Selvitys mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kielitaidon kehittyminen vie tutkimusten mukaan 1–3 vuotta ja tämän tukeminen työnantajan näkökulmasta potilas- ja asiakastyötä tekeville hoitajille on erityisen tärkeää. Valvira edellyttää, että työnantaja seuraa kansainvälisten osaajien kielen kehittymistä ja tarvittaessa tarjoaa siihen tukea. Hyvinvointialueilla on erilaiset kantokyvyt lähteä sisäisesti miettimään millaista kielikoulutusta olisi hyvä olla tarjolla. Hyvinvointialueella kielitason testaamiseen ja määrittämiseen ei ole myöskään riittävää osaamista. Monet hyvinvointialueet ovat palkanneet S2-opettajia, mutta yleinen taloudellinen tilanne vaikeuttaa tämän asian kehittämistä. Tämän lisäksi on havaittu, että alueen eri toimijoilla on hyvin eri tasoista kielikoulutusta / tukea tarjolla. Kielikouluttajien oma osaaminen ja koulutus on myös hyvin kirjavaa. Riittävän kielitason määrittämiseen tarvitaan selkeää linjaa ja selkeät kriteerit millaista ja minkä tasoista koulutusta hyvinvointialueilla tulisi tarjota riittävän kielitaidon varmistamiseksi. Tähän toivotaan selkeää STM:n linjausta.


Kielitaidottomuus haastaa myös Sote-alan harjoittelupaikkojen suhteen. Moni yksikkö kokee, että ei haluaisi ottaa kielitaidotonta opiskelijaa harjoitteluun. Palveluverkkojen muutokset ja toiminnan supistamiset keskittämisineen vähentävät myös harjoittelupaikkoja. Samaan aikaan useat oppilaitokset ovat lisäämässä kansainvälisten opiskelijoiden määrää ja laskemassa pääsykokeen kielitason vaatimuksia. Yhteistyö koulujen kanssa on katsottu erittäin tärkeäksi ja oppilaitokset ovatkin pyrkineet tarjoamaan tukea omien hankkeiden kautta työpaikoille kielen kehittymisen tukemiseen. Erilaisia sovelluksia ja kielen käännös avustajia ehkä tulevaisuudessa voidaan käyttää tietoturvallisuus huomioiden. Kielitaidon heikkous mm. lääkehoidon osaamisen alueella on merkittävä riski potilas- ja asiakasturvallisuudelle.