Selvitys mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Koulutus antaa tietyt valmiudet toimia sote-alalla suomeksi tai ruotsiksi, mutta varsinaisesti kielitaito kehittyy sujuvaksi työkieleksi vasta työpaikalla, harjoitteluissa ja työssä. Minulla on 20 v kokemus sote-alan työstä ja opetusalaltakin 10v. Isona ongelmana nähdäkseni ja kokemuksenikin mukaan on, että työpaikoilla ei ole riittävää tukea kielen oppimiseen. Työyhteisössä odotetaan, että maahanmuuttajataustainen olisi jo tavallaan "valmis", eikä ajatella työyhteisöä oppimisympäristönä. Olen ohjannut lukemattomia maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ja kiinnittänyt paljon huomiota tähän ongelmaan. Jollakin hoitajalla saattaa olla jo vuosien kokemus sote-alalta, mutta kielitaito on fossiloitunut tasolle, jolla selviytyy päivittäisistä toimista. Tällaiselta hoitajalta on puuttunut aito osallisuus työyhteisössä, hänelle ei ole puhuttu kuin välttämättömät "fraasit" , joten kielitaito ei ole kehittynyt työkokemuksen myötä. Kun tallainen hoitaja pääsee työpaikkaan, jossa hänet otetaan mukaan työyhteisön toimintaan yhdenvertaisena muiden kanssa, tapahtuu valtavasti kehitystä kielitaidossa, sekä ammattikielessä että muutoinkin. Olen nähnyt tämän lukuisia kertoja. Koulu antaa tietyt eväät ja tietty taso on oltava pohjana, mutta se ammattikieli ja vaativa kielitaito, jolla tehdään asiakastyötä, moniammatillista yhteistyötä ja esim. kohdataan omaisia, kehittyy työn ohessa työpaikalla, kun siellä on osaamista selkokielestä, kielitaidon vahvistamisesta ja ennen kaikkea oikea asenne ohjata ja tukea. Valitettavasti työpaikoilla on paljon syrjintää ja myös rasismia, asenteissa ja teoissa. Sote-alan ammattilaisten eräs työtaito olisi mielestäni osata ohjata ja tukea vieraskielisen kehittymistä suomen tai ruotsin käyttäjänä ja tätä taitoa pitäisi systemaattisesti kouluttaa ja kehittää. Työpaikoille kielen tuen ohjelma, ja seuranta toteutumisesta.