Ei käyttöoikeutta.

Selvitys mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Puhekupla 67
Keskustelu | Sosiaali- ja terveysministeriö
Keskustelu on päättynyt

Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.

Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.

Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus

Perustiedot

Päättynyt: 21.11.2025

Liitteet

Ilmianna

Katso muut kommentit

Toinen kommentti: SuPer kommentoi selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Käyttäjän profiilikuva

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
13. marraskuuta 2025 kello 14.33.35

Selvityksessä todettiin, että lähihoitajaoppisopimuskoulutukseen tullaan lähtömaakielikoulutuksen pohjalta ja sen jälkeen kielikoulutus on oppilaitoksen tarjoama opintoihin sisältyvä kielikoulutus. Nykyinen määrä suomen kielen opintoja opintojen aikana on osoittautunut täysin riittämättömäksi. SuPer suosittelee, että oppilaitoksissa lisätään suomen kielenopetusta, riittävän valtionosuusrahoituksen turvin. Suosittelemme myös, että aloittavien opiskelijoiden kielitaitotaso tulee olla B1. Jos opiskelija tulee aktiivisen rekrytoinnin kautta, kielitaito tulee testata virallisella testillä lähtömaakoulutuksen jälkeen. Jos tulija ei ole saavuttanut riittävää kielitaitoa, hänet ohjataan valmentavaan koulutukseen ennen ammatillisia opintoja.

Oppilaitoksen täytyy varmistaa valmistuvan opiskelijan kielitaito ennen lähihoitajaksi valmistumista: Tällä hetkellä Valviralle ja työnantajalle riittää kielitaidon todentamiseen Suomessa suomen- tai ruotsin kielellä suoritettu ammattitutkinto. Tiedämme, että valmistuvien joukossa on henkilöitä, joiden kielitaito ei ole riittävällä tasolla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilönä toimimiseen. SuPer suosittelee, että valmistumisen ja rekisteröitymisen ehtona lähihoitajille on B2.2.-kielitaidontaso, joka testataan valtakunnallisella YKI ja ammatillisen kielitaidon testillä.

SuPer suosittelee, että aktiivisesti rekrytoidut työntekijät osallistuvat kotoutumiskoulutukseen, jossa he pääsevät kehittämään kielitaitoa valtakunnallisten standardien mukaisesti sekä työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavia valmiuksia. Tällä taattaisiin tasalaatuinen ja yhdenvertainen asema muihin maahantulijoihin nähden ja kevennettäisiin työyhteisöjen kuormaa.

SuPer painottaa koko yhteiskunnan tulee kantaa vastuuta kansainvälisesti rekrytoiduista työntekijöistä ja heidän integroitumisestaan sosiaali- ja terveysalalle. Suomen täytyy toimia ja eettisesti kestävällä tavalla ja esimerkillisesti kansainvälisen rekrytoinnin osalta, mukaan lukien maahan tulijoiden kielitaidon kehittymisen varmistaminen. Maahan integroitumisesta täytyy kantaa koko yhteiskuntana vastuuta, jotta tänne tulevat haluavat ja pystyvät jäämään Suomeen.

Ilmianna |