Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen kommentit
@Asiakasjapotilasturvallisuuske
18. marraskuuta 2025 kello 11.16.21
Ulkomaisen työvoiman osuus suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa on merkittävä ja sen arvioidaan kasvavan edelleen. Maahanmuuttajataustaisten ja ulkomailla tutkinnon suorittaneiden sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten riittävä suomen kielen taito on keskeinen edellytys potilas- ja asiakasturvallisuuden varmistamiselle. Ammattilaisten kielitaidon puutteet muodostavat merkittävän asiakas- ja potilasturvallisuusriskin. Puutteellinen kielitaito vaikeuttaa toimintaohjeiden ymmärtämistä ja toteuttamista sekä heikentää vuorovaikutusta asiakkaiden, potilaiden ja työyhteisön välillä. Tämä on johtanut selvitysten perusteella terveydenhuollossa muun muassa hoidon viivästymiseen, virheellisiin lääkemääräyksiin ja muihin vakaviin vaaratilanteisiin. Kielitaito korostuu erityisesti tilanteissa, joissa ammattihenkilö työskentelee itsenäisesti tai haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden ja potilaiden kanssa. Työnantajat ovat nostaneet esiin huolen tilanteista, joissa usealla työvuorossa olevalla työntekijällä on puutteellinen kielitaito, mikä lisää riskejä merkittävästi. Asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta kielitaidon varmistamisen tulee olla keskeinen osa sekä koulutusta että ammatillista sääntelyä. Riittävä ammatillinen kielitaito tulisi osoittaa jo opiskeluvaiheessa ennen tilapäistäkään työskentelyä asiakas- tai potilaskontaktissa. Sääntelyä ja menettelyjä kielitaidon osoittamiseksi on tarpeen vahvistaa, mukaan lukien tilapäisesti ammattihenkilön tehtävissä toimivat.
Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus kannattaa selvitysryhmän ehdotuksia.
Korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Ehdotus taulukon 4 otsikon korjaamiseksi: -> Myönnetyt terveydenhuollon ammattioikeudet
Ehdotus taulukon selitteen korjaamiseksi: -> Yhdelle henkilölle on voitu myöntää sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon lähihoitajan ammattioikeus. Taulukko kertoo samalle henkilölle sekä sosiaali- että terveydenhuollon myönnetyn ammattioikeuden.
Näkemykset johtopäätöksiin ja suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Kuvio 5: Voisiko vastaavanlaisen kuvion suositellusta koulutusmallista lisätä myös sosiaalihuollon ammattihenkilöiden (lähihoitajat) osalta?
Kustannuksia voi pienentää kansallisella yhteistyöllä, jossa laaditaan osaamis- ja arviointikriteerit ja opetussuunnitelmat ja mahdollisimman paljon koulutusmateriaalia koulutusta antavien organisaatioiden ja työnantajien yhteiskäyttöön. Tämä varmistaa yhtenäisen sisällön lisäksi myös koulutuksen laatua. Myös kouluttajien kouluttamiseen kannattaisi panostaa. Asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta vaaratilanteet, jotka liittyvät kommunikaatioon ovat yleisiä. Keskimäärin joka toinen vaaratilanne olisi vältettävissä toisin toimien, kommunikaation virheistä tai puutteista johtuvat lähes kokonaan. Turvallisuuden vaarantumisen kustannuksiin verrattuna riittävän kielitaidon varmistamisen kustannukset ovat perusteltavissa ja kohtuulliset.