Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Ensimmäinen kommentti: SuPer kommentoi selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
13. marraskuuta 2025 kello 14.31.43
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer kannattaa yhtenäistä, valtakunnallista kielikoulutus- ja testausmallia sosiaali- ja terveysalalle sekä erillistä ammatillisen kielitaidon koulutusta- ja testausta. Pidämme näitä edellytyksenä asiakas- ja potilasturvallisuudelle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työturvallisuudelle.
Ehdotamme, että rekrytointipalveluyritykset asetetaan valvonnan alaisiksi ja rekisteröidään, jotta niiden toimintaa voidaan valvoa. Tällä hetkellä kuka tahansa voi perustaa rekrytointipalveluyrityksen ja aloittaa toiminnan. Tässä näemme isoja riskejä epäeettiselle toiminnalle ja jopa työperäiselle hyväksikäytölle. Tällaisesta toiminnasta olemme jo valitettavasti tehneet havaintoja. Uskomme, että mikäli rekrytointipalveluyritykset olisivat valvonnan piirissä, sillä voitaisiin ehkäistä työntekijöiden työperäistä hyväksikäyttöä, esimerkiksi kynnysrahojen perimistä.
Työnantajat eivät ole halunneet panostaa riittävästi laadukkaaseen ja pitkäjänteiseen kielikoulutukseen, vaan ostavat usein edullisimman mahdollisen kokonaisuuden. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa työnantajat investoivat kielikoulutukseen jopa viisinkertaisesti Suomeen verrattuna. Laadukas kielikoulutus maksaa. SuPer toivoo, että työnantajat kantaisivat rahallista vastuuta rekrytoitavien riittävästä kielitaidon kehittämisestä.
Selvityksen suosituksessa 7.1 ”yhteisen kielikoulutuksen toteutusmalli” kannatamme mallin sisältöä eli yhteisiä kieliopintoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille ja ammattikohtaista kielikoulutusta ammattiryhmittäin. SuPer suosittelee, että kielikoulutuksen järjestäjä olisi yhteisesti määritelty ja sovittu puolueeton taho, joka ei ole työnantaja tai rekrytointipalveluyritys. Tällä hetkellä rekrytointipalveluyritysten tarjoama kielikoulutus on hyvin vaihtelevaa, ja koulutusten sisällöt pidetään usein salassa liikesalaisuuteen vedoten. Sosiaali- ja terveysalan säännelty luonne edellyttää, että kielikoulutuksen sisällön tulee olla läpinäkyvää ja valvottavissa.
Kannatamme selvityksen suositusta, jossa ammattipätevyyden hankkimisen aikaisen kielikoulutuksen jälkeen kaikilla sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöillä tulee olla toimiva itsenäinen suomen/ruotsin kielitaito B2.2.
Tällä hetkellä rekrytointitilanteessa kielitaidon varmistamisesta vastaa työnantaja. Kielitaidon varmistamisessa ei ole onnistuttu kovin hyvin: SuPerin selvitysten mukaan näyttää siltä, että töihin palkataan jopa A0-A1-kielitaitotasolla olevia henkilöitä. Riittämätön kielitaito vaarantaa potilas- ja asiakasturvallisuuden sekä altistaa työntekijän työperäiselle hyväksikäytölle.