Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Yhtenäinen kielikoulutus
Kielikoulutusta
13. marraskuuta 2025 kello 14.15.58
Kattava ja seikkaperäinen selvitys sekä tapreellinen, sillä yhdenmukainen kielen testausjärjestelmä ohjaisi koulutuksen tavoitteita, selkeyttäisi osaamisvaatimuksia ja tehostaisi sekä oppimista että työelämään siirtymistä.
Yhtenäisen koulutusmallin luominen on tärkeä tavoite, mutta valmistelussa haasteena mahdollisesti se, että pystytään huomioimaan erityyppisten koulutuksentarjoajien mahdollisuudet ja rakentamaan koulutuksentarjoajien välistä yhteistyötä. Epäselväksi jää, mikä taho kantaisi kokonaisvastuun valtakunnallisesti ja millaisia toimijakohtaisia ohjausvastuita tulee laatia.
Johtopäätös 5 ammatillisen kielitaidon testaus- ja arviointijärjestelyn kehittämisestä (s. 103) on ilmeisesti koko kehittämishankkeen avainkohta, sen painottaminen päämäärittäisi ja todennäköisesti tehostaisi kielikoulutusta
Luvun 7.2 kustannukset vaikuttavat alakanttisilta huomioiden kaikki opintoasian hallinnon ja opiskelijaohjauksen työ, joka tähän liittyy.
Jatkovalmistelussa olisi hyvä huomioida, millainen toimijoiden joukko lähtee hankkeeseen ja laajentuuko pilotoijien joukko jo hankeaikana; s. 107 mainitaan, että STM hakee toteuttajat, mutta ei avata toteuttajien valinnan periaatteita tai sitä, miten kehittämishankkeen toimintoja ja tuloksia levitetään valtakunnallisesti.