Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Satakunnan ammattikorkeakoulun kommentti selvitysluonnokseen mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa
SAMK
19. marraskuuta 2025 kello 13.21.57
Lausunto painottuu nyt enemmän sairaanhoitajien osalta pätevöitymiskoulutukseen kuin AMKeissa tarjottavaan sairaanhoitajakoulutukseen, joissa kansainvälisten opiskelijoiden määrä kasvaa koko ajan. Pätevöitymiskoulutukseen tässä lausunnossa kirjatuilla ehdotuksilla on varmasti vaikutusta myös tutkintokoulutukseen.
Kansallisen, yhtenäisen kielikoulutuksen kehittämiseksi sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan yhteistyötä, johon osallistuvat koulutusorganisaatiot, työelämä ja YKI-toimikunta sekä kokemusasiantuntijat.
Kielitaitotason B2.2 saavuttaminen on erittäin haastavaa ja vaatii aikaa, varsinkin, jos opiskelija aloittaa suomen kielen opiskelun 0-tasolta ja suorittaa tutkinnon esimerkiksi englanninkielisessä tutkinto-ohjelmassa. Taitotason B2.2 saavuttaminen vaatii kielen opiskelun uudelleen tarkastelua koulutuksessa, B2.2.-tasolle tähtäävää opintotarjontaa enemmän sekä kielituetumpaan suuntaan menevää koulutusta, jossa kielten opettaja ja ammattiaineen opettaja tekevät yhteistyötä. Ammattiaineen opettajat tarvitsevat myös kieli- ja kulttuuritietoisuusosaamista. Ammatillinen kielitaito saavutetaan parhaiten työelämässä kielitietoisen työyhteisön tuella. Koulutuksen aikaisella kielituetulla työharjoittelulla on suuri merkitys.
Kielen oppiminen on aina yksilöllinen prosessi. Kielitaitoa on kehitettävä myös työuran aikana. Työyhteisön kieli- ja kulttuuritietoisuusosaamista pitäisi kehittää lisää yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa. Työssä tarvittava käyttökieli opitaan työssä, kun kielenoppija pääsee työskentelemään kiinteänä osana kielen oppimista tukevaa työtiimiä. On muistettava, että työelämässä on erilaisia tilanteita: joissakin tarvitaan jo korkeampaa B2.2 tason kielitaitoa (esimerkiksi sairaanhoitajan pitämä itsenäinen vastaanotto), mutta on myös työtehtäviä, joissa pärjää alemmallakin taitotasolla B1.2 (esimerkiksi tietyistä päivittäistoiminnoista huolehtiminen).
Työnantajilla ei ole aina riittävää osaamista kielitaidon arviointiin, kun henkilö hakee työtä tai on menossa koulutuksen aikana työharjoitteluun. Työnantajien valmiuksia kielitaidon arviointiin on tuettava (esimerkiksi koulutukset siitä, mitä kielitaitotasot tarkoittavat; kielen ammattilainen tekemässä arviointeja).
Terveysalan YKI-testi on kannatettava ajatus. Jos testiä lähdetään kehittämään, sitä on tärkeä kehittää tiiviissä yhteistyössä koulutusorganisaatioiden hoitotyön ja suomen kielen asian-tuntijoiden sekä YKI-järjestäjien kanssa. Miettiä voisi myös sitä mahdollisuutta, että testi olisi osa tutkintoa.
Ammattikorkeakoulujen mahdollisuudet lisätä kielituettuja opintojaksoja, kehittää opettajien osaamista, osallistua työelämän kieliosaamisen vahvistamiseen, tukea työnantajia sekä mahdollisesti integroida Terveysalan YKI osaksi tutkintoja edellyttäisivät valtiolta lisärahoitusta, jotta voisimme resursoida tällaiset toiminnan laajennukset / uudet toiminnot.
Kinder
20. marraskuuta 2025 kello 8.05.08
On tärkeää ymmärtää, millainen kokonaisuus YKI-arviointi on, mitkä sen tavoitteet ovat ja miten tämä kokonaisuus toimii. Mielestäni ei ole YKIn perusajatuksen näkökulmasta tarkoituksenmukaista kehittää alakohtaisia YKI-tutkintoja. Miksi yhdelle ammattialalle oma? Suomessa on ollut valtavia määriä rakentajia, IT-osaajia ja maataloustyöntekijöitä. Miksei heille ole omia YKI-tutkintoja? Hoitajan, kuten kenen tahansa, tulee hallita arkielämään liittyvissä viestintätilanteissa tarvittava kielitaito.
Riittävä kielitaito on ensinnä jo ammattiin opiskelun lähtökohta. Liian matala kielitaitotasovaade johtaa opetuksen tason laskuun ja sisältöjen kapeutumiseen. Opetuksen muokkaamiseen kuluu valtavasti aikaa unohtamatta opiskelijan oppimiseen ja opiskeluun tarvitsemaa ja käyttämää aikaa. Ja kahdella kielellä opettaminen (englanti - suomi /ruotsi) hidastaa opittavan kielen kehittyimistä, koska tämä kuormittaa oppijan päänsisäistä prosessointia.
Ei ole tarkoituksenmukaista eikä taloudellisesti järkevää tuottaa rajattuihin työtehtäviin soveltuvia korkeakoulutettuja ammattilaisia. Tavoitteena pitäisi pikemminkin olla huippuosaamisen kehittäminen ja innovatiivisuuden edistäminen. Rajatumpi ja suppeampi osaaiminen (syystä tai toisesta) luo oikeastaan työelämässä puutteita yhdenvertaisuuteen (toisin sanoen työsyrjintää). On hyvin hankalaa osoittaa tietyn korkeakoulututkinnon suorittaneelle, miksi hänen täytyy toimia rajoitetummin kuin toisen. Eihän luoda omilla käytänteillämme eriarvoisuutta koulutukseen ja työelämään?