Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Kliiniset harjoittelut avainasemassa
Anu
17. marraskuuta 2025 kello 4.37.26
Suomea uutena kielenä puhuvat hoitotyön opiskelijat kertovat toistuvana palautteena opinnoistaan, että hoitotyön suomen kieli opitaan harjoittelupaikoissa. Kliinisen harjoittelun aikana opiskelija pääsee lukemaan, kirjoittamaan, kuuntelemaan ja puhumaan hoitotyön suomea päivittäin aidossa ympäristössä. Tämä on tärkeää jo senkin vuoksi, että hoitotyön ammattislangi poikkeaa muusta puhekielessä, saati kirjakielestä melkoisesti. On harvinaista, että suomen kielen opettaja hallitsisi hoitotyössä käytettävää kieltä kouluopetuksessa. Tällä hetkellä kuitenkin useimmat hoitotyön harjoitteluyksiköt terveydenhuollossa ovat kovin haluttomia ottamaan heikosti tai puutteellisesti suomea puhuvia opiskelijoita harjoitteluun. Näköalattomasti turhaudutaan siihen, että kielitaito kehittyy alkuun hitaasti, ja tästä syystä myös kliinisten taitojen oppiminen on alkuun hivenen hitaampaa. Pitkän kokemukseni mukaan suomea uutena kielenä puhuvat ottavat suomenkielisten opiskelijoiden etumatkan kiinni 3,5v opintojen aikana, jos vain saavat samat harjoittelumahdollisuudet. Pro graduni vieraskielisten sh-opiskelijoiden kliinisestä harjoittelusta tehneenä päätulokseni oli harjoittelun ohjaajan korvaamaton merkitys opiskelijan oppimiselle harjoittelussa. Kannattaa siis panostaa opiskelijaohjaajiin.