoista , siitä liikkuvasta yksiköstä henkilökuntineen jne

Halliin kohdistuu Patrian 600: sta miestyövuodesta 500, tämä on Keski- Suomelle iso asia, vai onko sekin väärässä paikassa, haluamme ja teemme paljon työtä että perheillä oli syy muuttaa Keski-Suomeen eikä Pirkanmaalle, mutta palveluverkosto vie meiltä nämä perusedellytykset.

MIKÄÄN TÄLLAINEN KYSELY EI TODELLISUUDESSA AURA TAI VAIKUTA MIHINKÄÄN !
TE JOHTAJAT NOSTATTE HURVITTÄVIÄ PALKKIOITA JA SAMALLA OTATTE MEILTÄ KURJIMMILTA AVUN, TUEN POIS.
TE ETTE SIITÄ TUEDÖ MUTÄÄN KOSKA NOILLA TULOILLA TEIDÄN EI TARVITSE KÄYTTÄÄ JULKISIA PALVELUITA.
ESIM. VÄITE ETTÄ 0,5 TUNNISSA PÄÄSISI HOIDON PARIIN ON VALHE ! ESIM. KEURUULTA EI PÄÄSE EDES AMBULANSSILLA NOVAAN TUOSSA AJASSA !!!
EIKÄ SINNE EDES SAA TULLA ELKEI ENSIN SOITA ! JA SE ON JO PITKÄÄN OLLUT RUUHKAUTUNUT !!!
===> "KUOLKAA KOTEIHINNE" ON TAVOITTEENNE !!!
HIRVITTÄVÄ HÄTÄ ON NYT TODELLA MONILLA !
NOILLA SUUNNITELMILLANNE ON VALTAVAT VAIKUTUKSET MYÖS PIENEMPIEN PAIKKAKUNTIEN OLEMASSA OLOON, SILLÄ MONILLE ON TÄRKEÄÄ ETTÄ TERVEYDENHOITO KAIKILTA OSIN ON TOIMIVAA !!!
TE TODELLAKIN TUHOATTE KAIKEN, MYÖS MEIDÄT SAIRRAT, HEIKOT JA KÖYHÄT !!!

Ei mitään järkeä yrittää koko keski-suomea sulloa novaan!
Nytkään ei tahfo lääkäriin päästä niin entäs kun kaikki on siellä novassa?
Jömsässä on himos josta tulee päivystysasiakkaita ja nekin nyt viedään novaan.

Pudottakaa hyvinvointialueen päättäjät paikkoja ja palkkojanne ensin alas. Törkeitä palkkoja, jopa pääministerin tasoisia. Hävetkää

Aivan käsittämätön idea sulkea Jämsän sairaala. Se on monelle diabeetikkolapsen huoltajalle ihan hirmuisen tärkeä paikka, jonne kiireesti saa lapsen tiputukseen yms yölläkin esim. Vatsataudin aikana.
Samoin koen, että dementikon kanssa elämä hankaloituu kun Jämsän sairaala lakkautetaan. Minne vanhempi ohjataan, kun kulkeminen on hankalaa lasten kanssa Novaan. Ei hyvänen aika - irtisanomaan sieltä hallinnosta porukkaa, että perusterveyden huolto saadaan pidettyä

Työpaikka menee alta. Jos työt jatkuu hyvan alueella,tulee matkaa vähintään 100km seuraavaan esh:n yksikköön töihin. En aio jäädä enää terveydenhuoltoalalle kun pienten lasten äitinä työmatkani on mahdoton sekä taloudellisesti että ajallisesti. Todella ahtaalle lapsiperheitä ajavia päätöksiä:(

Näiden lakkautus/rajoittaminen ei saa perustua taloudellisin seikoin. Ihmisten hyvinvointi, terveydenhuolto, työpaikat, elämä eivät saa vaarantua ahneuden vuoksi; Sitähän tämä perimmiltään on!
Lisäksi; Näiden lakkautus/rajoittaminen olisi viimeinen naula arkkuun nimeltä Jämsä.

Näiden lakkautus/rajoittaminen ei saa perustua taloudellisin seikoin. Ihmisten hyvinvointi, terveydenhuolto, työpaikat, elämä eivät saa vaarantua ahneuden vuoksi; Sitähän tämä perimmiltään on!
Lisäksi; Näiden lakkautus/rajoittaminen olisi viimeinen naula arkkuun nimeltä Jämsä.

Jämsän jokilaakson sairaalan toimintaa ei saa supistaa vaan päin vastoin tehostaa sen toimintaa sairaala Novan rinnalla. Meillä on Jämsässä toimivat tilat ja osaava henkilökunta. Novan kapasiteetti ei ole pystynyt vastaamaan laajan alueen vaatimuksiin tälläkään hetkellä, joten miten se voisi riittää tulevaisuudessa jos Jämsän potilaat ohjataan kaiki sinne.

Riittävä hoitajamitoitus 24/7 toiminnassa ei tule varmistamaan potilas- ja työturvallisuutta, koska miten varmistetaan, että nykyisiltä palveluverkkoalueilta siirtyisi työntekijöitä uusille alueille tai keskitetysti Novaan? Perustason akuutin osastohoitoon paranee - miten? Omasta kokemuksestani voin sanoa, että jo nytkin ihmisiä/asiakkaita/potilaita makuutetaan päivystyksessä tai käytävillä, kun ei ole tilaa. Pitäisikö oikeasti Hyvaks-alueen ylimmän johdon käydä katsomassa mitä on palvelut viikonloppuna tai iltaisin. Miten päivystys ja ensiapu ovat kuormittaneet. Kotona hoitaminen mahdollistuu kotinsairaalasateliittien avulla - miten? Tälläkin hetkellä painitaan hoitajaongelmien vuoksi. Ei ole riittävästi henkilökuntaa.
Erityisosaaminen keskitetään ja isommissa yksiköissä lääkäripalvelut sekä tutkimukset parantavat potilaan hoidon laatua - miten? Oma kokemukseni on, että ei toimi. Miten saadaan lääkärit pysymään ja miten heitä saadaan palkattua? Kiire, isot potilasmäärät ja hankalat asiakkaat kuormittavat lääkärien työtä. Jaksaminen tulee olemaan koetuksella. Kallis lääkärisopimus ulkopuoliselta toimijalta ei ole ratkaisu. Järjestelmän pitää muuttua. Miksi valmistuvia lääkäreitä ei velvoiteta työskentelemään ja harjoittelemaan (osoitetaan heille paikat) kuten poliiseja?

Tämä palveluverkko ei tule onnistumaan. Tämä tulee kuormittamaan yksityistä lääkäripalvelut. Vähävaraiset, työttömät, vanhukset ja lapsiperheet tulevat kärsimään tästä. Tätä palveluverkkoa ei tue nykyiset rakenteet kuten taksijärjestelmä, kelataksit, bussiyhteydet, kalliit digivälineet, puhelinlaskut jne, olisi syytä miettiä, mikä kuormittaa ja mistä voidaan luopua. Onko Hyvaks alueen johto ja organisaatiorakenne aivan liian suureksi kasvanut ja kasvatettu. Mistä voidaan karsia ja mitä se tarkoittaa? Tarvitaanko tiimeillä tiiminvetäjät ja tiiminvetäjille tiiminvetäjtä esihenkilöineen? Kuka ottaa vastuun? Jos mietitään sairaalarakennetta ja sen henkilöstörakennetta, tämä on paisunut todella isoksi.

Suunnitelmia poistaa lääkäripalvelut Konnevedeltä ja sen läheltä en voi hyväksyvä, kauhulla ootan miten käy kun taksit saati ambulanssi palvelut ei myöskään tänne yllä. Pelkään muutenkin vanhusten hoidon puolesta, jos lääkärit ei enää löydä Konnevedelle missä väki vanhenee ja moni assuu syrjäkylillä, sinne ei oo helppo saada apua niin jos ei autoa aja edes itse.

Esimerkiksi Jämsästä ei kulje yhtäkään linja-autoa suoraan Novaan. Kaikki eivät ole kela taksi asiakkaita. Riittävätkö parkkipaikat kun asiakas määrät nousevat? Jo nykyisin työntekijöiden hankalaa saada mahtumaan autoaan parkkiin (ylivirtausalue).

Lääkärille on nyt jo Jämsässä monen viikon jonot jokaisella asemalla. Miten asia muka paranisi sillä, että nykyiset pienemmät terveysasemat lakkautettaisiin? Tulisiko Jämsään vähintään saman verran ja mielellään paljon ennemmän lääkäreitä kuin nykyisin siellä on? Koska työskentelemme puolisoni kanssa aivan eri suunnassa kuin Jämsän sairaala, jos lähiterveyskeskuksemme lopetettaisiin (Länkipohja ja Halli), meillä menisi töistä 1 tunti ja 10 minuuttia ja 1 tunti ja 30 minuuttia viedä lasta lääkäriin tai neuvolaan yhteen suuntaan eli helposti yli puoli päivää muutaman tunnin sijaan. Etätyöt eivät ole mahdollisia puolisollani eivätkä aina minullakaan. Jos aikaa ei saa heti aamusta tai loppu iltapäivästä, niin onko järkeä ajella edes töihin?

Jos ympärivuorokautinenpäivystys Jämsässä lakkautettaisiin, joutuisimme lähtemään esim keskellä yötä päivystykseen Jyväskylään asti, jonne matka kestäisi meillä kotoota 1 tunti ja 15 minuuttia eikä se varmasti ole edes pisin matka-aika mitä syrjäisemmiltä kyliltä matkaan kuluu aikaa. Kyllä tuntuisi hyvin turvattomalta lähteä kuskaamaan hätätapauksessa lasta päivystykseen, jos jotain sattuisi. Myöskään ambulanssi ei varmasti saapuisi paikalle mitenkään nopeammin. Mitä jos minulle sattuisi jotain silloin kun puolisoni on koko yön yövuorossa Tampereella tunnin ajomatkan päässä enkä pystyisi itse ajaa päivystykseen? Tulisiko minun hakeutua Orivedelle 30 minuutin päähän päivystykseen Jyväskylän 1,5 tunnin sijaan, koska oma hyvinvointialueeni lakkauttanut palvelut säästöjen toivossa? Vaarallista ja pelottavaa.

Mihin sijoitetaan pienten lakkautettavien yksiköiden asukkaat? Kauas kotoa jonne omaiset eivät pääse katsomaan, yksinäisyys ja ahdistus rakkaan omaisen voinnista lisääntyy. Syrjäkylillä ei yleisiä kulkuneuvoja, vanhuksilla ei autoa/ ajokorttia. Toisaalta tieverkoston hoito myös retuperällä, postikaan ei pääse pariin päivään kulkemaan. Eli säilyttäkää ne kuntien pienet pitkäaikaissairaiden hoitopaikat.
Mihin lopetettavien yksiköiden henkilöstö siirretään? Omassa kunnassa ei työpaikkoja aina ole. Pitkät matkat muualle. Syrjäisen pikku talon hinnalla ei kaupungista asuntoa saa. Vaikutus muuhun perheeseen? Muuttoliikenne vaikuttaa negatiivisesti myös kunnan talouteen.
Kotipalvelua lisättävä keskustan alueella asuville että pärjäävät pitempään kotona. Heillä apu tulee nopeasti myös yöllä. Haja-asutusalueella matkat pitkiä, tiet auraamatta. Avun saanti vaikeutuu ja voi olla myöhäistä. Kotipalvelun laatua parannettava. Ei riitä että hoitaja katsoo että kaapissa on ruokaa. Se pitää myös lämmittää ym. Ihmistä ei voi ohjelmoida kuten robottia.
Terveysasemien vähentäminen esim. Jyväskylän keskustan alueelta. Siellä kulkee julkiset kulkuneuvot ja taksit, matkat aina lyhyempiä. Täällä nytkin 20-40 km omalle tk:lle. Aikaa ei vanhuksille edes kerran vuodessa. Entä sitten jos siirretään Novaan tai Palokkaan? Matkakin tuplaantuu. Parkkipaikkaongelmat molempiin paikkoihin. Tilasin Kela- invataksin ”pyörätuoliasiakkaalle” edellinen pv. Ei tullut. Ikäihminen kaatui, ambulanssi kävi muttei ottanut kyytiin (3km tk), käski viedä omalla autolla vaikkei asiakas pystynyt edes istumaan. Tilattiin paaritaksi, luvattiin muttei tullut. Miten käy jatkossa kun ambulanssit pitkillä siirroilla hoitopaikkoihin ? Ei huonokuntoinen vanhus puolipukeissaan taksissa pärjää, tilanne vain pahenee. Kela- kustannusten hinta kohoaa. Asiakkaat = tuottavampi kyyti valitaan.
Laboratotiotoiminta samoin. Nytkin parina pnä/ viikko osan päivää. Jos loppuu kulje jollain konstein syömättä ja juomatta jonottamaan Novaan kymmeniä kilometrejä. Ei onnistu huonokuntoisilla vanhuksilla. Keskustassa kotipalvelun piirissä olevilta verikokeet otetaan kotona.
Miksi se ei onnistu asumispalveluyksiköissä asuvien osalta? Heilläkin maksetaan esim 4 kertaa/pv hoitajan käynti. ”Labrabussi” mahdollinen mutta entä talvipakkasella? Ei autoja voi tyhjäkäynnillä kovin kauan pitää ja tuskin syrjäseutua kiertää. Eikä kaikkia tutkimuksia nytkään tk::ssa oteta vaan Novassa.

Valtava huoli Kuoreveden terveysaseman lakkauttamisesta. Alueella asuu paljon iäkkäitä ja myös liikuntaesteisiä sekä ihmisiä, joilla ei ole omaa autoa. Terveysasemalla tunnetaan alueen väestö ja palvelu on ollut asiakaslähtöistä. Miten on ajateltu, että digipalvelut ja liikkuvat palvelut korvaavat nykyiset palvelut tosiasiassa? Ei kai ajatus voi olla se, että kasvukeskuksiin lisätään kaikki mahdolliset palvelu muodot ja -kanavat ja keskitetään palvelut ja reuna-alueet saavat jämät: digipalvelut ja liikkuvat palvelut. Eihän liikkuvat palvelut edes riitä kaikille tarvitseville ja Ja miten huomioidaan liikuntaesteiset. Pääseekö sähköpyörätuolilla bussiin vai tuleeko liikkuva palvelu aina kotiin? Entä digipalvelut, eihän ne sovellu kaikkeen ja kaikille. Olisi syytä tehdä kunnolliset vaikutus- ja taloudelliset arviot. Nyt niitä ei ole tehty ja puretaan toimivia rakenteita, kun uskotaan keskittämisen ja digipalveluiden tuottavuusloikkiin. sirretään kustannuksia Kela taksi rallin kautta muualle. Eihän digipalveluista ole edes tässä mittakaavassa näyttöä.
Kaikkialla muualla Euroopassa lääkäripalvelut ovat lähipalveluja, miksi ja millä perusteella meillä mennään vastakkaiseen suuntaan? Mihin tällä pyritään? Hoiva vastuun siirtämiseen omaisille? tai yrityksille, niin, että itse joutuu maksumieheksi. Nyt romutetaan hyvinvointivaltio.

Minä kuulun niihin, joihin esitetty palveluverkko ei vaikuta, sillä asun lähellä Jyväskylää ja käytän vain hyvin vähän terveys- ja sosiaalipalveluita. Olen kuitenkin huolissani kauempana maaseudulla asuvista mahdollisesti autottomista henkilöistä, jotka jäävät aivan tyhjän päälle, kun lähipalvelut lopetetaan. Jos suunnitelmassa sanotaan, että palvelu on saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä, vaikka vuoroja on vain 1-2 per päivä, niin siinä unohdetaan kokonaan, että myös poiskin tuolta palvelusta olisi päästävä. Ei riitä, että pääset kotoa lääkäriin, jos et pääse takaisin kotiin millään. Jo nyt kerrotaan kuinka kela taksia joutuu odottamaan jopa 5 tuntia terveyskeskuksessa, miten sitten jatkossa, kun kauemmaksi liikkuvien potilaiden määrä lisääntyy. Novan alueella on suurena ongelmana, pysäköinti ja jopa kela takseille jaellaan sakkolappuja, kun sallittu pysäköinti aika ylittyy pelkästään saattoliikenteessä.

Toivoisin, että asiakkailla olisi mahdollista käyttää eripuolilla maakunnan sotekeskuksia erikoislääkäripalveluja myös perusterveydenhuollon puolella. Se vähentää erikoissairaanhoidon tarvetta ja nopeuttaa avunsaantia, kun palvelu on saatavissa lähempänä, eikä tarvitse sen takia ajaa Jyväskylään. On helpompi ajattaa lääkäri yhtenä päivänä maakuntaan, kun ajattaa kaikki asiakkaat Jyväskylään. Usein palveluntarvitsijalla ei ole käytössä edes omaa autoa ja julkisen käyttö maakunnasta ei ole yksinkertaista. Esimerkiksi Jämsässä yksityisen tuottamana tämä on toiminut hyvin ja vähentänyt painetta erikoissairaanhoidosta. Mm. Mielenterveyspalveluissa lääkärin helpompi tavoittaminen parantaa hoidon vaikuttavuutta.

Kotoamme on matkaa Joutsan terveysasemalle 44 km, jonne meidät ohjataan lääkärille tai hammaslääkärille. Laukaaseen on vähä pitempi matka. Julkista liikennettä ei ole vaan matka on tehtävä taksilla tai omalla autolla. Kumpaankaan ei kerkiä 30 minuutissa vaan menee lähes 40 min. Kela taksi maksaa edestakaisin 50 euroa ja oman auton kustannukset ovat lähes 45 euroa (0,45 x 98 km). Kuntalaisille ja erityisesti vanhuksille ja lapsiperheille terveysaseman lakkauttaminen on katastrofi. Toivakkalaiset eivät ole tasa-arvoisessa asemassa joutsalaisten, laukaalaiste eikä jyväskyläläisten kanssa.

Hyvin surullista, että Jämsän sivukyliltä ollaan valmiit viemään palvelut pois.
Meillä on Hallissa ja Länkipohjassa hyvin toimivat palvelut sekä erittäin ammattitaitoinen henkilökunta.
Jostakin syystä tk:n palveluvalikoimasta oli unohtunut kokonaan fysioterapia ja lastenneuvola (Hallissa), ei siis pelkkä lääkäri ja sh sekä hammashoitola.
Pienen aseman heikkoutena oli kirjattu heikkous saada henkilökunnalle sijaisia poissaoloihin. Unohtuu se, että pienen voimavara on joustavuus, eli avun voi saada toisinaan viereisen oven takaa.
Myös julkisilla avun tavoitettavuus oli osin virheellistä. Ei esim. Hallin sivukyliltä ole mitään julkista yhteyttä ja keskeltä Halliakin voi olla esim. rollan avulla kulkevan mahdotonta kiivetä linja-autoon. Jämsän päässä pitäisi vielä päästä linja-autoasemalta jollakin konstilla sairaalalle. Eli esittämänne ihanneajat ja mallit eivät pidä.
Jos esim. hammashoitola viedään pois, tietää se sitä, että vanhempien pitää olla pois töistä, kun koululainen pitää viedä hammashoitolaan Jämsään.
Jokainen meistä joutuu käymään jossakin vaiheessa esim. verikokeissa, jolloin on lähdettävä Jämsään ja toinen reissu kun kuulet tulokset, jos tarvitset lääkäriä.
Kylältä ei myöskään taksia saa, jos raha siihen riittää.
Inhimilliset puolet unohtuvat tyystin.

Terveyskeskuspalvelut labra ja mieluusti myös röntgen, kuntoutusosasto, asumispalvelut välttämättömät Karstulassa. Julkista liikennettä ei ole, laaja-alueinen kunta joten 30 min. tai puolen tunnin saatavuus palveluihin ei toteudu. Karstulassa uudet terveyskeskustilat joihin naapurikunnista on lyhyin matka. Lääkäripalvelut keskitetty jostain kummasta syystä Saarijärvelle sisäongelmallisiin tiloihin joissa osa työntekijöistä ei ole pystynyt työskentelemään. Lisäksi tilat ovat vanhat ja epäkäytännölliset. Esitän, että Karstulan terveyskeskukseen keskitetään lähikuntien ja osan Saarijärvisten palveluista ja sotealue turvaa tarvittavat lääkäri- ja hoitajapalvelut. Terveys-, sosiaali-, asumispalvelut ja kotihoito ovat tärkeimmät palvelut asukkaille ja ne tulee olla lähipalvelua. Alueen tulotaso on alhainen eikä kaikilla ole mahdollista hakea palveluita kaukaa. Uudistuksen tarkoitus on turvata lähipalvelut. Ne eivät tule toteutumaan ko. uudistuksilla. Siksi niitä ei tule toteuttaa näin sillä alueen vanhusväestö tulee lisääntymään jatkossakin. Esitetyt muutokset romuttavat systeemin ja muut kuin nyt esitetyt muutokset tulee tarkasti selvittää ja varata muutoksiin useampi vuosi.

Koko palveluverkon mittakaava on osin todella järkyttävää luettavaa. Hyvinvointilain lähtöajatus; peruspalvelujen parantamisesta erikoissairaanhoidon ruuhkien purkuun näyttää toteutuvan juuri päinvastaisesti. Erilaisista purkutoimista on selkeät aikataulut, mutta korvaavia palveluja vasta suunnitellaan ja toteutetaan vähissä ja soveltuvissa määrin. Kokonaisvaikutusten arviointi näyttää hyvin heppoista "mutua", esim mikä on kokonaisvaikutus, kun pienetenkin asioiden hoitomatka saattaa olla 80 km / sivu. Huh huh. Onko viranhaltijoissa joku, joka on valmis tämän matkan ajamaan perusterveydenhoidon tasoisissa asioissa.

Mihin on hävinnyt laki joka velvoittaa terveyden edistämiseen ja hoidon tasapuolisen saantiin kunnissa.Tämä ihmisten kohtelu ja hoidon saanti on nyt poissa ja tilalle on tullut raha joka määrää kaiken.Kun siellä kaupungissa päätätte toisten asioita huomaan että teitä puuttuu käytännön kokemus. Te olette papereita pyöritteleviä ja isopalkkaisia pomoja. Toivottavasti tulee jokin taho joka kaataa teidän sotenne!!

Vähän aikaa sitten ollaan muutettu Korpilahdelle. Muuttoperuste oli et löytyy terveysasema yms.
Halutaanko että Korpilahti kuolee ja ihmiset ei muuta tänne, no näin se saadaan, kun tk lopetetaan.
Korpilahdella suuri osa asukkaista on vanhempaa väkeä, on törkeätä ottaa tk pois täältä. Täältä ei pääse edes kunnolla linkilläkään esim jkl niin miten sitten lääkäriin pääsee. Johtoportaista turhaa porukkaa vähemmäksi niin säästyy rahaa.

Yhdeksän hyvää, kymmenen kaunista sote uudistus tuo. Näin lupailtiin. Ja kuka oikeastaan yllättyi tästä. Perusterveydenhuollon alasajo saikin nyt kunnolla vauhtia. Kunnat joista lopetetaan terveyskeskus osastoineen on kuolin isku niille. Ja mukana seuraa sallittu luonnollinen kuolema. Nyt säästetään aivan väärästä paikasta.

Lisää koulutusta ja ammattitaitoa sotehenkilöille, varsinkin vanhemmille ja periferiassa, neurokirjon piirteistä, siis autismi, adhd jne.Osaaminen aivan nollatasoa lääkäreillä, psykiatreilla, hoitajilla ja kuntoutuslaitoksissa. Asenteen muutos ja tiedon hankinta ei maksa mitään. Osaava tuki perheille ajoissa. Säästettäisiin paljon inhimillistä kärsimystä, resursseja, siis RAHAA jatkossa. Ehkä myös lastensuojelun nykymuotoista kriisiytymistä.Kuka tai mikä näitä hoitaa? Tuntuu ettei kukaan eikä asiakasta kuunnella lainkaan.

Paljonko tuleesäästöä 2 ihmisen terveysaseman lakkauttamisesta ? Lääkärihän pitää löytyä muualta Jyväskylästäkö ? Ruuhkautuu entisestään terveysasemat ja lääkäripula ei ratkea. Hoito myös viivästyy, kun mummot ei lähde kauaksi, joten erikoissairaanhoidon kustannukset nousevat.

Monen monta kertaa olen näiden laitakaupungin ja maaseudun palveluhuononnusten yhteydessä miettinyt, että olemme yhtä kaukana kaupungin keskustasta kun keskusta on meistä. Eli jätetään ne palvelut sinne laidoille ja lopetetaan keskustasta. Olisi tasa-arvoisempaa välillä laittaa kulkuliikenne toiseen suuntaan. Samat bussit ja taksit kulkee laidoille joita nytkin käyttävät ihmset jotka joutuu niitä palveluita käymään keskikaupungilta hakemassa. Mikään ei siinämielessä muutu. Miksi aina laitakaupunkilaisten kuuluu maksaa matkansa lääkäriin ja labraan tai parempaan hoitoon omasta pussista?
Systeemi lisää kallispalkkaisten virkamiesten määrää.. että naurattaa. Niillä kun asioita ei saada paremmalle tolalle.
Kyllä siellä poliittiset muka päättäjät istuksivat kampaviinereiden kanssa suurilla kokouspalkkioilla.
Lopettakaa nämä kikkailut ja alkakaa hoitaa niitä asioita.
Ei mitään uusia kuppikuntia minnekkään ja entisetkin huitsin nevadaan.
Oli todella huono juttu maalaiskunnankin liittyä kaupunkiin.. mikä parantui.. kaupungin tuhlaileva tyyli turhanpäiväiseen ja ihmisten elämän kallistuminen joka suhteessa. Huonontumisista saisi kyllä pitkän listan.

Keski-Suomen hyvinvointialueen asukasluku vuoden 2023 alussa 291662. Vuoden 2023 alijäämä on 113000000 euroa. Alijäämää on Siis 387 e/as. Rauhoitutaan nyt ja tehdään kauas katsovia hyviä ratkaisuja.

Taloudellinen väkivalta liitetään yleensä lähisuhteisiin, mutta kyllä se vaikuttaa olevan myös yhteiskunnan rakenteissa.

Meitä muualle muuttaneita on paljon, joiden läheisiä ja ystäviä edelleen asuu kotikunnassa. Ei ole kiva lukea järjettömistä päätöksistä, ymmärsin Kotiseuden Sanomista 28.2.2024 että HyvaKS on tekemässä päätöksiä pohjoisen Keski-Suomen osalta virheellisin tiedoin.

Olen kuullut, että ihmisiä ajelutetaan jo nyt edes takaisin ambulansseilla Novaan ja takaisin koteihinsa tai asuinpaikkoihinsa. En usko, että kustannukset vähenee laittamalla kiinni toimivia yksiköitä.

MOT näytti millaisissa oloissa ihmiset asuu isojen ketjujen palvelutaloissa. Hirvittävää katsottavaa, miten esimerkiksi Humanan, Attendon, Esperi Caren ja Mehiläisen yksiköissä voi olla ihan karmeat olot.

Keski-Suomen vetovoimasta kannattaa pitää kiinni koko alueen mitalta. Ihmiset on arvokkaita joka puolella. Kaikilla ei ole läheisiä välittömässä läheisyydessä ja kaukana asuvien sukulaisten on mahdoton tietää tilannetta, mikä läheisillä. Me työikäiset käymme töissä. Huonoilla päätöksillä näivetätte alueen siihen kuntoon, että eivät enää ylös nouse.

Valtiovarainministerin omalla naamalla myymät leikkuulaudat ovat irvokas esimerkki ajan hengestä - todella vaikea ymmärtää, että Suomen ministeri sellaisen päivityksen omaan facebookiinsa on laittanut.

On enemmän kuin järkevää sulkea pieniä terveysasemia. Niiden tarjoamat palvelut ovat suppeita ja kohderyhmä on pieni. Vanhojen ja tiensä päähän tulleiden sote-kiinteistöjen alasajaminen tuo säästöä, joka voidaan kohdentaa johonkin järkevämpään. Lisätään liikkuvia palveluita haja-asutusalueille, se on myös järkevää. Näin ollen palvelut saadaan jopa lähemmäksi kansalaisia ja palvelutarjonta voi liikkuvissa palveluissa olla laajempi. On turha enää tänä päivänä haihatella "vanhoja hyviä aikoja", kun joka niemennotkossa oli oma terveysasema. Maailma muuttuu ä. Fakta on se, että rahat eivät yksinkertaisesti riitä enää kaikkeen, joten turhia kulueriä on pakko karsia pois ja pohtia tilalle jotain kustannustehokkaampaa.

Olen pohtinut pitkään, jo työaikana i Vantaan päivähoidossa ns. rahojen kohdentamista eri momenteille . Eri rahat on jaettu eri tarkoituksiin. Mielestäni olisi aika uudistaa tämä siten, että ihmisen perustarpeet olisivat ensisijaiset. Kaikkihan tietävät Maslowin tarvehierarkian.
Fyysiset perustarpeet etusijalle. Tähän kuuluu terveydestä huolehtiminen, turvallisuuden tarve yms. Eli säästetään muista menoista, jotka eivät ole ihmiselle elintärkeitä . Näin se vaan menee. Kriisiaikoja kun eletään. Niinhän jokaisen yksityisenkin ihmisen on tehtävä vaikeina ainoina. Karsittava ei- välttämättömät menot pois! Kun rahat eivät kaikkeen riitä, kaikkea ei voi saada.
Uutta ajattelua nyt rahan jakoon!
Välttämättömät etusijalle. Terveydenhuolto on yksi ihmisen perustarpeista. Nälkä, jano yms… kuten kaikki koulusta muistavat!

Palveluverkon alasajo maaseudulla on äärimmäisen lyhytnäköistä.
- Ihmiset muuttavat pois maaseudulta, koska palvelut katoavat. Kunnat pikku hiljaa kuolevat.
- Työntekijät käytännössä pakkosiirretään isoihin paikkoihin töihin joihin ei ole saatu muutoin rekrytoitua. Kuinka tämä vaikuttaa kuntien elinvoimaan ja pitovoimaan?
- Huoltovarmuus, keskittämällä sairaanhoito ym isoihin kasvukeskuksiin on se huoltovarmuuden kannalta äärimmäisen huono ajatus. Entä sodan syttyessä? Keskukset pommitetaan niin missä sen jälkeen hoidetaan haavoittuneet ym? Tämä on nyt äärimmäinen esimerkki, mutta otettava esiin tämäkin näkökulma.
- Julkista liikennettä ei käytännössä ole eikä kaikilla ole autoa. Kuinka päivystyskäynnit silloin hoidetaan? Taksilla? Ambulanssilla? Onko laskettu kuinka paljon tämä maksaa yhteiskunnalle?
- kasvaako kuolleisuus? Hakeudutaanko hoitoon huonommin kun matkat ja pääsy hoitoon on etäännytetty kauemmas porilaista?
- inhimillinen näkökulma; omaisten tulee saada tavata sairaalahoidossa olevia omaisiaan!
Ehdotus: voisiko uudistusta miettiä ja laskea esim Pohteen malliin jossa joka kuntaan jää jokin sote asema? Meiltä Pihtiputaalta on niin pitkä matka, että päivystys ja sairaala pitäisi ilman muuta olla täällä. Ehkä sosiaalipalvelut voisi sitten olla kauempana ? Ne ehkä helpommin onnistuisi etänä. Tietenkin haluaisimme pitää kaikki mutta jos nyt jostain on luovuttava.

Palveluverkon supistaminen vaikuttaa myös elinkeinoelämään ja yrittäjiin. Työntekijöille tukee poissaoloja, jos ja kun lääkäriin pitää lähteä kauemmas. Onko näitä kustannuksia laskettu? Kuinka se vaikuttaa yritysten ja organisaatioiden toimintoihin?

Rajaseutujen terveyspalveluiden lopettamisessa ei ole kyllä mitään järkeä. Jos ajatellaan esimerkiksi Pihtipudasta ja sen terveyskeskuksen sulkemista niin se tarkoittaa kuoliniskua niin monelle sairaalle ihmiselle kuin koko kunnallekin. Kuka haluaa muuttaa kuntaan missä ei ole mitään peruspalveluita tarjolla? Ei kukaan. Se tarkoittaa sitä että asuntojen arvot romahtaa ja paikalliset yritykset kuihtuu ja kuolee pikkuhiljaa pois asukkaiden lähtiessä parempien palveluiden perässä muualle. Verotulot kunnissa romahtaa ja se aiheuttaa lisää säästöjä muista kunnan tuottamista palveluista. Lopussa voidaankin kysyä KUKA SAMMUTTAA VALOT?

Jämsässä on pidettävä riittävät lähipalvelut alueen asukkaille. Vähintäänkin paikkakunnan perusterveydenhuollon yksiköt ja 24/7-päivystys on säilyttävä, jotta voidaan taata alueen asukkaiden hyvinvointi ja riittävän nopea hoitoonpääsy. Myös Himoksen matkailukeskus lisännee päivystyksellisen hoidon tarvetta alueella. Alueella on sekä lapsiperheitä että vanhusväestöä ja molempien kohdalla sairaustapauksessa matkustelu esim. Jyväskylään voi vaikeuttaa ja hidastaa hoitoonhakeutumista ja/tai asianmukaisen hoidon saamista. Nykyinen epävarmaksi todettu Kela-taksisysteemi ei myöskään helpota tilannetta, jos lähipalvelut siirretään viidenkymmenen kilometrin päähän. Lisäksi esim. yöpäivystyksen siirtäminen Novaan voi ruuhkauttaa päivystysvastaanoton siellä päässä.

Ei ole järkevää keskittää kaikkea päivystys- ja terveyskeskustoimintaa Jyväskylään. Siellä on kalliit parkkimaksut ja ajoittain jo nyt puutetta parkkipaikoista. Pitää huomioida, ettei asiakkaalle tule kohtuuttomia matkakustannuksia, ja heillä on mahdollisuus saavuttaa terveyspalveluita, kuten autottomat ja ne, jotka eivät saa Kela-taksia.
Toimivia kohtuukuntoisia terveysasemia ei tule lopettaa, vaan säilyttää lääkärin ja hoitajan vastaanotto, laboratorio, kuvantaminen ja suun terveydenhoidon palvelut. Se, että teoriassa joku henkilökunnasta voi joskus sairastua - ei ole peruste lopettaa koko terveysaseman toiminta!
Laskin, että suunnitelmassa 1 on kaavailtu Jyväskylään enemmän lääkäreitä suhteessa väestömäärään kuin muilla alueilla, tämäkään ei ole oikein. Ehkä siinä on ajateltu Jyväskylän asukasmäärän lisääntyvän. Mutta ei ole oikein pakottaa ihmiset syrjäkyliltä muuttamaan kaupunkiin terveyspalveluiden perässä.
Jos jostain kunnasta on pakko lopettaa terveysasema, niin sitä ennen on oltava liikkuva lääkäri-/hoitaja-auto jo toiminnassa.

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvä vuorovaikutus tt:n ja asiakkaan kanssa on merkityksellinen asiakkaan paranemisprosessissa. Ei pidä unohtaa tätä puolta kun digipalveluja suunnitellaan.

Jo nyt käytössä olevat sähköiset terveydenhuollon palvelut ovat hyviä ja käytettäviä. Näiden palveluiden lisääminen kannattaa tehdä sitä silmällä pitäen, että useat eivät omista laitteita tai eivät kunnolla osaa niitä käyttää. Neuvontaa sekä opastusta olisi hyvä suunnitella laajentamisen kanssa käsi kädessä (palkataan digihyviksiä, jotka opastavat palveluiden käytössä).

Elämässä on muitakin asioita kuin matkata palveluun ja odottaa siellä, matkata takaisin kotiin.
Palveluja voisi kehittää liikkuviksi: 1-2-3 kertaa/ kk
olisi moniammatillisen työryhmän (Th, lääkäri, psykologi, sostt. jne. ) vo-toimintaa tietyllä alueella.
Liikkuvaa vo-toimintaa voisi kehittää esim. linja-autoon kuten kirjatotoimintaa.

Ennaltaehkäisevää työtä voi tehdä parhaiten kun pulmat ovat pieniä. Tällöin päästää parempiin tuloksiin ja lyhyemmillä työskentelyllä ja edullisemmin.
Äitiys-ja lastenneuvolat tuntevat asiakaskuntansa ja heidän keskeinen tehtävä on saattaa lapsiperhe hoidon piiriin. Joka neuvolassa olisi hyvä olla lapsiperheiden asioihin perehtynyt moniammatillinen tiimi ( Th., lääkäri, psykologi, sos.tt. yms. tarpeen mukaan.)
Jo odotusaika ja pikkulapsivaiheessa voidaan tuloksellisesti auttaa vanhempia perheterapeuttisesti ja kasvatusasioissa. Yleensä tässä vaiheessa myös vanhemmat ovat motivoituneita työskentelyyn ja tuloksia saadaan muutamilla käyntikerroilla. Tässä vaiheessa voidaan myös katkaista monasti sukupolvia jatkunut huostaanottokierre.

Perhetyöntekijät/ perheiden tukihenkilöt ovat keskeisessä asemassa kun perheet voimat ja taidot ovat
puutteellisesti . Perheissä työskentelevä auttaa monissa asioissa kuten lasten kasvatuspulmissa, ruuanlaitossa,asunnon siivoamisessa yms. Perhetyöntekijä mallittaa vanhemmille miten toimia ja toimii tukijana kun vanhemmat muuttavat käytäytymistään.

Korpilahden tk lopettaminen

Kaikkea hullua poliitikot sitten mietiskelevät. Korpilahden tk:n sulkeminen tuottaisi päälle viidentuhannen asukkaille läpipääsemättömiä vaikeuksia.

Ensinnäkin, Nova täyttyisi aina vaan enemmän ja vastaanotot ruuhkautuisivat siten, että vastaanottoaikoja ei pystyisi jakamaan kun seuraavalle vuodelle. Ennestään jo ruuhkainen sairaala ruuhkautuisi yhä pahemmin.

Mitä yksilölle sitten, kaikilla ei ole omaa autoa, jolla hurauttaisi tuonne n. 30 km päähän haeskelemaan sitä tyhjää parkkiruutua jostakin siitä melko läheltä, ettei tarvitse kävellä pitkältä ja pelätä vastaanottoajan menevän ohi.
Kuis nämä autottomat, jotka lähtevät siihen seikkailuun yleisillä kulkuneuvoilla? En ottanut selvää, montako linkkivaihoa tämä sairas ihminen joutuu tekemään Korpilahti - Nova sairaalan välillä ja sitten samat takaisin tullessa, miten aikataulut natsaavat, mitä maksaa? Meneekö reissuun ehkä kokonainen päivä, näin kuvittelisin? Ei, tämmösestä ei tule yhtään mitään!

Joku älypää on keksinyt, että laitetaan bussi kiertelemään sairaiden parissa ja tehdään diagnoosit siten. Minun mielestä tällainen ajatus on vitsi, mutta ei tällaisilla asioilla saa vitsailla. Voiko joku jonotuttaa sairaita ihmisiä 25 °C pakkasella linkin ovella vuoroaan odotellen? Pakkasta on niin paljon, että ajatuksetkin jäätyvät!

Nyt kaikki, vauvasta vaariin, meidän pitää torpata tällaiset suunnitelmat mahdollisimman tehokkaasti. Nämä suunnitelmat eivät saa toteutua!

Hyvinvointialueen lukuisat johtajat ovat määritelleet palkkansa ja kokouspalkiot sellaiselle tasolle, ettei enää ole varaa kelvolliseen terveyden saati sairaan hoitoon.. hyvinvointialueen uudistukset ovat menossa syteen ja saveen, samoin kuin meni kuuluisa Bernerin taksiuudistus, eli nytten ei oikein saa taxia mistään, ei kela, ei invaa..

"Palveluverkkotyössä pohditaan sitä, missä ja miten sosiaali-ja terveyspalveluita tarjotaan, jotta niiden saatavuus ja saavutettavuus olisi kaikille keskisuomalaislle mahdollisimman yhdenvertainen."
Kaunis korulause.

Tarjotaan terveyspalveluita hevon jeerasta jonne ei autottomalla ole mahdollisuuksia edes julkisilla päästä. Matkustusaika kaikkinensa Hankasalmen palveluiden piiriin on 9 tuntia, Äänekoskelle 8 tuntia, Äänekoskelle vain yksi kouluvuoro.

Käytännössä terveysaseman ja tehostetun asumisen yksiköiden alasajo on niskalaukaus, aktiivinen eutanasia koko kunnalle, ei pelkästään yksittäisille kuntalaisille. Näiden yksiköiden lopettamisen jälkeen lähtee ensimmäisenä apteekki, kunnasta poismuutto nousee rajusti ja sen myötä tukehtuu ja kuolee koko kunta.

Tämäkö on vointialueen tahtotila?

Miten pystyn käymään töissä kun joudun olemaan iäkkäiden vanhempieni "omaishoitajana" ja kuskina kun palvelut vaan aina supistuu ja pitää lähteä avuksi. Koskaan ei voi tietää kauan reissuilla menee kun ajat myöhässä tai sitten perutaan kokonaan lyhyellä varoitus ajalla hoitajan /lääkärin sairastuttua. Kela taksit ei ole toimivia ja joutunut monta kertaa apuun viemään kun taksia ei näy.

1. Ihmettelen suunnitelmaa, jossa laboratoriopalvelut pienissä kunnissa on suunniteltu vain yhdelle päivälle/viikko, jotta saadaan ns. päivä täyteen. Näin ollen ilmeisesti on tarkoitus, että laboratorio toimii 7.30-15.30. Kysymys kuuluukin: miten varmistetaan se, että ravinnotta oleviin verikokeisiin pääsee inhimilliseen aikaan, ettei vanhan ja sairaan henkilön tarvitse olla ravinnotta pitkälle iltapäivälle asti?

2 Toinen kysymys: Novassa on tällä hetkellä esim. ortopedisiin tekonivelleikkauksiin (lonkka, polvi) jono siten, että leikkaukseen joutuu odottamaan toista vuotta. Paraneeko tilanne sillä, että Jämsän esh lopetetaan, jonne kyseisiin leikkauksiin pääsee huomattavasti nopeammin? Luulisin, että tilanne vain huononee entisestään tai vaatisi ainakin usean ammattihenkilön palkkaamista. Onko suunnitelmissa palkata lisää henkilökuntaa ja toteutuuko se todella??

Tällainen kysely on ihan ok, mutta outoa on, että tämä on tehty niin hankalaksi, monen "klikkauksen " takana, jotta suurin osa esim. vanhuksista ei pysty kysymyksiin vastaamaan: Ensiksikin harvalla on tietokonetta, ja jos on, niin ainoastaan minimaaliset taidot etsiä kyselyä, saati sitten vastata kysymyksiin, jotka siis todella löytyvät monen linkin takaa. Ilmeisesti on olemassa myös paperiversio kysymyksistä, niitä kuitenkaan ei ole saatavilla. Näin ollen suurin osa kuntalaisista ei pysy vastaamaan kysymyksiin.

6-lapsinen perheemme elää Petäjävedellä. Meille arkipäiväisiä sotepalveluja ovat neuvolat, hammastarkastukset ja -lääkärit, labra, lähipäivystys Petäjävedellä. Lapsiperheen näkökulmasta palveluiden saatavuus, eli nopeus, joustavuus ja lähellä olo, ovat ratkaisevaa, koska kaikenlaisia tauteja ja pikkuvaivoja on lukemattomia. Suurin osa palveluntarpeista on helposti ratkaistavissa: resepti silmätulehdukseen, korvien tarkastaminen jne. Tällaiset palvelut voidaan tarjota myös muualla kuin terveysasemalla, jos terveysasemien verkkoa on pakko karsia.

Ehdotus 1: Vahvistetaan kouluterveydenhoitajan toimenkuvaa ja lisätään peruspalveluja koululle. Jos kouluterveydenhoitajalla olisi reseptienkirjoitusoikeus/työkaverina lääkäri, hän voisi hoitaa useimmat koululaisten vaivat ja antaa tarvittavat lääkkeet.

Ehdotus 2: Pienten lasten osalta tuodaan sotepalvelut päiväkoteihin ja/tai perhekeskuksiin. Esim. Petäjävedellä on kaksi päiväkotia, joiden välillä henkilökunta voisi kulkea ja näin saataisiin lapset hoidettua arjen kannalta hyvin sujuvasti. Samalla hoitohenkilökunta voisi opetella käsittelemään päiväkodin ryhmiä lapsen tosiasiallisena "kakkosperheenä", koska taudit leviävät nimenomaan päiväkodissa, eivät niinkään kodeissa. Tällä hetkellä ongelmana on, että kun jollakin lapsella puhkeaa tauti, perhe vie hänet terveysasemalle, hän saa siellä hoidon ja sisarukset hoidetaan tarvittaessa myös. Päiväkoti tai hoitoryhmä, jossa tauti tosi asiassa leviää, jää hoitamatta/huomioimatta.

Yksi ongelma terveyspalvelujen saatavuudessa on tähän asti ollut se, että ei aina ole selvää, missä voidaan hoitaa mitäkin vaivaa/kuka voi antaa tarpeellisen hoidon. Iltapäivällä Petäjäveden terveysasemalla ei enää ole lääkäriä ja päivystystyyppistä hoitoa on pitänyt hakea Keuruulta. Keuruulta taas on voitu lähettää vaikeat tapaukset Novaan. Monta kertaa on pitänyt hakea röntgenkuvat Keuruulta, vaikka hoito on annettu joko Petäjävedellä tai Jyväskylässä. Toisaalta Petäjävedellä on ollut ihan normaali käytäntö, että erilaisten vaivojen kanssa tullaan akuuttisairaanhoitajan vastaanotolle ja jos lääkäriä tarvitaan, on pitänyt tulla uudestaan käymään muutaman tunnin päästä. Tämä tuntuu turhalta juoksuttamiselta, koska useimmiten olisi kai huolellisen esitietojen keräämisen jälkeen mahdollista nähdä jo ennalta, missä/kuka hoidon voi antaa.

Ehdotus 3: Vahvistetaan päivystyksellisen ensikontaktin palvelua siten, että puhelun vastaanottava hoitaja haastattelee potilaan huolellisesti ja ottaa jo puhelun yhteydessä videopuhelun asiakkaan kanssa, jotta asiakas voi myös näyttää, mikä häntä vaivaa. Jos puhelimen/videopuhelun päässä olisi riittävän pätevä hoitaja, hän osaisi jo siinä vaiheessa suunnitella sellaisen hoitopolun asiakkaalle, että ei tule turhaa juoksemista yksiköstä toiseen. Mahdollisuus konsultoida lääkäriä/antaa etälääkäriaika jo ensikontaktin perusteella olisi hyvä lisä tähän. Etälääkäriaika olisi hyvä lisä palveluihin.

Hämmennystä herättää tämä palveluverkon todella rankka karsiminen. Tuleeko säästö siitä, että ihmiset yksinkertaisesti lakkaavat käyttämästä palveluja? Pidemmän päälle sekin tulee kalliiksi. Mikäli paikallinen palvelu loppuu, on moni pienen paikkakunnan asukas pulassa. Julkiset liikenneyhteydet ovat huonot tai niitä ei ole etenkään koulujen loma-aikoina ollenkaan. Työssäkäyvänä ja lapsen kanssa paljon terveyspalveluja käyttävänä ajelen jatkossa satoja kilometrejä kuukaudessa lisää ja joudun olemaan pois töistä niin paljon, että väkisinkin tulee palkattomia poissaoloja. Ansionmenetys ja matkakulut tarkoittavat satojen eurojen laskua perheelle, joka lapsen sairauden takia on muutenkin kovilla. Tuntuu kohtuuttomalta.

Onneksi ei enää pitkää aikaa työelämää ja pääsee tuosta Sote sopasta eroon.Toivottavasti päättäjät joutuvat itse kärsimään omista päätöksestään.Häntä tulee vetävän käteen.

Järjetöntä touhua ajaa lähipalvelut alas.

Miten vammaiset ja liikuntaesteiset on huomioitu suunnitelmissa? Pitkä matka palveluihin vie aikaa, rahaa, voimia ja henkilöresursseja. Kysyntä lisääntyy, mutta taksipalvelut eivät toimi
tälläkään hetkellä luotettavasti.

Miten huomioidaan esim. pyörätuolia käyttävän liikuntakyvyttömän henkilön pääsy liikkuviin palveluihin? Miten hänellä tuoleineen on tilaa liikkua ko. bussissa tms. ja siirtyä esim. tutkimuspöydälle ? Onko käytettävissä odotustila vai pitääkö odottaa ulkona säällä kuin säällä?

Näyttää siltä että Pihtiputaan väki on jaettu siihen 2% porukkaan, joiden ei tarvitse saada palvelua 30 minuutin matkan päästä. Ja tämä matkahan laskettiin omalla autolla ajettavaksi, ei niitä autoja ole joka torpassa, saati niille kuljettajaa.
Kyllähän tämä siltä vaikuttaa että mökin mummut ja papat saa olla oman onnensa nojassa kun kotihoidon palvelutkin ollaan jo ajettu niin vähiin, että joka palveluja tarvisisi kipeimmin, ei niitä saa edes vähää.
Ei ole meillä julkista liikennettä, jolla kohtuullisessa ajassa pääsisi asioitaan hoidattamaan, puhumattakaan siitä että sairaana pitäsi matkustaa.
Kurjistuu kunta kun työikäiset perheelliset ihmiset jäävät ilman työtä ja palveluita. Ei ne hoitajat ole todellakaan mitään karjaa joita vain käskemällä ajatetaan matkojen päähän työhön, tulisi pitää kiinni kynsin hampain osaavasta henkilöstöstä.
Toivon todellakin että malttia käytettäisiin tässä asiassa.

Tiedon pitäisi olla strategiankin mukaan ehdoton edellytys näin laajan uudistuksen suunnittelussa. Kaikesta paistaa läpi, että terveysasemien suluille ei ole korvaavia palveluja. Höpötetään etä- ja sähköisistä palveluista, ja kehutaan, kuinka paljon näitä kontakteja on jo nyt. Siltä se näyttää kun res uusimiset ja pikkujutut kirjataan F diagnoosilla käynniksi-- huijausta.
Nykyistä tiimimallia ajetaan kokemattomien hoitajien ja vielä kokemattomampien lääkäreiden tiimillä, jossa yksinkertainen asia tuottaa parhaillaan 8 kontaktia ja konsultaatiota, ja asiakkaan vaiva jää tunnistamatta (on dataa käytössä). Tehoton ja vaarallinen malli, jos ei ole erityisen osaavien käsissä. Kun hoitaja ohjaa ensikontaktissa väärälle hoitopolulle-- niin metsään mennään.
Omalääkäri/omahoitajamalli toteutettuna Norjan mallin mukaan vähentäisi pth käyntejä (tietoa on), vähentää esh lähetteitä noin 9000/vuosi, vähentää esh päivystyskäyntejä saman verran. Ja kuolleita< noin 350-500<7vuosi.
Suunnitelmien tekijöiltä puuttuu tutkijankoulutus (kyky lukea ja omaksua tieteellistä tekstiä), laaja terveydenhuollon osaaminen ja tuntemus (kädet savessa työskentelyä vähän, kohdattuja potilaita vähän). Kun härkäpäisesti jatketaan epäkelvolla mallilla, eikä hyväksytä tutkittua tietoa pohjaksi, metsään mennään. Miettikää nyt ihmeessä koko pth-esh ketjua!!!!!!!

Toteutuuko tasa-arvoinen palvelu
-Yhdenvertaisuus
-Samanlainen palvelujen saatavuus
-Samalla rahalla samanlainen palvelu
-Inhimillisyys
Kuinka syrjäkyläläiset voivat olla tasa-arvoisessa asemassa, kun he joutuvat turvautumaan enemmän ropotti palveluihin.
Taloudellinen eriarvoisuus tulee taksi kyytien kautta sekä tietysti oman auton käytön kautta jos siihen yleensä on mahdollisuutta. Aikaa menee työssä käyvillä ja pienten lasten vanhemmilla, sekä omaisella joutuessaan avustamaan
Inhimillisyyttä ei ole siinä että ikäihmiset joutuvat kauaksi läheisistään, joilla taas kohtuuttomia matkoja käydä tervehtimässä.
Kotona sinnittelevien ikäihmisten yksinäisyys, pelko pärjäämisestä voi johtaa kyynistymiseen, alkoholin lisääntyneeseen kulutukseen jopa itsetuhoisiin ajatuksiin. Mitä järkeä elää jos koko ajan on haastetta pärjäämisen kanssa.

Jos Keski-Suomen osalta suunnitelmat toteutuvat, muutamme muualle. Sitä on suunniteltu jo jonkin aikaa, mutta tämä helpottaa ratkaisevasti päätöksentekoa. Nyt on ollut hyvä, kun plavelut ovat olleet lähellä.
Eikö työntekijöiden poissaoloja satu isommissa paikoissa? Eikö niissä tule asiakkaille peruutuksia?
Miksi on ongelma, jos asiakas joutuu asioimaan eri paikassa, verrattuna siihen, että joutuu yksittäisenkin asian takia kulkemaan ja jonottamaan koko päivän.
Eikö senioriammattilaisen tuki ole järjestettävissä diginä, kun kerran kaikki muukin tuntuu sillä hoituvan.

Mikä on tämän uudistuksen todellinen tavoite? Kunnissa on joissakin useampi yksityinen lääkäriasema ja niillä menee hyvin. Vai meneekö sittenkään? Onko tavoite, että yhä enemmän potilaita menee yksityiselle eli ne joilla on varaa tai läheinen maksaa tai kyky ottaa velkaa, vaikka pikavippejä. Yhteiskunnalla on vain yksi tehtävä, pitää huolta ihmisistä vastuualueellaan. Tämä on ihan perustason huolenpitoa. Mistä on tullut vaatimus leikata kautta Suomen kerralla näin paljon? Se on aivan vastoin sote-lupauksia. Kaikki ymmärtävät mukauttamisen, mutta ei tällaista leikkausta. Ylihoitaminen on kiellettyä!

Sote-kuntayhtymiä oli 239 kpl. Hyvinvointialueita on 21 kpl. Johtajien lukumäärä on pudonnut 218 kpl. Jokainen voi laskea muutoksen vastaavalla tavalla verraten esim. hallintoja keskenään.

Kuntayhtymien hallituksissa (Paras-hanke) oli 10-12 henkeä x 239 = 2390-2868+yhtymävaltuustojen puheenjohtajisto 3 hlöä x 239 = 717 hlöä: 2390+717=3107 hlöä oli luottamushenkilöinä hallinnossa, kun vielä lisätään kerran kuukaudessa kokoontunut valtuusto 80 jäsentä x 239 = 19120 kuntayhtymävaltuutettua ja hallitushan on aina koossa kun valtuusto kokoontuu. Hallituksen jäsenmäärä vielä mukaan noihin lukuihin kokouspalkkioineen, päivärahoineen ja km-kuluineen
Kumman mallin organisaatiokulut ovat suuremmat?

Olette viäntäneet esitteisiinne Kauniita sanoja yhdenvertaisuudesta ja palvelujen saavutettavuudesta koko alueella, hienosti tehtyjä selvityksiä, joissa ei ole oikean elämän häivähdystäkään. Eikä myöskään järjen. Haluatte keskittää lähes kaiken Maailman napaan Jyväskylään, tuohon Suomen Ateenaan, jossa kaikki toimii niin s hyvin. Jo nyt. Lisäksi on jäämässä muutamia terveysasemia, kuten Äänekoski, haluaa olla, Pohjoisen Keski- Suomen keskus. Kummallinen harava päättäjillä ollut kun alueen reunat näyttää punaista. Sieltä reunamilta on mukava lähteä asioimaan näihin keskuksiin, joissa palvelut pelaavat ja kaikki on kovin sujuvaa.. Huvittaisi, jos ei olisi niin järkyttävää ja typerää. Mihin perustuu se ajattelu, että suurempi on paremmin toimivaa, tehokkaampaa ja edullisempaa? Eikö ole nähty esim Novan ja monen muun instanssin kohdalla juuri päinvastaista? Tätä ei haluta myöntää, vaan jatketaan samalla konsulttien ja päättäjien viitoittamalla tiellä. Sitten kun on saatu Viheralueiden viimeisetkin palvelut pakettiin, niin saa isolla kirkolla narista, että voi voi kun on niin ruuhkaa ja voi kun meillä ei ole lääkäreitä ja hoitajapulakin iski. Ehkä jopa voisi rakentaa uuden rakennuksen, Jyväskylään? Millaisella taikasauvalla te ajattelette suunnitellun onnistuvan? Sähköiset palvelut ovat lapsen kengissä (missä niitä on), liikkuvat palvelut? Kotihoito on ylikiireinen. Niin että toki, kannattaa mahdollisimman pian sulkea kaikki mahdolliset paikat, vanhusten hoidosta terveysasemiin, eiväthän asukkaat ole kuin Karstulasta, Konnevedeltä, Pihtiputaalta.. Kuinka moni teistä ketkä näitä päätöksiä teette, on kokeillut edes tässä nykytilanteessa, sairaalavisiittiä tai muuta palvelua, sanotaan nyt vaikka Kivijärveltä tai Pihtiputaalta? Monessa paikassa ei ole edes linja auto yhteyttä, toimiiko Kela taksi tai muu kyyti. Ei voi tietää. Nämä kaikki suunnitelmat hankaloittavat suuresti keskisuomalaisten elämää, ihan joka paikassa. Säästöjä tuskin tulee. Haluatte lakkauttaa hyvin toimivia kohtuullisen kustannuksen palveluita vain siksi että ne ovat "maaseudulla". Miksi on tilanne tämä? On haluttu isoja yksiköitä, jonka kustannukset, oho, ovatkin isommat kuin piti. Tällä mallilla on hyvä jatkaa. Tervemenoa.

Jokilaakson sairaalan toimintaa tulisi tehostaa myös erikoissairaanhoidon osalta. Saada jatkossakin se toimimaan Novan rinnalla jo jonojen mutta myös etäisyyksien puolesta. Toki ymmärrän realiteetit ja henkilökunnan riittävyyden sekä sairaalamme tarvitsevan remontin tulevaisuudessa.
Päivystystoiminta tulee jatkua ennallaan, sillä Jämsä on maantieteellisesti laaja kunta ja meillä on tapahtumia ympärivuoden, mitkä kuormittavat omalta osaltaan ikääntyvää kuntaamme. Lanssien määrää tulee kasvattaa jos Jämsästä loppuu 24/7 päivystys. Yhdenkin ambulanssin hinta on varusteluineen aika huima, mutta jo 2 hyvin varusteltua ensihoidon tarpeeseen soveltuvaa autoa kustantaa 1,5 miljoonaa euroa. Sillähän jo aika ison remontin kustantaakin.
Terveysasemien kohtalo mietityttää useassa kunnassa mutta Jämsän näkökulmasta en oikein näe järkevää kuin sen, että Jämsänkosken hoitajavastaanotto lakkautetaan ja muut toimipisteet annetaan toimia ennallaan kuntalaisten yhden vertaisuuden vuoksi. Sekä Länkipohjan että Koskenpään terveysasemat ovat jo nyt auki minimaalisen niukasti pari päivää viikossa. Koskenpäältä on matkaa Jämsään noin 40 km. Se on pitkä matka taittaa taksilla jos on kovasti flunssan kourissa, tai muuten heikossa kunnossa. On myös kohtuutonta ajeluttaa ihmisiä pelkkien verikokeiden vuoksi tuo 40 km matka taksilla. Kela-taksien saatavuus on ollut ongelmallista jo pitkään. Taksien määrää tulee myös lisätä huomattavasti, jos uudistus lakkautuksineen menee läpi.

Maaseudun tulevaisuus ei näytä hyvältä näiden uudistusten valossa. Moni haluaa muuttaa pois, jos Pihtiputaalta viedään terveyskeskus. Ne, jotka eivät pysty muuttamaan pois, tulevat varmasti näistä uudistuksista kärsimään monella tasolla. Onko tavoite, että pieni pitäjä ajetaan alas ja halutaan ihmiset muuttamaan pois tai voimaan huonosti paikkakunnalle jäätyään? Kuinka moni terapia jää toteuttamatta, jos joutuu ajamaan esimerkiksi tunnin suuntaansa, jotta pääsee viikottaiseen fysioterapiaan tai toimintaterapiaan? Mitä seurauksia on sillä, että terapiat jäävät toteutumatta? Fyysinen ja henkinen hyvinvointi kärsii jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevilla, kuten lapsilla ja vanhuksilla. Puhumattakaan siitä, että matkustat sairaana päivystykseen useiden kymmenien kilometrien päähän tai kuljetat sairastavia lapsia pitkiä matkoja, jotta saisit heille apua. Monilapsisissa perheissä nämä lääkäri- ja neuvolakäynnit ovat viikottaisia, lisäksi tarvittavat mahdolliset terapiat.

Varmasti jää lääkärikäyntejä väliin myös vanhuksilla, jos on matkustettava pitkiä matkoja taksilla tai yritettävä saada muu kyyti lääkäriin. Ongelmat kasaantuvat, erikoissairaanhoito kuormittuu, vanhuksia kuolee koteihinsa, tämä ei ainakaan ole säästöä pitkällä tähtäimellä! Sairaita ja vanhoja ihmisiä kuljetellaan ympäri maakuntaa edes takaisin, jotta heille saadaan hoitoa.

Vihaksi pistää myös se, että Pihtiputaan vuodeosasto, jossa homma toimii, ollaan lakkauttamassa. Viitasaari on antanut vääriä tietoja esimerkiksi osaston vuodepaikoista ja osasto halutaan nyt saada toimintaan hinnalla millä hyvänsä, vaikka työvoimaa ei sinne ole. Pihtiputaan hoitajat halutaan sinne töihin, mutta kuinka moni lähtee Viitasaarelle? Epäilen, että moni vaihtaa alaa, kun jo valmiiksi raskaassa työssä olevat laitetaan kulkemaan pitkää matkaa ja taistelemaan omista eduistaan. Onko meillä varaa hukata yhtään hoitajaa, kun niistä on jo valmiiksi pulaa?

Tuntuu, että päättäjät katsovat vain numeroita paperilla ja maalaisjärki puuttuu kokonaan! Suomi ei ole tällä menolla enää hyvinvointivaltio. Toivon, että näitä päätöksiä harkitaan vakavasti, ennen kuin ne runnotaan vauhdilla läpi. Tämä ei ole yhdenvertaisuutta, mistä nykyään paljon puhutaan. Toiset joutuvat matkustamaan 1.5h lääkäriin, kun toisille tuodaan palvelut nenän eteen. Säästöjä tulee tehdä, mutta tällä menolla ei säästöjä tule.

Myös maaseudulla asuville tulee taata peruspalvelut omaan kuntaan. Sähköiset palvelut eivät niitä korvaa! Pihtiputaan terveyskeskusta ei saa lakkauttaa! Onko peruspalveluiden säilyminen pienellä pitäjällä liikaa pyydetty?

Myös täällä pohjoisessa Keski-Suomessa on oltava perus terveyspalvelut. Lakkauttakaa mieluummin Viitasaaren terveyskeskus! Se olisi myös maantieteellisesti järkevämpää. Kulkekoot he Äänekoskelle tai Pihtiputaalle. Jos Pihtiputaan terveyskeskus lakkautetaan, tulee syrjäkylillä asuville helposti tunninkin matka Viitasaarelle terveyspalveluihin.

Keski-Suomen hyvinvointialueen suunnitelmat palveluverkon karsimiseksi ovat kylmäävää luettavaa. Kaikessa paradoksaalisuudessaan ne ovat miltei käsittämättömiä. Kukaan ei varmaan hurjimmissa kuvitelmissakaan osannut odottaa mitään lähellekään tällaista.

Sote-alueethan perustettiin nimenomaan palveluiden turvaamiseksi. Puhuttiin leveämmistä hartioista ja päällekkäisen hallinnon karsimisesta, jopa mittavista säästöistä. Todellisuus onkin nyt kaikkea muuta. Sote-alueille kehitettiin sellainen hallintohimmeli, että heikompia hirvittää. Kaiken maailman pikkupomoja ja päälliköitä on niin paljon, ettei varsinaiseen hoitotyöhön ja palveluverkon ylläpitämiseen riitäkään rahaa.

Lipevistä lupauksista poiketen sote-uudistus päinvastoin nopeutti palveluiden alasajoa vuosilla, ellei jopa vuosikymmenillä. Se taitaakin olla läheistä sukua Bernerin taksiuudistukselle. Tehdään uudistuksia uudistusten vuoksi ja korjataan sellaista, joka ei ole rikki. Lopputuloksena täysi katastrofi.

Tiedän paljon ihmisiä, jotka ovat tehneet työuransa Etelä-Suomessa tai Ruotsissa, ja ovat sitten eläkepäivillään palanneet takaisin juurilleen pienelle kotipaikkakunnalle. Itsekin olen tuota vaihtoehtoa miettinyt. Mutta jos paikkakunnalta viedään terveyspalvelut, niin minä tai kukaan muukaan ei ole sinne takaisin muuttamassa. Juuri terveyspalveluitahan ikääntyvät ihmiset tarvitsevat ja arvostavat.

Toteutuessaan tämä suunnitelma on kuolinisku monelle pienelle paikkakunnalle. Tuoko palveluiden keskittäminen isompiin kaupunkeihin edes mitään todellista säästöä? Työvoiman ja potilaiden edestakainen ajattaminen maalikyliin ja takaisin ei ole inhimillisesti, taloudellisesti tai ilmastovaikutuksiltaankaan kannattavaa toimintaa.

Suur-Jyväskylän seudulla asuvat sote-virkamiehet ja aluevaltuutetut eivät taida osata kuvitella itseään syrjäseudulla jo valmiiksi pitkien etäisyyksien päässä asuvien asemaan. Ymmärtävätkö he, mikä on kohtuullista ja miten suuri on lähipalveluiden arvo myös maakunnan laitamilla?

Toistakymmentä vuotta tätä uudistusta väännettiin useamman eri hallituksen voimin, eikä tämän parempaa lopputulosta saatu aikaiseksi. Tätäkö on päätöksenteon taso nyky-Suomessa?

Miten ennen pystyttiin ylläpitämään terveyskeskuksia omassa kunnassa, kun nyt näyttää siltä, että paljon ollaan lakkauttamassa? Mihin raha on huvennut?

Hoidin vasta syöpäsairasta äitiäni, joka tarvitsi terveyskeskuksen palvelua usein, mm. viikoittaisten verikokeiden takia. Vaikka meillä on terveyskeskus, sulun aikana vein äitini toisen kunnan labraan. Itse hän ei enää jaksanut ajaa. Miten käy vakavasti sairaiden säännöllisen hoidon, jos heidät pitää kuljettaa viikoittaisiin kokeisiinkin monenkymmenen kilometrin päähän? Kuka maksaa?

Omassa terveyskeskuksessa on myös hammaslääkäri ja fysioterapeutti. Jos palvelut siirtyvät Jyväskylään, kuinka moni jaksaa lähteä sinne asti itseään hoitamaan? Helposti jäävät pienet vaivat hoitamatta ja niistä kasvaakin sitten suuria ja kalliita vaivoja.

En pidä hyvänä nykyistä kehitystä. Meillä on yhä vanhempaa väestöä kunnassa. Eikö piitata yhtään siitä, onko potilaan hoito saatavilla normaalein ponnisteluin? Mistä otetaan varat taksiliikenteeseen ja miten taataan se, että sairas ihminen ei yksinkertaisesti jaksa matkaruljanssia? Eikö silläkään ole merkitystä, että ihmisellä olisi tuttu ja turvallinen ympäristö ja sama lääkäri, jotta hän voisi henkisesti hyvin? Kaikki tutkimukset ohitetaan, jos terveyskeskuksia aletaan lyödä yhteen.

Ei ole ihme tämä suunnitelma, kun katsoo missä valtuuston puheenjohtajat, johtavat viranhaltijat ja muut keskeiset päättäjät asuvan. Tietenkin Muurame on suojeluksessa tiukasti. On hyvin valitettavaa, että keskialueiden henkilöt eivät ymmärrä kokonaisuutta ja laajasti tasa-arvoisen alueen ja yhteiskunnan merkitystä. On helppoa pienellä porukalla sopia mitä tahansa muiden pään menoksi ja omaksi eduksi ja tietenkin, kun tavataan säännöllisesti mitä erilaisimmissa kuppikunnissa, on näiden kuppikuntien ulkopuolisia helppo alistaa yhteistuumin. Jos päättäjät asuisivat eden mielessään hetken näillä kärsivillä alueilla, olisi heidän mielipiteensä takuulla toinen.

Suunnitelmat vaikuttavat erittäin huolestuttavilta sekä 1 & 2 vaihtoehdoissa. Yritimme aikanaan tk:ssa pitää huolen siitä, että Saarijärven seudulla olisi laadukkaat ja tasapuoliset palvelut kaikille. Nyt vaikuttaa siltä, että saavutettavuuslaskelmilla romutetaan kerralla aikaisemmat tavoitteet. Vaikka vain 1-2 % asukkaista jää saavutettavuuden alle, on se melkoinen joukko ihmisiä.
Suunnitelmat ainakin minun osaltani pakottavat arvioimaan, tuleeko muuttaa pois seutukunnalta.
Toivottavasti ymmärsin väärin kohdan laboratoriopalvelut Saarijärvellä. Se hankaloittaa omaa hoitoani, koska olen useasti tarvinnut nopeaa palvelua.

Palveluverkkosuunnitelman vaihtoehdot 1 ja 2 molemmat heikentävät terveyspalvelujen saatavuutta ja ennen kaikkea saavutettavuutta. Saatavuus käytännössä heikkenee, koska esim. digipalveluiden käyttöosaaminen ei ole minulla eikä suurella osalla väestöä sillä tasolla kuin suunnitelmassa oletetaan/toivotaan. Saavutettavuus täällä pohjoisessa Keski-Suomessa on todella iso kysymys. Suuri osa julkisen liikenteen vuoroista toimii vain koulujen työpäivinä. Loma-aikoina yhteydet Äänekoskelle ovat käytännössä heikot. Suunnitelman taulukot julkisen liikenteen käytöstä ovat siis lähinnä teoreettisia. Taksi-asiaa näyttää laajasti kommentoidun jo monissa vastauksissa. Taksin saaminen tarvitsemaansa aikaan ei ole ollenkaan varmaa. Kaikki käynnit eivät ole KELA-korvattavia, joten huomattavia kustannuksia tulee, jos useamman kerran vuodessa tarvitsee kyydin esim. päivystykseen tai laboratorioon.
Suunnitelman mukaan näyttää siltä, että laboratoriotoiminta Saarijärvellä lakkaisi. Se vaikuttaisi arkeen paljon. Aika monta kertaa vuodessa ajaisin Äänekoskelle yön yli paastottuani. Päivystyksen pääsy pistää miettimään, jos en sairaana voi ajaa autoa, mistä löydän jonkun viemään minut?
Suunnitelma tuo huolta, koska lisää turvattomuuden tunnetta, ennen kaikkea miten pääsen ja missä ajassa palvelun piiriin. Iäkkäät ja ikääntyvät eivät osaa kyllin hyvin hoitaa digitaalisia ajanvarauksia ja chat-keskusteluja. Mistä heille tukea?

Hoidon porrastuksen vaikeudesta on puhuttu vuosikausia? Paraneeko tilanne, jos maakunnan vuodeosastot suljetaan ja iäkkäiden monimuotoiset asumispalvelumahdollisuudet vähenevät? Luoteisen Keski-Suomen kannalta tänne tarvitaan vuodeosasto.

Uusi väliportaan hallinto
Koko tämä selvittely on hyvä esimerkki siitä, mitä hyvinvointialueuudistuksesta on aiheutunut. Se on tuonut mukanaan tarpeen loputtomalle määrälle lausuntoja ja palavereja. On odotettavissa, että lausunnot ja palaverit tulevat myös jatkossa työllistämään henkilöstön, niin että varsinaisen hoitotyön tuottavuus kärsii ja työn motivaatio tulee olemaan koetuksella Olisin odottanut, että tämän selvittelyn yhteydessä olisi otettu kantaa myös koko uudistuksen järkevyyteen.

Terve ihminen mitoituksen perustana
Olisin myös odottanut, että joko strategiassa tai palveluverkon selvitysaineistossa olisi määritelty terveen ihmisen kriteerit. Kriteereiden määrittelyllä luotaisiin perusta sille, miten palvelut mitoitetaan. Nykyinen selvitys näyttää perustuvan siihen mitoitukseen, joka on syntynyt asiakkaiden yhteydenotoista. Kun on kysymys hyvinvointialueen palveluista, on niiden oltava muutakin kuin jo havaittavan sairauden hoitamista. Niin kuin hyvin tiedämme, käytämme terveyspalveluita varsin eri tasoisesti. Osittain tietysti siksi, että toiset ovat terveempiä kuin toiset, mutta myös täysin itsekkäistä syistä.
Terveen ihmisen määrittely ei tietenkään ole yksiselitteistä. Se koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista ja jokainen ihminen kokee terveyden omalla tavallaan. On kuitenkin mahdollista valita ne kriteerit, joiden mukaisesti hyvinvointipalvelut mitoitetaan. Nykyisen datan käsittelytekniikat tekoälyineen antavat siihen täydet mahdollisuudet

Toivakassa ei ole tämän uudistuksen jälkeen mitään palveluita. Hyvinvointialueella kaikki keskitetään isompiin keskuksiin ja maaseutu ei kehity. Hyvinvointialue vei kunnista kaikki sotetyöntekijät ja nyt palveluita viedään kauemmaksi. Sosiaalityö on jo siirtynyt Joutsaan ja nyt ollaan viemässä terveyskeskuksen palveluita muualle. Ikäihmisten päivätoiminta järjestetään Vaajakoskella ja kunnassa ei ole työntekijöitä, jotka pystyvät järjestämään toimintaa. Seurakunnan diakoniatyö, vapaaehtoiset ja järjestöt eivät voi korvata ikäihmisten neuvonta/virike/kuljetus/ohjaus toimintaa.

Lääkäriin on nyt jo ollut vaikea päästä ja osastohoitoa on joutunut hakemaan Joutsasta, Laukaasta tai novasta. Peruspalvelut kuten vanhusten päivätoiminta, sosiaaliohjaajan ja lääkärin palvelut tulee saada omassa kunnassa. Nyt on viety sosiaalityö jo Joutsaan ja terveyskeskus ollaan sulkemassa. Tämä lisää diakoniatyön tarvetta ja työntekijöitä on vain yksi.

Kunnassa ei ole enää sotetyöntekijöitä ja he eivät voi järjestää kaikkea hyvinvointialueeen toimintaa. Kunnassa on omat lakisääteiset tehtävät, mutta myös hyvinvointialueen työntekijöitä tarvitaan Toivakassa.

Meinaatteko tosiaan lopettaa kaikki muut paitsi yhden terveyskeskuksen Jämsästä? Luuletteko, että Jämsästä ja Länkipohjasta ja muualta lähdetään Jyväskylään ajamaan hengenhädässä? Miksei voida jättää pieniin paikkoihin terveysasemia, joista muualle on pitkä matka, ja ottaa muutama pois Jyväskylästä? Kaikki pienet paikat Jämsästä, kuten Länkipohja ja Halli, siirtyvät varmaan jossain kohtaa Pirkanmaalle, ja jos palveluita poistetaan täältä, niin sehän vain nopeuttaa tätä.

Ymmärrettävä peruste palveluiden karsimisessa on raha. Huonokuntoiset pisteet lopetetaan ja palvelut keskitetään. Mutta huomasin,että osa lakkautettavista vanhustenhoito-osastoista on arvioitu olevan loistavassa kunnossa ja ne lakkautetaan.(pienemmällä paikkakunnalla). Jyväskylään rakennetaan uusi osasto. Jos tilanne olisi ollut toisin päin, olisi todettu, ettei "ole mitään järkeö rakentaa uutta,kun meillä on vajaata kapasiteettia täällä."

Ymmärrettävä peruste palveluiden karsimisessa on raha. Huonokuntoiset pisteet lopetetaan ja palvelut keskitetään. Mutta huomasin,että osa lakkautettavista vanhustenhoito-osastoista on arvioitu olevan loistavassa kunnossa ja ne lakkautetaan.(pienemmällä paikkakunnalla). Jyväskylään rakennetaan uusi osasto. Jos tilanne olisi ollut toisin päin, olisi todettu, ettei "ole mitään järkeö rakentaa uutta,kun meillä on vajaata kapasiteettia täällä."

Hankasalmella toimi muutaman vuoden ajan yksityinen Kunnanlääkärit Oy terveyskeskuksen yhteydessä. Käsittääkseni se sai perushinnan kaikista sen asiakkaiksi siirtyneistä sekä sitten myös käyntimaksun. Ilmeisesti sen asiakkaiksi ei kuitenkaan siirtynyt tarpeeksi moni kuntalainen ja toiminta loppui parin vuoden jälkeen - valitettavasti.
Löytyisikö nyt sellaista sopimuspohjaa, jolla lopetettavaksi suunnitellun terveysaseman tilalle saataisiin yksityinen perusterveydenhuollon yritys.

Uuraisten terveysaseman lakkauttaminen on aivan järjetöntä. Uurainen on yksi harvoista kunnista joissa väestö kasvaa ja eikö tälläisiä kuntia tulisi tukea säilyttämällä tai jopa lisäämällä palveluita? Hyvinvointialue on tuhoamassa Uuraisten vetovoiman viemällä palvelut meiltä pois. Elkääkä uskaltako väittää että palvelut ovat yhtä hyvin saatavilla myös Jyväskylässä. Olen muuttanut Jyväskylästä Uuraisille 2020 ja entisenä kaupunkilaisena tiedän miten alaluokkaista palvelut ovat kaupungissa verrattuna Uuraisten terveysasemaan tai neuvolaan. Uuraisilla asuu paljon lapsiperheitä ja vanhuksia jotka tarvitsevat terveyspalveluja eniten. Kuinka vanhemmat jaksavat kulkea kaupunkiin tiheästi pienten lasten kanssa esimerkiksi neuvolakäynneille? Mitä tapahtuu kun neuvolakäyntejä skipataan matkan ajan ja bensan hinnan vuoksi? Miten vanhukset pääsevät avun piiriin kun edes takseihin ei voi nykyisin luottaa? Ja jos taksin saa niin kelataksin omavastuu voi olla jollekin kynnyskysymys. Hyvinvointialue tuhoaa Suomen pienet kunnat.

https://yle.fi/a/74-20076184

Suunnittelussa todella näkyy, että erikoissairaanhoidon (ESH), perusterveydenhuollon (PTH) ja sosiaalitoimen integraatio on HYVÄKS:ssä lasten kengissä. Suunnittelussa sanotaan PTH-palvelun parannuksen lisäävän ESH:n kysyntää ja näin painetta NOVA:lle. Joten ESH:n tuottavuutta parannetaan perusterveyden huoltoon pääsyä rajaamalla. Tämä tapahtuu sivukyliltä terveysasemia sulkemalla.
Aivan nurinkurinen ajatus täältä Jämsästä katsottuna! PTH:n parannus ei lisää ESH:n kysyntää, kun asioihin puututaan oikea-aikaisesti. HYVÄKS:in sairaalapalveluiden kehittäjät lähtevät lyhytnäköisesti ajatuksesta, että kunhan terkkariin ei pääse, niin lähetteitä Novaan kirjoitetaan vähemmän.
Juha Palonevan näkemys 7.3.24 Jämsän asukastilaisuudessa oli, että yli 90% Jokilaakson sairaalan esh-potilaista on ulkopaikkakuntalaisia. Näin väärän tiedon varassa ei voi Jämsän esh:n lopettamista perustella ja viedä päätökseen, väittäen Jämsän esh:n piirissä olevien potilaiden hyvin mahtuvan Novan hoidettavaksi. Tai toki mahtuvat, mutta kaikkien potilaiden jonotusajat pitenevät.
Jos todella Jokilaakson esh-potilaista vain alle 10% Palonevan väittämän mukaan olisi jämsäläisiä, se kertoisi Jämsän Terveyden erinomaiseta PTH:sta, koska ESH:n tarve jää noin pieneksi. Kannattaako tällaisen toimijan kanssa yhteistyö lopettaa ? !

Suunnitelmat ovat mykistävän huonoja. Palvelut tulisi sailyttää lähellä ihmisiä, eikä karsia kaikesta mahdollisesta. Näilläkään tuskin tullaan pitkässä juoksussa haalimaan mitään säästöjä, kun sairauksien hoidon aloitus viivästyy ja siten vaikeutuu. Näitä ns säästöjä on aina helppo paperilla pyöritellä halutusta näkökulmasta, mutta reaalimaailman kaikki parametrit ei niitä välttämättä tue. Ehdoton ei näille suunnitelmille, rahoitusta terveyskeskuksille löydyttävä ja samoin parempia suunnitelmia säästöille.

Hyvät palvelut ajetaan alas. Korpilahti on laaja alue,missä asuu paljon perheitä jotka haluavat kasvattaa lapsensa maaseudulla. Lisäksi paikkakunnalla on toimiva peruskoulu ja Alkio opisto. Korpilahden terveysasema rakennus hyvin toimiva. Tilat ovat toimivat,myös pyörätuolilla pääsee liikkumaan rakennuksessa hyvin,sisälle pääsee kummaltakin puolelta rakennusta hissillä. Mihin perhekeskusverkoston suunnittelu jäi,kun sitä kaavailtiin aiemmin Korpilahden tiloihin?

Jouduin asioimaan elokuussa Novan päivystyksessä. Hoidossa ei ollut moitittavaa, vaikka henkilökunnan kiire olikin ilmeinen. Vietin yön sairaalassa. Lääkäri olisi halunnut pitää sairaalassa maanantaihin saakka suonensisäisen antibiottihoidon takia. Koin kuitenkin olevani hyvinkin kotiutuskunnossa lauantaina ja pyynnöstäni selvitettiin, voisiko lääkkeet antaa omassa terveyskeskuksessa Saarijärvellä. Ja näinhän se onnistui! Aamu- ja päivälääkkeet onnistuivat päivystyksen sairaanhoitajan toimesta ja iltalääke osaston sairaanhoitajien toimesta. Tällä menettelyllä säästimme taatusti rahaa, mutta myös osastopaikkani sai varmasti sitä enemmän tarvitseva.
Mikäli viikonloppupäivystykset ja osastojen lakkautukset toteutuvat, poistuu myös tällainen järkevä tapa toimia. Eli tapa, jolla helposti säästetään kustannuksia. Tämä menettely ei taida olla käytössä kaikkialla hyvinvointialueella, mutta tätä kannattaa ehdottomasti laajentaa myös muualle, missä mahdollisuuksia on. Erinomainen, selkeä ja konkreettinen kehittämisehdotus palvelujen parantamiseksi.

Sitten asia, joka ei mene järkeen. Valtio rahoittaa hyvinvointialueiden toimintaa, kuten myös Kelan toimintaa. Jos palveluja supistetaan, kustannukset siirtyvät vain valtion momentilta toiselle eli hyvinvointialueilta Kelalle, kun Kelataksit suhaavat ympäri maakuntaa. Lopputuloksena tuskin valtio säästää...

Kuinka paljon tulee maksamaan tällaiset liikkuvat palvelut:polttoaine, vakuutukset, varusteet autoihin,kuskit,tietotekniikka(jos toimii edes joka paikassa,koronarokotuksia tehdessä ei toiminut nettiyhteys edes kaikissa paikoissa),autojen huolto,autojen katsastus,henkilökunnan työaika menee osaksi matkoihin. Näitä on muistaakseni kokeiltu jossakin paikoissa jo aiemmin.

Tämä hva:n suunnitelmat terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden järjestämiseksi on ihan hölmöläisten hommaa. Asian hoitoon on lähdetty runsaalla korkeapalkkaisten johtajien ja esihenkilöiden voimalla visioimaan tulevaisuutta, niin että digipalvelut hoitaa kaiken etälääkäreineen ja -hoitajineen ja Kelataksit hyrräävät ympäri maata kuskaten kuoliaaksi heikoimmat, etteivät rasita järjestelmää. Sellaset, joilla suinkin on vara maksaa, pakotetaan käyttämään yksityisiä palveluita etteivät hekään rasittaisi järjestelmää.
Rahaa syydetään erikoissairaanhoitoon, vaikka alunperin tarkoituksena oli vahvistaa perusterveyden- ja sairaanhoitoa. Miten tässä näin kävi? Missä se johtajien ja esihenkilöiden äly katosi. Varmaan siihen golffailuun. Tuon tuostakin saimme lukea näiden hva: n visionäärien somepäivityksiä siitä kuinka ihananaa on käydä muitten visionäärien kanssa golffaamassa tai syömässä tai milloin missäkin. Rahasta ei ole ollut huolta erilaisia suunnitelmia tehdessä. Johtajat ja esihenkilöt eivät ole keskustelleet keskenään eikä kenttätyöntekijöitä olla kuultu missään vaiheessa. Kaikilla omat sääntönsä, ja henkilökuntaa on kielletty puhumasta/puuttumasta asioihin. Onkohan sekään kielto ollut laillinen. Missä vaiheessa se tieto katosi, ettei valtiolta tule ylenmäärin rahaa. Kenen idea oli tää taksirumba ja sitä kautta kustannusten siirtämimen Kelalle/valtiolle ja yleensä jonkun yötyöntekijän ajattaminen jostain n sadan kilometrin päästä auttamaan jotain tarvitsijaan jossain toisen kunnan alueella. Tätä listaa ja ihmettelyä vois jatkaa, mutta totean vaan, että äly hoi, älä jätä!
Vielä nää ylisuuret palkat. Pankaahan kunnon alennukset.

Ymmärrän yhdenvertaistamisen idean, mutta eikö olisi järkevämpää ottaa ja nostaa muiden kuntien terveydenhuoltoa ylöspäin kuin karsia hyvin toteutuneista palveluista?

Nythän on suunnitteilla keskittää palveluitamme Novaan, mutta mikä mahtaa olla kyseisen sairaalan lopullinen kantokyky?
Kykeneekö jo nyt Novan ruuhkautunut päivystys ottamaan harteilleen vielä suljettavienkin päivystyksien potilaat?
Entä miten tulee käymään jo valmiiksi pitkille leikkausjonoille ja hoitotakuiden toteutumiselle, Jokilaakson sairaalan alasajon jälkeen? Nythän jo Novasta ohjataan potilaita sinne leikkaukseen.

Pystyykö Keski-Suomen hyvinvointialue varmasti turvaamaan potilaiden turvallisen hoidon, sen yhtenäisen jatkumisen ja kontrollit tässä "hienossa" palveluverkko suunnitelmassa?

Laittaako Keski-Suomen hyvinvointialue tulevaisuudessa ihmiset hakeutumaan monia kymmeniä kilometrejä, päästäkseen terveyspalvelujen äärelle?
Katkaistaanko potilaiden ja dialyysihoitajien vuosienkin varrella muodostunut luottamus? Laitetaanko heidät ajamaan useitakin kertoja viikossa monia kymmeniä kilometrejä?
Kuinka varmistetaan diabetes, uniapnea ja avannepotilaiden sujuva hoitaminen, jos heidätkin laitetaan hakemaan hoitoa Jyväskylästä? Esimerkiksi Jokilaakson sairaalan polien alasajon jälkeen.

Kuinka ihmiset aiotaan saada terveyspalvelujen luokse? Kelatakseja on jo nyt huonosti saatavilla. Julkiset eivät kulje kaikkialla eikä kaikilla ole ajotaitoista läheistä. Entä miten huolehditaan heistä, jotka joutuvat tulevaisuudessa ottamaan vapaata omista töistään viedäkseen ikäihmisen, lapsen noiden palveluiden luo.

Epäilys on suuri...

Palveluverkkoa pitänee uudistaa, mutta ehdotuksen mukainen uudistus tuntuu kohtuuttoman kovalta rysäykseltä niiden kuntien osalta,joista kivijalka-terveysasema ollaan sulkemassa. Tilalle markkinoidaan mm sähköistä ja liikkuvaa palvelua, joita varmasti onkin lisättävä, mutta jotka kuitenkin ovat melkoinen huononnus erityisesti useille yli 75-vuotiaille,joita näissä kunnissa on runsaasti. Lisäksi sähköisten ja liikkuvien ja muiden mahdollisten korvaavien palvelujen tulisi olla toimivuudeltaan testattuja ja valmiita ennen kuin terveysasemia lakkautetaan. Pelkona on, että ne ovat niinsanotusti vasta vaiheessa, kun niitä jo tarvittaisiin.

Oudolta tuntuu myös se, että useissa lakkautettavien terveysasemien kunnassa on totuttu ja tyydytty esimerkiksi lääkäripalvelun saantiin muutamana päivänä viikossa. On oltu tyytyväisiä siitä, että palvelua on voinut saada edes näin. Nyt tätäkin asiaa käytetään perusteena sille, että palvelu on nyt kokonaan lopetettava,koska mm lääkäreillä ei ole kollegan tukea yms. Puhumattakaan siitä, kuinka paljon sulkemiset vaikeuttavat erityisesti em vanhusväestön laboratotiopalvelujen saatavuutta. Kyllä hoitajan liikkuminen terveysaseman kiinteään palvelupisteeseen tai vanhuksen kotiin tältä osin tuntuisi paljon järkevämmältä kuin Kela-taksirumba keskitettyyn palveluun kauemmaksi.

Ei paniikkiratkaisuille, parempia vaikutusarvioita ja kivijalka-terveysasemien säilymisen uudelleen harkintaa toivon. Kaikki kiinteistöt eivät ole huonokuntoisia tähän tarkoitukseen.

Miksi Jämsästä lakkautettaisiin neljä viidestä terveysasemasta, mutta esim Jyväskylästä vain yksi kahdeksasta.

Hyvä, että Kannonkoskelta poistetaan terveysasema, jotta voi lähteä Viitasaarelle ajelemaan ja vaikka katsella niitä ihania maisemia siinä 30 min matkalla.
Olisi se helpompaa jos omalla kylällä saisi sen terveysaseman pitää ettei pikku juttujen takia tarvitse noin kauaa ajella.

Ihan selkeetä on että leikkauksia pitää tehdä mutta mikä järki. Jyväskylässä tottakai enemmän ihmisiä ja sen takia sinne jää enempi palveluja mutta että sinne jäisi sairaala ja vielä sen lisäksi 6 terveysasemaa? Silkkaa tyhmyyttä. Jämsään jätettäisi 1 sairaala ja sitten annetaan hallilaisten ja länkipohjalaisten nauttia välimatkoista!! Vanhukset kun kaatuu kauppareisulla niin mukava matka jämsään paikattavaksi ja sen jälkeen kiva matka kotiin parantumaan. Millä saadaan ihmisille kyyti palveluilta kotiin taikka edes palveluille? Taksi maksaa, autoa kaikilla ei, kelataksi harvoin vapaa, joukkoliikenne jämsä alueella surkea ja kaikilla ei ole välttämättä edes läheistä joka joutaisi hakemaan tai viemään. Entä taas hoitajat jotka joutuu työttömäksi? Tottakai heille varmasti tarjotaan työpaikka jostain, mutta entäs sitten kun ainoa työpaikka olisi jyväskylässä? Kiva lähteä töihin täältä syrjäseuduilta jämsän suunnilta kun edessä kahentunnin pituinen edestakainen matka!! Ainiin ja sitten unohtu melkein kokonaan että hoitajilla pitkät työpäivät ja kolmivuorotyö, hauska homma kun joutuu iltavuorosta heti seuraavana aamuna lähteä uudestaan ajelemaan töihin. Ei kukaan kaikkia pysty mielittytämään ja kun päätös tulee niin ei se tule kaikille olemaan mieluinen, mutta kunhan nyt tajuttais se että vanhojen ihmisten ja työssäkäyvien ihmisten näkökulmasta asiaa on tärkeää miettiä.

Jos Pihtiputaalta poistuu terveysasema, miten onnistuu lääkärikäynnit? Pienten lasten perheet kärsivät tästä todella paljon. Meilläkin on pienet lapset kotona, jos joku sairastuu, ja häntä joutuu viedä lääkäriin, joutuu isäkin ottamaan töistä vapaata, kun monen pienen lapsen kanssa lääkärikäynnit on hyvin hankalia, kun lähtökohtasesti aina joutuu jonottamaan ja odottamaan ja matkat muuttuu todella pitkiksi. Miten vauvan neuvolat, joudut usein lähteä käymään neuvolassa ja matkaa tulee 60km/suunta. Tilaanko kelataksin jonne pakkaan kaikki pienet kun yhtä pitää viedä päivystykseen? Nousee polttoainekustannuksetkin kohtuuttomiksi. Tälläisellä muutoksella kyllä nousee kelataksien käyttö. Eikä todellakaan motivoi jäädä paikkakunnalle, jos ei ole edes terveysasemaa. Tämä ei johda ainakaan Pihtiputaan väkiluvun kasvuun eikä sen pysymistä elinvoimaisena.

kivijärvi on syntymäkotikuntani...sielä oli palveluja kuntalaisille 3 kauppaa baari ravintola leipomo saha karkkitehdas..mAnvil jelyä karjan kasvatus...ym...oli elinvoimaa..ja terveyttä niin henkistä kuin fyysistä.... julkinen liikenne posti
nyt on aikojen saatossa supistettu..ettei ole kui yksi kauppa ..julkista liikennettä ei ollenkaan...2 ikäihmisten palvelu yksikkös jotka yhdistettäissiin saadaan yli 20 asukasta...terveyden vastaan otto2 viikossa ei lääkäriä...135 km päivystys viikonloppu ...arkisin 50km päähän ja nyt suunnitteilla..että tämää kaikki vedetään pois...ikäihmiseg 65 km päähän ...synnyinpaikaltaan....minne haluaa viim
.leponsa..laboratoriokokeet 45 km päähän...ei ole ihmisarvoa ylentävää että näin kohdellaan...kivijärveltä pitää olla paikkakuntalainen aluehallinnossa kun näitä päätöksiä tehdään ...kaikilla ei ole varaa taksiin ei ole autoa...näin ei voi tehdä...ja nyt vetoan että kivijärven palveluita ei ajeta alas...ihmisoikeus on olemassa...ja se on laissa...

Viime vuosikymmeninä ollaan säästetty vain perusterveydenhuollosta ja se näkyy jo nyt Novan päivystyksen kuormituksena, josta ovat nostaneet meteliä.
Mitä se sitten tarkoitaa, jos vähennetään taas terkkareita. No tietenkin Novan kuorma lisääntyy ja ambulanssi ja taksirallia myös. Eikö erikoissairaanhoito ole aina kalliimpi vaihtoehto kuin pth?
Jos tk suljetaan pitäisi olla ensin kunnolla toimiva liikkuva palvelu kuten kotisairaala verkko, kotihoidon resurssit sekä muut liikkuvat terveyspalvelut

Ksml 13.3.2024 kertoo Kinnulan selvitystyöstä irtaantua Novan alueesta. Kuulostaa vakavalta ja kertoo pitkäaikaisesta väliinputoamisesta. Keski-Suomen kehittäminen on ollut jo 50 vuotta keskusalueen kehittämisessä. Pohjoinen Keski-Suomi on jäänyt taustalle kuin varaksi, mistä ammennetaan. Vaikea sanoa mistä johtuu, mutta oletan senkin tiedon olevan löydettävissä. Pohjoisen Novan alueen tulee saada pitää soten palvelut. Karsintaa tehdään Jyväskylän, Muuramen, Laukaan alueen palveluissa, jos on pakko.

Ksml 13.3.2024 kertoo Kinnulan selvitystyöstä irtaantua Novan alueesta. Kuulostaa vakavalta ja kertoo pitkäaikaisesta väliinputoamisesta. Keski-Suomen kehittäminen on ollut jo 50 vuotta keskusalueen kehittämisessä. Pohjoinen Keski-Suomi on jäänyt taustalle kuin varaksi, mistä ammennetaan. Vaikea sanoa mistä johtuu, mutta oletan senkin tiedon olevan löydettävissä. Pohjoisen Novan alueen tulee saada pitää soten palvelut. Karsintaa tehdään Jyväskylän, Muuramen, Laukaan alueen palveluissa, jos on pakko.

Palvelujen saatavuus heikkenee oleellisesti etenkin maakunnan pohjoisosissa. Vanhukset joutuvat jo nyt kaukana oleviin hoitolaitoksiin. Se ei paranna heidän hyvinvointiaan eikä myöskään omaisten. Missä onkaan mainostettu yhdenvertaisuus palvelujen saannissa? Jos päivystysvastaanotto lakkaa esim. Saarijärvellä, miten hätätapauksessa pääsee riittävän nopeasti Novaan tai Äänekoskelle? Taksia joutuu odottelemaan nytkin jopa useita tunteja.
Laboratoriopalvelujen jatkumisesta Saarijärvellä ei ole annettu varmaa tietoa. Jos sairaus vaatii labrassa käyntiä usein, vaikkapa kerran viikossa, miten labrakäynti hoituu autottomalta tai ajokortittomalta henkilöltä kymmenien kilometrien päähän? Hyvinvointi on siitä todella kaukana.
Hyvinvointialueen suunnitellut palvelujen supistukset tai lakkauttamiset vaikuttavat kyseisten alueiden vetovoimaan. Työpaikat vähenevät, veronmaksajat muuttavat suurempiin kaupunkeihin, syrjäseuduille jää vain vanhuksia, jotka tarvitsevat jatkuvasti enemmän hoitoa ja palveluksia.
Saarijärven vuodeosastoa eikä päivystystä saa missään tapauksessa lopettaa. Terveyskeskus on hyvässä kunnossa, lääkäritilanne on hyvä, asukkaat tarvitsevat nykyiset palvelut.
Mihinkähän suunnitellaan siirrettäväksi Novassa leikatut tai muuten hoidetut potilaat, jos he tarvitsevat osastohoitoa? Entä palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevat potilaat? Onko Kyllö se paikka, missä esim. Pihtiputaan saattohoidettavat odottavat turhaan omaisten vierailua? Suunnitelma on epäinhimillinen!
Yhteisöasumisella ei voi ratkaista ikääntyvän väestön asumista. Kuka rakentaa uudet tarvittavat toimipisteet? Digihoidot eivät ole ratkaisu niille, joilla ei ole edes älykännykkää! Entä sitten, jos on esim. tuntien sähkökatkos, eikä digiyhteys ole mahdollinen?

En ymmärrä mistä on temmattu lehdessä mainittu 1.5 tunnin matka-aika lähimpään tk:n julkisilla. Eihän täällä edes kulje julkisia kunnolka arkena saatikka sitten viikonloppuisin. Jos vkl päivystykset menee Saarijärveltä Äänekoskelle tai Novaan niin ei tartte lähteä pysäkille olematonta pysäyttämään. Kävelläkkö sinne pitäis kun taksejakaan ei juuri ole eikä ne riitä kaikille.

Järjestetään näennäinen kysely ja näenäisiä palveluverkkoselvitys-iltoja asukkaille. Annetaan ymmärtää, että "isolla korvalla kuunnellaan" mutta muutokset ja lähipalveluiden alasajo on jo alkanut, ainakin Hankasalmella.

Sangen omituinen salaseura, kuntien ja HVA:n välillä ei ole mitään tiedottamista, kunnissa joudutaan lukemaan päätöksistä median kautta, eikä edes HVA:n henkilöstöä muisteta kuulla heitä koskevista muutoksista. Taloudenhoito samalla tasolla kuin sairaanhoitopiirillä aikoinaan.

Todella vaikea löytää mitään positiivista tästä koheltamisesta.

Nyt on käsittääkseni Pihtiputaalla riski, että suljetaan terveyskeskus. Onko laskettu, että ihmisen kun pitää lähteä kauemmaksi hoitoon, sitä lähtöä hiukan viivastytetään jos se tästä menisi ohi. No sitten saattaa ollakin, että soitetaan ambulanssi ja kas parhaassa tapauksessa ollaan tehohoidossa. Eli ONKO AMBULANSSEJA ENEMMÄN TULOSSA PIHTIPUTAALLE plus muille suljettaville tk alueille? JA ONKO VARAUDUTTU ETTÄ TARVITAAN ENEMMÄN TEHOHOITOPAIKKOJA? Niitä taatusti tarvitaan ihmiset tulevat liian myöhään hoitoon. El kuinka paljon tulee säästöä sillä tavalla oikeasti. vai onko se, että maalaiset eivät tarvitse hoitoa? Ja jos nytkään ei ole sairaalapaikat riittäneet miten luulette, että jatkossa riittää.

Itseäni kiinnostaa myös kuinka paljon ns. herrojen palkkoihin menee rahaa? Ja mikä tieto taito heillä on yleensä tämän alan töistä miten ne tehdään? Eli ovatko käyneet sairaalassa esim kk tekemässä töitä ja näkemässä oikeata elämätä.
Onko mietitty kuinka paljon henkiset pahoinvoinnit lisääntyvät kun potilaat joutuvat kauemmaksi hoitoon? Ja kuinka paljon enemmän hoitajilta menee aikaa potilaiden syöttöön, kun omaiset eivät pääsekään sitä tekemään matkan takia.
Itse laskisin myös mitä tulee yhteiskunnalle maksamaan kela kyytien hinnat.
Maalla ei pääse edes yksityiselle eli onko tämä tappohommaa maalaisille.

Ymmärrettävää on, että taloutta tulee tasapainottaa ja säästöjä tulisi löytää. Mutta onko näitä tehdessä ajateltu pätkän vertaa meitä maakunnissa asuvia? Matkat kasvaa kun ajatetaan palveluiden perässä ympäri ämpäri ja keskitetään Novan ja Jkl asemille painetta entisestään meistä ympäristö kunnista?? Miksei voisi ajatella, että sitä painetta käännettäisiin tänne maakuntiin? Mutta samalla järkeistettäisiin toimintaa? Tuskin! Ja millä keinolla on ajateltu varmentaa, oli ajatus mihin suuntaan tahansa, että ihmiset pääsevät palveluiden piiriin kulkemaan kun jo nyt Kela ei voi varmistaa tälläkään hetkellä asiakkaidensa kyytejä hoitoon pääsyssä.

Olisiko lisäksi ihan paikallaan raskasta johtamisen verkostoa kevennettävä ja tarkistella palkkoja?

Kyllä ihmetyttää tämä ehdotelma kaiken sulkemisesta. Mitä ihmettä me sillä säästetään, että palvelut viedään jopa reilun sadan kilometrin päähän väestöstä?! Ensinnäkin kelataksien saatavuus on tällä hetkellä niin heikkoa ja arvaamatonta, että jo kulkeminen tietyille varatuille ajoille aiheuttaisi kaaoksen! Vanhojen ihmisten kulkeminen pitkien matkojen päähän venyy useiden tuntien mittaiseksi käynniksi. Lisäksi kuka hoitaja lähtee kulkemaan 3 vuorotyössä 100km päässä? No ei kukaan. Ymmärrän, että jostain on säästettävä, ja silloin kaikkien pienimmät paikat ovat listalla. Kuitenkin tällainen säästäminen on aivan järjetöntä. Eikö säästöä synny enemmän kun suljetaan Jyväskylän alueelta joku/jotkut isommat puljut? Muurame, Kyllö, Palokka, Sampoharju… kaikki aika lähellä toisiaan. Kyllä palvelujen pitää säilyä edes keskitettynä Viitasaarella/Pihtiputaalla sekä Saarijärvellä ja Karstulassa! Tässä ei kyllä mene työntekijät eikä potilas edellä. Ei ihme, että hoitoalalla käy kato.

Onko jossain todella todettu tai laskettu, että lakkautettavina olevat toimipisteet olisivat olleet ns.turhia, tehottomia tai edes vähäisellä käytöllä? Oma kokemukseni on ollut, että esim. täällä Uuraisilla lähipalvelut ovat olleet tarpeen ja varsin ruuhkautuneitakin - ei lainkaan liian vähäisellä käytöllä. Itse en jaksa uskoa, että keskittämistä, korvaavia palveluita tai niiden synnyttämiä uusia palvelutarpeita saatika vaikutuksia pienempien paikkakuntien asukkaiden elämänlaatuun tai esim työllisyyteen on mietitty hankkeessa tarpeeksi pitkälle. Ei kaikkia palveluita tule alasajaa tai keskittää jo nyt ruuhkautuneeseen Novaan, se ei lisää tasavertaisuutta vaan aiheuttaa lisähaasteita ja epätasa-arvoa.

Onko päättäjät käyneet lakkautus uhan alla olevilla osastoilla? Kiertäkää joka huoneessa ja näyttääkö siellä, että he kotona pärjäävät omatoimisesti tai pyrähdys palveluilla. Mihin aiotte heidät siirtää? Kaikki siirrot aiheuttavat suurta kärsimystä. Syrjäkylillä ei ole vuosikausiin ollut yleisiä linja-autoja, kouluja ,kauppoja. Vaikka iäkäs kuinka haluaisi hoitaa itse asiansa. Ei nykyinen ajanvaraus/netti onnistu. Häpeä omasta osaamattomuudesta asioidensa hoitamisessa. Pitäisi muistaa tunnuslukuja, salasanoja ym. ihmeellisyyksiä. Pelkona vielä, että huijarit vie arkkurahatkin.
Pari esimerkkiä nöyryytyksestä: 90vuotias kotona yksin asuva, joka yrittää monisairaana hoitaa itse asioitaan. Pitäisi käydä verikokeissa, miten varaat ajan? Monimutkaista, kun ei ole nettiä. Kun vanhus pakkasessa kävelee labraan...ei teillä ole täällä aikaa. Sitkeänä vanhus ei anna periksi, Nova pyytää kokeita. Tahdistin vetelee viimeisiään ja ehkä säälistä verikoe otetaan.
Toinen esimerkki: Vanha mies kävelee kovassa kylmyydessä antamaan pissakoetta, kova hätä 4h pidättänyt. Hänelle sanotaan, ei teillä ole aikaa. Mies ei ole tullut varmaan turhaan, onko pissatulehdus, eturauhasvaiva tai vaikkapa syöpä. Mies päästää housuihin, ottakaa nyt näyte ja kävelee ulos kylmään pakkaseen. Tuleeko enää vaivoiksi koskaan? Mitä mieltä olette? Onko tarkoitus, että vanhoja nöyryytetään ? Ymmärtäkää, että on ihmisiä jotka puolustivat maatamme, tekivät raskasta työtä teidän ja meidän kaikkien hyväksi. Nytkö he eivät ole hyvän hoidon arvoisia!

Uuraisilla väkiluku on ollut kasvussa ja uhkana on että terveysasemamme otetaan pois?! Kerrankin joku kunta onnistuu "lähes mahdottomassa" ja näin sitä kuntaa tuetaan. Täällä on hyvä ja toimiva terveysasema, mikä on saanut paljon hyvää palautetta toiminnastaan. Toiminta on varmasti auttanut erikoissairaanhoitoakin. Neuvola, hammashoito, labra ja lääkärien ja hoitajien vastaanotot - kaikki ovat toimineet mainiosti oman kokemukseni mukaan. Iso kiitos työntekijöille.

Laboratoriopalveluita vähennetään jo. Uurainen on lapsiperheiden kunta, todella törkeää jos kaikki lasten pikkuvaivatkin pitää lähteä Jyväskylään asti näyttämään jatkossa. Kysymys on myös turvallisuudesta ja hoidon laadusta; täällä on paljon ihmisiä niin välillä tulee äkillisen hoidon tarvetta (verenvuoto, sairaskohtaukset jne), terveysasemalla voisi saada jo ensihoitoa. Myös kuntamme autottomat asukkaat olisivat pulassa ilman omaa terveysasemaa, Kelataksikulut räjähtäisivät käsiin ja kaikilla ei olisi varaa kulkea peruspalveluita saamaan Jyväskylään.

Olisiko etävastaanotosta jotakin apua joissain tilanteissa? Sellaista ei itselle ole Uuraisilla tarjottu vielä.

Ja vielä se, että turha olettaa että pienillä kylillä asuva hoitohenkilökunta automaattisesti siirtyisi Jyväskylään hoitoalan töihin. Onhan tässä lähellä esim. teollisuuden työpaikkoja paremmalla palkalla (Äänekoski), mitkä voi alkaa houkuttaa hoitohenkilökuntaa. Koulutus alalle löytyy läheltä.

Mielestäni näin ei säästetä vaan kustannukset kasvavat. Näin tapahtuu hoitajien tehdessä työmatkaa, ilmastopäästöt kasvavat, kolaririskit kasvavat, työpaikoilla tapaturmariskit kasvavat, työ tyytymättömyys kasvaa, sairauss poisssaolot lisääntyvät.
Asiakkaille matkat pitenevät jolloi kaikista kivuista ei hakeuduta lääkäriin, joka merkitsee sitä, että tarvitaankin useammin erikoissairaanhoitoa. Sivukylillä matkat joudutaan toteuttamaan Taxia käyttäen tai ambulansilla. Virhekirjaukset kasvavat, koska tälläkin hetkellä suusta, suuhun kulkeva tieto toimii kuin rikkinäinen puhelin. Nyt oikaisu on helpompaa tutussa terveyskeskuksessa, mutta isossa yksikössä milloin saat kiinni sen henkilön joka on kirjannut asian väärin ja voi oikaista sen.
Ihminen on Isolla Iillä, jolloin hoitamisen täytyy olla Inhimillistä kuten matkojenkin.

Turhan laajalta kuulostaa palveluiden alasajo. Itse asun Jyväskylässä mutt olen huolissani maakunnasta. Jos kokonaan pienten paikkakuntien terveyspalvelut ajataan alas, vaikutukset voi tulla kovin kalliiksi. Ihmiset hakeutuvat myöhemmin hoitoon ja silloin vaaditaan jo suurempia, raskaampia hoitoja. Ei ole kyytimahdollisuuksia eikä taitoa digipalveluihin. Mielestäni paikkakunnilla pitäis säilyttää jonkinlainen tuki piste. Hoitaja joka olis tuttu ja johon kynnys ottaa yhteyttä olis matala ja tuttu lääkäri edes joinakin päivinä viikossa. laboratoriopalvelut, fysioterapia, neuvola, ennaltaehkäisevä toiminta. Jos kiertävät Bussit ajatellaan ratkaisuksi, onko toimiva vaihtoehto myös talvella tutkimis- ja odotuslämpötiloineen. Ja paljonko menee aikaa tutustua potilaan kokonaisuuteen, jos aina vieras lääkäri/henkilökunta?? Omalääkäri ja -hoitaja käytäntö vähentäisi taustaselvittelyihin käytettävää aikaa ja hoidon jatkuvuutta.

Kotisairaala toiminta on hyvä, mutta sekin tarvitsee tukipisteen kohtuullisen ajomatkan päässä sekä lääkäripalvelun sekä potilaille kotiosaston. Itse työskentelen kotisairaalassa. Ajoajat pitäisi saada pidettyä kohtuullisina (n 30min). Ilman lääkäriä ja hyviä ennakoivia hoitosuunnitelmia hoitaja ei pysty kotona antamaan tarvittavaa hoitoa. Maakunnan kotisairaalassa voisi joskus hyödyntää etätutkimislaitetta, jos lääkäriä ei aina mahdollisuus saada käynnille mukaan. Lisäksi huomioitava että kotisairaalatoiminnassa pitää olla riittävät resurssit. Käynnit saattavat joskus venähtää tosi pitkiksi äkillisen voinnin huononemisen vuoksi ja sekä hyvän ohjauksen potilaalle ja omaisille. Esim kotisaattohoito vaatii lähiomaisen paikalle ja heidän hyvää tukemistaan ja ohjaamistaan. Onko pitkissä matkoissa aina mahdollista? Omaisen töistä poisjäänti??

Maaseudun tulevaisuuden kannalta näkisin myös hyvin tärkeänä peruspalvelut terveydenhuollon suhteen. Työssäkäynti jo saattaa edellyttää pitkää matkaa, kuinka sitten välissä lähdet toimittamaan esim neuvolakäyntejä jos ei ole useaa autoa tai molemmat töissä... Maaseutu kuitenkin tulisi pitää asuttuna jo maan huoltovarmuuden vuoksi.

Päivystys ja osastotoiminnasta: Miten ajattelette päivystyksen vetävän kun nyt jo ruuhkautunut ja mihin saadaan potilaat kun osastopaikat nyt jo täynnä? Saarijärvi Karstula vuodeosastojen lakkautus kuulostaa hätiköidyltä. Kannonkoski, Kyyjärvi, Kinnula ja Kivijärvi ovat heidän alueellaan ja Äänekoskelle jo kohtuutonta matkaa omaisten tulla katsomaan. Monet omaiset iäkkäistä ja kuluyhteydet huonot. Lisäksi työntekijöiden alanvaihtoriski. Miten ilmasto/ajomatka?

Pitkäaikaisasumisyksiköissä olisi selkeästi satsattava elämän loppuvaiheen hoitosuunnitelman tekoon. Selkeät linjaukset sairaalasiirroista ja ohjeet erilaisten pahenemisvaiheiden hoidosta ja hoitokoteihin tarvittavia lääkkeitä, (antibiootit, ja saattohoidon lääkkeet), jotta siirtoja tarvittaisiin mahdollisimman vähän. Lisäksi tulisi taata pitkäaikaisasuminen omassa kunnassa omaisten vierailujen vuoksi.

Mielestäni olen melko hyvin perillä siitä miten tällaiset palveluverkko-uudistukset pitäisi toteuttaa. Tästä Hyvaksin suunnitelmasta näyttää puuttuvan se osio, jossa kerrotaan julkisesti mitä on suunniteltu lakkautettavien yksiköiden tilalle. Miten pienten kuntien asukkaille turvataan yhdenvertaiset palvelut verrattuna kasvukeskusten asukkaisiin? Konkreettiset vaihtoehdot olisi hyvä olla esillä enenkuin supistus-päätöksiä tehdään.
Ymmärrän sen, että pieni yksikkö, jossa ei tähänkään asti ole ollut esim. lääkäriä tai labrapalvelua joka päivä tarjolla, suljetaan. Mutta tässä vaiheessa pitäisi kertoa ääneen miten ko. pienen yksikön palvelut on suunniteltu jatkossa tarjottavaksi, liikkuvat yksiköt? Liikkuva henkilöstö? Vai onko ainoa vaihtoehto se, että asiakkaat ajavat peräkanaa kela-taksilla kymmeniä kilometrejä? Pienissä kunnissa ei ole julkista liikennettä.
Onko tutkittu asiakaskäyntejä/ yksikkö ja verrattu tuloksia kuntien asukasmäärät huomioiden? Luulen että pienten kuntien vähäiset asukasmäärät eivät ole suoraan verrannollisia käyntimääriin. Kaupungeissa on nuorempi ja terveempi asukaskanta joten peruspalveluiden tarve/ asukas on pienempi.
Ja sitten nuo vanhusten asumispalvelut: jokaisessa kunnassa on säilytettävä vähintään yksi ympärivuorokautinen asumisen yksikkö! Näin turvataan läheisten korvaamaton apu vanhuksen mielenterveydelle ja hoitohenkilöstön jaksamiselle.

Kummallista tasa-arvoa on se että kun oman kunnan alueelta ei saa tavoitella toisella alueella toimivan palvelupisteen palvelua tilanteessa jossa omassa kunnassa ei palvelua syystä tai toisesta saa esim. henkilövajauksen takia.
Eli vaikka on onnistuttu saada jäämään terv.palvelun yksikkö omaan kuntaan niin ei saa hakea palvelua naapurikunnasta vaikka palvelun antajaa ei ole( esim.fys terapeutti, sh, lääkäri, sos hoitaja). Onko edes laillista? Pitää hoitaa henkilöstö niin että työntekijät jaksavat työskennellä ja että heitä on saatavilla.
Pitää patistaa Suomen hallitusta rahoittamaan riittävästi hyvinvointialueita sekä tukemaan ja kehittämään niitä. Eikä alas ajamaan.

Keuruulaisia vanhuksia on jo vuoden lennätetty ympäri maakuntaa, osaa puolikuolleina, koska edes saattohoitoa ei pystytä järjestämään omalle paikkakunnalle.
Vai että puolessa tunnissa pääsee hoitoon,
kun ambulanssi tulee tänne Jyväskylästä, pitää sen ajaa 240km/t ja lennossa napata mummo kyytiin.
Täällä asukastilaisuudessa ei herroilla ollut aikaa edes kuunnella mummoja. Tarjolla oli vain tämä
”digitaalisen hoitopolun profilointi” sitä me juuri tarvittiinkin.
Täällä ei vastata puhelimeen, kaikilla pitäisi olla älypuhelin ja taito sitä käyttää, että pystyisi edes saamaan yhteyden terveyskeskukseen. Sitten jos menee sinne paikalle, kysytään oletko soittanut. Olen soittanut, ei vastattu, ei soitettu takaisin. Pitäisi kai siitä luukulta soittaa…
Taksin saa vain virka-aikana, jos hyvin käy. Minullekin hammaslääkäriä tarjottiin Laukaasta, digitaalista hoitopolkuako sinne olisi pitänyt mennä? Olisin mennyt, mutta en löytänyt sen polun alkua…
Kyllä täällä periferiassa mieliala on sellainen, että vatuloikaa nyt vielä kymmenen vuotta, pitäkää seminaareja ja perustakaa työtyhmiä, palkatkaa vielä lisää johtajia pääministerin palkkaa suuremmalla rahalla. Kun saatte sen kymmenen vuotta kulumaan, ollaan me suurten ikäluokkien mummot poistuttu muonavahvuudesta.

Onko totta, että johtajalaumalle ollaan rakentamassa uutta rakennusta, kun entisessä päät kolisevat yhteen?
Uusimmassa hoivalaitoksessa Keuruulla on jo vuoden yksi kerros ollut tyhjänä, huonokuntoisia vanhuksia kotona jonossa parikymmentä. Sitten käy näitä Hyvinkään tapauksia, peppu paljaana rollaattorilla tepastelevan mummon pelasti ohikulkija. Kotihoito oli tehnyt päätöksen ”rouva pärjää kotona”.
Nuoremmat henkilöt esittelevät paljasta takapuoltaan somessa vapaaehtoisesti, mummoille se ei ole vapaaehtoista.
Postinjakajat täälläkin toimivat hoitajina, yhden sukulaiseni jakaja löysi pakkasesta elävänä, toisen kuolleena lumihangesta, tänä talvena.
Meidän syntymästä on 75-80 vuotta. Ei pitäisi olla yllätys, että meistäkin tuli vanhoja. Mitä te odotitte meidän tekevän? Kuolevan terveinä ennen 80-vuotispäivää, vai juoksevan mereen kuin sopulit, kun meitä on liikaa?

Hyväksin palveluverkkosuunnitelmassa pitää huomioida Jämsän sote-palveluiden osalta seuraavat asiat:
- jos Jämsän tällä hetkellä erinomaisesti toimiva ja laadukas erik.sh lopetetaan, potilaiden jonotusajat leikkauksiin (tällä hetkellä 2-3kk) ja erik.sh. poliklinikoille pitenevät moninkertaisesti. Tämä tarkoittaa vuosittain n 2000 potilaan lisäystä Novan ja muiden hyvinvointialueiden leikkausjonoihin sekä pidentyneitä odotusaikoja erik.sair.hoidon poliklinikoille
->sairauksien diagnostisointi viivästyy
->potilaiden kivut ja kärsimys pitkittyvät, toimintakyky ja elämänlaatu laskevat, sairauslomat pitenevät
- kirurgisen vuodeosaston, päiväkirurgisen ja leikkausosaston, erik.sh poliklinikoiden, yöpäivystyksen ja 3 terveysaseman sekä Jämsänkosken hoitajavo-toiminnan lopettaminen aiheuttaa näiden yksiköiden työntekijöille työpaikan katoamisen ja sen seurauksena on: työttömyys, ammatinvaihto, paikkakunnalta poismuutto-> jämsäläisten veronmaksajien määrä vähenee, seutukunnan veto- ja elinvoimaisuus laskee
- Jokilaakson sairaala on ollut erik.sh-opetussairaala terveydenhuoltoalan opiskelijoille. Jos sairaala lakkautetaan, vaikeutuu opiskelijoiden käytännön työharjoittelu. Useat heistä opiskelevat Jämsän Gradialla.
- yöpäivystyksen lopettamista on tosi vaikeaa ymmärtää, kun huomioidaan Jämsän ympärivuotinen vakituinen asukas- ja lomailijoiden määrä: esim. Suuntaatko jouluksi pohjoiseen? – Tarkista kartalta kuntasi joulukerroin | Tieto&trendit (stat.fi) Himosmökkeilijöiden lisäksi Jämsässä on runsaasti mökkiasutusta Päijänteen rannoilla, Länkipohjassa, Koskenpäällä, Jämsänkoskella jne.
Himoksella talvi- ja kesäurheillaan, joiden seurauksena tulee tapaturmia ja sairastumisia. Lisäksi siellä on kesäaikaan viikonloppufestareita, joissa päihdekäyttäytyminen aiheuttaa monenlaisia ensiapua vaativia ongelmia. Entäpä mitä tapahtuu ja paljonko menee aikaa, kun päivystävä poliisipartio joutuu Jämsän yöpäivystyksen lopettamisen jälkeen kuljettamaan alko-verinäytteiden ottamiseen Novaan???
- matkakustannukset lisääntyvät sekä yksilöille että yhteiskunnalle (Kela), jos Hyväksin suunnittelemat jämsäläiset perus- ja erik.sh lopetukset toteutuvat. Lisäksi tulee huomioida, ettei Jämsän alueella ole julkista liikennettä eikä tällä hetkellä riittävästi ympärivuorokautista taksipalvelua.

Nyt olisi hyvä hetki miettiä asioita juurta jaksaen ennen kuin lähdetään tekemään hätiköityjä päätöksiä. Hallissa on paljon lapsiperheitä sekä vanhempaa väestöä, ja kaikki eivät asu keskustan alueella vaan myös syrjemmässä. Jos Hallin sekä Länkipohjan terveysasemat lakkautetaan, niin paljonko se lisää kustannuksia esimerkiksi perheille kun ajomatkat pitenevät, ja mahdollisesti tulee paljon edestakaisin ajelua jos työskentelee Jämsässä. Pidemmät matkat hoidon piiriin syövät aikaa perheiden arjesta, niin vapaasta kuin työajasta. Jos kaikki keskitetään Jämsään, niin kuinka pahasti se tulee ruuhkautumaan ja kuinka reilusti hoitotakuun ajat paukkuvat. Voisin väittää, että näiden supistusten takia moni ihminen viivyttää hoitoon menemistä mahdollisimman pitkään, ja sen seurauksena tilanne saattaa vaatia pidempää hoitoa. Teidän päättäjien touhuissa ei ole mitään järkeä.

Päivystyksen säilyminen Jämsässä olisi myös olennaista ihan jo Himoksen tapahtumien sekä laskettelu kauden takia, ja välimatkojen inhimillisenä pysymisen takia. Novan päivystys on muutenkin jo ruuhkautunut, ja siellä saa odottaa usemman tunnin ennen hoitoon pääsyä. Kuinka ruuhkautunut siitä tulee, jos Jämsän päivystys lakkautetaan?

Nyt pitäisi ajatella syrjäkylien asukkaita aina vauvasta vaariin, ja mahdollistaa heille terveyspalvelut inhimillisen matkan päässä kotoaan.

Karsikaa turhat pois ja hoitakaa oikeat asiat siellä missä ihmisetkin on. Tekijät kun vähenee, sen huomaa välittömästi. Jos otettaisiin vaikka nyt alkuun puolet pois sieltä konttorin puolelta, kukaan ei huomaa mitään. Niillä rahoilla voi palkata niitä oikeita tekijöitä, ja maksaa jo olemassa oleville ekstraa. Mitä helvettiä nykysin tehään joillain toimistosihteereillä ja palvelujohtajilla, jokainen soteihminen kirjaa itse tekemänsä tietokantaan, ja lopun hoitaa potilas itse. Ei ole enää punasia ja sinisiä pahvitaskuja mistä tursusi toinen toistaan sekavampia tekstilappuja, joita monen monta henkilöä kirjoitti särisevältä nauhalta kuuluvan muminan mukaan.
Turhanpäiväisyystekijät pois ja ihmisille hoitoa siellä missä asuvat.

Keski-Suomen hyvinvointialue on hyväksynyt strategiansa ja on tällä uudistuksella toteuttamassa sitä. Kenen strategiaa palveluverkkouudistuksella toteutetaan. Strategian laatimiseen, hyväksymiseen ja sen jalkauttamiseen on hyvinvointialueen viranhaltija-, työntekijä- ja luottamushenkilöorganisaatioissa käytetty aikaa ja rahaa huomattavia määriä. Väitän, etteivät kaikki edellä mainitut tahot eivätkä niissä olevat yksittäiset henkilöt ole samoilla linjoilla siitä, mitä tarkoittaa strategian tavoite palveluiden yhdenvertaisuudesta, saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Palveluverkkoa rakennetaan asiakasta varten ja asiakaskunnasta suurin osa on sitä mieltä, että edellä mainitut palvelut tarkoittavat sitä lähellä olevaa kivijalkapalvelua. Riippumatta siitä asuuko tämä asiakas Kivijärvellä vai Jyväskylässä. Asiakkaalta ei kuitenkaan ole kysytty mitä se hänelle merkitsee.

Kaikesta huolimatta lienee väistämätön fakta, että sitä kivijalkapalvelua ei kerta kaikkiaan nykyisessä muodossa voida kovin pitkään toteuttaa. On kuitenkin muistettava se, että mikäli yksittäisenkin palvelun tarvitsijan palvelu karkaa nykyistä kauemmaksi, ei hänelle saa siitä aiheutua yhtään sen enempää aikaa, vaivaa ja kuluja, kuin aiheutuu siellä missä kivijalkapalvelu on vieressä. Mikäli tämä onnistuu, silloin ollaan hyvinvointialueen strategian yhdenvertaisuuden, saatavuuden ja saavutettavuuden tavoitteen ytimessä.

Noudattakaa vaivalla laatimaanne strategiaa ja huolehtikaa siitä, että palvelut ovat myös jokaiselle asiakkaalle yhdenvertaisia ja kustannustehokkaita.

Kuten moni muukin, olen huolissani Konneveden tk:n kohtalosta. Konnevedellä on ollut viime aikoina hyvä pöhinä, ollaan saatu uusi koulu ja päiväkoti, maksuton varhaiskasvatus ja muutenkin kunta ollut hyvässä nosteessa. Mutta jos täältä viedään terveyskeskus, se ei ainakaan houkuttele uusia asukkaita kuntaan.
Lisäksi täällä on aktiivisia kyläyhdistyksen, jotka omalla toimillaan yrittävät pitää myös syrjäkyliä eloisina ja asuttuina. Mutta jos ajatellaan sitä Pyhälahden tai Istunmäen perukoilla asuvaa mummoa,jolla on ollut jo Konneveden keskustaankin pitkä matka, kuinka paljon hänellä menee enemmän kun hänen pitää mennä Laukaaseen? Lisäksi julkisilla täältä on ihan turha yrittää päästä mihinkään ja tällä kylällä taitaa tällä hetkellä olla yksi Kela-taksi. Siinä saa sitten mummo aikansa kyytiä odotella. Ja jos tilanne olisi oikein paha niin ambulanssin yöpäivystystähän täällä ei ole ollut enää aikoihin eli kyllä siinä kerkeää kuolo korjata jos oikein paha paikka eteen tulee.
Meillä kuitenkin asuu täällä lääkäri omalla kylällä ja käsittääkseni terveyskeskuksen tilatkin ovat hyvät ja toimivat, miksi ne nyt pitää jättää tyhjilleen?
Lisäksi täältä ollaan vähentämässä Koskikara ja Kotipihlaja, koska ne ovat liian pieniä yksiköitä? Miksi niitä ei voi yhdistää yhdeksi isommaksi yksiköksi? Todella haluan toivoa ja uskoa, että tämä esitys ei tällaisenaan mene läpi.
PS. Toivoisi hva:n johtajien olevan pikkuisen valmistautuneempia kun tulevat tänne syrjikylille esittelemään leikkauslistojaan. Konneveden vierailusta jäi vain syvä myöhähäpeä heidän puolestaan...aivan ala-arvoista aliarviointia...

Muuta pois, jos terveyasemat lakkautetaan, tuntuu kauhealta, ettei kaikille tarvota tasa-arvoisesti terveydenhoitoa.

Huomiotavaksi

Johtuen alueen väestön määrästä ja ikärakenteesta, tulee pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävä saatavuus turvataan mm. Säynätsalossa, Tikkakoskella ja Korpilahdella. Yksikön pieni koko ei ole riittävä peruste sen lakkauttamiseksi. Meillä ei ole varaa lakkauttaa kohtuullisesti toimivia terveyskeskuksia. Tulee edellyttää, että mahdollisesti lakkautettavien soteasemien tilalle on rakennettava uusi palvelun tuottamisen tapa ennen palvelun alasajoa, minkä avulla varmistetaan muutoksessa kuntalaisille turvallinen siirtymä

On hyvä, että digitaalisia palveluita lisätään ja kehitetään edelleen. Fyysisiä palveluja tulee kuitenkin olla saavutettavissa asiakkaille, jotka eivät kykene tai halua käyttää digitaalisia palveluja. Digitaalisten palvelujen käyttöasteen lisääminen myös edellyttää, että palvelujen käytön tukeen kohdistetaan resursseja.

Etäpalveluiden varaan lasketaan paljon. On tärkeää erottaa toisistaan kaksi seikkaa: digitaalisuus mahdollistaa monelle hyvän palvelun, mutta sillä ei ratkaista perusongelmaa, eli sitä, että palvelua tuottamaan tarvitaan edelleen ammattilainen. Päinvastoin digipalvelujen kehittäminen ja tuominen laajasti väestön ulottuville paradoksaalisesti jopa lisää kysyntää, koska yhteydenotto on niin helppoa ja nopeaa. Etäpalveluilla on oma paikkansa ja niitä tarvitaan, mutta niiden varaan ei tule laskea määräänsä enempää.

Ilta- ja viikonloppuvastaanoton päättyessä useilla paikkakunnilla palvelutarpeen paine kohdistuu entistä vahvemmin Jyväskylän palveluihin, osittain myös kulkuyhteyksien takia. Tällöin palveluiden saatavuus vaikeutuu sekä jyväskyläläisille, että muille. Vaikka ehdotuksen yhteydessä on tehty painelaskelmia ja suosituksia, minkä perusteella asiakasvirtaa ohjattaisiin lakkautettavien palveluiden piiristä seuraavaksi lähimmille palvelupisteille, todellisuudessa asiakkaan valitessa palvelupisteensä painetta tulee kohdistumaan Jyväskylän palveluihin ja lähiseudulle. Ohjautuminen Jyväskylän suuntaan on luontevaa esimerkiksi työssäkäyntialueiden, joukkoliikennemahdollisuuksien ja tieverkon kunnon vaikutuksesta. On varmistettava, että päivystysten keskittäminen ei ruuhkauta jo ennalta kuormittunutta Novan päivystystä.

Sosiaalipalvelujen saatavuuden tulisi olla riittävää ja tasapuolista. Materiaalista jää epäselväksi, miten erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikommassa asemassa olevien sosiaalipalvelut voidaan turvata. Työllisyydenhoidossa tulisi kyetä turvaamaan jo nyt kuormittuneen yhdyspinnan toimintakyky ja sujuva palvelu asiakkaille myös jatkossa (mm. terveystarkastukset ja lääkäripalvelut tarvittavine lausuntoineen, asioiden selvittelyt ja tutkimukset).

Osastohoidon muutokset koskevat erityisesti ikääntyneitä ja heidän läheisiään. On varmistettava paikkojen riittävyys, etenkin, kun osastot ovat jo nyt hyvin ruuhkautuneita. Ehdotuksessa lisättävien osastohoitopaikkojen määrä on suhteellisen pieni, ja saatujen tietojen valossa on haastavaa arvioida lisäyksen vaiku

Osastohoidon muutokset koskevat erityisesti ikääntyneitä ja heidän läheisiään. On varmistettava paikkojen riittävyys, etenkin, kun osastot ovat jo nyt hyvin ruuhkautuneita. Ehdotuksessa lisättävien osastohoitopaikkojen määrä on suhteellisen pieni, ja saatujen tietojen valossa on haastavaa arvioida lisäyksen vaikuttavuutta. Tavoitteena on oltava, että 3 osastopaikkojen riittävyydellä varmistetaan, ettei erityissairaanhoito ei kuormitu entisestään. On erittäin tärkeää pitää periaatetta, jonka mukaan potilas pyritään sijoittamaan mahdollisimman lähelle omaa kotiaan. Tätä periaatetta on tärkeää pyrkiä toteuttamaan myös palveluverkon muutoksessa.

Väestö ikääntyy vahvasti tulevina vuosina ja erilaisiin yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia asumisratkaisuja, kuten ympärivuorokautista asumista, tullaan tarvitsemaan lisää.

Yhteisöllisiä ja välimuotoisia asumisratkaisuja kehittämällä pystytään tarjoamaan paremmin ikääntyneiden tarpeita vastaavia asumispalveluita ja esimerkiksi yhteisöllistä palveluasumista kehittämällä voidaan siirtää raskaamman palvelun tarvetta.

Ikääntyneiden määrän kasvaessa palveluita on kehitettävä uudelleen. On tärkeää kohdata eri ikäisiä matalalla kynnyksellä. Seniorikeskustoiminnan kehittäminen on kannatettava kehityssuunta liikkuvien palveluiden lisäksi. Palveluiden kehittäminen seniorikeskustoiminnan suuntaan takaa monelle ikääntyneelle mahdollisuuden matalan kynnyksen palveluihin. Se mahdollistaa kohtaamisen ja se tuo merkityksellistä sisältöä arkeen.

Aineistosta saa käsityksen, että palveluverkkoa on tarkasteltu pääasiassa tilojen kautta ja säästö syntyy tilojen lakkaamisesta. Toisaalta ehdotuksesta ei käy ilmi uusina kehitettävien palvelukonseptien (esim. liikkuvat palvelut) kustannusarvioita. Edelleen tulee muistaa, että sairaudet, ikääntymiset yms. hyvinvointialueelta vaadittavat palvelut eivät vähene palveluverkkoa supistamalla eikä työtekijöiden saatavuus lisäänny. Varttuneemmat työtekijät tuskin innokkaasti muuttavat paikkakunnaltaan uuteen paikkaan mm. työmatkojen vuoksi. Näitä ei ole palveluverkkoselvityksessä kunnolla huomioitu.

On toiveajattelua, että yksittäisiä prosesseja kehittämällä toimintaa voitaisiin loputtomiin tehostaa. Palkkaa maksetaan potilaiden ja asiakkaiden tutkimisesta, hoitamisesta ja hoivaamisesta. Ei ole perusteltua esittää, että palveluverkkoa keskittämällä toimintoja voitaisiin tehostaa huomattavasti. Näiltä osin nyt annettu esitys pohjautuu toiveajatteluun. Hyvinvointialue voi karsia palveluverkkoa, mutta se ei voi vähentää palvelutarvetta.

Palveluverkkoa uudistettaessa taloustilanteesta huolimatta tulee ajatella ensisijaisesti palvelujen asiakkaita ja heidän tarpeitaan.

Sehän on tietynlaista syrjintää. Päättäjät säätävät tällöin syrjintälaen, kun he lopettavat terveysasemat, niin samalla apteekit lakkautettaneen.
Tämän seurauksena asuntojen arvot laskevat.
Ihmisten on pakko muuttaa suurpaikkakunnille, jossa on toimivat terveyspalvelut. Maaseutu näin autioituu ja ihmisiä keskitetään päättäjien toimesta isoille kaupunkiseuduille.
Miettikääpä sitä, että muutama ihminen liikkuu " pyörillä" eikä tuhansittain ihmisiä kelakyydeillä tuntikausiksi jonottamaan. Aina erittäin suuri ei ole kaunista.

Suunnitelma on järjetön eikä sitä selvästikään ole harkittu loppuun asti. Konnevedellä on ihana ja ammattitaitoinen lääkäri ja palvelu pelaa, vastaanotolle pääsee usein jo samana päivänä. Yksi lääkäri riittää kuntamme tarpeisiin vallan mainiosti. Koen hankalana lähteä puolen tunnin tai tunnin päähän toiselle paikkakunnalle jonottamaan, ja olen itse sentään autollinen, kykenevä liikkumaan sekä asun kirkonkylässä. Entä ne heikommassa asemassa olevat, esim. vanhukset jotka asuvat syrjäkylillä ilman autoa? Miten he kulkevat 1-1,5 h matkan palveluiden pariin kun Kela-takseihinkaan ei voi luottaa? Kaikilla ei ole tukiverkkoa ja kuskeja, ja jos onkin, on kohtuutonta vaatia työssäkäyviä omaisia passaamaan kaiken muun elämänsä ohessa. Edessä on isoja ongelmia jos palvelut häviävät pieniltä paikkakunnilta - oletteko miettineet miten muut yksiköt ruuhkaantuvat, kun jo tälläkin hetkellä tilanne on monessa paikassa surkea?
Konnevedellä on jo pitkään panostettu lapsiin, nuoriin ja matkailuun, tehty kuntaa houkuttelevammaksi uusille asukkaille ja tämä kaikki menisi hukkaan, jos nämä pöyristyttävät suunnitelmat menevät läpi. Kuka tänne haluaa sitten enää muuttaa jos terveyskeskus häviää? Sen olemassaolo on monille tärkeä kriteeri kun miettivät asuinpaikkakuntaa. Asian tutkiskelu vaatii ehdottomasti aikalisän.

Olen huolestunut Jämsänkoskella toimivan Fimlabin laboration tulevaisuudesta, kun Jämsän terveys Oy:n ja Fimlabin välinen sopimus päättyy 8/2025. Se on tärkeä lähipalvelu yhdessä sairaanhoitajan kanssa.
Lähipalvelu säästää terveyttä ja rahaa.

Onkohan näissä suunnitelmissa otettu ollenkaan huomioon että Novan resurssit eivät mitenkään riitä kaikkien potilaiden hoitamiseen. Ei hoitotyön osalta eikä myöskään tukipalveluiden osalta. Tälläkin hetkellä henkilöstö on kovilla eikä työtä varsinaisesti enempää enää voi näiden resurssien puitteissa lisätä. Kun sairaala on kaikkine toimintoineen alunperinkin suunniteltu liian pieneksi ei työmäärää enää voi lisätä.

On huonoa asiakasplvelua ajattaa päivystystarpeessa olevia ihmisiä muualle kuin Saarijärvelle iltaisin ja viikonloppuisin. Palveluja pitää säilyttää kaupungissa, jotta saadaan uusia asukkaita paikkakunnalle. Mikäli palveluita ei ole, ei nuoret perheelliset muuta tänne.

Vaikka en ole tarkkoja suunnitelmia enkä varsinkaan niiden perusteluana olleita laskelmia palveluiden saatavuudesta nähnyt, tuntuu idioottimaiselta kun kaikkialla uutisoidaan pitkistä hoitojonoista ja vasteajoista saada asiansa käsiteltyä, miten ihmeessä kuvitellaan tilanteen parantuvan sulkemalla nuo vähätkin terveysasemat. Lisäksi ne ainakin pidentävät asiakkaiden matkustamista siirtäen näiltä osin kustannuksia entistä enemmän asiakkaan maksettavaksi lisääntyneiden matkakustannusten muodossa. Digipalvelu t varmaan auttavat osaltaan, mutta nehän ovat jo käytetävissä ja ainoastaan turha byrokratia estää niiden käyttämisen esim. Mehilaiselle ulkoitetuilla terveysasemilla joissa ei kuitenkaan käytetä Mehiläisen tietojärjestelmiä (digiläkäriä tai chattia) kunnallisten asiakkaiden hoitamiseen vaan heitä hoidetaan kunnallisten järjestelmien kautta ja tieto näiden välillä ei kulje kirveelläkään.

Typeryys aiheuttaa ilmeisesti suurimmat hoitojonot !

Vaikka olen muuttanut hiljattain Jämsän Hallista Muurameen, haluan tuoda esiin näkemyksiäni suunnitelluista Jämsään kohdistuvista palveluiden keskittämisestä. Koen tuntevani yli 40 vuoden paikkakunnalla asumisen jälkeen riittävästi asuinalueen olosuhteita.
Esim. Kuoreveden alueen väestö on keski-iältään iäkkäämpää kuin Keski-Suomessakeskimäärin. Lisäksi asutusta sijoittuu runsaasti haja-asutusalueille sekä seutua rikkoo vesistöt jatkaen kulkuetäisyyksiä.
Esityksessä esitetään esim. Kuoreveden ja Länkipohjan terveyskeskusten lakkauttamista. Perusteluina on, että suurin osa asukkaissa pääsee lähimpään terveyskeskukseen omalla autolla puolessa tunnissa tai julkisella kulkuneuvolla puolessatoista tunnissa. Tämä ei toteudu ko. alueella kuin omalla autolla ja silläkin, Hallista länteen asuvilla ihmisillä. Julkiset yhteydet rajoittuvat Halli-Jämsä välillä työmaaliikenteeseen aamuin ja illoin sekä koulukyytiin koulupäiväisin. Halli-Mänttä välillä julkinen liikenne kulkee Kuorevesi-järven itäpuolta työmaaliikenteenä aamuin ja illoin. Lisäksi kulkee palvelukyyti viikoittain Halli- Jämsä sekä Halli-Mänttä välillä. Toisin sanoen asukkaat ovat lähes täysin oman tai kaverin auton varassa. Vuoden 2018 taksiuudistuksella saavutettiin se, että pääosa paikkakunnan taksiyrittäjistä lopetti toimintansa. Näin ollen ikäihmiset ovat tavoittamattoman KELA- taksin tai sitten lasten ja naapurien avun varassa.
Esitys sisältää myös digitaalisien palveluiden lisäämistä. Tässä vaihtoehdossa, ikärakenteemme huomioiden, ovat alueen asukkaiden digiosaaminen todennäköisesti alhaisempi kuin Keski-Suomessa keskimäärin. Näin ollen kyseinen muutos ei tule onnistumaan lyhyellä aikavälillä. Lisäksi ennen niiden käyttöönottoa on haja-asutusalueiden yhteydet saatava kuntoon. Tällä hetkellä ne ovat puutteelliset. Voin todeta esim. valokuidun saaminen kotiin haja-asutusalueella maksaa 1500- 2500€. Tähän ei ikäihmisillä ole varaa.
Esim. Hallin terveysaseman lakkauttamista vastaan ovat seuraavat seikat. Terveysasema sijaitsee Hallin tehostetun palvelutalojen välittömässä yhteydessä. Tilat ovat Keski-Suomen alueen parhaimmasta päästä. Kuoreveden koulu sekä päiväkoti sijaitsee terveyskeskuksen välittömässä läheisyydessä. Näiden toimipisteille palveluiden siirtyminen Jämsään aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia niin ihmisille kuin koko yhteiskunnalle.
Lakkauttaminen tulisi vaarantamaan myös Hallissa sijaitsevan apteekin toiminnan jatkumisen. Mikä toisi merkittäviä muutoksia alueen asukkaiden terveyspalveluiden saatavuuteen. Vaikkei lääkejakelusta HVA vastaakaan, kannattaa tämä huomioida päätöksiä tehdessä.
Esitys sisältää myös Jämsän sairaalan Kirurgisen leikkaustoiminnan lakkauttamisen. Mikäli tämä aiotaan toteuttaa, on lopettaminen huomioitava NOVA:n kehitys ja laajennussuunnitelmissa. Ei kannata lopettaa, enne kuin on henkilöstöä palkattu ja tiloja lisätty.
Esitykseni on, että kyseiset terveyskeskukset säilytetään, HVA kehittää myös perusterveydenhuoltoa heikentämisen sijaan ja näin sa

Hirveintä ikinä, sanoi siskon pojanpoika 4v, kun eka kerran kävi savusaunassa. Samaa tekee mieli sanoa tästä sote-uudistuksesta.
Yli 75 vuotiaat ovat ongelmajätettä, joille yritetään väkisin etsiä uusi loppusijoituskohde, kuten ydinvoimajätteelle.

Tällä suunnitelmalla ajetaan Suomen maaseutu lopullisesti alas. Pikku kunnista lopetetaan koulut ja nyt kaikki terveyspalvelut: Nuorten on pakko muuttaa isompiin keskuksiin, uusia asukkaita ei tule, kun ei ole mitään palveluja, jäljelle jäävät vain vanhukset. Miten heidän elämä turvataan? Kotona asumista tuetaan. Hyvä niin, mutta kuka auttaa ja maksaa esim ruuanlaiton, siivouksen, pyykinpesun, puiden kannon, lumenluonnin, teiden aurauksen päätieltä pihaan, voi olla jopa useita kilometrejä, kaupassa käynnit, nurmikonleikkuun, ym. Postiko??

Digipalveluja lisätään ja tuodaan kotiin, ok. Mutta miten vanhukset pystyvät niitä käyttämään? Pitäisi olla älypuhelin tai/ja tietokone. Kuka kustantaa liittymä-/kuukausimaksut, ostaa läppärit, neuvoo ja opastaa? Miten pienestä kansaneläkkeestä rahat riittävät kaikkeen, ruokaan, lääkkeisiin, sähkö- ja puhelinlaskuihin, kiinteistöveroon, joka sekin nousee joka vuosi, ym....

Ikääntyvien ympärivuorokautisia hoitopaikkoja ei saisi lopettaa yhtäkään, ei ainakaan Saarijärven (Pylkönmäen) Iltaruskoa. Mihin ihmeeseen huonokuntoiset ihmiset sijoitetaan? Todennäköisesti elämän loppumetreillä useampi tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa?

Ihmetyttää myös miksi Saarijärven laboratorio (näytteidenotto) lopetetaan? Saarijärven palveluja käyttävät myös vieruskuntien lähellä Saarijärven rajaa asuvat ihmiset, esim Multialaiset. Esim Nikaranperältä matkaa Keuruulle on yli 50 km, Saarijärvelle vain 25 km!
Myös Uuraisten palveluja käytetään vieruskunnista, mutta sekin muutetaan vain kerran viikossa auki olevaksi pisteeksi, jolloin todennäköisesti kaikki asiakkaat eivät mahdu yhdelle päivälle.

Pitäisi olla lait ja pykälät sotepalveluiden järjestämiseksi siltä pohjalta, että hyvinvointialue maksaa asiakkaiden sotematkat , vaikkapa juuri lähimpään tk:seen mikäli käyntimatka pidentynyt uudistusten myötä.Korvausvelvollisuus pois Kelalta ja velvollisuus hva:lle.Nythän nämä suunnitelmat tehdään sillä ajatuksella, että matkakustannukset maksaa Kela.Tulisi kalliiksi hva:lle.Ehkä siinä tultaisiin järkiin, kun kulut tulisi itselle maksettavaksi.Jos suunnitelmat toteutuvat, kustannukset tulevat asiakkaille, Kelalle ja lopulta veronmaksajille.Kyllä on hyvä hyvaks:ssa riehua suunnitelmien kanssa, kun muut maksavat.Hölmöläisten maton jatkamista ...

Pitäisi katsoa järkevä suunta mihin palvelut siirtyvät ( jos sellaisia sattuisi saamaan), kun terv.asema suljetaan. Nyt on jo seututk:n aikana menty väärään suuntaan mihin ohjataan hakeutumaan hoitoon. Toivakkalaiset suunnataan joko Joutsaan tai Laukaaseen, jos sattuu työpaikka olemaan Jyväskylässä on aivan väärä suunta käydä esim. hammashoitolassa. Ajat 40km hoitoon ja sitten toiset 40 km työpaikalle.... Satuin myös ajamaan muutama vuosi sitten koronatestin takia 100km, kun kävin Laukaassa. Voisko tätä sanoa jo kyykytykseksi...
Valintaoikeus kaikille mahdolliseksi, mistä hoitoa voisi saada, jos terv.asemat suljetaan!

On surullista lukea suunnitelmia, että Viitasaaren paras vanhusten hoitokoti lopetettaisiin. Siellä on todella panostettu vanhusten hoitoon ja hyvinvointiin ja tehdään työtä isolla sydämellä. On virikkeitä ja toimintaa, vanhukset pääsevät ulos ja nauttivat elämästä, toisin kuin muissa paikoissa, joissa nääntyvät tylsyyteen. Muualla ei pääse ulos, päivät on pitkiä... tylsistyy, kun ainut ohjelmanumero on wc reissu ja ruokailu. Ja ruokaakaan ei saa tarpeeksi.. Lehtola on kuin oikea koti. Se huokuu lämpöä ja välittämistä. Olisi suurin virhe mennä sellainen paikka sulkemaan.

Hei, olen huolissani jos Jämsän ensiavun päivystys loppuu. Olen usean kerran joutunut etenkin lasten kanssa asioimaan siellä yöaikaan. Aika paljon tulee pidentymään matka mikäli jatkossa mentävä Jyväskylään, millä sinne mennään? Taksilla/ambulanssilla? Ensiavussa on usein ollut Jämsässä jopa ruuhkaa, Himoksen matkailijat sekä varsinkin kesäaikaan mökkeilijät seudulla ovat asioineet myös ensiavussa.
Itsellä on myös vakuutukset lapsille, voisimme käyttää ihan hyvin yksityisiä lääkäriasema, niihinkään ei saa aikoja kun usein viikon päähän?! Muutaman kerran yrittänyt saada akuuttiaikaa Jämsän terveyskeskukseen, sieltä sanotaan että ensimmäinen vapaa akuuttiaika on vaikka neljän päivän päästä, onko se enää kovin akuuttiaika?! Olen TODELLA huolissani näistä palveluiden supistamis suunnitelmista, Jämsän seudulla on oikeasti myös Himoksen vuoksi hyvin paljon matkailijoita!

Mihin mahtoi unohtua: kaikilla on oikeus samoihin palveluihin asuinpaikasta riippumatta.
Näinhän tätä uudistusta markkinoitiin.

Työryhmät / asiantuntijat jotka asioista päättivät. Tekivät laskelmia, tekivät selvitystyötä ja suunnittelivat muutosta... Voisinko saada heidän osoitteet niin voisin lähettää heille laskimet. Ihan omakustanteisesti. Jopa minä maallikkona ymmärsin ettei tämä voi toimia, eikä rahat tule mitenkään riittämään.

Te ettei voi jättää meitä sivussa asuvia pulaan. Ette vaan voi. Täällä ei saa takseja. Täällä ei ole ambulansseja. Täällä ei ole mitään. Ette voi viedä palveluja pois. Nämä pienet terveyskeskukset palvelevat asiakkaita edes päivällä.

Hoitokotien lakkauttaminen ei sekään käy päinsä. Ajatelkaa nyt pariskuntaa joka on ollut 60 vuotta yhdessä. Toinen joutuu palvelukotiin 60 km päähän. Ei se toinen pääse katsomaan enää ollenkaan. Täytyy alkaa mainostaa lakisääteistä oikeutta asua samassa hoitokodissa puolison kanssa. Sehän se vasta kallista on. Ja paikat täyttyy.

Vai onko tarkoituksena kuolettaa ihmiset aiemmin, sittenhän ei tietysti kuluja tule eikä tarvitsijoita.

Teidän on niin helppo tehdä päätöksiä sieltä kaukaa. Jalkautukaa pieniin kuntiin katsomaan todellisuutta. Teillä ei ole mitään tietoa siitä mitä täällä todellisuudessa tapahtuu.

Minusta nämä 40 luvulla syntyneet vanhukset olisi pitänyt hoitaa kunnialla. He ovat rakentaneet tämän maan meille.

Onko osastotoiminnan kartoituksissa huomioitu se, että Sairaala Novassa on osastotiloja käyttämättömänä (kuulemma henkilöstön puutteen vuoksi) ja toisilla osastoilla on ylipaikoilla potilaita lähes tuplaten osaston potilasmäärän? Sisältääkö Novan 90 paikkaa suunnitellun määrän potilaita / huone vai ne ylipaikatkin - onko ylipaikoista siis tehty tavoitetila?

Entä onko huomioitu se, että Kyllössä (Jyväskylä) osasto 3 on käytännössä ympärivuorokautista huolenpitoa tarvitsevien ikäihmisten säilytysosasto, eli luettavissa ikääntyneiden ympärivuorokautiseen asumiseen, ei sairaalatoimintaan? Jos näille ikäihmisille ei saada muuta asumispaikkaa, koko osasto on jatkossakin pois todella käytettävissä olevien sairaansijojen lukumäärästä.

Aloitin työt kansanterveyslain voimaan tullessa. Pitkään tuntui että ihmiset saa hyvää hoitoa, vielä silloinkin kun vanhemmat sitä tarvitsivat. Näköpiirissä oli että kaikki palvelut tulee huononemaan ja saaminen vaikeutumaan siihen mennessä kun itse olen siinä iässä että tarvetta tulee jos pysyy hengissä. Pitkään veroja maksaneena ihmettelen mistä silloin riitti rahat hyviin palveluihin.
Terveydenhuoltoa ei tosin tuottanut pörssiyhtiöt, eikä huippupalkkoja maksettu turhille asiantuntija- johtajille ym. joita nykyisin on pilvin pimein hallinnoissa. Oi aikoja, oi tapoja

Aivan järjetöntä on ajatella, että terveyskeskusten lakkauttamisesta tulisi säästöä. Tuntuu ihan käsittämättömältä, että tämmöstä voidaan edes ajatella. Säästöehdotuksia on sitäpaitsi tehty puutteellisin tiedoin.

Onko totta, että täällä pohjoisessa Keski-Suomessa asuvat ovat jäämässä Viitasaarella, Äänekoskelle ja Novassa tarjottavien palveluiden varaan. Tämä heikentää mitä suuremmissa määrin alueen vetovoimaa, juuri kun korona pandemia on hieman nostanut maaseudun arvoa ja on totuttu tekemään etätöitä sekä perustettu etätyökeskuksia, koulutettu satelliitti koulutuksessa sairaanhoitajia ja sosionomeja alueen tarpeisiin. Nytkö ajetaan koulutettu väki alan vaihtoon tai ajamaan kilometrejä tien päälle. Sosiaali- ja terveysalalla on jo nyt paljon osaamisen vuotamista muille aloille ja parempi palkkaisiinntöihin. Oma lukunsa on ikääntyvän ja ikääntyneiden henkilöiden palvelujen saatavuus. Nyt jo toimin avustajana ja ajanvaraajana yli 80-vuotialle äidilleni ja hänen ystävilleen. He kun eivät käytä digitaalisia ajanvaraus yms. järjestelmiä. Miten käy jos pitää lähteä Äänekoskelle päivystykseen. Saattaja on oltava mukana kun uuteen paikkaan mennään. Digivastaanotot eivät tule myöskään palvelemaan heitä. Ikääntyneiden lisäksi on muitakin heikommassa asemassa olevia väestöryhmien kuten vammaiset, vähävaraiset pitkäaikaistyöttömät, päihteiden käyttäjät, mielenterveysongelmaiset. Miten voidaan taata heille yhdenvertaiset palvelut verrattuina työssäkäyvien autollisiin, joilla kenties on varaa maksaa taksin omavastuukkin päästäkseen lääkäriin. Miten joku kotisairaanhoidon yöpäivystys toimii? Ajetaankonsiinäkin vaan aikaa ja rahaa tien päälle. Huolestunut olen koko ajatuksesta.

Onko totta, että täällä pohjoisessa Keski-Suomessa asuvat ovat jäämässä Viitasaarella, Äänekoskelle ja Novassa tarjottavien palveluiden varaan. Tämä heikentää mitä suuremmissa määrin alueen vetovoimaa, juuri kun korona pandemia on hieman nostanut maaseudun arvoa ja on totuttu tekemään etätöitä sekä perustettu etätyökeskuksia, koulutettu satelliitti koulutuksessa sairaanhoitajia ja sosionomeja alueen tarpeisiin. Nytkö ajetaan koulutettu väki alan vaihtoon tai ajamaan kilometrejä tien päälle. Sosiaali- ja terveysalalla on jo nyt paljon osaamisen vuotamista muille aloille ja parempi palkkaisiinntöihin. Oma lukunsa on ikääntyvän ja ikääntyneiden henkilöiden palvelujen saatavuus. Nyt jo toimin avustajana ja ajanvaraajana yli 80-vuotialle äidilleni ja hänen ystävilleen. He kun eivät käytä digitaalisia ajanvaraus yms. järjestelmiä. Miten käy jos pitää lähteä Äänekoskelle päivystykseen. Saattaja on oltava mukana kun uuteen paikkaan mennään. Digivastaanotot eivät tule myöskään palvelemaan heitä. Ikääntyneiden lisäksi on muitakin heikommassa asemassa olevia väestöryhmien kuten vammaiset, vähävaraiset pitkäaikaistyöttömät, päihteiden käyttäjät, mielenterveysongelmaiset. Miten voidaan taata heille yhdenvertaiset palvelut verrattuina työssäkäyvien autollisiin, joilla kenties on varaa maksaa taksin omavastuukkin päästäkseen lääkäriin. Miten joku kotisairaanhoidon yöpäivystys toimii? Ajetaankonsiinäkin vaan aikaa ja rahaa tien päälle. Huolestunut olen koko ajatuksesta.

Palveluverkkoa koskevat suunnitelmat vaikuttavat huolestuttavilta.
Pihtipudas on vajaan neljän tuhannen asukaan kunta Keski-Suomen pohjoisosissa. Keskusta-alueelta, jossa asuu arvioilta vajaa puolet Pihtiputaan väkimäärästä on 140 kilometriä Jyväskylään ja sivukyliltä, joista useampi (mm. Muurasjärvi, Kojola, Alvajärvi, Saani, Peninki, Elämäjärvi, Rönnynkylä) sijaitsee Pihtiputaan pohjoispuolella, matkaa kertyy parhaimmillaan noin 170 kilometriä Sairaala Novaan. Pihtiputaalla asutaan hajallaan lukuisilla sivukylillä, joissa asuu kaikenikäisiä, myös lapsiperheitä. Erityisesti Muurasjärvi on vireä kylä, siellä on mm. oma kauppa ja kyläkoulu. Matkaa Muurasjärveltä (joka taitaa olla Pihtiputaan keskustasta kauimpana sijaitseva kylä) Pihtiputaan keskustaan tulee matkaa noin 30 kilometriä, mikä lienee maaseudulla vielä kohtuullinen matka peruspalveluiden äärelle.

Onko uusia palveluverkkosuunnitelmia laatiessa otettu Pihtiputaan osalta huomioon sen erityispiirre; sijainti Keski-Suomen pohjoisosassa ja pitkät välimatkat (myös kunnan sisällä!)?

Pihtiputaan terveysaseman sulkeminen vaikuttaisi monella tavalla kunnan alueella vakituisesti asuvien sekä kesäasukkaiden arkeen. Koen, että se murentaisi perusturvallisuuden tunteen, kun tietäisi että lähimmät pysyvät terveyspalvelut olisivat 40-70 kilometrin päässä kuntamme alueelta. Tähän asti täällä on ollut hyvin joustavasti apu saatavilla, kiitos toimivan terveysaseman/sairaalan!
Palveluverkon uudistamissuunnitelmat, koskien terveysaseman sulkemista, vaikuttaisivat merkittävästi Pihtiputaalla elävien arkeen. Välimatkat perusterveydenhuoltoon kasvaisivat merkittävästi ja sitä myötä kustannukset myös. Liikkuminen on kallista, kulkeepa sitten omalla autolla tai taksilla. Koen, että nämä suunnitelmat koskisivat kaiken ikäisiä, mutta eniten niitä, joilla terveyspalveluiden käyttö on suurta, mm. sairaat, vanhukset, lapsiperheet.
Huomion arvoinen seikka on se, että lapsiperheissä terveyskeskuskäyntejä(mm. hammashoito, neuvola, lääkäri, puhe- ja fysioterapia) saattaa kertyä paljonkin ja siihen kuluisi valtavasti aikaa ja voimavaroja, mikäli palvelut eivät olisi saatavilla oman kuntamme alueella. Lasten kanssa päivystyskäyntejäkin voi toisinaan tulla tiheästikin ja on kohtuuton ajatus, että täältä pitäisi sitä varten ajaa aina joko Viitasaarelle tai vielä kauemmas.
Pihtiputaalle on kuitenkin asettunut viime vuosina asumaan kymmeniä lapsiperheitä. He ovat ostaneet tai rakennuttaneet kodin tänne ja ajatelleet tulevaisuutensakin paikkakunnalle. On todella epäoikeudenmukaista ajatella, että heiltä, jotka ovat tärkeä osa pienten kuntien tulevaisuutta, viedään työpaikat ja palvelut pois!
Pihtipudasta kohdellaan uudessa palveluverkkosuunnitelmassa mielestäni hyvin epäoikeudenmukaisesti. Viitasaari on lähes samankokoinen paikka, eikä siellä ole sen parempi saati sitten toimivampi terveyskeskus,..

Suunnitelman mukaiset muutokset aiheuttavat maaseudun tyhjenemisen, kun perusterveydenhuoltopalvelut viedään pois ja sen seurauksena lähtevät muutkin palvelut. Työikäiset muutavat pois. Asunnot menettävät arvonsa. Työpaikat vähenevät, eikä työntekijöitä ole. Huoltovarmuus kärsii. Tuntuu siltä, että pohjoisen K-S:en alueelle ei haluta antaa palveluja, vaikka välimatkat hoitoon ovat pitempiä, kuin etelässä. Esim. Saarijärvelle 69 km, Karstulaan 43 km ja Novaan 139 km. Matkakustannukset tulevat kasvamaan, eikä kaikilla ole varaa 50 e omavastuuseen/kerta. Vanhuksilla ja sairailla ei ole voimia koko päivän kestäviin reissuihin. Olisi edullisempaa lääkärin ajaa maakuntaan, kuin potitaiden kauas hoitoon. Laboratoriopalvelut on oltava joka kunnassa ja kuvantamispalvelut lähellä. Osatohoitopalvelut ja vanhustenhoitopaikat on pidettävä lähipalveluna. Muuten inhimillisyys katoaa.

Kaikkien saatavilla olevat korvaavat palvelut pitää olla valmiina, ennen kuin poistamista harkitaan. Myös johdosta, päällikkötasosta ja hallinnosta haettava säästöjä.

Tavoitteena on ollut palvelujen yhdenvertaisuua, saatavuus ja saavutettavuus. Tätä tuskin saavutetaan minkään osalta. Inhimillisyyskin on unohtunut. Diginä ensin -ajattelumallissa ihminen on unohtunut. Vaikka ko. kunnassa on suuri sairastuvuus ja työkyvyttömyys, niin sieltä nyt pitää viimeisetkin palvelut viedä mahdollisimman kauas. Julkista liikennettä ei ole. Kela -takseja on seudulla vähän ja ne ovat usein käytössä. Ambulanssin tulo kestää ja kestää ja sekään ei välttämättä ota kyytiin, jos hengenlähtö ei ole kyseessä. Jos nyt sitten oma auto sattuisi olemaan, niin ei ole kuskia. Eikä 15 - 30 min kuluessa ehdi täältä minnekkään, vaikka olisi kuinka kipeä. Vanhukset, vammaiset ja monisairaat ovat kaikkein heikommassa asemassa,

Digipalvelut eivät onnistu sellaisilta, joilla ei ole laitteita, älykännykkää, eikä käyttökokemusta. Opettaminen ja oppiminen ei ole aina mahdollista. Ohjelmien päivitykset muuttavat myös käyttämistä, jolloin se ei heti onnistukkaan. Yhteydet eivät pelaa puhelimella, eikä tietokoneella katvealueella. Jo pelkästään ajan varaamisessa ja lääkärin tänne soittamisessa on ongelmia.
Esim. lääkärin soittoajan ollessa kyseessä, puhelin on koko päivän auki ja vieressä, mutta yhtään puhelua ei näy tulleen koko päivänä. Sitten Omakannassa lukee vain, että lääkäri yrittänyt soittaa. Puhelin pidettävä auki. Syytetään turhaan potilasta.

Liikuvien palveluiden suunnittelussa on otettava huomioon, että kaukaa rajamailta tulevat asiakkaat tarvitsevat autopaikan ja lämpimät odotustilat tuoleineen ja naulakkoineen , sekä WC-tilat. Myös autossa on oltava istuin ja vaatetilat ja sen on oltava esteetön.

Kohdelkaa kaikkia suunnitelmissa tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti.

Tämän päivän Keskisuomalaisessa on kattava vastaus, nuori lääkäri Joonas Kiili kertoo mitä pitäisi tehdä, mitä ei. Joka sana on täyttä totta.
Vaikka DI tietenkin on viisain kaikista, ehdotan, että hän kuitenkin kuuntelisi heitä, jotka sitä työtä terveyskeskuksissa tekevät.
Keuruulle DI sanoi tulleensa nöyränä, nyt sitä nöyryyttä voisi myös näyttää. Luulen, että DI-koulutuksessa ei lääketiede ole ollut pääosassa.
Kannattaisiko kuitenkin kuunnella lääkäreitä ja hoitohenkilökuntaa…

Viitasaarella on tulevaisuudessa liian vähän hoivapaikkoja vanhuksille, jotka eivät pärjää kotona.Pihkurin palvelutalo jo lopetettiin.Todella suuri huoli on, että mihin huonokuntoiset vanhukset pystytään sijoittamaan.Kohtuutonta on jos joudutaan siirtämään vieraalle paikkakunnalle,kun työuransa ja veromarkkansa on Viitasaarelle jättänyt.

Viitasaarella on tulevaisuudessa liian vähän hoivapaikkoja vanhuksille, jotka eivät pärjää kotona.Pihkurin palvelutalo jo lopetettiin.Todella suuri huoli on, että mihin huonokuntoiset vanhukset pystytään sijoittamaan.Kohtuutonta on jos joudutaan siirtämään vieraalle paikkakunnalle,kun työuransa ja veromarkkansa on Viitasaarelle jättänyt.

Hyvinvointialueeseen kun oltiin siirtymässä niin luvattiin että palvelut pysyy ennallaan ja vieläpä paranee, kaikki oli paskapuhetta. Viitasaarella ei ole ilta ja viikonloppu päivystystä, ja pahoin pelkään että kohta ei ole ollenkaan päivystystä, vaan meidät ajetaan Äänekoskelle asti. Tästä päästään siihen että millä ihmiset joilla ei ole ajokorttia tai omaisia kuskaamassa pääsevät sinne Äänekoskelle lääkäriin? Viitasaarella ei ole julkista liikennettä eikä täältä saa takseja. Viitasaaren vanhukset huolettaa, missä he kohta asuvat jos myös Lehtolan toiminta ajetaan alas kuten päivä keskuksen kanssa kävi. Toivottavasti hyvinvointi alueen päättäjillä on nyt hyvä mieli kun saadaan pienet kaupungit ja kunnat ajettua ahdinkoon, ja ihmisiä pakko ajettua isoihin kaupunkeihin.

Haikein mielin sain kuulla, että Viitasaarella sijaitseva Palvelutalo Lehtola olisi menossa kiinni. Voin kokemuksen rintaäänellä sanoa, että Lehtola on ehdottomasti yksi parhaimmista hoivakodeista vanhuksille. Siellä ollaan yhdessä, ketään ei jätetä yksin. Työntekijät välittävät äärimmäisen paljon asiakkaistaan ja tekee työtä sydämellään. Joka kerta, kun Lehtolassa olen käynyt, tunnelma siellä on lämmin ja iloinen. Siellä vanhukset viihtyvät ja saavat nauttia elämästään, hyvässä hoivassa. Olen itse sitä mieltä, että Lehtolaa ei missään nimessä pitäisi sulkea.

Hyvinvointialueen organisaatio on järkyttävä, päällikköä päällikön perästä! Tästä joutaisi monta tasoa pois.
Sitten jos "alatasolta" esitetään jotain muutosta tai korjattavaa, vastaus on,  EI kuulu sinulle!
Päällikkötaso ei suvaitse, että heitä neuvotaan, tai ei yksinkertaisesti ole tietoa/käsitystä miten asiat olisi hyvä hoitaa.
Ylemmällä tasolla ei ole luottamusta alaisiin, ei ymmärretä, että suorittavan tason työntekijät ovat ammattilaisia, jotka ovat hoitaneet ja tehneet töitä ehkä jo kymmeniä vuosia.
Ylätason päälliköiltä alaiset eivät myöskään saa tukea.  Vielä tärkeämpää olisi kuitenkin saada päätöksiä! Edes päätösten saanti ei kuulemma toimi.
Ymmärrän hyvin, jos suorittavan työn henkilökunnalla ei ole työmotivaatiota jatkaa.  Tsemppiä ja jaksamista heille, Kiitos työstänne!

Nuorena opiskelijana huolestuttaa se terveysaseman tilanne, sillä kaikilla ei ole autoja tai edes varaa autoon ja opiskeluja/töitä ei saa sovitettua sen ympärille että lähtee toiselle paikkakunnalle hoitoon. Tämä isontaa nuorten osalta kynnystä hakeutua hoitoon ja ongelmat saattavat mennä pahempaan päin odotellessa.

Hallituksen leikkaukset kohdistuu rajusti nuoriin ja aiheuttaa nuorelle suurta taloudellista stressiä. Tätä lisää se jos pitää lähteä viitasaarelle asti jotta saa apua terveydellisiin asioihin. Kustannukset bensoissa ja töiden sovittelu käyntejen ympärille, jos töistä pitää ottaa vapaata/ olla pois pelkän lääkäri käynnin takia lisää se taloudellista ahdinkoa nuorella.

Jos nuorella ihmisellä on iäkkäät vanhemmat silloin heidänkin kyyditseminen voi jäädä nuoren vastuulle. Myöskin jos lapsi sairastuu pitää ottaa kokonainen päivä pois työstä jotta pääsee viemään lasta lääkäriin, tämä lisää taas lapsiperheköyhyyttä ja aiheuttaa vanhemmille stressiä sekä sitä kautta vaikuttaen myös lapsiin.

Mielestäni on täysin näköalatonta ja suoranaista typeryyttä sulkea Jämsän seudulta sekä toimiva yöpäivystys että yli 20 erikoisalaa kattava erikoissairaanhoito. Jämsä on toiseksi suurin kaupunki koko hyvinvointialueella, eikä koko hvan elinvoimaisuutta kyllä lainkaan lisää se, että kaikki alueet Jyväskylän ympäriltä näivetetään. Lisäksi Jämsän päivystystä mietittäessä on oleellisen tärkeää huomioida Himoksen ympärivuotiset vaikutukset potilasmääriin. Himos tuo elinvoimaa sekä jämsälle että myös lähialueille. Miksi aina paniikissa lakkautetaan, olisiko joskus jollain uskallusta yrittää jotakin uutta?

Lain mukaan lastensuojelun ensisijainen hoitomuoto on perhehoito. Kuitenkaan lasten, nuorten ja perheiden palveluissa ei ole mainittu perhehoitoa, vai mihin kategoriaan perhehoito näistä sijoittuu; Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut ja perheneuvola ? Lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon palvelut ? Nuorisokodit ja perhetukikoti sekä laitosten avotyö ? Perheiden varhaisen tuen palvelut? Perheoikeudelliset palvelut ? Äitiys- ja lastenneuvola? vai
Opiskeluhuollon palvelut (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, koulukuraattorit ja -psykologit) ?

Palveluihin ei olla nostettu esiin perhehoidon merkitystä, ei ole kirjattu mitään toimenpiteitä tai ehdotuksia, ratkaisuja miten perhehoitoa voitaisiin kehittää, parantaa ja tukea hyvinvointialueella. Miten perhehoitajista tuetaan tehtävässään ja miten pystytään takamaan perhehoitajien mahdollisuudet toteuttaa perhehoitajuutta? taloudellinen tuki?
Tavoitteena on lisätä laitoshoitoa? Perhehoito on kustannustehokkain, inhimillisin ja lasta eheyttävin hoitomuoto. Millä tavalla varmistetaan, että myös tulevaisuudessa löytyy perheitä, jotka avaavat kotinsa oven ja sydämensä näille lapsille ja nuorille?
Perhehoidon kehittämiseen ja yhteistyöhön ON otettava perhehoitajat mukaan.

Kaikkien sijaisvanhempien puolesta

Keski- Suomen Sijaisvanhemmat ry:n hallitus

Meidän iäkkäät asumispalvelun asukkaat /kotihoidon asukkaat tarvittaessa saavat terveyskeskuksesta erityisiä hoitoja mitä esim. ei pystytä antamaan tai tekemään omassa yksikössä. Esim. Cystofixin vaihto, kaatumisen tuloksena tulleet vikojen kuvantaminen/ hoito mahdollisesti. Muu akuutimpi hoito, happi/ antibiootti suoraan suoneen, lääkärin kierrot viikottain hoituneet hyvin, plussaa kun lääkärit tuntevat asukkaat/ potilaat. Oma päivystys lähellä. Iäkkäille matkan teko jo on raskasta ja isommissa sairaaloissa odotus ajat ovat eittämättä pitempiä. Ei ole inhimillistä iäkkäitä eikä nuorempiakaan ruveta kuljettamaan kymmenien kilometrien päähän, koska meillä on asianmukainen hoito ja paikka omalla kylällä.

Vuodeosaston ja terveyskeskuksen on pysyttävä Pihtiputaalla.

Vuodeosaston ja terveyskeskuksen on ehdottomasti pysyttävä pihtiputaalla!! Ei pärjätä ilman sitä!

Vuodeosaston ja terveyskeskuksen on pysyttävä Pihtiputaalla. Kyseessä on paitsi monen ihmisen terveydestä, myös työpaikoista!

Palveluverkko suunnitelma näyttää todella nopeasti kyhätylle suunnitelmalle. Jos ensimmäinen vuosi on oltu keski-suomessa hyvinvointialuetta ja ainoana vaihtoehtona nähdään palveluiden lopettamisen toimivissa yksiköissä. Kaikkiin hyvinvointialueen toimipisteisiin ostettiin uudet tietokoneet ja kännykät, tämähän ei kustantanut mitään. Jos säästöjä tulee tehdä, pitää ensimmäisenä kertoa novan pään hoitajille minkäverran heillä on vara kuluttaa! Olisiko mitenkään mahdollista, että pikkusen kiinnitettäisiin huomiota tarvike kustannuksiin ja hoitajille kerrottaisiin paljonko mikäkin tuote maksaa, onko vara aina käyttää niitä kalleimpia tuotteita, vai olisiko esim. Vaikka haavallakin se halvempi tuote voisi ajaa saman asian. Maakunnissa on aina tiedetty paljonko on rahaa käyttää, miksi pienten kuntien pitää kärsiä siitä että Keskussairaalanmäellä on aina eletty yli varojen ja vieläpä piittaamatta siitä! Nyt pienet osastot maksavat tätä törsäyksen velkaa!!! Kyllä se on vain niin että maakuntiin tarvitaan lisää osastopaikkoja, jotta novassa saadaan hoidettua erikoissairaanhoidon potilaat. Nyt suuntaus on aivan väärä. Eikö päättäjät ymmärrä, että erikoissairaanhoidossa tavallisen vuodeosaston potilaan makuuttaminen on pirun paljon kalliimpaa. Kun nythän ei vuodeosastoilla ole tarpeeksi paikkoja ottamaan vastaan kaikkia niitä potilaita, jotka makaavat eriksoissairaanhoidossa.

Ei tässä oo mitään järkeä... Tärkeitä palveluita joka ikiselle

Terveyskeskus ja vuodeosasto Pihtiputaalla ovat suuri työnantaja paikkakunnalla, mutta tärkeitä myös jokaiselle kyläläiselle. Olisi todella tärkeää että palvelut pysyvät lähellä, koska monen fyysinen kuin henkinenkään toimintakyky ei välttämättä riitä siihen, että joutuu jopa viikottain matkustamaan 100km päähän saadakseen palveluita. Tämä on todella järkyttävää. Monelle elintärkeät palvelut kuin työpaikatkin ollaan hävittämässä.

Saarijärven terveyskeskuksen tilat, missä osasto toimii, on peruskorjattu vuosina 2010-2012. Samaan tilaan on rakennettu laajennusosa. Lausuntomateriaalissa esitettiin Saarijärven terveysaseman olevan vanha huonokuntoinen rakennus kuntoluokassa 4, ja tämä ei pidä paikkaansa ollenkaan. Peruskorjaus- ja laajennusosa on kuntoluokaltaan ja toimivuudeltaan kuntoluokkaa 1, eli hyvä. Rakennuksessa on sähkön varavoimakone, jolloin koko rakennus, myös osasto, on sähkön osalta omavarainen häiriötilanteessa. Nykyään kun kaikkeen pitää varautua, niin kuinka monessa terveyskeskuksessa on jo olemassa tällainen valmius?
Olisi ihan hulluutta sulkea osasto näin hyvistä tiloista. Saarijärvellä myös henkilöstöä on paremmin kuin muualla. Jos viikonloppupäivystys jää Saarijärvelle, se palvelee koko pohjoista Keski-Suomea.

Vuodeosaston ja terveyskeskuksen on pysyttävä pihtiputaalla!
Olen hyvin muutosmyönteinen ja uskon, että esimerkiksi perhekeskusta kehittämällä, pystymme vastaamaan erilaisiin ei kiireellisiin ja ennaltaehkäiseviin tarpeisiin. Mutta terveyskeskus ja vuodeosastot ovat sellainen asia, joka ei ole sovitettavissa. Ymmärtäisin jos olisimme siinä tilanteessa, että emme saisi työntekijöitä ja palvelu ei toimisi, mutta meillä on hyvin toimiva terveyskeskus. Henkilöstö haluaa kouluttautua lisää ja he kohtaavat asiakkaat sellaisella lämmöllä, mitä ette voi edes kuvitella.
Olemme valmiita varmasti taistelemaan viimeiseen asti tämän asian puolesta.
Pihtipudas on pieneksi paikkakunnaksi hyvin elinvoimainen kylä ja täällä on mahdollisuuksia vaikka mihin. Tänne muuttaa ihmisiä ja entiset nuoret muuttavat takaisin. Meillä on oikeus pitää kuntamme elossa ja se tapahtuu niin, että saamme pitää toimivan terveyskeskuksen. Ihmiset ja työntekijät ovat ne, mitkä tekevät toimivat palvelut ja meillä ne ovat parhaat mahdolliset. Hyvinvoivat ihmiset luovat hyviä palveluita ja tiedän, että hoitajat eivät ole siirtymässä muualle vaan pahimmillaan vaihtavat alaa. Ymmärrän, että on tehtävä isoja liikkeitä, mutta Pihtiputaan terveyskeskus ei ole se paikka mistä säästää. Tämä vaikuttaa aivan suoraan sekä ihmisten terveyteen, että mielenterveyteen. Mitä silloin yritykset tekevät kun työntekijät ovat kuljettamassa sairaita lapsiaan tai vanhempiaan Viitasaarelle tai Jyväskylään?
Tämä ei siis kertakaikkiaan käy. Olemme varmasti valmiita neuvottelemaan ja kertomaan lisää arjestamme Pihtiputaalla, mutta vuodeosaston ja terveyskeskuksen kohtalosta emme ole valmis joustamaan!

Oletteko tietoisia kuinka paljon täällä hoitajat lähtevät jopa vapailta tekemään pieniä hoitotöitä? Esim pieniä haavojen ompelemisia iltaisin tai öisin joiden takia muuten täytyisi lähteä Novaan. Entäs suonensisäiset antibiootit esim ruusun hoitoon. Kuinka ajattelette että hoituisi yöllä pistettävä annos jos potilas muuten vointinsa puolesta pystyisi olemaan kotona?

Se, että meille Pihtiputaalaisille syötetään ajatusta yhdenvertaisuudesta ja terveyspalvelujen turvaamisesta liikkuvilla-/digipalveluilla täällä Pihtiputaalla, sen jälkeen kuin TK mahdollisesti suljetaan a)loukkaa meidän älykkyyttä b)loukkaa meidän TK:ssa työskentelevien ihanien työntekijöiden ammattitaitoa c)kertoo siitä ettei hyvinvointialueen päättäjät ymmärrä todellisuutta.
Jos on pakko sulkea pohjoisesta Keski-Suomesta toinen TK: Viitasaari tai Pihtipudas (toivon ettei kumpaakaan), niin sitten Viitasaari. Pihtiputaan syrjäisimmistä paikoista suunnilleen sama matka Pihtiputaan Terveyskeskukseen, kuin Viitasaarelta Äänekoskelle tai Pihtiputaalle.

Pihtiputaan TK on siis kaikkien saatavilla edes jollain järkevällä ajalla täällä Pohjoisessa-Keskisuomessa asuville. Miksi siis Viitasaarella säilyisi ja Pihtiputaalta lähtisi. No se on lobbauksen tulos jossa inhimillisyys unohtuu. Kärsijöinä ihmiset ja lopulta myös Hyvinvointialueen kukkaro vaikka ette kykene sitä exceleihinne ynnäämään.

- Ensiksikin mielestäni lähdetään hakemaan väärästä päästä säästämistä lakkauttamalla toimivia terveyskeskuksia. Kerran lakkautettua tuskin saadaan enää uudelleen käyttöön vaikka huomattaisiin, että ei olisi pitänyt lakkauttaa. Eiväthän potilaat katoa mihinkään vaikka terveyskeskus ja päivystys suljetaan. Onko mietitty esim. kustannuksia, palvelujen saatavuutta ja mahdollisuutta loppuun asti, kun potilaat joutuvat Kela taksilla hakemaan palveluita 100 km päästä? Muutoksissa tulisi kuunnella enemmän ruohonjuuritason työntekijöitä ja palvelujen käyttäjiä. Entä vanhukset, jotka eivät osaa ilmaista enää tarpeitaan. Kaikilla ei ole omaisia pitämässä heistä huolta ja ajamassa heidän etujaan?
- Kaiken kaikkiaan onko varmistettu, että korvaavat palvelut on suunniteltu ja potilaat "saattaen vaihdettu" ennenkuin lähdetään listimään nykyisiä palveluja?
- Saadaanko digipalveluiden käyttäjille tietokoneet, toimintaohjeet, kuka opastaa vanhusväestöä, joka ei ole tottunut tietokoneen käyttöön? Entä liikkuvat palvelut? Aikaa kuluu myös matkoihin, joka on pois potilasajasta.
- Mieluummin lähdettäisiin käymään läpi, miten toimintaa voitaisiin tehostaa, usein pienehköjä muutoksiakin tekemällä. Luin tänään 21.3. Keskisuomalaisen jutun "Terveydenhuollossa valuu joka päivä rahaa hukkaan", jossa haastateltiin lääkäri Joonas Kiiliä. Hänellä oli paljon hyviä ehdotuksia: mm. perusterveydenhuolto pitäisi nähdä investointina, ei kulueränä. Tk.lääkärillä paljon töitä, jotka joku muu osaisi tehdä tehokkaammin. Sihteerin töitä tekevät nykyään sekä lääkärit että hoitajat, välinehuoltajan toimia on lakkautettu, epäyhtenäinen tietojärjestelmä, hajanaiset lähetekäytännöt, lääkärin näennäiset päätökset, jotka tosiasiassa tekee hoitaja, laboratorioihin lähetettävät päällekkkäiset pyynnöt jne.
- Kiili odottaa myös työajoissa joustoja ja on sitä mieltä, että iso osa lääkäreistä haluaa pikemminkin parempia työoloja kuin suurempaa palkkaa. Samoin hän uskoo, että jos terveyskeskuksissa olisi resurssit ja työolot kunnossa, ei sieltä paettaisi yksityiselle puolelle.
- Itsekin ikääntynyt kuntalainen, olen huolissani ympärivuorokautista hoitoa vaativien vanhusten palvelusta tulevaisuudessa. En usko, että yhteisöllinen asuminen, digipalvelut, senioriasunnot jne. voivat korvata huonokuntoisten osastohoitopalveluja. Päinvastoin, ihmiset elävät pitempään ja yhä suurempi joukko ihmisiä joutuu myös vuodepotilaiksi.
- Toivon hartaasti, että päätökset tulevat olemaan viisaita ja kauaskantoisia, ruohonjuuritason työntekijöitä kuuntelevia, siellä tunnetaan parhaiten tilanne.

Keuruulta ollaan lopettamassa ilta ja viikonloppupäivystys, Haapamäeltä ja Multialta terveysasemat sekä toinen ambulanssi. Myöhemmin Keuruun terveyskeskus lopetetaan ja Keuruu laiset siirretään Kyllön terveyskeskukseen. Tämä suunnitelma oli olemassa jo ennen rahoituskriisiä ja hyvinvointialueita Keski-Suomen sairaanhoitopiirien aikaan. Tiedän, sillä olin varavaltuutettuna. Suunnitellaan että hoitoa voitaisiin maakuntiin tuoda netillä tai muulla etäyhteydellä. Samoin suunnitellaan että jokin terveysbussi voisi kierrellä. Ei kai päättäjät tosissaan ole näiden kanssa. Ei tauti, sairaskohtaus, onnettomuus ja tapaturma noudata terveysbussien aikatauluja. Ei sellaista syytä voi tutkia etänä, johon tarvitaan lääkärin tunnustelua. Matkaa Keuruun Pihlajaveden Karhunkylältä Novaan on 90 kilometriä. Jos toinen ambulanssi on menossa, kuinka selviää Keksi-Suomen länsirajalla hengissä hoitoon asti? Aiotteko varustaa helikopteri? Jos maakunnan reunamilla ei saa julkista SOTE palvelua, voisiko henkilö vapautua myös verojen maksamisesta, jotta voisi saada yksityistä palvelua samojen varojen vastineeksi? Ylikapasiteetti on SOTE alalla ollut turvaverkko, johon pudota, kun on se tarve. Niinhän paloasematkin toimivat. Palokuntaa tarvitaan, kun jossain palaa. Ei muulloin. Paitsi nykyään tietysti ensivasteessa ja joissakin avustavissa töissä. Minusta SOTE - palveluun pitää päästä puolessa tunnissa. Keksin tämän nyt omasta päästäni. Se aika menee suunnilleen Keuruulla, tulipa mistä tahansa kolkasta ja on tähän saakka toiminut. Lääkärit varmaankin tietävät, mikä on kriittinen aika selviytymiselle kussakin hätätilanteessa. Ihminen jätetään kylmästi palveluverkon karsimisessa sivuseikaksi. Verovarat kyllä kelpaavat.

Näillä uudistuksilla ajataan julkisen terveydenhuollon palvelu alas ja palataan luokka- yhteiskuntaan mikä onkin ihan suoraan sanottu Keski-Suomen skenaario 2050 kohdassa. Tästä siis tulee Keski-Suomen pahoinvointialue eli pahis.

Peruspalveluiden on säilyttävä kaikkien ihmisten inhimillisesti saatavilla.

Pihtiputaan terveyskeskuksen sulkeminen riskeeraa täällä Pohjoisessa-Keskisuomessa asuvien terveyden ja on epäinhimillistä. Ei mikään digi- tai liikuteltava palvelu korvaa terveyskeskuksen henkilökunnan tekemää hyvää työtä. On muistettava, että kyseinen työ on ennaltaehkäisevää ja säästää siltä osin erikoissairaanhoidon kustannuksia. On muistettava inhimillisyys myös saattohoito tapauksissa. Silloin on tärkeää, että omaiset pääsevät tapaamaan potilasta helposti eikä häntä tarvitse kuskata pitkän matkan päähän olemaan erossa läheisistään.
täällä asuvien ihmisten etu olisi jos sekä Pihtiputaan, että Viitasaaren terveyskeskukset säilyisivät. Mutta jos toinen on suljettava niin miksi sulkeminen kohdistuu juuri Pihtiputaan yksikköön? Viitasaarelta Pihtiputaalle ja Viitasaarelta Äänekoskelle on lähes sama matka kuin esim. Muurasjärveltä Pihtiputaan keskustaan. Pihtiputaan terveyskeskus siis palvelisi sijainniltaan parhaiten isompaa aluetta saavutettavuuden kannalta ...

Ymmärrän että joka paikassa ei voi olla jatkossa niin paljon lähipalvelua, mutta olis edes JOSsakin täälä pohjoisemmassa keskisuomessa. Minä mieluiten ajan Saarijärvelle, jos siellä olis päivystys viikonloppunakin. Se maalaislääkäri-sarjakin on ollut niin mukava seurata. Veli asuu Kyyjärvellä, ja hänkin puhuu että mieluummin tulisi hoitoon saarijärvelle, kuin äänekoskeööe tai Novaan asti. Ottakaa huomioon.

Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelmassa on haasteita, kuten rahoituksen ja työvoiman puute. Palveluverkkosuunnitelmassa tuodaan esiin, että monet nykyiset ongelmat johtuvat pitkäaikaisista väestökehityksen ja palvelujärjestelmän muutoksista, eikä niitä voida ratkaista pelkästään hyvinvointialueiden toimilla. Suunnitelmassa ehdotetaan palveluverkon karsimista väestökehityksen ja työvoimapulan vuoksi, mutta kritiikkinä voidaan esittää, ettei se tarjoa kokonaisvaltaista ratkaisua palvelutarpeen ja resurssien epäsuhtaan. Palveluverkkosuunnitelmassa ehdotetaan, että hyvinvointialueen vastaus olisi vahva perustaso ja moniammatillinen yhteistyö, sekä erikoissairaanhoidon palveluiden hallittu käyttö.

Palveluverkkosuunnitelmaan perehdyttäessä tulee esiin huoli siitä, että palvelupisteiden lakkauttaminen voi olla liian yksinkertainen ratkaisu ja että säästöjen laskelmat vaikuttavat hypoteettisilta. Tulee huomioida, että digitaaliset palvelut eivät yksin ratkaise perusongelmaa, vaan tarvitaan edelleen ammattilaisia palvelun tuottamiseen. On myös selvää, että palveluverkon muutokset voivat lisätä painetta Jyväskylän palveluihin ja että sosiaalipalvelujen saatavuuden tulisi olla riittävää ja tasapuolista.

Palveluverkon uudistamisessa tulee ensisijaisesti ajatella palvelujen asiakkaita ja heidän tarpeitaan, ja että päätöksenteossa tulee olla ratkaisuhakuinen ja pitkän aikavälin seuraukset huomioiva. Palveluverkon muutoksessa tulee säilyttää kohtuullisesti toimivat terveyskeskukset ja varmistaa, että palveluiden lakkauttamisen yhteydessä luodaan uusia palvelun tuottamisen tapoja turvallisen siirtymän varmistamiseksi. Ikääntyneiden palveluita on kehitettävä uudelleen ja että yhteisöllisiä asumisratkaisuja tulisi kehittää.

Miksi ei perhehoitoa mainita? Onko perhehoito alasajettava hoitomuoto vai miten tulevaisuudessakin varmistetaan perhehoitajien saatavuus? Miten heidän tehtävää tuetaan? Mitkä on niitä toimenpiteitä? Taloudellinen tuki? Onko edes tutustuttu perhehoitoon ja perhehoitajiin? Onko lakipykälät tiedossa? Perhehoito ensisijainen sijoitusmuoto.

Tässä sote-uudistuksessa on jo menty monessa asiassa taaksepäin esim. verikokeita ei tulla enää tekemään kotona, vaikka äitini 88-v on omaishoidettava. Kuitenkin puhutaan/suunnitellaan, miten kotona tapahtuvaa asumista lisätään ja tuetaan. Miten näinkin tärkeä ja todella monia auttava toiminto ei enää toimi? Toivottavasti tähän saadaan pikainen korjaus!

Saarijärven näytteidenotto ja viikonloppupäivystys tulee säilyttää! Nämä toiminnot palvelevat laajaa aluetta Saarijärven ympärillä. Saarijärvelle on paljon helpompi ja nopeampi (paikka + aika) tulla kuin esim. ruuhkaiseen Novaan tai Äänekoskelle. Kaikilla ei ole autoa ja kaikki eivät edes uskalla ajaa kaupungissa vaikka auto olisikin. Ajotaitoinen autokuski (omainen) voi olla kaukana (ja todennäköisesti on) vaikka auto olisikin.

Saarijärvi on pohjoisen Keski-Suomen kunnista keskeisellä sijainnilla, ettei potilaiden tarvitse lähteä vielä kauemmas!!! Sääli on kaikkia niitä, kenen pienillä paikkakunnilla ei jatkossa voi omaa terveysasemaa olla. Mutta parempi mennä Saarijärvelle kuin vielä kauemmas.

Tuntuu kyllä pahalta ja oivaltavalta lukea näitä kommentteja ja tapausesimerkkejä, toivottavasti palveluiden uudistamiseen käytetään tarkkaa pohdintaa yhdenvertaisuudesta ja oikeudesta riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja tehdään myös huolellista riskienarviointia. Hyvähän meidän on täällä Jyväskylässä tosiaan kun etäisyydet on lyhyet ja kaikenlaiset palvelut saatavilla.

Lähipalveluita viedään todella kauas, jopa käytännössä lähes saavuttamattomiin.
Kuten esimerkiksi laporatorio palvelut, monet ikäihmiset tarvitsevat niitä joka viikko.
Esimerkiksi täältä kyyjärveltä ei ole julkista liikennettä karstulaan tai saarijärvelle.
Tämä tilanne koskee myös lääkäripalveluja.
Jos ns. Kivijalkapalvelut kokonaan lakkautetaan se tulee vaikeuttamaan suurimpaan osaa kyyjärven kunnan alueella asuvia, mutta erityisesti ikäihmisten elämää.
Ymmärtääkseni tämän sote-uudistuksen tavoite ja tarkoitus oli parantaa lähi-eli ns.ruohonjuuritason palveluja, ja siirtää painopistettä erikoissairaanhoidosta lähipalveluihin.
Tämä tavoite ei tämmöisen maalaisukko mielestä näyttäisi nyt olevan toteutumassa.
T. Lasse

Ai miiten uudistus vaikuttaa minuun, työntekijänä? No työpaikka menee. Ja ei, en aio siirtyä yhtään minnekkään pidemmän matkan päähän. Joten hyvästi Hyvaks. Muutakin työtä on.

Säästö 17 miljoonaa = 1.3 %.

Sen vuoksi hankaloitetaan tuhansien ihmisten elämää ja terveyskustannukset vain tulevaisuudessa kasvavat.
Erittäin lyhytnnäköistä säästämistä ja arveluttavaa toimintaa.

Mitkä olivatkaan Hyvak:sin strategian kulmakivet? Niitä voisi johto miettiä.

Kun julkisten työpaikkojen määrä vähenevät pienissä kunnissa, kuntien palvelut heikkenevät. Kustannukset nousevat pidentyneiden matkakulujen vuoksi. Hoitoon hakeutumisen kynnys nousee, vaivat voivat pahentua odotellessa, ellei sitten satu kuolemaan.

Suunnitelmassa on paljon tavoitteita ja kuvitelmia. Tietty keskittymisen ideologia paistaa läpi. Maalaillaan isomman yksikön paremmasta toiminnasta niin työyhteisönä kuin palvelujen tuottajana. On hienoa, jos kaikki teveyspalvelut saa yhdeltä luukulta. Mutta entä sitten, jos 140 kilometriä ajettuasi et saakkaan kaikkia tarpeellisia. Sekin on mahdollista. Isossakin yksikössä voi olla puutetta työntekijöistä.

Minusta henkilökuntaa on kuuneltava tarkalla korvalla, ettei käy kuten kouluissa on käynyt, kun opettajien tietotaitoa on ohitettu. Neurokirurgi Juha Hernesniemi uskoi ryhmätyöskentelyyn. Hänen mielestään johtajia ei juuri tarvita vaan motivoitunut ryhmä osaa ohjata itseään. Yksiköille on annettava valtaa päättää omista toimintatavoistaan tavoitteisiin päästäkseen. Sitten valitaan toimivimmat yksiköt, joiden mallia käytetään.

Valtio korvaa hyvinvointialueen 2023 tappion vuonna 2025. Kun alueen suurin menoerä on palkat on järkevintä pyrkiä säästöihin palkkakustannuksissa. Säästöä syntyy, jos toimnta on tehokasta. Seurasin yksityisen silmälääkäriaseman kaihileikkauksia. Tunnissa leikattiin 4-5 potilasta. Toiminta vaikutti tehokkalta mutta vertailukohdetta minulla ei ole. ATK ei valitettavasti tarkoita automaattista tietojen käsittelyä vaan tehokkaan työajan hukkaamista toimimattomilla järjetelmillä. Työajan suranta on otettava päätöksenteon pohjaksi. Kuuntelin tutkimuksesta, jossa hoitajan työajasta kuluu 20-40% potilaan kohtaamiseen.

Korruptiota on kitkettävä. Hankinnoissa liikkuvat suuret summat ja kilpailutukset on toteutettava tehokkaasti ja läpinäkyvästi. On hyväuskoisuutta, jos väärinkäytösten mahdollisuutta ei tunnisteta.

Olen kuullut että Palvelutalo Lehtola Viitasaarella lakkautetaan,toivottavasti ei pidä paikkaansa. Siellä on työntekijöillä aikaa vanhuksille ja keksivät mieleistä tekemistä heille. Ikäväkseni tätä ei sanoa kaikista palvelukodeista. Tämä hyvinvointipalvelun ajatus on kyllä mennyt pieleen alusta asti, hyvää tarkoitetaan mutta ei se vanhusten palvelujen lopettamisilla parane. Ymmärrän kyllä säästötoimenpiteet mutta kohderyhmä on väärä.Olisi lakkautettava ylemmän tason johtajien virkoja. Hävetkää päättäjät, jotka ovat tämän Palvelutalo Lehtolan lopettamisen puolesta. Kaikki me joskus olemme vanhoja.

Pihtiputaan terveyskeskus toimii tehokkaasti ja palvelee sydämellisesti kaiken ikäisiä. Laboratorioon, avosairaanhoitoon, hammaslääkäriin sekä lääkärin vastaanotolle on päässyt aina tarvittaessa. Jos palveluverkkosuunnitelmat toteutuvat, kunnassamme vaikutukset ovat dramaattiset. Täältä Muurasjärveltä on matkaa yli 30 kilometriä kuntakeskukseen, Viitasaarelle yli 70 kilometriä. Ei ole järkeä ajattaa toimivan tkn henkilökuntaa Viitasaarelle kenties vielä kauemmaksikin ja asiakkaita Kela-kyydillä tai omalla autolla perässä. Kyytien saatavuus ontuu eikä kaikilla ole autoa/kuskia kyyditsemään. Alueen yritysten työntekijöiden terveys-/neuvola-asiointi hankaloituu ja työaikaa menetetään. Ralli tulee kuormittamaan luontoa. Luulen, että pitkäaikaissairaiden kontrollikäynnit tulevat unohtumaan vaivalloisen asioinnin vuoksi ja pienemmät aikaisen vaiheen hoitoa vaativat sairaudet jäävät hoitamatta, kun ei jakseta lähteä kauemmaksi. Haluamme asua kodeissamme täällä reuna-alueillakin, ette voi pakottaa meitä muuttamaan keskuksiin. Tehostakaa toimintoja palkaamalla avustavaa henkilökuntaa ja antakaa lääkäreiden ja hoitajien tehdä työtä, johon ovat kouluttautuneet.

Vaikeuttaa palvelujen saatavuutta. Heikompiosaiset kärsivät eniten.

Vaikeuttaa palvelujen saatavuutta. Heikompiosaiset kärsivät eniten.

Kansaterveyslailla 1972 luotiin terveydenhuollon järjestelmä, jolla perusterveydenhuolto järjestettiin. Nyt peruterveyden huoltoa ajetaan alas. Palvelujen saatavuus maaseutukunnissa harvenee, kiihdyttää maaltamuuttoa. Maaseutu autioituu.

Johonkin pohjoisen Keski-Suomen kuntaan, terveysasemalle, pitää jäädä viikonloppupäivystys. Ei käy, että täältä reunalta ajetaan viikonloppuna äänekoskelle tai Novaan. Ei onnistu. Jotain järkeä tähän. Vahinko käy aina arvaamatta. Ei se katso onko arki vai mikä. Pitkän uran jo tehnyt ja veroja maksanut, tässäkö kiitos.

Terveys- ja sosiaalipalvelujen kattava saatavuus on myös turvallisuus- ja huoltovarmuusasia. Jos näitä palveluja ei ole tarjolla, ei niille ole myöskään tekijöitä. Kolmas sektori (eikä neljäskään) ei näitä palveluja pysty korvaamaan, ehkä joiltain osin täydentämään tarpeen vaatiessa. Onnettomuustilanteissa etävastaanotot eivät auta eivätkä kiertävät bussit. Tarvitaan tekeviä käsiä ja ajattelevia aivoja.

Pienillä paikkakunnilla tarvitaan terveysasemat henkilöstöineen ja tiloineen. Varmuuden vuoksi tiloissa olisi oltava myös joitain vuodepaikkoja.

Äänekoskella, Jämsässä ja Keuruulla olisi oltava sairaala päivystyksineen.

Äänekoski palvelee jo nyt laajaa aluetta. Usein matka Jyväskylään kestää pitkään ja kiiretapauksissa liian pitkään. Äänekoski on liikenteen solmukohta ja siellä on runsaasti teollisuutta. Olisi syytä perehtyä yritysten valmiussuunnitelmiin Äänekoskea koskevissa päätöksissä.

Jämsässä kasvaa turismi alueen vahvana taloudellisena toimijana. Se tuo isot joukot matkailijoita läpi vuoden. Terveydenhoidon palveluita käyttävät siis muutkin kuin jämsäläiset. Jämsä on myös liikenteen solmukohta ja vahva teollinen toimija, vaikka paperiteollisuus onkin vähentynyt. Täälläkin kannattaa perehtyä yritysten valmiussuunnitelmiin ja niiden riskianalyyseihin ennen päätöksiä.

Keuruu on väkiluvultaan taantuva ja ikääntyvä kaupunki. Siitä huolimatta, tai oikeastaan siksi Keuruu tarvitsee toimivat terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut. Vanhukset eivät ole digitaitoisia. Monet ikääntyneet asuvat kaukana keskustaajamasta ja heille on helpompi ottaa kela-taksi "kylälle" kuin lähteä seikkailemaan Jyväskylään. Matkaan Haapamäeltä tai Pihlajavedeltä Jyväskylään saa varata parisen tuntia, Keuruulle pääsee nopeammin.

Myös Muuramen terveyskeskuksessa pitäisi olla nykytasoinen toiminta ja ainakin ilta-aikainen päivystys Novan ruuhkia tasaamassa. Nykyinen laaja-alainen toiminta palvelee myös säynätsalolaisia ja korpilahtelaisia.

Toimivia terveyskeskuspalveluita Korpilahdella ja Säynätsalosta ei ole syytä lakkauttaa. Lääkärin vastaanotolle pääsee nopeasti kuten myös labrapalveluiden ääreen.

Korpilahden ennakoiva hammashoito oli aikoinaan ainutlaatuinen konsepti Suomessa. Se, jos jokin, säästi suun- ja muunkin terveydenhoidon kuluja. Toimintaan kuului myös se, että lääkärit tekivät työtä, jossa olivat parhaita. Hammashoitajat ja muu henkilöstö tekivät omilla erikoisaloillaan erinomaista työtä.

Samaan olisi pyrittävä koko Keski-Suomessa. Hyvä, ennakoiva ja toimivasti organisoitu perusterveydenhuolto on pitkällä aikavälillä säästö varsinkin, kun väestömme ikääntyy ja vaivat ovat moninaisia.

Tähän tarvitaan henkilöstöä ja myös tiloja. Digivastaanotoilla ja kameroita tiiraamalla ei kaikki onnistu. Tarvitaan kohtaamisia.

Saarijärvellä on erinomaisesti toimiva ja rakennuksenakin hyvä terveyskeskus vuodeosastoineen. Päivystys toimii loistavasti, ja lähipitäjistä on myös lyhyempi matka Saarijärven tk:een,kuin Jyväskylään. Kyllä moni lapsiperhe on pulassa, jos Saarijärvi tk lakkautetaan, vanhuksista puhumattakaan. Ellette vanhuksia enää tuottavina ajattele, ajatelkaa nyt herranjestas tulevia sukupolvia! Tämä kylä ja lähikylät kuolevat, ellei tk säilytetä. Sairaanhoitajilta ja lähihoitajiltakin lähtee työt, varsinkin suurperheet ovat pulassa, jos yhtä pitää lähteä kuskaamaan koko perheen voimin kauas vain saamaan aivan peruspalvelua. Ei kaikkia voi ahtaa kaupunkiin, ei kaikki voi pakottaa kaupunkiin, ei vain voi. Pahoinvointi yhteiskunnassa on jo nyt lisääntynyt järkyttävissä määrin, että mitä te vielä ajatte ihmisiä ahtaammalle? Natsimeiningilläkö sairaat, tatvitsevat,köyhät, tavalliset, liian heikot, liian pienet, liian suuret, liian pystymättömät hengiltäkö? Vituttais, ellei surettais ja itkettäis jo liikaa tämä pahoinvointialueen "säästö"meininki. Paskaa, täyttä paskaa sanon minä!

Muutoksia on tulossa väistämättä, mutta kannattaako katsoa vähän pidemmälle. Olen omassa työssäni nähnyt jo nyt mikä vaikutus näillä suunnitelmilla ja kaikella negatiivisella uutisoinnilla on ihmisten arkeen. Pelkoa, unettomuutta, masennusta jopa fyysisiä oireita. Osastojen ja vastaanottopalveluiden säilyminen omalla paikkakunnalla tuo turvaa ja hyvinvointia monella tavalla sekä kauaskantoisesti myös säästöjä. Lisänä vielä etäpalvelut esim. hoitajan avustamana.
Apua saa nopeammin ja joskus myös osastojaksoa tai kallista erikoissairaanhoitoa ei tarvitakaan, kun on reagoitu ajoissa. Kipeänä on myös kohtuutonta matkata pitkä matka ja odotella tunteja päivystyksessä. On ollut tilanteita, jossa diabeetikko on joutunut odottelemaan koko päivän hoitoon pääsyä eikä kukaan ole huolehtinut juomisesta tai välipalasta.
Ketkä näistä suunnitelmista hyötyvät ? Eletään jo nyt Kela-taksien kulta-aikaa. Tulevaisuudessa vielä enemmän, jos palvelut siirtyvät kauemmaksi. Yksi taksi kuljettaa yleensä kerralla vain yhtä ihmistä.
Sote matkojen kuljetuksissakin olisi paljon korjattavaa, nykyisellä systeemillä ei säästöjä synny.

Suora lainaus Hyvaksin strategiasta: "Palvelut ovat yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti saatavilla ja saavutettavissa koko Keski-Suomessa."
Ja tässä toinen: "Palveluiden, tuen ja hoitoon pääsyn sujuvuuden, oikea-aikaisuuden ja ihmislähtöisyyden varmistaminen. Tarvittavat päätökset palveluiden myöntämisestä tehdään lähellä asiakasta."

Miten nämä suunnitelmat palveluiden lakkauttamisesta ei nyt ihan kuulosta strategian mukaisilta?
Miten hoitoon pääsy sujuvoituu, jos lähin terveysaseman päivystys on yli 100km päässä? Miten se on ihmislähtöistä? Tai se, että vanhukset viedään kauas omasta kotikunnasta ja omaisista? Yksinäisyys tappaa myös ja monesti nopeammin kuin sairaudet. Sitäkö tässä nyt haetaankin?

Saarijärven ilta- ja viikonloppupäivystystä ei missään nimessä saa lopettaa. Uudistuksessa ei nyt yhtään ajatella pohjoisen Keski-Suomen asukkaita. Aivan järjetöntä pakata kaikki Äänekoskelle tai Novaan.

Kyllä Suomi pitää olla asuttuna myös maaseuduilla. Ihmisillä on oikeus valita oma asuinkuntansa, mutta tällä systeemillä vaihtoehtoja ei anneta. Te pakotatte kaikki muuttamaan isoihin kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin, jos kaikki palvelut viedään. Ei mitään järkeä!

Ymmärrän, että raha ja hoitajat ovat tiukassa, mutta sen vuoksi paine pitäisi ohjata valtion päättäjille. Ei tavallisten kansalaisten kuulu kärsiä siitä, jos koko systeemi on mätä ja päättäjät eivät osaa hommiaan!

Aikoinaan haluttiin muuttaa pois isosta kaupungista pienelle paikkakunnalle juuri siksi, että täällä on turvallista ja rauhallista lasten kasvaa. Palveluita ei ole niin paljon kuin isossa kaupungissa, mutta juuri sen verran kun pitääkin: hyvin palveleva terveysasema, laboratorio, hammashuolto, neuvola, perheiden palvelut, uusi koulu, kirjasto, uimahalli ja muita harrastusmahdollisuuksia. On turvallista olla ja elää kun tietää, että tarpeen tullen on apua saatavilla helposti ja nopeastikin. Lapset ovat aina saaneet hyvää hoitoa ja isoon kaupunkiin verrattuna palvelu tuntuu henkilökohtaisemmalta ja läheisemmältä. Ei ole ollut valittamista, olemme olleet tyytyväisiä päätökseen muuttaa hälinästä hiljaisuuteen.

Mutta nämä uudet suunnitelmat palveluiden lakkauttamisesta suoraan sanottuna kauhistuttaa ja pelottaa! Jos tk viedään tuosta läheltä (Saarijärvi/Karstula ), niin uskallammeko enää asua täällä? Tuntuu, että meidät pakotetaan muuttamaan taas isoon kaupunkiin. Miten ihmisen perus oikeus voidaan viedä??

Hyvaksin strategia tuntuu olevan sanahelinää ja korulauseita. Aivan kuin nykyisellä hallituksellakin. Toivon todella sydämeni pohjasta, että näillä ihmisten kommenteilla, itkuilla, peloilla, järkytyksellä ja pettymyksellä on jotakin painoarvoa, kun teette päätöksiä. Toivon todella, että nämä kyselyt ja kansalaisvaikuttamisen mahdollisuudet eivät olisi vain ihmisten huijaamista.

Nykyinen (tehottomaksi muuttunut) palveluverkko on rakennettu silloin, kun julkinen sektori on ollut hirvittävän paljon pienempi. Silloin siihen on ollut varaa. Miksi nyt, kun taloutemme on kasvanut vuosikymmeniä, yhtäkkiä pitääkin leikata palveluista? Suurten ikäluokkien ikääntymisestä on puhuttu ainakin 30 vuotta, joten on ollut aikaa varautua.

Säilyttäkää osasto ja viikonloppupäivystys Saarijärvellä, niin ei tule pohjoisesta Keski-Suomesta hirvittävän pitkä matka kuljettavaksi.

Hei!Itse haluan kyllä ajatella positiivisesti tulevaisuudesta terveydenhoitoalalla.Kaikki on
loppujen lopuksi kiinni tässä elämässä omasta asenteesta ja kyvystä nähdä myös pitkälle
tulevaisuuteen.Annetaan mahdollisuus näille uusille muutoksille! Itse arvostan korkealle
näitä ahkeria virkamiehiä,jotka ovat tehneet valtavan työn parantaakseen meidän kaikkien
elämää.Itse en olisi moiseen pystynyt,olisitko SINÄ?
Mielestäni näitä vanhoissa rakennuksissa nykyisin toimivia terveyskeskuksia ja vuodeosastoja
täytyy sulkea ja suunnitella kaikki uudelta pohjalta!
Itse vanhenen päivä päivältä,ja olen jo kauan haaveillut viettäväni aivan erilaisen vanhuuden,
kuin,mitä nykyinen on.Olen nimittäin ammattini myötä monta kymmentä vuotta nähnyt
nykytilaa vanhusten elämästä!Kiitos! TEHKÄÄ UUSIA,HYVIÄ UUDISTUKSIA!!!

Hei!Itse haluan kyllä ajatella positiivisesti tulevaisuudesta terveydenhoitoalalla.Kaikki on
loppujen lopuksi kiinni tässä elämässä omasta asenteesta ja kyvystä nähdä myös pitkälle
tulevaisuuteen.Annetaan mahdollisuus näille uusille muutoksille! Itse arvostan korkealle
näitä ahkeria virkamiehiä,jotka ovat tehneet valtavan työn parantaakseen meidän kaikkien
elämää.Itse en olisi moiseen pystynyt,olisitko SINÄ?
Mielestäni näitä vanhoissa rakennuksissa nykyisin toimivia terveyskeskuksia ja vuodeosastoja
täytyy sulkea ja suunnitella kaikki uudelta pohjalta!
Itse vanhenen päivä päivältä,ja olen jo kauan haaveillut viettäväni aivan erilaisen vanhuuden,
kuin,mitä nykyinen on.Olen nimittäin ammattini myötä monta kymmentä vuotta nähnyt
nykytilaa vanhusten elämästä!Kiitos! TEHKÄÄ UUSIA,HYVIÄ UUDISTUKSIA!!!

Kun palvelut ovat realistisesti tavoitettavissa, pystyvät huonokuntoisemmatkin niitä käyttämään. Palveluiden vieminen isompiin ympyröihin tarkoittaa arjessa: Minä työsskäyvä perheellinen ihminen ajan toiselta puolelta Keski-Suomea auttamaan vanhempiani pääsemään vaikka verikokeeseen. Pystyvät tähän itsenäisesti, kun palvelu pysty lähellä. Ymmärrämme, että vaativampi hoito ei ilmesty esim. leikkausten muodossa sinne missä sitä ei ole aiemminkaan hoidettu.

Jotkut eivät pysty käyttämään julkista liikennettä lainkaan, taksien saatavuus epävarmaa, pidempi matkustaminen jo ajatuksena joillekin niin raskas, etteivät jaksa lähteä hoidattamaan itseänsä. Tästä koituu potilaalle ja omaisille myös paljon henkistä taakkaa, jos nähdään perheenjäsenen hoidon tarve, mutta hoitoa saisi niin vaikeasti, että potilas ei jaksa motivoitua sen saamiseen.

Vielä kotona pärjäävien kunnosta tulisi huolehtia kaikin keinoin. Tämä muutos ajattelu ei tähtää siihen. Lopputuloksena syntyy lisää laitokseen päätyviä, joille ei riitä hoitajia ja mielivaltainen potilaiden sijoittelu aiheuttaa omaisten ja potilaiden yhteyden katkeamisen. Toivottavasti myös vallan kahvassa olevien päättäjien kohdalla tulisi näitä käytännön tilanteita. Kuinka hyvin ehditään käydä laitostunutta potilasta apuna hoitamassa ja tervehtimässä, kun kilometrit mitataan sadoissa. Miltä tämä kohtalo tuntuu omalle kohdalle? Maata yksin vieraassa paikassa, ilman elämänarvoa, iloa tai mitään tuttua kohtaamista.

Minun perheessäni on lähimenneisyydessä ollut ajanjakso, jolloin joka sunnuntai jouduttiin menemään terveyskeskukseen lasten korvatulehduksen tms. vuoksi. Jos tämä rumba ja potilasralli olisi kohdistunut kaiken muun tuskan keskellä vielä toiselle paikkakunnalle, olisinko itse läpeensä valvottujen raskaiden vauvavuosien jäljiltä kuntoutunut työkykyiseksi kansalaiseksi. Hieman epäilen, koska rimaa hipoen menty nytkin. Mietin, että olisiko tämä ralli ollut kivuista kärsivälle lapselle oikein, ja muiden vaihtoehtojen puuttuessa myös perheen muut pienet lapset olisi olleet pakotettuja lähtemään koko päivän kestävään reissuun, jotta yhdelle saadaan lääkekuuri. Ja tämä on sitä tämänkin hetkistä arkea useissa perheissä.

Tällä hetkellä neuvolapalveluiden, kouluterveydenhuollon ja tk palveluiden alasajo näkyy jo. Enää puuttuu, että polttoainepulassa, tai korkean hinnoittelun polttoaineilla pitäisi ajella ympäri Keski-Suomea saadakseen joku asia hoidettua. Asia, jonka hoitamiseen on tilat ja osaaminen jo siellä, missä palvelun tarvitsijatkin. Me ajelijatkin ollaan jossain töissä, ja sitten sieltä töistä poissa, kun asioita ei ehdi enää hoitaa järjellisessä ajassa.

Hoidon saaminen on nyt jo viiveessä. Nova peruu aikoja henkilökunnan poissaolojen vuoksi, ehtiikö odotusaikoina syntyä peruuttamattomia vahinkoja.

Emme ikävä kyllä halua kaikki muuttaa kasvukeskuksiin hengittämään pakokaasuja. Nimittäin joidenkin olisi teille päättäjillekin se kotimainen ruoka kasvatettava. Kiitos arvostuksesta maaseutua kohtaan.

Sairaala Novan akuuttilääkärin mukaan Novan päivystyksessä kymmenestä kuolevasta 2-3 voitaisiin ehkä pelastaa (Ylen uutinen 11/2023). Tämän Novan henkilökunnan hätähuudon jälkeen Jämsästä uhkaa loppua ympärivuorokautinen päivystys. Jämsän Himoksella asiakasmäärä kesällä on noin 110 000 – 130 000. HimosLomat majoittaa talvikaudella noin 130 000 – 160 000 asiakasta, koko vuoden aikana 330 000 – 350 000 asiakasta. Kesällä Himoksessa on ainakin kolmet festarit ja talvella Himos on suosittu laskettelukeskus. Kuinka Sairaala Nova jo nyt hankalassa tilanteessaan pystyy vastaamaan myös Jämsästä tulevaan päivystyspotilasmäärään tulevaisuudessa, mikäli Jämsän ympärivuorokautinen päivystys lakkautetaan?

Myös näin asukkaana huolettaa kohtuuttomasti pidentyvät matkat (niukat ambulanssiresurssit, niukka taksien määrä, olematon julkinen liikenne), mikäli terveyskeskuksia pieniltä sivukyliltä lakkautetaan suunnitelman mukaisesti. Esimerkiksi Kuoreveden alue on laaja, jo nyt matka lähiterveysasemalle voi olla yli 20km, Jämsään matkaa tulee helposti 50km ja Jyväskylään 100km.

Nämä suunnitelmat vaarantavat potilasturvallisuuden ja lisäävät vain entistä enemmän erikoissairaanhoidon menoja ja monelta osin muita HVA:n/valtion menoja, kun ennaltaehkäisevä työ ja perusterveydenhuolto rapautetaan.

Keski-Suomen aluekehitysstrategiassa on muun muassa lause "Asukkaillemme haluamme tasavertaiset mahdollisuudet voida hyvin, liikkua, käydä työssä, opiskella ja viihtyä." Samankaltaisia ajatuksia on kirjattu myös Hyvaksin strategiassa. Tältä ollaan täysin viemässä pohjaa pois nykyisellä palveluverkkouudistuksella. Toimivien terveysasemien sulkemsesta koituvat säästöt ovat aivan marginaaliset, jos niitä edes on. Kansanedustaja Anne Kalmari kirjoitti muutama päivä sitten Keskisuomalaisessa osuvasti siitä, kuinka henkilökunta Keski-Suomen reuna-alueilta ajelee päivittäin töihin Jyväskylään ja Äänekoskelle ja potilaat perässä.

Miten palveluverkkouudistus edistää presidenttiehdokkaitemme tavoiteta pitää koko maa asuttuna, kun nyt ollaan useista kunnista viemässä paitsi työpaikkoja, myös lapsiperheiden kannalta taärkeitä palveluita? Ikäihmiset ovat toinen ja ehkä merkittäväin terveysasemien sulkemisesta kärsivä asiakasryhmä, Kuinka paljon tulevina vuosina kertyy hoitovelkaa, kun pitkien etäisyyksien ja huonojen liikenneyhteyksien vuoksi ei lähdetä ajoissa hoitoon.

Digitalisaatio ja etähoito ei todellakaan ole vastaus kaikkeen. Vaikka tietyissä yksinkertaisissa asioissa asiakkaan terveysongelma hoituu chatissa/puhelimessa/videovastaanotolla, tulee meillä aina olemaan suuri joukko palveluntarvitsijoita, joita tämä apu ei tavoita. Myös meistä diginatiiveista tulee vanhoja ja muistisairaita.


Päättäjiltä ovat täysin unohtuneet niin hoito-kuin lääketieteenkin arvot ja etiikka.

Keskustelussa mainittiin että Jämsästä on vain 50 -60 km Novan palveluihin. Jämsää on myös täällä 35-40 ns. keskustasta. Halliinkin yli 20 km. Kyllähän sitä taksilla kulkee, jos kela maksaa. Taksia ei vaan tunnu riittävän tänne syrjemmälle ollenkaan. Halliin ja Jämsän keskustaan vielä pääsee labraan ja lääkärille naapurikyydityksillä, mutta pidemmälle turha haaveilla. Lapset 100 kilometrin päässä. Ilmeisesti maaseutu on tyhjennettävä ja melko uudetkin hyväkuntoiset rakennukset tyhjennettävä. Hyvät päättäjät. TEKIN TULETTE VANHOIKSI, vaikka nyt se tuntuukin kaukaiselta.
Toisaalta jos esim. Novaan kuvitellaan saavan kaikki ne hoitajat jotka alueella jäävät työttömiksi. Eivät he sinne tule. Ammatinvaihto on edessä. Ja heitähän on nyt jo paljon.

Miten palveluverkon karsiminen edistää esimerkiksi terveydenhuoltolain tarkoitusta ja hyvinvointialueen omaa missiota?
Terveydenhuolto "Lain tarkoituksena on:

1) edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta;

2) kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja;

3) toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, laatua ja potilasturvallisuutta;

4) vahvistaa terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä; sekä

5) vahvistaa perusterveydenhuollon toimintaedellytyksiä ja parantaa terveydenhuollon toimijoiden välistä yhteistyötä, hyvinvointialueen eri toimialojen välistä yhteistyötä ja hyvinvointialueen ja kunnan välistä yhteistyötä sekä muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä. (8.7.2022/581)"

KSHVA missio
"Keskisuomalaisten kokemus hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta on maan kärkeä. Hyvinvointialue on vetovoimainen asukkaille, henkilöstölle ja yrityksille."

Jo nyt monen kokemus omasta terveydestään ja turvallisuudestaan on heikentynyt pelkän palveluverkkosupistus -uutisen myötä. Muistutuksena vielä päättäjille, että terveyttä tulee tarkastella ICF-viitekehyksen mukaisesti. Monella kunnalla ja yrityksellä on varmasti myös sananen sanottavana vetovoimaan. Toivon, että päättäjät kävisivät vielä läpi omaa strategiaansa sekä lainsäädäntöä.

Palveluverkkoa ei tule supistaa.

Ehdotettu palveluverkkouudistus on epäonnistunut ja täytyy avata uudestaan. Se on tehty huonolla valmistelulla ja vajavaisella ymmärryksellä vaikutuksista.

Hyvinvointialueen alijäämä on yli 110 miljoonaa euroa, mutta terveysasemien lakkautuksella voitaisiin parhaimmillaankin säästää 2,3 miljoonaa euroa, korjaustarpeet huomioiden. Kustannukset siirtyvät palveluiden käyttäjille, joille pelkästään lisääntyneestä autoilusta koituvat kustannukset olisivat noin kolme miljoonaa, ilman että menetetylle ajalle annetaan mitään arvoa.

Terveysasemat ovat perusterveydenhoidon kirjaimellinen kivijalka. Ne on rakennettu alueensa asukkaiden verorahoilla ja jo kertaalleen maksettu. Seinistä saavutettavat säästöt ovat täysin mitättömiä kokonaisuuden kannalta, vain noin 100 000 - 200 000 euroa vuodessa terveysasemaa kohden, eikä ne sovellu kovin hyvin muihin käyttötarkoituksiin.

Terveysaseman katoaminen katukuvasta, tai sen jääminen haamutaloksi, olisi valtava menetys näiden taajamien veto- ja pitovoimalle. Näin ollen kyse ei ole pelkästä budjettiteknisestä soteratkaisusta vaan kokonaisvaltaisesta yhteiskuntapolitiikasta. On täysin kohtuutonta että kun työurallaan terveysaseman maksaneet ihmiset eläkkeellä tarvitsisivat aseman palveluita enemmän, se viedään heiltä pois.

Vaihtoehtoja leikkauksille on, mutta hyvinvointialueen budjetista ei ole saatavilla niin yksityiskohtaisia tietoja, että vaihtoehtoisia säästökohteita voitaisiin täsmällisesti esittää. Vuoden 2024 talousarviossa konsernipalveluissa kohta "Johdon tukipalvelut" on noin 200 miljoonaa euroa, ja siellä kohta "muut" on 70 miljoonaa euroa. En oikein jaksa uskoa etteikö sieltä olisi otettavissa ne pari miljoonaa vuodessa, mitä terveysasemien lakkauttaminen edes laskennallisesti säästäisi.

Lisäksi hyvinvointialue voisi vaikuttaa myös tulopuolelle, mutta nyt niin ei ole tehty, vaan on pelkästään ilmoitettu että esim. asiakkaille ympäri Suomea palveluita tarjonnut Jämsän leikkaustoiminta tulee loppumaan, vaikka se kysyntä ja tarve ei ole muuttunut mihinkään. Yhtä lailla hyvinvointialue voisi myydä työterveyspalveluita terveysasemilla yrityksille.

Se, että virkamiesjohto ei ole tällaisia ratkaisuja edes yrittänyt hakea vaan lähtenyt pelkästään leikkaamaan epäoikeudenmukaisella ja tehottomalla tavalla herättää kysymyksen siitä onko virkamiesjohto tehtävänsä tasalla? Kovasta vastuusta seuraava korkea palkka pitää sisällään myös korkeat laatuvaatimukset ja nyt nähty työ on ollut sellaista että lienee aiheellista kysyä olisiko johtoa syytä vaihtaa? Tuolla palkkatasolla tulijoita arvatenkin riittäisi.

Jyväskylän alue on laaja, ja syrjäseutujenkin asukkaille on turvattava hoitoon pääsy. Korpilahden sivukylältä on matkaa myös Korpilahdelle, eivätkä julkiset välttämättä kulje. Kaikille tulisi taata kohtuulliset matkat hoitoon

Koko palveluverkkosuunnitelma on todella epäinhimillinen. On todella riskialtista tehdä suuria sote-yksiköitä etenkin kun Euroopassa on sotatilanne meneillään. Sotatilanteessa suuret yksiköt olisivat todella haavoittuvaisia. Nyt järki käteen tässä päätöksen teossa! Kyllä perusterveydenhuolto on koko hyvän sosiaali- ja terveydenhuollon perusta ja nyt te päättäjät olette sitä romuttamassa. Jopa toimivat yksiköt ajetaan alas, siinä ei ole mitään järkeä. Luuletteko todella että henkilökunta siirtyy suuriin yksiköihin kun työmatkakin saattaa pidentyä nykyisestä huomattavasti??? Näillä suunnitelmilla hoitajapula vain pahentuu. Kyllä Pihtiputaalta kukaan ei varmasti tule siirtymään Viitasaarelle, Äänekoskelle tai Novaan töihin.
Pihtiputaalla kaikki toimii, niin lakkauttamisessa ei ole mitään järkeä!!!

Kyllähän nyt pieniä reunakuntia viedään kun pässiä narussa. Pohjoisen keski-suomen kuntien asukkaiden yhdevertainen kohtelu ei tule tuotutumaan palveluverkko uudistuksessa. Jo nykyoloissa ei tämä ole toteutunut.
Palveluverkko uudistuksella lisätään kaupungistumista ja lopulta ei jää vaihtoehdoksi kun muuttaa isompaan kuntaan tai kaupunkiin. Pienet kunnat kuolevat lopullisesti.
Toiminnoita, mitä asukas tarvitsee viikoittain on saatava lähipalveluina. Suurimpana huolena on laboratoriopalveluiden karkaaminen. Miten tämä on ajateltu järjestettävän, kysyn vain.
Koko pohjoinen keskisuomi näyttää jäävän ilman tätä palvelua. Eihän näin voi olla. Autottomat vanhukset ja monisairaat, jotka käyvät usein labrassa ovat usein pienituloisia. Ei heidän rahat riitä kelataksin omavastuu osuuteen useamman kerran kuukaudessa.
Ymmärrän että palveluverkkoa on tarkistettava ja kiinteistöjä suljettava. Mutta tietyt palvelut on tarjottava lähellä. Pisteitä voi laittaa vanhustenhoitoyksiköiden kylkeen, koululle kouluterveyden tiloihin yms.

Sote-uudistuksen yhdeksi pääperiaatteeksi on kirjattu perusterveydenhuollon saatavuuden parantaminen. Mutta K-S hyvinvointialue toimii juuri päinvastoin. Pienistä kunnista aiotaan lakkauttaa terveysasemat. Esimerkiksi Kannonkosken sairastavuus on maakunnan 3. pahin. Indeksi on 150, kun koko Suomen vastaava luku on 100.
Myös työkyvyttömyys on melkein 200, kolmanneksi heikoin sekin.
Yli 75-vuotiaiden määrän ennustetaan Kannonkoskella lisääntyvän 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Kuka uskoo, että niin iso joukko vanhuksia kykenee selviytymään etäpalvelujen varassa? Varsinkin, kun tietoliikennekatve on paljon suurempi kuin palveluverkkosuunnitelma antaa ymmärtää.
Miten hoidetaan esim. verinäytteen otto etäpalveluna? Nyt Kannonkosken terveysasemalla on ma ja ti aamuisin mahdollisuus näytteiden ottoon. Asiakkaita on kymmeniä molempina aamuina.
Saarijärvellekö heidän pitäisi lähteä? Miten? Julkista liikennettä on vielä koulupäivinä 3 vuoroa päivässä. Viikonloppuisin, kesäloman, syysloman, joululoman ja hiihtoloman aikaan ei yhtään julkista liikennevuoroa.
Kun julkisen liikenteen varassa oleva henkilö lähtee Kannonkoskelta touko-kesäkuun vaihteessa, hän pääsee takaisin jo syyskuun alussa!
Monilla ikääntyneillä ei ole omaa autoa. Ja vaikka auto olisikin, ei ole enää ajokorttia. Palvelujen savutettavuus omalla autolla esim. Saarijärveltä ei todellakaan toteudu 30 minuutissa 99 tai edes 98 prosentilla asukkaita.
Takseja pitäjässä on 2. Kela-taksien saanti- ja liikennöintivarmuus on vähintään kyseenalainen, siitä on paljon näyttöä.
Kannonkosken terveysaseman kuntoluokaksi on yhdessä taulukossa merkitty 6, seuraavassa jo 9. Toivottavasti kyseessä on näppäilyvirhe?
Hammashoitola toimii hiljattain peruskorjatuissa tiloissa. Kannonkoskella on lisäksi välinehuolto. Kivijärveltä ja Kyyjärveltä hammashoitolat on pantu kiinni.
Kannonkosken hammashuolto toimii kustannustehokkaasti. Ja henkilöstö siirtyy ketterästi sinne missä tarvitaan, Kivijärvelle, Kyyjärvelle....
Siirrettäviä "hammashoitokontteja" on koko Keski-Suomessa tietääkseni tasan yksi. Niitä on vuokrattava/ostettava lisää, jos aiotut terveysaseman tilat suljetaan. Syntyykö säästöä?
Muuhun kuin hammashuoltoon tarkoitettuja liikuteltavia yksiköitä ei taida olla yhtäkään? Paljonko sellainen hoitobussi maksaa? Ja missä asiakkaat sitä odottavat? Torilla pakkasessako?
Kannonkosken terveysasemalla on yli 5000 avosairaanhoidon käyntiä vuodessa. Jos tuo määrä kävijöitä pakotetaan siirtymään esim. Saarijärvelle, ruuhkaa ei voi välttää.
Hyvinvointialueen suunnitelmat vanhusten hoivasta ovat lähes katastrofi. Eli vanhukset ovat vaarassa jäädä asianmukaisesti hoitamatta. Näin ei pidä kohdella sukupolvea, joka on kovalla työllä rakentanut sodanjälkeisen isänmaan jälkeläisille ja heidän jälkeläisilleen!

On aivan käsittämätöntä ehdottaa toimivan terveyskeskuksen ja vuodeosaston lakkauttamista! Ihmiset eivät katoa mihinkään, palvelut on järjestettävä kuitenkin. On silkkaa ihmisten kiusaamista ja yhteiskunnan rahojen tuhlaamista lopettaa toimivia terveydenhuollon yksiköitä maakunnan reuna-alueilta. Välimatkat ovat pitkiä eikö julkista liikennettä ole joten Kelan omavastuun jälkeen jää iso summa yhteiskunnan maksettavaksi. Jos joskus matkakustannukset siirretään hyvinvointialueille, romahtaa sen talous varmasti. Olisi paljon edullisempaa ja inhimillisempää lakkauttaa yksiköitä sieltä missä niitä on tiheässä, on aivan eri asia jos oma Tk on vaikka 10 km kauempana jonne pääsee julkisilla kuin että se olisi 50 km kauempana eikä julkista liikennettä.

Jos pihtiputaalaiset siirretään Viitasaaren terveyskeskuksen asiakkaiksi, sieltä loppuvat tilat ja henkilökunta. Siellä jouduttaisiin remontoimaan ja laajentamaan sekä ajattamaan henkilökuntaa sinne Pihtiputaalta (jotka ylipäätään siihen suostuisivat). Potilaat ajaisivat sitten hoitajien perässä Viitasaarelle. Tässä ei ole mitään järkeä, kun Pihtiputaalla on olemassa toimivat tilat ja osaava, sitoutunut henkilökunta. Pihtiputaalla on suurin osa väestöstä iäkkäitä jotka tarvitsevat paljon palveluita.

Jos toimintaa jatketaan vanhoissa,epäterveellisissä rakennuksissa,vastuuseen vedetään nykyinen
vuokraaja,Keski-Suomen hyvinvointialue,jos ja kun hoitohenkilökunta sairastuu.
Näitä tapauksia on ollut aikaisemmin jo.Ihmettelen,mikseivät nämä ihmiset tule
kertomaan julkisesti,mitä kiinteistön sisäilma,ym.ongelmat heidän elämäänsä vaikuttivat?
Nyt täytyy löytää uusia,terveitä tiloja ja säästää todellakin rahaa tulevaisuudesta!Kohti uutta
vaan rohkeasti!!!!

On käsittämätöntä kun viranhaltijavalmistelusta tulee ehdotuksena täydellinen fiasko. Millainen on ollut toimeksianto kun lopputulos on täyttä potaskaa? Kyllä me kuntalaiset ansitsemme parempaa. Eihän noissa suunnitelmissa ole edes yritetty taata yhdevertaista palvelua, inhimillistä kohtelua ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Eikä korvaaville palveluille ole uskottavaa suunnitelmaa kustannuksista puhumattakaan! Ehdotukset ovat sitä vanhanaikaista leikkaus- ja keskittämistoimintaa jota osaa tehdä ihan kuka vaan. Herätystä johtajat ja hyvinvointihallitus! Tehän teette itsenne ihan naurunalaiseksi ellette parempaan pysty. On pakko pystyä!

Todellinen uudistus vaatii tahtoa tehdä hyvä ja inhimillinen sekä taitoa sovittaa se budjettiin. Nyt suunnittelijoilta puuttuu nuo kaikki. Meillä pitää olla tavoitteena Suomen paras hyvinvointialue, jossa ihmisiä kohdellaan ihmisinä, ei euroina. Näin puhuttiin jo aluevaalien aikaan, mutta nyt meille tarjotaan täyttä roskaa.

Nämä suunnitelmat roskiin ja uudet tulille. Ottakaa ihmeessä mukaan lääkärit ja muu henkilöstö suunnittelemaan kun ette muuten osaa. Keskisuomalaisen haaastattelema (21.3.) nuori lääkäri esitti paljon järkevämpiä ajatuksia kuin kukaan teitä jotka näitä olette olleet kansalaisille esittelemässä.

Kokkolassa yhtenäiseen sote-ratkaisuun mentiin jo vuosia sitten, v. 2017 alussa.

Siellä mm. perustettiin asiakasraadit 3 kpl: lapsiperheiden raati, työikäisten raati ja ikäihmisten raati. Raadissa työskentely oli antoisaa. Saimme kattavasti tietoa asioista eri toimialoilta ja Soite:n palvelupäällikkö oli lähes aina mukana kokoontumisissa. Joskus kokoonnuimme raatien yhteisiin tapaamisiin. Arvostin sitä, että meitä todella kuunneltiin ja palautetta vietiin toteutukseen. Erityisesti kiinnitimme huomioita "potilaspolkuun". Siihen, että potilas ei jää jossakin kohden yksin eikä tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. Kiinnitimme myös huomioita epäasialliseen kohteluun ja siihen saimmekin muutosta. Lisäksi kävimme mm. vierailulla Soite:n tiloissa ja kerroimme huomioitamme tilojen toimivuuteen ja opastukseen liittyen. Kommentoimme potilasohjeita ja niiden selkeyttä sekä ymmärrettävyyttä jne.

Olin erittäin tyytyväinen siihen muutokseen, joka yhtenäisen sote-ratkaisun myötä tuli. Kun kävin perusterveydenhuollon vastaanotolla, niin "lähes lennosta" pystyi lääkäri tai hoitaja konsultoimaan erikoissairaanhoitoa. Tieto eri yksiköiden välillä kulki sujuvammin. Ja aikaisemmin kuntien palkkalistoilla olleet erityisasiantuntijat olivat olleen alansa ainoita osaajia omassa kunnassaan. Soite:n myötä he saivat oman alan kollegoita ja se lisäsi kuulemma työhyvinvointia ja osaamista.

Ainakaan siinä vaiheessa ei yksiköitä vielä merkittävästi karsittu, mutta sen sijaan vastaanottopalveluita ja neuvontaa lisättiin. Tuli terveysasemalle ns. päivystävä sairaanhoitaja, jonka luokse saattoi mennä kertomaan asiansa ja hän ohjasi eteenpäin.

Suosittelen Hyvaksia olemaan yhteydessä Soiteen ja kuuntelemaan heidän kokemuksiaan. Terkut tyytyväiseltä asiakasraatilaiselta!

Hyvänä palautteena Hyvaksille annan fysioterapian akuuttivastaanoton saamisesta Saarijärvelle! Aivan loistava juttu. Minulla oli asentohuimausta ja päivystävä lääkäri kehotti menemään luukulle kysymään, että josko olisi päivystävää fyssaria paikalla. Oli ja sain tunnin päähän ajan ja heti ohjeet, miten pääsen eteenpäin. Säästin sairauslomapäiviä ja omaa työaikaa. Tehokkuutta monella tapaa. Kiitos!

Tällaista lisää!

Palveluverkon ohella on laitettava tietojärjestelmät kuntoon siten, että tieto oikeasti liikkuu. Kävin kaksi turhaa 200 km reissua Novassa, kun ei ollut vastaanotolla tietoa, että miksi olin tullut eikä kyseistä toimenpidettä voitu tehdä. Minulla oli aivan oikein aika varattuna, mutta paperiset (luit aivan oikein) lähetteet eivät olleet seinän takaa kulkeutuneet erikoishoidon yksiköstä parustason hoidon yksikköön. Ajanvaraus oli kyllä tehty ja minulle siitä tieto tullut.

No, seuraavalla kerralla sitten ei ollut silloinkaan tieto kulkenut, hieman eri asiassa. Ja taas palkaton päivä ja turha reissu Jyväskylään. Laskeskelin, että noin 600 € tulojen menetys ja kulut minulle enkä saanut asiaani hoidettua. Kyllä söi miestä!

Kuulemma oman paikkakuntani tiedot eivät näy heillä. Ja Kanta-arkisto on lääkärille pelkkää päivämäärien litaniaa, josta ei voi millään hakusanalla hakea. Elämmekö me vuotta 2024 ja toimimme Suomessa? Ei uskoisi.

Tietojärjestelmien yhtenäistämisen lisäksi ennen Hyvaksia olleet vanhat kankeat byrokratiarajat eri toimintojen välillä tulee purkaa. Ammattilainen on ammattilainen ja tekee työtään eikä sitä pidä jollakin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnalla vaikeuttaa. Mitä erityisempi ala ja vähemmän työntekijöitä, niin sitä tärkeämpää se on. Asiantuntija on asiantuntija ja asiakas on asiakas ja hänellä oleva hoidettava sairaus tai vaiva on olemassa. Siitä on lähdettävä, että miten ne saadaan parhaiten ja sujuvimmin hoidettua. Byrokratia lisää vain kustannuksia. On turha roikkua vanhassa järjestelmässä kiinni, sillä nyt ollaan aivan erilaisessa toimintaympäristössä.

Sama koskee rakennuksia. Mahdollisimman laajasti eri sosiaali- ja terveyspalveluja tarjolle samaan rakennukseen. Se mahdollistaa myös pienempien paikkakuntien palvelut! Vuoropäivinä eri asiantuntijat hoitavat samoissa tiloissa työtään. Tilojen käyttöaste ylös ja sitä kautta kustannukset alas.

Se ei ole pitkänäköistä kehittämistä, että keskitetään suuriin yksiköihin. Vaan se on pitkänäköistä kehittämistä, että tasaveroiset minimipalvelut viedään jokaiselle paikkakunnalle. Erityispalvelut sitten voivat olla kauempana. Ja kiinteät rakennukset kyllä ovat varmempi tapa kuin liikkuva bussi. Se on hyvin rajoitettu resurssi ja lopulta kalliskin. Hammashoidossa se toimii, koska siinä on niin paljon erityisiä työkaluja.

Hei,

neuvolapalvelut pitäisi saada lähemmäksi. Omalla paikkakunnallani ei ole tarjota lastenhoitopalveluita. Ajellaan sitten hoitajan kanssa ristiin rastiin ja vastakkain. Molemmat vähintään 60 km. Jos neuvolapalvelut olisivat omalla paikkakunnallani, niin tämä ajelu jäisi pois. Varsinkin monilapsisessa perheessä tämä ralli on kohtuutonta.