Millaiset vaikutukset perhekeskusten suunnitelluilla vaihtoehdoilla on?

Panostakaa nyt oikeasti lasten ja perheiden tukemiseen jo äitiysneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Missä ovat varhaisen puuttumisen teot, vaikka nähdään, että kaikki ei ole perheissä kunnossa?

Perhekeskukset on hyvä idea ja hyvän idean jalostaminen kestää pitkään. Itse en lapsiperheen äitinä ole juurikaan käyttänyt perhekeskuksen palveluita, ja siihen on useita syitä. Ensinnäkin olen päivät töissä ja perhekeskus toimii vain päivisin - eli se tuntuu olevan tarkoitettu kotiäideille ja -isille, ei työssä oleville vanhemmille. Toiseksi lapsillani ei ole ollut sellaisia palveluntarpeita, jotka tarjottaisiin juuri perhekeskuksella (psykologi, terapeutti tms.). Voisin aivan hyvin viedä lapseni tällaiseen palveluun perhekeskukselle terveysaseman tai kouluterkkarin asemesta, eli perhekeskusten roolia sotepalvelujen tarjoamisena voisi omasta mielestäni kasvattaa.

Toisaalta perhekeskustoiminnan ongelma on se, että se on niin PIENTÄ. Tarkoitan sitä, että jos tarjolla on parisuhdeneuvontaa, nepsy-pysäkkiä tms. palvelun tarjoaa tuttu päiväkodin varhaiskasvattaja tai joku muu oman kylän ihminen, jonka kanssa muutenkin olen tekemisissä lasten asioiden kautta. Lisäksi, jos menen johonkin ryhmään, kaikki siellä olevat ovat tuttuja jotain muuta kautta. Esim. parisuhteen ongelmien availu tällaisessa seurassa tuntuu vaikealta. Tämä pienuuden ja tietyllä tavalla tietosuojan ongelma pitäisi jotenkin ottaa huomioon palveluja kehitettäessä: asiantuntijoita pitäisi kierrättää kunnasta toiseen, tarjota yksilöllisiä palveluja/vastaanottoaikoja, tuoda palvelu kotiin jne.

Neuvolapalveluiden vahvistaminen henkilökohtaisilla - ei nettikohtaamisilla - on suorastaan avainasemassa, kun meneillään on jo kotikasvatuksen höllentyneisyyden vaikutukset: koulu- ja toveripiirin kiusaaminen on muuttunut vuosikymmenien aikana armottomaksi ja väkivaltaiseksi. Neuvolapalveluista alkaen on seulottava neuvolan työntekijän kannalta ajankäytöllisesti vaativat kotiolot nykyoloihin nähden kasvavaan lähitukeen. Muuten tulee jopa oikeudenkäyntejä hyvinvointialueen laiminlyönneistä, kun lähituen tarvitsemista lisäresursseista on leikattu.

Perhekeskus on tarpeellinen auttamaan arjessa.. Meillä mm läksyparkki kerran viikossa on todella iso apu adhdlle ja läksyjen kuormittavuudelle. Samoin perhekahvila, kriisipäivystys, kerhot. Ei saa lakkauttaa kun juuri saimme sen toimimaan.

Toivon, että etenkin pienten kuntien kohdalla, joissa muun palveluverkkouudistuksen myötä poistuu mm. terveysasema, otettaisiin laajasti huomioon em. palveluiden väheneminen perhekeskusten näkökulmasta. Esim. jos uuraisilla lopetettaan terveysaema, siirtyykö neuvolakin toisalle? Perhekeskuksen kanssa tämä olisi luontevaa yhdistää, Uuraisten kunnassa on suurin osa väestöstä lapsia tai nuoria, etenkin heidän palveluiden ja yhteistyöverkostojen säilyttäminen kunnan alueella on erittäin tärkeää. Täällä on myös kävijämäärältään erittäin aktiivinen perhekeskus jo olemassa ja toimijat tuntevat hyvin toisensa, tämän ja verkostojen säilyttäminen olisi tärkeää.

Perhekeskukset 5/5. Kivaa lisätukea lapsiperheille

Kyyjärvellä perhekeskus ei ole toiminut vielä ollenkaan Fyysisesti. Tavoitteena näkyy olevan kohtaamispaikkoja. Toivonkin että tällainen paikka olisi esim päiväkodin ja koulun ympäristössä. Siihen pitäisi yhdistää kaikki ne toiminnot mitä lapsiperheet käyttävät. Tulevina vuosina lapsimäärä päiväkodissa ja koussa romahtaa ja silloin tiloja alkaa vapautua. Vapautuviin tiloihin kohtaamispaikat, lapsiparkit, perhekerhot, neuvolatoiminnot, yms. Uutta suunnitelaessa kannattaa avoimesti katsoa kokonaisuutta ja kaadella raja-aitoja hyvinvointialueen, kunnan, seurakuntien ja muiden toimijoiden välillä. Katse pitää olla perheen hyvinvoinnissa, ei eri instanssien rajoissa ja työntekijöiden mitä saa ja mitä ei saa tehdä ajattelussa.

Perhekeskuksen toiminta auttaa juuri niitä perheitä, jotka eivät ole varhaiskasvatuksen piirissä.

Nykyisellään mm. kävijäämärissä on isoja eroja fyysisten perheksekusten toiminnassa, mutta on ymmärrettävää, että esim. pienissä kunnissa, missä palveluita on vähemmän, on luontevaa, että mm. peken palveluita käytetään tehokkaammin. Kohtaamispaikat ovat tärkeitä etenkin näissä kunnissa. Perhekeskusten toiminta on todella laaja-alaista ja palvelee suurinta osaa lapsiperheistä

Lapsiperheiden jaksaminen kasvaa

Pihtiputaalla ei ole tällä hetkellä perhekeskusta eikä sitä ole suunniteltu myöskään tähän vaihtoehtoon. Eriarvoinen asema ja heikentää ennaltaehköiseviä palveluita.

Helpompaa saatavuutta, jos perhekeskuksia on enemmän lähellä lapsiperheitä

Kivaa, kun tulee tämmöisiä <3

Kunhan näistä ei tule suojatyöpaikkoja

Näillä keskusksilla pitää olla selkeä rooli ja tavoite. Perhekeskus on vielä jotenkin sumun peitossa eikä avaudu aiva täysin mitä lisäarvoa näillä saavutetaan, jos niihin satasataan rahaa ja resursseja. Kaikista tärkeintä lapsiperheille on päästä lääkäriin, neuvolaan ja saada apua kotiin tarvittaessa. Kaikki perheet eivät jaksa raahautua mihinkään keskuksiin.

Vaihtoehdossa 2 on perhekeskus myös Pihtiputaalla. Tällä hetkellä perhekeskus toimii Viitasaarella, eikä se palvele pihtiputaan lapsiperheitä aidosti. Eivät lapsiperheet lähde Pihtiputaalta (tai Kinnulassa) ajamaan autolla verkostoitumaan ja viettämään aikaa, kun matkaa on n. 100-40 km riippuen siitä missä kolkassa Pihtipudasta asut. Lapsiperhepaövelun tulee olla matalan kynnyksen palvelu ja sitä se olisi, jos se löytyy omalta paikkakunnalta. Ennaltaehkäisevä työ ja verkostotyö on tärkeää.

Perhekeskuksen perustaminen ei vaadi suuria. Pihtipudas kartalle! Jo pelkästään hyvinvointialueen suunnitelmat aiheuttaa pelkoa, ahdistusta ja suuria kysymysmerkkejä tulevaisuudesta. Nyt on jo osin vaikeaa saada ketään puhelimen päähän ja usein tuntuu, ettei jaksa yrittääkään. Kaikilla ei ole taitoja tai halua kohdata digitaalisin palveluin ja tämä olisi tärkeä panostus!

Yhdistettyjä neuvolapalveluiden ja perhekeskusten verkostoa olisi enemmän, tämä vaihtoehto hyvä, etenkin niille alueille, missä esim. muut terveyspalvelut viedään naapurikuntiin.

Palveluverkkosuunnitelman vaihtoehdossa 2 Pihtiputaalta lähtisi ilmeisesti myös neuvolapalvelut Viitasaarelle. Pihtiputaalla on suuria perheitä, ja jos keskustasta onkin 30 min matka Viitasaarelle, niin Pihtiputaan pohjois-, itä-, ja länsiosissa asuvilla matka on jo paljon pidempi. Monilapsisissa perheissä neuvola-, lääkäri-, hammashuolto- ym. käyntejä kertyy aika paljon, puhumattakaan siitä, jos yhdellä tai useammalla lapsella on esim. terapiakäyntejä.

Kuulostaa huolestuttavalta, että matka äitiysneuvolaankin pitenisi noin paljon. Loppuraskaudessa muutoksia voi tulla nopeasti. Kasvaako kynnys ottaa yhteyttä äitiysneuvolaan, jotta pääsisi neuvolaan tarkistamaan kaiken olevan kunnossa? Jos täytyy hankkia lapsille hoitaja ensin, ehkä toisen vanhemman olla pois töistä, ja istua sitten 30-60 min autossa Viitasaarelle (joka voi olla hankalaa loppuraskaudessa) ja sitten istua sama matka autossa takaisin. Eikö olisi erityisen tärkeää, kun matka sairaalaan on pitkä, että olisi lyhyt matka perusterveydenhuoltoon, jotta asioihin pystyttäisiin reagoimaan hyvissä ajoin?

5/5

5/5

Yksi perhekeskustoiminnan ongelma on se, että se on pienissä kunnissa niin PIENTÄ. Tarkoitan sitä, että jos tarjolla on parisuhdeneuvontaa, nepsy-pysäkkiä tms., palvelun tarjoaa tuttu päiväkodin varhaiskasvattaja tai joku muu oman kylän ihminen, jonka kanssa muutenkin olen tekemisissä lasten asioiden kautta. Lisäksi, jos menen johonkin ryhmään, kaikki siellä olevat ovat tuttuja jotain muuta kautta. Esim. parisuhteen ongelmien availu tällaisessa seurassa tuntuu vaikealta. Tämä pienuuden ja tietyllä tavalla tietosuojan ongelma pitäisi jotenkin ottaa huomioon palveluja kehitettäessä: asiantuntijoita pitäisi kierrättää kunnasta toiseen, tarjota yksilöllisiä palveluja/vastaanottoaikoja, tuoda palvelu kotiin jne. Lisäksi pitää ottaa huomioon, että iso osa vanhemmista on suurimman osan lapsiperheajasta töissä. Näin ollen ilta-aikaisia palveluja pitäisi kehittää päiväpalvelujen rinnalle.

Elekää leikatko. Jostain rahat löytyivät köyhemmässä Suomessa rakentaa kaikki tämä verkosto.

Muuramen perhekeskuksen toimintaa tulisi säilyttää Muuramessa ja kehittää edelleen. Ideaa tulisi tehdä tunnetummaksi muuramelaisten keskuudessa, lisätä osallistuvia tahoja (lisää yhdistyksiä ja tukijoita).