Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Koulutuksen aikainen kielikoulutus
Helena
10. marraskuuta 2025 kello 12.59.29
Osana koulutusta olevilla harjoittelujaksoilla opitaan ammattiin liittyviä asiaoita sekä suomalaista työelämäkulttuuria. Omaksuakseen näitä asioita tarvitaan melko hyvä kielitaito, eikä oppilaitoksista pitäisi päästää jaksolle liian suppealla kielitaidolla. Koulutukseen tulisi kytkeä säännöllinen kielitaitoa arvioiva testi, joka olisi myös harjoitteluja ohjaavien tiedossa. Testin pitäisi ottaa kantaa puhumiseen, puhutun ymmärtämisen sekä tekstin ymmärtämiseen ja kirjoittamiseen. Osana harjoittelujen kielitietoista ohjaamista voitaisiin paneutua heikompiin osa-alueisiin. Säännöllinen kielitaidon etenemisen arvointi motivoisi omatoimiseenkin harjoitteluun. Valitettavan usein harjoittelut keskeytetään liian suppean kielitaidon vuoksim mikä voi hidastaa opiskeijan valmistumista ja on kaikille turhauttavaa.
Tarvitaan myös työyhteisöjen valmennusta kohti kielitietoisia työyhteisöjä sekä uudenelaisia tapoja vahvistaa jo työssäolevien kielitaitoa. Vanhat tavat kuten lukemalla oppiminen tai luennolla istuminen eivät ole enää tätä päivää.