Tervetuloa kommentoimaan selvitystä mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 31.10.-21.11.2025.
Selvityksen tavoitteena oli saada kuva suomen ja ruotsin kielikoulutuksen järjestämisestä muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä äidinkielenään puhuville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille sekä tehdä ehdotuksia kielikoulutuksen kehittämiseksi. Tarkastelussa oli kielikoulutuskokonaisuus lähtömaasta työelämään saakka.
Toivomme kommenttejanne erityisesti:
Mahdolliset korjaukset ja täydennykset: tausta ja nykytila (luvut 1-6)
Näkemykset suosituksiin (luku 7, kustannukset ja rahoitus)
Suositus 1: Alkeistason kielitaidon hankkiminen
Suositus 2: Lääkärien ja sairaanhoitajien laillistamiskoulutuksen tai lähihoitajakoulutuksen pääsyvaatimusten mukaisen kielitaidon hankkiminen
Suositus 3: Laillistamisprosessin tai lähihoitajakoulutuksen aikainen kielikoulutus
Suositus 4: Kielen opiskelu työelämässä ammattioikeuden saavuttamisen jälkeen
Suositus 5: Ammatillisen kielitaidon arviointi ja testaaminen (suositus vastaa muiden Pohjoismaiden tilannetta)
7.2 Kielikoulutuksen kustannukset ja rahoitus
Helsingin yliopiston suomen kielen ja Suomen kielen ja kulttuurin opintosuunnan kannanotto selvitykseen mahdollisuuksista toteuttaa kansallinen yhtenäinen kielikoulutus sosiaali- ja terveydenhuollossa 2/3
HY / Suomen kieli ja Suomen kieli ja kulttuuri
20. marraskuuta 2025 kello 12.03.18
erveysalan ammatillisen kielen opetuksen hankeperustaisuus on myös tarpeen huomioida. Helsingin yliopistossa on kokemusta lääkäreiden laillistamiskokeeseen valmentavasta koulutuksesta, jota on annettu Tampereen, Helsingin ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä, ja hammaslääketieteen pätevöitymiskoulutuksesta, jossa ovat olleet mukana Helsingin, Turun ja Itä-Suomen yliopistot. Sekä lääkäreiden että hammaslääkäreiden koulutuksia on rahoitettu vuosina 2021–2024 TEM:n ja OKM:n TalentBoost –toimenpideohjelman puitteissa ja vuodelle 2025 Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti vielä toimintaa kertaluontoisella rahoituksella (selvityksen sivut 34–35). Rahoitus loppuu vuoden 2025 loppuun, eikä rahoituksen tai koulutusten jatkosta ole tällä hetkellä tietoa.
Suomen kielen opetus on Lääkärin suomi -hankkeessa keskittynyt nimenomaan lääkärin työssä tarvittavan kielitaidon kehittämiseen. Suomen kielen opettajat ja lääketieteen kouluttajat ovat antaneet myös yhteisopetusta, ja Lääkärin suomi -koulutuksen tavoitteet, osaamistavoitteet ja opetuksen sisältö on mietitty yhdessä suomen kielen opettajien ja lääkärien kesken. (s. 66, 68, 34.) Tämä vaatii pitkäaikaista kehitystyötä ja paneutumista sekä suomen kielen opettajilta että lääkärikouluttajilta. Toiminnan rahoittaminen hankerahoituksella ei anna mahdollisuuksia pitkäaikaiseen kehittämiseen tai toiminnan vakinaistamiseen. Ammatillisen kielen opettamisen kontekstissa onkin syytä pohtia, mitkä organisaatiot ottavat vastuun esimerkiksi lääkäreiden ammatillisen suomen koulutuksesta B2.2 tasolle.