Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Kieliopetukseen panostettava terveydenhoitoalalla!
Ninni
12. marraskuuta 2025 kello 12.16.18
Omaan 20 vuoden kokemuksen sairaanhoitajan työstä, josta viimeiset vuodet olen toiminut opettajana. Tällä hetkellä vallalla on tapa, jossa kieliopetuksen vastuuta heitellään pallon lailla puolelta toiselle. Käytännön kenttäpuoli on sitä mieltä, että koulun vastuulla on opettaa riittävästi suomea jotta opiskelija pärjää käytännössä. Koulun puoli on sidottu opintosuunnitelmaan ja resurssien puutteeseen, jatkuvasti leikattavaan rahoitukseen. Opiskelijoita ei suostuta ottamaan harjoitteluun ilman että oppilaitos antaa takauksen opiskelijan pärjäämisestä, mutta tosiasia on ettei hoitotyön opettaja tiedä eikä pysty arvioimaan millainen kielitaito missäkin yksikössä pitäisi olla. Opettajilla on myös useita satoja oppilaita käsissään, joiden kanssa kohtaaminen jää erittäin vähäiseksi. Kieliopettajat voivat arvioida kielitaitoa omilla, opintosuunnitelmaan kuuluvilla kursseillaan yleisellä tasolla, mutta hoitoalan sanaston osaaminen jää täysin hoitotyön opettajien ja käytännön elämän harteille. Tähän tarvittaisiin ehdottomasti eväitä lisää.
Hoitotyön kliininen opettaja
21. marraskuuta 2025 kello 10.44.09
Olen samaa mieltä, kumpikin puoli haluaisi vastuuttaa toista. Mutta ongelmana on tosiaan resurssien riittämättömyys. Sote-alojen koulutukselta on leikattu valtavasti, kun samalla pitäisi selvitä uusista haasteista. Nyt säästetään hyvinvointialueilta ja supistetaan sairaalaverkkoa, mikä vaikuttaa tietenkin harjoittelupaikkojen saatavuuteen. Ihmettelen, miksi Suomessa tarjotaan englanninkielisiä tutkintoja ollenkaan. Miksi ei voisi olla niin päin, että tutkinnot ovat suomenkielisiä, mutta alkuvaiheessa tuetaan englanniksi. Tätähän toivotaan jatkuvasti harjoitteluiltakin. Opiskelijoilta kuulen palautetta, että englanniksi opiskelu ei valmista työelämään, missä vaaditaan joka tapauksessa hyvää suomen kielen taitoa ja suomenkielistä ammattisanastoa. Tietääkseni esimerkiksi Ruotsissa ei ole nursing degree-ohjelmia ollenkaan.