Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Laadukasta kielenopetusta, luotettavaa kielitaidon arviointia ja korkeampi kielitaidon vaatimustaso (jo koulutukseen valinnan yhteydessä)
Tuide
14. marraskuuta 2025 kello 8.20.17
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammateissa ammattilaisten kielitaidon tulee olla hyvä kielitaidon kaikilla osa-alueilla, sillä puutteet kielitaidossa voivat johtaa vakaviin virheisiin ja vaikuttaa asiakaspalvelun laatuun. Aito vuorovaikutus on erittäin tärkeää näissä ammateissa.
Mielestäni tämä laadukkaan suomen (ja ruotsinkin) kielitaidon korkeampi vaatimustaso, kielenopetuksen, luotettavan kielitaidon arvioinnin vaade ovat välttämättömiä kaikilla ammattialoilla (ja kaikkialla) Suomessa, mutta erityisesti se koskee kasvatus- ja soteala. Tällä erää kansalaisuuteen vaadittava kielitaidon taso on riittämätön aktiivisen kansalaisuuden näkökulmasta. Se, että vaadimme, nostaa myös kielen oppimisen ja omaehtoisen opiskelun ja harjoittelun motivaatiota.
Erilaisiin oppilaitoksiin opiskelijoita valittaessa hakijoiden tulee hallita suomea vähintään itsenäisen kielenkäyttäjän taitotasolla. Korkeakouluopinnoissa B2 on vaativien ja monimutkaisten asioiden (kuten lainsäädännön ja ammattietiikan) ymmärtämisen ja soveltamisen vuoksi erittäin tärkeää. Kielitaitovaateesta ei tule tinkiä.
YKI-testaus voi pysyä ennallaan. YKI-testin idea vesittyy, jos aletaan rustata ammattialakohtaisia testejä. Todellista kielitaitoa osoittaa se, että henkilö pystyy käyttämään kieltä vähintään taitosasolla B2.2 erilaisissa elämäntilanteissa ja osallistumaa yhteiskunnan toimintan aktiivisena kansalaisena, ei vain työympäristössä. Emme tarvitse erillistä sote-YKIä, sillä jokaisen tulee hallita myös arkielämän viestintätilanteita. On turhauttavaa arvioida YKI-testissä ulkoaopeteltuja hoitoalan fraseja luetelleiden testattavien tuotoksia.